Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja Rasimus 2.7.2020:

Ilmoituksen tekijä

Turun kaupunki, Kaupunkiympäristötoimiala

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Tommilankatu 24, 20300 Turku

Kiinteistö:

853-75-8-5

Kiinteistön haltija:

Turun kaupunki

Kiinteistön omistaja:

Turun kaupunki

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 22.5.2020, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 5856-2020).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Asemakaava
• Sijainti/Kiinteistörekisterikartta ja naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Tutkimusraportti Turku Tommilankatu 24, Golder Associates Oy, 19135660_Ao, 28.2.2020
• Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Tommilankatu 24, 20330 turku, Turun kaupunki, Kaupunkiympäristötoimiala, Golder Associates Oy, 19135560 AO, 19.5.2020

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Saatujen tietojen mukaan alueelle ei ole aiemmin laadittu pilaantuneita maita koskevia päätöksiä tai lausuntoja.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Kiinteistö on parhaillaan päiväkotikäytössä. Kiinteistöllä oleva rakennus on valmistunut 1982 ja nyt se on tarkoitus purkaa uuden päiväkodin tieltä. Saatujen tietojen mukaan kiinteistöllä on aiemmin ollut öljylämmitys, vaikka nykyään kiinteistö on kaukolämmössä.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kohdealue sijaitsee Turun kaupungissa osoitteessa Tommilankatu 24. Suunnittelualue rajautuu idässä Tommilankatuun, etelässä Ruohonpäänkatuun, pohjoisessa Päivärinteentiehen ja lännessä puistokiinteistöön, jossa virtaa Kovasoja.

Voimassa olevassa asemakaavassa (18/1980) alue on merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi merkinnällä (YO).

Kohdealueen maankäyttö on tarkoitus pysyä samana. Alueelle on tarkoitus rakentaa uusi päiväkoti.

Maaperä

Maaperäkartan mukaan alue sijaitsee kallioalueella (Ka). Alueen etelä- ja lounaispuolella on savialuetta (Sa) ja pohjoispuolella täytemaa-aluetta (Ta). Kiinteistön kaakkois/-eteläpuolella oleva Ruohonpäänkatu on tasossa +15. Maanpinta nousee Ruohonpäänkadulta päiväkotirakennukselle mentäessä. Maanpinnantaso kiinteistöllä vaihtelee tasolta +16 tasolle +21.

Koekuopissa todettiin maanpinnassa ohut humusmaakerros (enimmillään 0,4 m) ja sen alla täyttömaata tai moreenia. Täyttömaata todettiin kahdessa koekuopassa n. 0,8 m syvyyteen (KK2, KK3) ja yhdessä 1,5 metrin syvyyteen (KK6). Moreenia todettiin neljässä koekupassa joko humuskerroksen alapuolella (KK1, KK4, KK5) tai täyttömaan alapuolella (KK2). Koekuopassa KK2 todettiin savea syvyydellä 0,7 m. KK2 sijoittuu alueen eteläosaan, josta maaperäkartan mukaan alkaa savialue.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue sijaitsee kohteesta noin 2 kilometrin eräisyydellä pohjois-koillisessa (Huhtamäki, 2-luokka, 0285304). Kohteen alueelta ei ole käytössä mitattua tietoa pohjaveden painetasosta tai virtaussuunnasta. Kohde sijaitsee kallioalueella, jossa maaperäkerrokset ovat ohuita. Karttatarkastelun perusteella pohjaveden arvioidaan virtaavan kohteen alueella kohti etelää/lounasta.

Tutkimuksen yhteydessä yhteen koekuoppaan suotautui vähäinen määrä vettä. lähin pintavesistö on kiinteistön lounaispuolella noin 10 metrin etäisyydellä kiinteistön lounaiskulmasta sijaitseva Kovasoja.

Kiinteistöllä olevat pysäköintialueet ovat asfaltoituja. Muu alue on viheraluetta.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän ja orsiveden haitta-aineet

Kohteessa on tehty maaperätutkimus 17.2.2020, jolloin otettiin kaivinkoneella näytteitä 6 koekuopasta. Näytteitä otettiin koekuopista maalajikerroksittain yhteensä 13 kappaletta. Tehdyt koekuopat sijoitettiin päällystämättömälle alueelle.  Kenttämittausten ja aistinvaraisten havaintojen perusteella valittiin näytteet laboratorioanalyysejä varten. Kaikista maanäytteistä mitattiin haihtuvien hiilivetyjen suhteellista esiintymistä PID-mittarilla sekä kirjattiin aistinvaraiset havainnot maaperän laadusta ja esiintyneistä jätteistä. Laboratorioissa analysoitiin 4 näytteestä öljyhiilivedyt C₁₀-C₄₀, arseeni ja raskasmetallit 8 näytteestä ja PAH-yhdisteet 5 näytteestä.

