Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja Rasimus 17.6.2020:

Ilmoituksen tekijä

Matka-Autot Oy

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Helsinginkatu 20-24, 20100 Turku

Kiinteistö:

853-6-40-13

853-6-440-14

853-6-40-12 (osa kiinteistöstä)

Kiinteistön haltija:

Kiinteistön omistaja:

Matka-Autot Oy /Ketarantien Kiinteistö Oy

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 6.5.2020, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 5265-2020).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta
• Valtakirja
• Asemakaava
• Kiinteistörekisterikartta ja naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Ympäristötekninen maaperätutkimus, Helsinginkatu 22-24, Turku, Matka-Autot Oy, Golder Associates Oy, 12.1.2017, 1669294
• Pilaantunen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Helsinginkatu 20-24, Turku, Matka-Autot Oy, Ramboll Finland Oy, 28.4.2020, 1510054048
• Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, Helsinginkatu 20-24, Turku, Matka-Autot Oy, Ramboll Finland Oy, 10.3.2020, 1510054048

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Saatujen tietojen mukaan alueelle ei ole aiemmin laadittu pilaantuneita maita koskevia päätöksiä tai lausuntoja.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Alueella on harjoitettu autohuolto- ja linja-autovarikkotoimintaa. Toiminta kiinteistöllä on alkanut 1960-luvulla ja maaperä on pilaantunut pitkällä aikavälillä. Nykyisen Helsinginkadun alueella on sijainnut tankkauspiste, joka on kuulunut linja-autovarikkoon. Nykyään rakennuksissa on autojen myynti- ja huoltotoimintaa.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kohdealue sijaitsee Turun kaupungin VI kaupunginosassa osoitteessa Helsinginkatu 22-24. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Helsingintiehen, idässä Lonttistentiehen, etelässä Ketarantiehen ja lännessä liikekiinteistöön.

Voimassa olevassa asemakaavassa (853/8/2016) kohdekiinteistöjen alue on merkitty asuinkiinteistöjen korttelialueeksi (AK-1).

Kiinteistöllä 853-6-40-14 on toiminut linja-autovarikko, varaosaliike, autohuolto- sekä automyyntiliike. Nykyiset rakennukset on otettu käyttöön 1960-luvun alussa. Linja-autovarikkoon liittyen kiinteistölle on aiemmin kuulunut myös tankkauspiste, joka on sijainnut nykyisen Helsinginkadun alueella. Osa kiinteistöllä olevista rakennuksista on myös purettu Helsinginkadun rakentamiseen liittyen. Suunnitelmapiirustusten mukaan alueella on tällä hetkellä kolme huoltomonttua sekä maanalainen (betoninen) öljynerotin. Kiinteistöä lämmitetään öljyllä ja maanalainen säiliö sijaitsee rakennuksen ja Lonttistentien välisellä alueella.

Kiinteistöllä 853-6-40-14 oleva rakennus on kaksiosainen ja ilmeisesti luoteisen puoleinen osa on myös lämmitetty öljyllä. Öljysäiliön sijainnista ei ole varmuutta. Suunnitelmapiirustuksissa on merkintä maanalaisesta öljysäiliöstä (5 m³) rakennuksien välisellä alueella.

Kiinteistöllä 853-6-40-13 on suunnitelmapiirustusten perusteella toiminut alkujaan autojousipaja ja siihen liittyvää asennustoimintaa. Toiminta on alkanut 1950-luvun lopussa. Kohteen rakennuksesta on purettu autojousipajan osa. Kiinteistöllä on harjoitettu myös autojen pesutoimintaa. Kiinteistöjen lämmitysmuodosta eikä mahdollisista öljysäiliöistä ole varmuutta. 

Kiinteistöllä 853-6-40-12 on toiminut huoltoasema, jonka vuoksi kiinteistöä on osittain kunnostettu vuonna 1998.

Alueen käyttötarkoitus on nyt muuttumassa asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi.