Laboratorioanalyyseissä ei todettu kynnysarvon ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Haihtuvista hiilivedyistä ei havaittu merkittäviä pitoisuuksia PID-mittauksissa. PAH-yhdisteiden osalta todettiin yksi bentso(a)pyreenin kynnysarvon ylitys 0,26 mg/kg pisteessä KK6 (0,3-1,5m). Arseenin osalta todettiin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus pisteessä KK5 (0,3-2,1 m) 73 mg/kg. Myös sinkin osalta todettiin yksi alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus 260 mg/kg pisteessä KK& (0,3-1,5 m). Laboratorioanalyyseissä todettiin kynnysarvon ylittävät pitoisuudet kupari pisteessä K5(0-0,3m) 140 mg/kg ja lyijyä pisteessä KK6 (0,3-1,5 m) 74 mg/kg. Lisäksi kaikissa laboratorioanalyysiin lähetetyissä näytteissä todettiin kynnysarvon ylittäviä arseenipitoisuuksia (6-37 mg/kg). Muita raskasmetalleja ei todettu kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia.

Koekuopan KK5 pohjalle suotautui hieman vettä. Vedessä ei havaittu merkkejä öljykalvosta.

Koekuopissa KK2, KK3 ja KK6 todettiin täyttömaata. Täyttömaata oli syvimmillään 1,5 m syvyyteen asti koekuopassa KK6. Koekuopissa KK3 ja KK6 havaittiin täyttömaassa jätejakeita (betonia ja tiiltä). Lisäksi kaikissa muissa koekuopissa todettiin yksittäisiä jätejakeita maaperän pintakerroksessa (0,2-0,4 m syvyyteen asti).

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Tehdyssä tutkimuksessa maaperän haitta-ainepitoisuuksien vertailu perustuu Valtioneuvoston asetukseen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (Vna 214/2007). Asetuksen liitteessä on annettu kynnys- ja ohjearvot maaperän haitta-ainepitoisuuksille. Maaperän pilaantuneisuus- ja tarvittaessa puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon. Mikäli pitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, maankäytölle ei aseteta rajoituksia.

Alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueen, maaperää pidetäänkin yleensä pilaantuneena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon, ellei riskinarviolla muuta osoiteta. Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, esim. asuin-, puisto- tai virkistysalueilla, vertailuarvona käytettään yleensä alempia ohjearvoja. Mikäli kohde sijaitsee herkällä alueella (esim. pohjavesialueella) tulee maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarkemmin huomioiden todetut haitta-aineet, niiden määrät ja ominaisuudet sekä sijainti.

Kaikkien koekuoppien alueella todettiin Valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) kynnysarvon ylittäviä arseenipitoisuuksia. Arseenipitoisuudet voivat ainakin osittain kuvastaa alueen luontaista arseenipitoisuutta. GTK:n laatimassa selvityksessä (Turun taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet, 97/2019, 19.12.2019) on suositeltu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa käytettäväksi taustapitoisuusarvoja (savi- ja silttimaat 12 mg/kg, hiekat 7 mg/kg, hienojakoiset täytöt 13 mg/kg, rakeisuudeltaan vaihtelevat täytöt 13 mg/kg ja multa 10 mg/kg).

Koekupan KK5 alueella todettiin Valtioneuvoston asetuksen alemman ohjearvon ylittävä arseenipitoisuus syvyydellä 0,3-2,1 m sekä kynnysarvon ylittävä kuparipitoisuus. Koekuopan KK6 alueella todettiin alemman ohjearvon ylittävä sinkkipitoisuus syvyydellä 0,3-1,5 m sekä kynnysarvon ylittävä arseenipitoisuus, lyijypitoisuus ja bentso(a)pyreenipitoisuus. Lisäksi kaikkien koekuoppien alueella todettiin kynnysarvon ylittäviä arseenipitoisuuksia. Näistä kolmen koekuopan (KK1, KK4, KK5) alueen pintamaassa ylittyi myös taustapitoisuusarvo ja yhden koekuopan (KK6) alueen pintamaassa taustapitoisuusarvo ylittyi syvemmältä otetuissa näytteissä.

Kohdealueen on asemakaavassa merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Kohteelle on suunniteltu rakennettavaksi uusi päiväkoti. Kohde sijaitsee kallioalueella, jossa on osittain ohut maanpeite. Kohde ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella tai muulla ympäristön kannalta herkällä alueella, joten maaperän pilaantuneisuuden puhdistustarpeen arvioinnissa voidaan ensisijaisesti käyttää apuna Vna 214/2007 alempia ohjearvoja.

Kohteessa tutkituista näytteistä todettiin Vna 214/2007 alemmat ohjearvot ylittävä sinkki- ja arseenipitoisuus. Viitearvovertailun perusteella koekuoppien alueen maaperä luokitellaan pilaantuneeksi koekuoppien KK5 ja KK6 alueella. Em. huomioiden alueella on pilaantuneen maaperän kunnostustarve.

Kiinteistö on voimassa olevassa asemakaavassa (18/1980) kaavoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (kaavamerkinnällä YO). Kohde on ollut päiväkotikäytössä. Nykyinen rakennus tullaan purkamaan ja alueelle on suunnitteilla uusi päiväkoti. Kohde sijaitsee kallioalueella, jossa on osittain ohut maapeite. Kohde ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella.

Vna 214/2007 alemman ohjearvon ylittävä arseenipitoisuus todettiin koekuopassa KK5 syvyysvälillä 0,3-2,1 m ja sinkkipitoisuus kuopassa KK6 syvyysvälillä 0,3-1,5 m. Piste KK6 sijoittuu kiinteistön pohjoisosan ajoväylän viereiselle istutusalueelle. Tutkimuspiste KK5 sijoittuu tulevan uudisrakennuksen läheisyyteen sen itäpuolelle. Alueen maaperä luokitellaan viitearvovertailun perusteella pilaantuneeksi ja alueella on maaperän puhdistustarve. Koekuoppien perusteella ei ole mahdollista arvioida haitta-ainepitoisen ja/tai jätettä sisältävän maa-aineksen esiintymisen laajuutta tai pilaantuneen maan määrää.

Kahdessa koekupassa (KK3, KK6) täyttömaassa todettiin merkkejä jätejakeista. Muissa koekuopissa pintahumuksen joukossa todettiin yksittäisiä jätekappaleita. Alueella todetut ns. kynnysarvomaat (pitoisuus Vna 214/2007) kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä) sekä rakennusjätteet tulee myös ottaa huomioon kaivussa ja kohteesta poistettavien kaivumassojen sijoittelussa. Kynnysarvomaiden käsittelyn/sijoituksen periaatteet kirjataan myös kunnostussuunnitelmaan. Em. kohonneet haitta-ainepitoisuudet ja jäte saattavat aiheuttaa rajoituksia/vaatimuksia kaivettujen maa-ainesten vastaanottoon ja sijoittamiseen sekä voivat aiheuttaa lisäkustannuksia.

Kiinteistöllä on saatujen tietojen perusteella aiemmin ollut öljylämmitys. Tietoa öljysäiliön sijainnista tai säiliön poistosta ei ollut saatavilla. Kohteella tehtävien purku- ja kunnostustöiden yhteydessä tulee varautua maaperän öljyhiilivetypitoisuuksien tarkistamiseen mahdollisen öljysäiliön alueella ja pannuhuoneen alapuolisesta maaperästä.

Kohteen alue oli tutkimushetkellä merkittävin osin aidattuna lasten oleskelu/leikkialueeksi eikä sieltä voitu ottaa näytteitä tutkimuksen yhteydessä. Em. alueen maaperän haitta-ainepitoisuudet suositellaan tarkistettavaksi viimeistään ennen uudisrakentamisen aloittamista.

Kunnostussuunnitelmassa on lisäksi esitetty tarvittavat riskinhallintatoimenpiteet leikkialueen sekä vesi- ja viemärikaivantojen osalta.

Jatkossakin alue tulee kuitenkin toimimaan päiväkotikäytössä, joten myös kynnysarvon ylittävät maat huomioida. Maaperän kunnostaminen ja alueen rakentaminen tulee suunnitella siten, että lasten toiminta-alueilla (esim. leikkialueet) suora kosketus haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvotason ylittävään maahan estetään.

Tässä tutkimusraportissa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi on tehty ns. viitearvovertailuna. Maaperän sisältämistä haitta-aineita aiheutuvat terveys- ja ympäristöriskit voidaan arvioida tarkemmin kohdekohtaisen riskitarkastelun avulla, jolloin myös mahdollisesti tarvittavat kunnostus- ja/tai riskienhallintatoimenpiteet voidaan suunnitella uudisrakentaminen huomioiden riskinarvioon perustuen.

Puhdistussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän puhdistusmenetelmä ja -tavoitteet

Pilaantunut maa puhdistetaan massanvaihdolla, kunnes pilaantunut maa on poistettu ja kaivurajapinnoista otettavien näytteiden pitoisuudet alittavat kunnostuksen tavoitetasot. Maaperän kunnostustavoitteeksi esitetään Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempia ohjearvoja seuraavasti: arseeni 50 mg/kg ja sinkki 250 mg/kg.

Mikäli kunnostusmenetelmä vaihtuu tai täydentyy työn edetessä, sovitaan muutoksista Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteiden aloittamista.

Maaperän kunnostuksen yhteydessä voi tulla esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu kohteen alueella tehdyn ympäristöteknisen maaperätutkimuksen yhteydessä Vna 214/2007 alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina. Maaperän puhdistuksen tavoitetasoksi esitetään myös näiden haitta-aineiden osalta Vna 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja.

Verrattaessa kohteesta otetuista maanäytteistä tehtyjen laboratorioanalyysien tuloksia kohteen maaperän puhdistukselle asetettuihin tavoitepitoisuuksiin, otetaan huomioon käytettävien analyysimenetelmien virhemarginaalit. Virhemarginaalit ilmoitetaan kohteen maaperän puhdistamisesta laadittavassa raportissa.

Mikäli maaperän puhdistustöiden jälkeen alueelle jää asetetut tavoitepitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, arvioidaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella.

Kiinteistölle tehtävien vesi- ja viemärikaivantojen täytöissä käytetään pilaantumatonta maa-ainesta.