Maaperä

Kiinteistön piha-alueet ovat tällä hetkellä pääosin paikoitus ja liikennekäytössä. Tehdyn ympäristöteknisen tutkimusraportin mukaan maan pinnassa todettiin olevan täyttöhiekkaa tai -soraa 0,5-1,5 m syvyyteen saakka. Täyttökerroksen alapuolella oli savea. Kairaukset ulottuivat maksimissaan 4 metrin syvyyteen. Valtakunnallisessa pohjatutkimusrekisterissä kohteen pohjoispuolella olevien pisteiden perusteella alueen savikerroksen paksuuden arvioidaan olevan yli 10 metriä. Savikerroksen alapuolella on moreenia.

Tehtyjen kairausten perusteella maanäytteissä ei havaittu merkkejä rakennusjätteestä (esim. tiili ja betoni). Kohteen alueelta on kuitenkin purettu rakennuksen osia, joten maaperässä saattaa olla vahoja rakenteita.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee kohteesta noin 2,4 kilometrin eräisyydellä pohjois-koillisessa (Huhtamäki, 2-luokka, 0285304). Kohteessa tehdyn maaperätutkimuksen yhteydessä todettiin näytepisteessä S7 orsivettä savikerroksen pinnalla noin 2 m syvyydellä.

Noin 200 metrin etäisyydellä kiinteistöltä kaakkoon virtaa Aurajoki, joka laskee meteen Turun Satamassa (Linnanaukko) noin 4 kilometrin päässä kohteesta lounaaseen.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän ja orsiveden haitta-aineet

Kohteessa on tehty maaperätutkimus talvella 2016, jolloin alueelta otettiin maanäytteitä 16 näytepisteestä piha-alueelta ja hallirakennuksen alapuolisesta maaperästä. Näytteenotto ulotettiin luonnontilaiseen savikerrokseen asti käsikairalla tehtyä näytepistettä S9 lukuun ottamatta. Tässä näytepisteessä näyte otettiin betonilattian alapuolisesta savikerroksesta 2,0 metrin syvyydeltä. Väliaikaisesta pohjavesiputkesta otettiin lisäksi yksi vesinäyte kynäbailerilla. Tutkimuspisteistä otettiin yhteensä 72 maanäytettä, joista aistinvaraisten havaintojen ja kenttämittausten tulosten perusteella valituista näytteistä analysoitiin laboratoriossa arseenin ja raskasmetallien (8 analyysiä), öljyhiilivetyjen (12), PAH-yhdisteiden (4) ja haihtuvien yhdisteiden (6) pitoisuudet.

Laboratorioanalyysien perusteella pisteistä S4 ja S7 havaittiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia (Pb ja Zn). Korkeimmat pitoisuudet todettiin täyttömaakerroksessa (1-2 m syvyydellä). Öljyhiilivetyjen (C₂₁-C₄₀ ja C₁₀-C₂₁) osalta laboratorioanalyyseissä todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia näytepisteessä S7 (maksimipitoisuus C₂₁-C₄₀ =12 000 mg/kg ja C₁₀-C₂₁=1040 mg/kg) Näytteessä S3/1 m todettiin myös ylemmän ohjearvon ylittävä hiilivetyjakeiden C₁₀-C₂₁-pitoisuus 1180 mg/kg.

Laboratorioanalyyseissä todettiin PAH-yhdisteiden osalta myös ylemmän ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia tutkimuspisteessä S7, jossa PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus oli 45 mg/kg ja bentso(a)pyreenin pitoisuus 2,6 mg/kg. Näytteessä todettiin myös fenantreenin, fluoranteenin, betso(a)antraseenin ja bentso(k)fluoranteenin osalta asetuksen kynnysarvojen ylitykset.

Haihtuvien yhdisteiden osalta näytteissä ei todettu kynnysarvojen ylityksiä.

Pisteestä S7 otetussa vesinäytteessä L7 todettiin öljyhiilivetyjä C10-C40 (5610 µg/l), MTBE:tä (9,7 µg/l), ksyleeneitä (0,32 µg/l), vinyylikloridia (0,68 µg/l) ja 1,2-dikloorieteeneitä (0,37 µg/l). Öljyhiilivedyistä pääosa (5030 µg/l) oli raskaita C₂₁-C₄₀-jakeita.