Koska alueelle on suunnitteilla päiväkoti, tulee myös kohteessa todetut ja lisätutkimuksessa (koekuopat) mahdollisesti todettavat Vna 214/2007 kynnysarvotason ja alemman ohjearvotason väliset haitta-ainepitoisuudet huomioida alueen rakentamisessa. Maaperän kunnostaminen ja alueen rakentaminen tulee toteuttaa siten, että lasten toiminta-alueilla (esim. leikkialueet) suora kosketus haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvotason ja alemman ohjearvotason väliseen maahan estetään.

Kohteen alustavan suunnitelman (Tommilankadun päiväkoti, asemapiirustus 15.3.2020) mukaan uudisrakennus sijoittuu kiinteistön itäosaan Tommilankadun suuntaisesti. Kiinteistön pohjois-, itä,- ja etelänpuoleisille piha-alueille on suunnitteilla pysäköintipaikkoja autoille ja polkupyörille, jätehuoltoon tarkoitettu alue, pelastustiet ja viheralueita. Piha-alueet tullaan asfaltoimaan viheralueita lukuun ottamatta ja muita riskienhallintatoimenpiteitä ei arvioida tarvittavan.

Lasten käyttöön suunniteltu leikkialue tulee sijoittumaan uudisrakennuksen länsipuolelle ja koko edellä mainittu alue on aidattu. Leikkialueelle tulee sijoittumaan erilaisia leikkivälineitä (mm. keinuja, kiipeilyyn ja liukumiseen tarkoitettuja välineitä), hiekkaleikkialueita, pelikenttä, pöytiä, penkkejä ja pensasistutuksia. Alueiden pintamateriaalin on suunniteltu käytettävän asfalttia, kivituhkaa sekä kaikkien leikkivälineiden alueella turva-alusta. Em. rakenteita /pintamateriaaleja voidaan pitää riittävänä riskinhallintatoimenpiteenä, jolla estetään suora kosketus haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvotason ja alemman ohjearvotason väliseen maahan. Lisäksi kiinteistön länsiosaan jää luonnontilainen alue. Hiekkaleikkialueilla tulee varmistaa, että hiekan ja luonnonmaan väliin asennetaan rakenne, joka estää maiden sekoittumisen leikkialueiden käytön yhteydessä.

Alueen täyttömaan joukossa todettiin jonkin verran jätejakeita (mm. betoni, tiili, metalli) koekuopissa KK6 ja KK3. Koekuopan KK6 alueella tullaan tekemään pilaantuneen maan kaivua ja koekuoppa KK3 sijoittuu uudisrakennuksen alueelle. Em. alueilta poistetaan jätejakeet pilaantuneisuuden ja rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Muilta alueilta maaperän pintakerroksessa (pintahumus) on paikoin todettu yksittäisiä jätejakeita (tiilen, muovin ja lasin paljon). Yksittäisiä jätejakeita ei poisteta, ellei uudisrakentaminen sitä edellytä. Jätejakeiden esiintyminen huomioidaan kaivumaiden sijoittelussa.

Kiinteistöllä on saatujen tietojen mukaan aiemmin ollut öljylämmitys. Tietoa öljysäiliön sijainnista tai säiliön poistamisesta ei ollut saatavilla tutkimuksen yhteydessä. Kohteen alue oli tutkimushetkellä merkittävin osin aidattuna lasten oleskelu/leikkialueeksi eikä sieltä voitu ottaa näytteitä tutkimuksen yhteydessä. Edellä mainittujen alueiden maaperän haitta-aineet tarkastetaan rakennuksen purkutoimenpiteiden valmistuttua hyvissä ajoin ennen uudisrakentamisen aloittamista. Pannuhuoneen, mahdollisen öljysäiliön ja tutkimattoman leikkialueen alueelta otetaan näytteitä koekuopista (lisätutkimus). Koekuopista otettavista maanäytteistä määritetään kenttämittarilla raskasmetallien ja arseenin kokonaispitoisuudet. Lisäksi osasta koekuopista otettavista näytteistä määritetään laboratoriossa arseeni- ja raskasmetallipitoisuudet, PAH-yhdisteet, öljyhiilivedyt C₁₀-C_{40 ja} C_5-C_10. Koekuopista otetuista näytteistä määritetään myös muita haitta-aineita, mikäli koekuoppien kaivun yhteydessä tehtävät havainnot sitä edellyttävät.

Kaivantojen täytöissä käytetään muualta tuotua tarkoitukseen soveltuvaa pilaantumatonta maa-ainesta/tai kohteesta kaivettua jätteetöntä kohteen puhdistustavoitteet alittavaa rakennusteknisesti tarkoituksen soveltuvaa maa-ainesta. Hyödyntämisessä tulee kuitenkin huomioida kohdassa 7.2. esitetyt leikkialuetta sekä vesi- ja viemärikaivantojen alueita koskevat rajaukset.