Kunnostustarpeen arviointi

Kohteena olevalle kiinteistölle suunnitellaan asuinkerrostaloja, jolloin alueen maankäyttö tulee muuttumaan nykyistä herkemmäksi. Kohde ei kuitenkaan sijaitse ympäristön kannalta erityisen herkällä alueella (esim. luonnonsuojelualueella tai luokitellulla pohjavesialueella), eivätkä kohteessa todetut haitta-aineet ole erityisen liikkuvia eivätkä herkästi haihtuvia. Alueella ei myöskään ole todettu selvää orsivesikerrosta.

Koska kohteen maaperässä esiintyy kynnysarvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, kunnostustarve ja arvio kohteesta poistettavan pilaantuneeksi luokiteltavan maa-aineksen määrästä on tehty Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti riskinarvion kautta tarkastelemalla.

Tarkasteltaviksi haitta-aineiksi on valittu Golderin vuoden 2017 tutkimuksissa maaperässä kynnysarvotason ylittävät haitta-aineet ja pohjavedessä havaitut haitta-aineet. Maaperässä tarkastellut haitta-aineet olivat keskiraskaat öljyjakeet, raskaat öljyjakeet, lyijy, sinkki ja arseeni. Pohjavedestä tarkasteltavat haitta-aineet ovat vinyylikloridi, dikloorieteenit, ksyleenit ja MTBE.

Koska on mahdollista, että hiilivetyjä sijaitsee myös rakennuksen alapuolisessa maaperässä, tarkasteltiin pitkän aikavälin sisäilmariskejä laskennallisesti mallintamalla.

Kunnostustarvetta arvioitiin maaperässä ja pohjavedessä havaittujen haitta-ainepitoisuuksien ja suunnitteilla olevien rakennusten teknisten pohjarakenteiden perusteella. Liiketilan alle on suunniteltu maavaraisen lattian alle radonputkisto. Muihin rakennuksiin, joissa pohjakerroksena on varastotilaa, radonputkistoa ei ole suunniteltu.

Kunnostustarpeenarviointi tehtiin Vna 214/2007 ja sen soveltamisoppaan Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014 mukaisilla periaatteilla. Lisäksi öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden arvioinnissa käytettiin Öljyalan palvelukeskuksen SOILIRISK3.2. ohjelmistoa. SOILIRISK laskee fraktioiden aiheuttamat terveys- ja kulkeutumisriskit päiväannoksen perusteella. Laskenta osoittaa tässä asuinrakennusten alimman kerrostason sisäilman pitoisuudet ja sitä kautta aiheutuvat terveysriskit.

Muiden haihtuvien yhdisteiden kulkeutuminen sisäilmaan on laskettu Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007 sekä päivitetyn ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014 mukaisella laskentamenetelmällä.

Maaperän öljyhiilivedyt

Laskennassa maaperän öljyhiilivetyjen pitoisuuksina käytettiin tutkimuspisteen S7 öljyhiilivetyjakeiden (C₁₀-C₂₁ ja C₂₁-C₄₀) tuloksia 1040 mg/kg ja 12 000 mg/kg. Kevyempien öljyhiilivetyjakeiden (C₅-C₁₀) pitoisuuksia eikä laboratoriossa analysoituja fraktiointeja ollut käytettävissä. Alustavan laskennan tekemiseksi pisteen S7 öljyhiilivetyjen pitoisuudet jaettiin tasan eri fraktioiden suhteen. Alustavan laskennan perusteella öljyhiilivetyjen aromaattisten fraktioiden keskiraskaiden jakeiden C₁₀-C₁₆ pitoisuus maaperässä voi ylittää myös pitkäaikaisaltistuksen kannalta haitattoman pitoisuuden. Öljyhiilivetyjen keskiraskaiden jakeiden osalta kohteessa on kunnostettava ainakin tutkimuspisteen S7 alueella. Koostumuksesta ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa, jotta riskiä voitaisiin arvioida luotettavasti.

Maaperässä havaitut raskaat öljyjakeet eivät aiheuta terveydellistä riskiä, mutta tutkituilta osin niiden osalta ei arvioida olevan kunnostustarvetta.