Kunnostusta ei jatketa kunnostuksen kohteena olevien kiinteistöjen ulkopuolelle.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Ympäristötekninen valvoja valvoo maa-ainesten poistamista kiinteistöltä. Kaivumaat luokitellaan maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksien ja/tai jätteen mukaan Vna 214/2007 asetuksessa määritettyjen ohjearvojen sekä Valtioneuvoston jäteasetuksessa Vna 179/2012 ja sen muutoksessa Vna 86/2015 annettujen ohjeellisten vaarallisen jätteen raja-arvojen mukaan seuraavasti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä, mutta alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi. Maa-ainesjätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi perustuu jäteasetukseen (179/2012) ja sen muutokseen (Vna 86/2015), CLP-asetukseen ja komission asetukseen (2014/1357/EU) sekä Valtioneuvoston asetukseen kaatopaikoista 331/2013.

Maa-ainesjätteen luokittelussa käytetään apuna julkaisun Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2007 (Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi) liitteessä 14 esitettyjä pilaantuneeseen maa-ainesjätteeseen sovellettavia raja-arvoja, Ympäristöministeriön muistiota ”Maa-ainesten hyödyntäminen-opas kaivettujen maa-ainesten luokittelusta jätteeksi ja hyödyntämiskelpoisuuden arvioinnista 3.7.2015” sekä Ympäristöministeriön julkaisemaa opasta (Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:2, Jätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi-päivitetty opas).

Maa-ainesjätteiden haitta-ainekoostumuksen ja haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella tehdyn jäteluokituksen mukaisesti maa-ainesjätteet toimitetaan luvanvaraisiin käsittelykeskuksiin. Kohteesta poistettavien massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista (kuten massojen sisältämät tiilet ja betonipalat) sovitaan vastaanottopaikkojen kanssa ennen puhdistustyön aloittamista ja analyysitulokset tai kaatopaikkakelpoisuusarviot toimitetaan vastaanottajille tarvittaessa. Kaivutyö voidaan tehdä lajittelevan kaivuna siten, että isot kivet, lohkareet tai jätekappaleet erotellaan kaivinkoneen työtarkkuudella erilleen maa-aineksista. Pienempiä jätejakeita (mm tiili, betoni) ei ole suunniteltu eroteltavan maa-aineksesta kohteella.

Mikäli kohteesta kaivettavat maa-ainekset vaativat haitta-ainepitoisuuksiensa tai muiden ominaisuuksien perusteella muuta erityiskäsittelyä kuin loppusijoitusta kaatopaikalle, maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä em. maa-aineksia.

Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja haitta-aineilla pilaantuneita maita sisältävien kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuorman vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle.  Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi. Jätteen kuljettajan tulee olla merkitty jätelain (46/2011) mukaiseen jätehuoltorekisteriin. 

Kiinteistöltä poistettavat, haitta-ainepitoisuuksiltaan Vna 214/2007 kynnysarvojen ja alemman ohjearvon välissä olevat, rakennusteknisesti täyttöön soveltumattomat massat sijoitetaan luvanvaraiselle maankaatopaikalle tai luvanvaraiselle vastaanottoasemalle. Mikäli em. massoja toimitetaan muualle kuin maankaatopaikalle tai luvanvaraiselle vastaanottoasemalle, laaditaan maiden sijoittamisesta erillinen suunnitelma, joka toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi.

Mahdollisten muiden jätteiden poistossa noudatetaan Lounais-Suomen jätehuoltomääräyksiä (LounaisSuomen jätehuoltolautakunta 2017).

Kiinteistön alueella voidaan käyttää kaivantojen täyttöön kohteesta kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat Vna 214/2007 alemmat ohjearvot, mikäli maa-ainekset eivät sisällä jätejakeita ja ne soveltuvat rakennusteknisesti tarkoitukseen. Alemman ohjearvon alittavien, kaivettujen maa-ainesten hyödyntäminen kohteessa perustuu siihen, että kohteessa todettujen haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan merkittävää terveys- tai ympäristöhaittaa niiden esiintyessä maaperässä alemman ohjearvon alittavina pitoisuuksina. Alemman ohjearvon alittavien, rakennusteknisesti täyttöön soveltuvien kaivumassojen kohteessa tapahtuvalla hyötykäytöllä voidaan vähentää luonnonvarojen käyttöä sekä kuljetuksen aiheuttamia päästöjä ja muita mahdollisia haitallisia ympäristövaikutuksia.

Hyödyntämisessä tulee kuitenkin huomioida leikkialue sekä vesi- ja viemärikaivantojen alueita koskevat rajaukset.

Vesien käsittely

Mikäli maaperän kunnostuksen yhteydessä kaivannoista on tarpeen poistaa vettä, vesien jätevesiviemäriin johtamisesta sovitaan Turun Vesihuolto Oy:n kanssa ja hulevesiviemäriin johtamisesta Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävä vesi poistetaan imuautolla.

Laadunvalvonta ja puhdistustyön lopputuloksen toteaminen

Kohteen alueen maaperän kunnostamista ja massojen poistoa ohjaa riittävän kokemuksen omaava ympäristötekninen asiantuntija. Ympäristötekninen asiantuntija tarkistaa massojen kaivun aikana kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia kenttätestein ja tarvittaessa laboratorioanalyysein sekä ohjaa poistettavat massa haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopisteisiin. Kaivumassojen lisäksi tarkistetaan pilaantuneiden massojen poiston jälkeen massanvaihtokaivantojen pohjan ja seinämien jäännöspitoisuudet.

Kaivun aikana massoista otetaan näytteitä, joista tarkkaillaan raskasmetallien ja arseenin pitoisuuksia XRF-kenttämittarilla. Lisäksi kaivumassoista analysoidaan tarvittaessa laboratoriossa raskasmetallien arseenin pitoisuudet. Massojen ohjauksessa käytetään hyväksi myös purkutöiden valmistumisen jälkeen otettavien koekuoppanäytteiden analyysien ja kenttämittausten tuloksia sekä kohteen alueella aiemmin toteutetun ympäristöteknisen tutkimuksen yhteydessä tehtyjen analyysien tuloksia. Kaivumassoista määritetään tarvittaessa muita haitta-aineita, mikäli kaivun aikana tehtävät havainnot sitä edellyttävät.

Massanvaihtokaivantojen rajoilta otetaan kokoomanäytteitä kaivantojen pohjista ja seinämistä. Näytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden siten, että yksi kokoomanäyte edustaa noin 100-150 m²:n suuruista aluetta. Seinämä- ja pohjanäytteistä määritetään raskasmetallien ja arseenin kokonaispitoisuudet XRF-kenttämittarilla. Lisäksi noin 30 % kokoomanäytteistä varmistetaan laboratoriossa raskasmetallien ja arseenin pitoisuudet.

Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa myös tarvittaessa muiden haitta-aineiden (mm. PAH-yhdisteet ja/tai öljyhiilivedyt C₁₀-C₄₀) pitoisuuksia, mikäli niitä todetaan purkutoimenpiteiden jälkeen tehtävistä koekuopista otetuissa näytteissä tai niiden esiintymisestä saadaan viitteitä kunnostuksen aikana kenttähavaintojen tai kenttätestien perusteella. Muiden haitta-aineiden määritykset tehdään vain alueilla, joissa kunnostuksen aikana on todettu viitteitä ko. aineista.

Mikäli pilaantunut alue rajautuu kiinteistön rajalle tai sellaisen rakenteen alueelle, jota ei ole maaperän puhdistustyön yhteydessä mahdollista tai kustannustehokasta purkaa, pilaantuneet maat varaudutaan erottamaan täyttömaista erottavalla rakenteella. Ennen erottavan rakenteen asentamista ollaan yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

Epäorgaanisten haitta-aineiden (arseeni- ja raskasmetallit) kulkeutumisominaisuuksien vuoksi erottavana rakenteena voidaan käyttää esim. suodatinkangasta.

Mikäli kohteelta otetuissa jäännöspitoisuusnäytteistä todetaan muita haitta-aineita (esim. öljyhiilivedyt) kunnostustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia, eristetään alue esim.  bentoniittimatolla. Eristävän rakenteen asentamisesta sovitaan Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen sen asentamista.

Ympäristötekninen valvoja on paikan päällä, kun erottavaa rakennetta asennetaan. Valvoja ottaa myös eri työvaiheista valokuvia. Erottavat rakenteet kuvataan loppuraportissa ja merkitään raporttiin liitettävään karttaan.

Maaperän kunnostustyö päätetään, kun maaperän kunnostustavoite on saavutettu tai säilytettävien rakenteiden läheisyyteen mahdollisesti jäävät kunnostustavoitteen ylittävät maa-ainekset on erotettu/eristetty ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Mikäli kaivutyön aikana todetaan muita kuin ennakkotutkimuksissa todettuja haitta-aineita (arseeni, sinkki) noudatetaan myös niiden osalta Vna 214/2007 alempia ohjearvoja, Odottamattomia haitta-aineita sisältävät maa-ainekset toimitetaan käsiteltäviksi laitoksille, joilla on kyseisten massojen käsittelylupa.

Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan kunnostettavan kiinteistön ulkopuolelle, ilmoitetaan asiasta ko. kiinteistöjen omistajille sekä turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Kunnostusta jatketaan kunnostuskohteena olevien kiinteistöjen ulkopuolelle.

Mikäli työn kuluessa ilmenee jotakin muuta maaperän pilaantuneisuuden tai puhdistustoimenpiteiden kannalta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

Pilaantuneen maaperän puhdistus ja lisätutkimukset tehdään kohteen purkutöiden/rakennustöiden yhteydessä. Purku/rakennustyömaa tullaan aitaamaan.

Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus jne) pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustöiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Pilaantuneiden maiden kaivun ja lastauksen aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Kaivun ja kuljetuksen aikana voi esiintyä pilaantuneiden maiden pölyämistä. Massojen pölyämistä seurataan näköhavainnoin kaivutyön aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi.

Kaivettavat massat kuljetetaan kuorma-autolla käsittelypaikkoihin. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi pölyämisen estämiseksi.

Pilaantuneen maaperän kunnostustyöhön osallistuvilla työntekijöillä tulee olla käytettävissä henkilökohtaiset suojavarusteet. Suojaimien käytöstä päättää kenttämittausten perusteella työmaan vastaava mestari tai työsuojelusta vastaava henkilö.