Maaperän metallit

Metallit eivät haihdu asuinrakennusten alta sisäilmaa, joten niille ei katsota olevan kunnostustarvetta. Piha-alueelle rakennetaan suunnitelmien mukaan pilaantumattomista maista uudet rakennekerrokset ja pysäköintialueet pinnoitetaan, jolloin suoraa kosketusta ja näin altistumista maaperään mahdollisille metalleille ei synny.

Pohjaveden haihtuvat yhdisteet

Pohjavedessä pisteessä S7 havaittiin vinyylikloridia (0,68 µg/l), MTBE:tä 9,7 µg/l, ksyleeneitä 0,32 µg/l ja 1,2-dikloorieteeneitä 0,37 µg/l. Arvioinnin perusteella vinyylikloridin pitoisuus aiheuttaa sisäilmaan kohonneen pitoisuuden, jonka taso lähenee kohonneen terveysriskin rajaa, jos altistus on pitkäaikaista. Vinyylikloridin esiintymiseen alueen pohjavedessä liittyy merkittävä epävarmuus, sillä yhdistettä on analysoitu ainoastaan yhdestä alueelta otetusta pohjavesinäytteestä. Vinyylikloridin esiintyminen kohteen pohjavedessä viittaa siihen, että kohteessa esiintyy mahdollisesti myös muita kloorattuja yhdisteitä ja tämän selvittämiseksi tehdään lisätutkimuksia. Klooratut liuottimet ovat luonteeltaan hyvin liukenevia ja haihtuvia, minkä vuoksi ne tavallisesti havaitaan pohjavedessä ja maaperän huokosilmassa. Vinyylikloridin esiintymisen laajuutta ja pitoisuustasoa tulee selvittää kunnostusalueella vielä tarkemmin.

Pohjavedessä havaitut dikloorimetaanit, ksyleenit ja MTBE eivät aiheuta terveydellistä riskiä ja tutkituilta osin niiden osalta ei ole kunnostustarvetta.

Arvioinnin tulokset

Arvioinnin perusteella maaperän öljyhiilivetyjen keskiraskaiden jakeiden osalta alueella on mahdollisesti kunnostustarve tutkimuspisteen S7 alueella. Pilaantuneisuuden laajuuden on arvioitu olevan noin 300 m². Pilaantuneen maakerroksen keskimääräiseksi paksuudeksi on arvioitu 1 m. Maa-ainesta, joka riskinarvion perusteella on arvioitu poistettavaksi, on tutkimuspisteen S7 edustamalla alueella noin 300 m³ktr.

Öljyhiilivetyjen koostumuksesta alueella ei kuitenkaan ole riittävän tarkkaa tietoa, jotta niistä aiheutuvaa riskiä voitaisiin luotettavasti arvioida.

Riskinarvioinnin perusteella keskiraskaiden öljyjakeiden osalta tavoitetasoksi on asetettu alempi ohjearvo (300 mg/kg) tai jäännöspitoisuuden fraktiointiin perustuvan riskiarvioinnin mukainen pitoisuustaso, koska kohteen rakennukseen suunniteltu maanvarainen pohjalaatta ja pilaantuman etäisyys rakennuksen laatasta mahdollistavat kohteessa keskiraskaiden jakeiden kulkeutumisen merkittävinä pitoisuuksina sisäilmaan. Lyijyn ja sinkin osalta ei riskinarvioperusteisesti ole asetettu kunnostustavoitetta, sillä pitoisuudet jäävät rakennusten ja asfalttirakenteiden alle.

Maaperässä havaitut PAH-yhdisteet ja raskaat öljyjakeet eivät aiheuta terveydellistä riskiä ja tutkituilta osin niiden osalta ei arvioida olevan kunnostustarvetta.