Tiedotus, kirjanpito ja raportointi

Kunnostustyön aloittamisesta ja valvojan yhteystiedot ilmoitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle ennen töihin ryhtymistä. Aloitusilmoitukseen kirjataan myös massojen vastaanottopisteiden tiedot. Maaperän kunnostuksen lopetusilmoitus toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle, kun maaperän kunnostustyöt kohteessa on saatu päätökseen.

Maaperän kunnostuksesta pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, kenttätestien ja laboratorioanalyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ym. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot.

Maaperän puhdistustyöstä laaditaan raportti, jossa esitetään pilaantuneelta alueelta poistettujen maamassojen määrät, massanvaihtokaivannon rajaus ja näytepisteiden sijainti. Lisäksi esitetään analyysitulokset sekä yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä. Raportissa esitetään lisäksi mahdolliset eristävät /erottavat rakenteet. Massanvaihdon toimenpideraportissa esitetään arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta.

Mikäli maaperään jää puhdistustyön jäljiltä kunnostuksen tavoitetason ylittävää maata, määritetään mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella.

Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle kolmen kuukauden kuluessa kunnostustöiden päättymisestä.

Puhdistuksen aikataulu

Puhdistustyö on tarkoitus toteuttaa kohteen rakennustöiden yhteydessä kesällä 2020. Lisätutkimuksen voidaan toteuttaa aiemmin, vanhan rakennuksen urkutöiden yhteydessä.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösPäätin hyväksyä ilmoituksessa esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.    Puhdistettavan alueen maaperästä tulee poistaa ne maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät eri osa-alueille edellytetyt puhdistustavoitteet.

Haitta-aine                                    Pitoisuus (mg/kg)

Arseeni                                         50

Sinkki                                           250

Leikkialueilla Vna 214/2007 kynnysarvotason (tai mikäli korkeampi niin alueen luonnollisen tason) ja alemman ohjearvotason väliset haitta-ainepitoisuudet tulee huomioida alueen rakentamisessa siten, että suora kosketus tällaiseen maahan estetään. Leikki-alueen pinnoittamattomien pintamaiden (0-1 m) haitta-ainepitoisuuden tulee arseenin osalta alittaa alueelle laskettu suurin luonnollinen taustapitoisuus (13 mg/kg) ja muiden aineiden osalta kynnyspitoisuus. Päiväkodin leikkipihan alueen pintamaat on tarvittaessa vaihdettava noin 1 metrin syvyyteen, mikäli maaperässä on arseenin osalta luonnollisen taustapitoisuustason ja muiden haitta-aineiden osalta kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia. Leikkialueilla tulee myös varmistaa, että hiekan ja luonnonmaan väliin asennetaan rakenne, joka estää maiden sekoittumisen keskenään leikkialueen käytön yhteydessä.

Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan, että kiinteistön maaperässä on aiemmin tutkittujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita, joiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) alemmat ohjearvot, tulee maaperä kunnostaa kyseisten aineiden osalta siten, että maaperän haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot myös näiden haitta-aineiden osalta. Mikäli haitta-aineet esiintyvät leikkialueiden pintamaassa, tulee pitoisuuksien alittaa valtioneuvoston asetuksen kynnysarvot.

2.    Jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueella jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet, jotka on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan, on valittava siten, että saatuja tuloksia voidaan verrata suoraan aiemmin alueella suoritettuihin tutkimuksiin. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista puhdistettua aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi jäännöspitoisuusnäyte ja vähintään neljä jäännöspitoisuusnäytettä seinämistä.

Mikäli pohjan ja seinämien yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 m², on tällaisesta kaivannosta koottava vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä (pohja ja seinämä).

3.    Näytteistä tulee kentällä mitata raskasmetallien ja arseenin pitoisuudet XRF-analysaattorilla. Myös muita haitta-aineita kuten PAH-yhdisteitä ja/tai öljyhiilivetyjä tulee mitata kenttämittarein, mikäli niistä jatkotutkimuksen tai kaivun aikana saadaan viitteitä.

Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa raskasmetallien ja arseenin osalta. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

Mikäli kunnostustyön aikana tai purkutoimenpiteiden jälkeen tehtävistä koekuopista havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita kuten PAH-yhdisteet ja/tai öljyhiilivedyt C₁₀-C₄₀, mikäli, tulee myös kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhtausarvoihin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.    Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti ja seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksen mukaiset kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot.
• Pilaantunut jäte katsotaan vaaralliseksi jätteeksi, mikäli jäteasetuksen (Vna 179/2012 ja muutos Vna 86/2015), CLP-asetuksen ja komission asetuksen (2014/1357/EU) sekä Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (331/2013) kriteerit täyttyvät.
• Tarvittaessa lajittelua tulee tehdä myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen)

5.    Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi alueella ja alueen ulkopuolella.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6.    Tutkimattomien alueiden maaperän haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia rakennusten purkutoimenpiteiden ja päiväkotitoiminnan päättymisen myötä.

7.    Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimiseksi.

8.    Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Haltijan tulee vahvistaa annettujen tietojen oikeellisuus. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

9.    Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

10.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

11.  Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

12.  Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava. Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle.

13.  Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) käsittelyssä on noudatettava Turun kaupungin ympäristönsuojelun ohjeita.

14.  Mikäli kaivantoihin kertyy kaivutyötä haittaavaa vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanottamisen.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee sopia asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Seudun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesta johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

15.  Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

16.  Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

17.  Maaperän puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on päättynyt. Raportista tulee käydä ilmi, miten päätöksessä asetetut määräykset ovat toteutuneet ja onko kohteessa tarvetta jatkotutkimukselle tai -tarkkailulle tai mahdollisista eristävistä rakenteista. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettaviin rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä ja menettelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle.

Kohdealue on asemakaavassa merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Kohteessa on aikaisemmin toiminut päiväkoti ja kohteen maankäyttö pysyy samankaltaisena. Alueelle ollaan rakentamassa uusi päiväkoti. Pilaantunut maa puhdistetaan massanvaihdolla. Kunnostustarve on arvioitu maaperässä havaittujen pitoisuuksien ja suunniteltujen rakennusten perusteella. Arviointi on tehty Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Kohde ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella tai muulla ympäristön kannalta herkällä alueella. Kohde sijaitsee kuitenkin kallioalueella, jossa on osittain ohut maanpeite ja ainakin osittain luontaisesti korkeampi arseenipitoisuuksia. Päiväkodin piha-alueen leikkialueet tuovat kuitenkin uudisrakennettavalle alueelle erityistä herkkyyttä maaperän puhtaudelle.

Määräyskohtaiset perustelut

Päätöksessä tavoitearvot on määritetty niille aineille, joille kiinteistön tulevassa käytössä on tehtyjen tutkimusten mukaan ollut tarpeen asettaa puhdistustaso. Puhdistustaso yleisellä tasolla on asetettu Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiseen alempaan ohjearvotasoon.

Ympäristöhallinnon ohjeen 6/2014 Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta- oppaan mukaisesti kestävän kunnostuksen tavoitteiden mukaisesti asuinrakennusten ja lasten leikkipaikkojen alueella pintamaan (noin 0,5-1 m) puhdistustavoitteeksi uudisrakennuskohteissa on hyvä asettaa kynnysarvo tai alueellinen taustapitoisuustaso, mikäli se on kynnysarvoa korkeampi, ja muualla vähintään alempi ohjearvon. GTK:n vuonna 2019 tekemän Turun taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet-selvityksen (19.12.2019, 97/2019) mukaan Turussa arseenin taustapitoisuusarvot vaihtelevat maalajista riippuen 7-13 mg/kg pitoisuuksissa ja korkea arseenipitoisuus on luontaista. Tutkimuksen yhteydessä tehtyjen näytteenottojen perusteella suurin suositeltu taustapitoisuusarvo (SSTP-arvo) arseenille on noin 13 mg/kg eli selvästi suurempi kuin PIMA-asetuksen kynnysarvo 5 mg/kg. Turussa on maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa perusteltua käyttää arviointikriteerinä PIMA-asetuksen kynnysarvon sijaan kyseisen maalajin SSTP-arvoa. Määräyksessä alueen leikkialueilla kynnysarvon sijaan puhdistuksen raja-arvoksi on kunkin maalajin osalta määrätty käytettäväksi SSTP-arvoa, enintään 13 mg/kg. Muiden haitta-aineiden osalta leikkipaikka-alueen pintamaan puhtaustasoksi on määritetty kunkin aineen osalta kynnysarvotaso.

Määräyksessä asetetaan maaperätutkimuksen – ja kunnostuksen epävarmuustekijöiden vuoksi myös muille mahdollisille kunnostuksen aikana havaittaville haitta-aineille tavoitetasoksi alemmat ohjearvot. (Määräys 1).

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tuloksia voidaan verrata aiempiin tutkimustuloksiin. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee myös näiden pitoisuudet tutkia tarkemmin. (Määräys 2 ja 3).

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta jätteiden käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. (Määräys 4 ja 5).

Tutkimukset tulee saattaa kattamaan koko aluetta. (Määräys 6)

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta ja valvonnasta. (Määräys 7).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten (Määräys 8).

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Pilaantuneet maat ovat Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 mukaisia jätteitä. (Määräys 9)

Maanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 10)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi (Määräys 11).

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä, ennalta arvaamattomista tilanteista tai suunnitelmien muutoksista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 12).

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ennen viemäriverkostoon johtamista ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin tai johtamiseen. (Määräys 13 ja 14).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 15).

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, josta johtuen viranomainen voi antaa työnaikaisia ohjeita tai määräyksiä (Määräys 16).

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee sisältyä tieto esimerkiksi eristävistä rakenteista ja arvio esimerkiksi vesien tarkkailun tarpeesta. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista (Määräys 17).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2025 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Renja Rasimus

ympäristöinsinööri

ympäristönsuojelupäällikön varahenkilö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.