Pohjavedessä pisteessä S7 havaittiin vinyylikloridia (0,68 µg/l). Arvioinnin perusteella vinyylikloridin pitoisuus aiheuttaa sisäilmaan kohonneen pitoisuuden, jonka taso lähenee kohonneen terveysriskin rajaa. Vinyylikloridin esiintymiseen alueen pohjavedessä liittyy merkittävä epävarmuus, sillä yhdistettä on analysoitu ainoastaan yhdestä alueelta otetusta pohjavesinäytteestä. Vinyylikloridin esiintyminen kohteen pohjavedessä viittaa siihen, että kohteessa esiintyy mahdollisesti myös muita kloorattuja yhdisteitä ja tämän selvittämiseksi tehdään lisätutkimuksia. Klooratut liuottimet ovat luonteeltaan hyvin liukenevia ja haihtuvia, minkä vuoksi ne tavallisesti havaitaan pohjavedessä ja maaperän huokosilmassa. Vinyylikloridin esiintymisen laajuutta ja pitoisuustasoa tulee selvittää kunnostusalueella vielä tarkemmin.

Pohjavedessä havaitut dikloorimetaanit, ksyleenit ja MTBE eivät aiheuta terveydellistä riskiä ja tutkituilta osin niiden osalta ei ole kunnostustarvetta.

Purkutyön jälkeen pilaantuneen maa-aineksen määrää ja kunnostustarvetta alueella voidaan tarkentaa, kun tutkimushetkellä rakennusten alla olleita alueita voidaan tutkia. Haitta-ainepitoista maata tullaan todennäköisesti poistamaan myös rakennustöiden edellyttämien kaivutöiden yhteydessä.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevaa maa-ainesta voidaan hyödyntää kiinteistön alueella, mikäli se on rakennusteknisesti soveltuvaa kaivantojen täyttöön. Kohteessa hyödynnettävien massojen sijainti dokumentoidaan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Muutoin massat toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Kunnostusmenetelmänä on massanvaihto, jossa pilaantunut maa-aines kaivetaan pois kaivinkoneella ja toimitetaan asianmukaiseen ympäristöluvan omaavaan vastanottopaikaan jatkokäsittelyä varten. Kunnostustyö aloitetaan alueilta, joilla on ennakkotutkimuksissa todettu pilaantuneeksi luokiteltavaa maa-ainesta. Kunnostustyö aloitetaan alueilta, joilla on ennakkotutkimuksissa todettu pilaantuneeksi luokiteltavaa maa-ainesta.

Kunnostus aloitetaan rakennusten purkamisella ja kaikkien maanpäällisten jätteiden poistamisella. Kiinteistön maaperän haitta-ainepitoisuuksia tarkistetaan vielä purettujen rakennusten alueilla. Alueilla tehdään koekuoppia, joista otettavista maanäytteistä analysoidaan ainakin arseenin ja raskasmetallien, öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden ja kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen pitoisuudet. Pohjavettä tutkitaan savikerroksen päällä ja sen alla olevasta pohjavedestä. Lisäksi huokosilmaa tutkitaan savikerroksen päältä kloorattujen hiilivetyjen esiintymisen selvittämiseksi. Tulosten perusteella maaperän kunnostustöitä tehdään tarvittaessa myös näillä alueilla.

Maaperän puhdistustyön aloittamisesta tiedotetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelua kirjallisella aloitusilmoituksella ennen töiden aloittamista.

Kaivun arvioidaan tutkimustulosten perusteella vaihtelevan 1,0-2,0 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kaivu tulee rajoittumaan suurelta osin puhtaaseen savikerrokseen.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevien kaivumaiden mahdollinen hyödyntäminen kaivantojen täytöissä dokumentoidaan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Maaperän puhdistustyön aloittamisesta ilmoitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle kirjallisesti aloitusilmoituksella ennen töiden aloittamista. Aloitusilmoituksessa kerrotaan mm. maaperän kunnostustyöstä vastaavan urakoitsijan sekä työtä valvovan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot.

Kunnostettava alue aidataan ja varustetaan maan kunnostustyötä varoittavin kyltein.

Kaivutyöstä vastaava maanrakennusurakoitsija varmistaa vesijohtojen, viemäreiden sekä sähkö-, puhelin- ynnä muiden kaapeli-, putki- ja johtorakenteiden sijainnit ennen työn aloittamista.

Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yhteydessä syntyneet kaivannot täytetään pilaantumattomalla maa-aineksella.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Maaperän kunnostamista ja massojen poistoa ohjaa ja valvoo riittävän kokemuksen omaava ympäristötekninen valvoja, joka ohja massanvaihtoa aikaisempien tutkimustulosten, aistinvaraisten havaintojen sekä työn yhteydessä tehtävien kenttä- ja laboratorioanalyysien avulla. Valvojan tehtäviin kuuluvat kaivettujen maamassojen sijoituskohteiden osoittaminen maarakennusurakoitsijalle, massamäärien kirjanpito sekä yhteydenpito ympäristöviranomaisiin sekä kunnostustyön raportointi.

Öljyhiilivetyjen kenttätestit tehdään PetroFlag-kokonaishiilivetyanalysaattorilla, raskasmetallien (Cu, Pb ja Zn) kenttäanalyysit XRF-mittarilla ja haihtuvien yhdisteiden havainnointi PID-mittarilla. Mikäli työn aikana kaivumassoissa todetaan viitteistä muista haitta-aineista, analysoidaan laboratoriossa myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia.

Kohteesta kaivettava maa-aines luokitellaan Vna 214/2007 mukaisesti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä, mutta alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi. Maa-ainesjätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi perustuu jäteasetukseen (179/2012) ja sen muutokseen (Vna 86/2015), CLP-asetukseen ja komission asetukseen (2014/1357/EU) sekä Valtioneuvoston asetukseen kaatopaikoista 331/2013.

Luokittelu tehdään aikaisemmin tehtyjen tutkimusten ja kunnostustöiden aikana tehtävän näytteenoton tulosten perusteella. Kaivuuta laajennetaan siten, että asetetut kunnostustavoitteet saavutetaan koko kiinteistön alueella. Kunnostustyöt rajoitetaan kohdekiinteistön alueelle.

Alueelta purettujen rakennusten alapuolisen maaperän haitta-ainepitoisuudet varmistetaan kaivannoista ja/tai koekuopista otettavista maanäytteistä. Maaperän haitta-ainepitoisuuksia varmistetaan myös kiinteistön alueelle toteutetun maaperätutkimuksen yhteydessä tehtyjen tutkimuspisteiden välisillä alueilla.

Luokitellulle poistettavalle maa-ainekselle tehdään kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ympäristöteknisen valvojan toimesta. Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan jatkokäsittelyä varten.

Kiinteistön alueella täyttökerroksessa todettu jäte poistetaan maaperän puhdistustyön yhteydessä ja erotetaan maa-aineksesta. Jätteiden laadusta riippuen, jätejakeet toimitetaan uusiokäyttöön, kierrätettäväksi tai hyödynnettäväksi. Mikäli jätteet eivät ole kierrätyskelpoisia, ne toimitetaan kaatopaikalle. Mikäli jäte ei ole erotettavissa maa-aineksesta, toimitetaan jätettä sisältävä maa-aines asianmukaiseen käsittelyyn. Kaivun yhteydessä maamassoista erotellaan tarvittaessa myös isot kivet. Erottelu tehdään kaivinkoneella ja työssä voidaan käyttää myös seulakauhaa.

Massat pyritään lastaamaan kaivannoista suoraan kuorma-auton lavalle. Pilaantuneita maamassoja välivarastoidaan kiinteistön alueella tarvittaessa vain mahdollisten analyysitulosten valmistumisen ajan. Mahdollinen haitta-aineiden leviäminen varastokassalla olevista massoista estetään peittämällä kasat tarvittaessa.

Tutkimusvaiheessa maaperässä ei todettu merkittävää määrää orsivettä savikerroksen pinnalla.  Mikäli kaivantoihin kuitenkin kertyy vettä kaivutöiden yhteydessä siinä määrin, että se haittaa kaivutöitä, otetaan vedestä näyte, josta analysoidaan laboratoriossa ainakin öljyhiilivetyjen, haihtuvien yhdisteiden ja raskasmetallien pitoisuudet. Mikäli kaivantovedessä ei todeta merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia, pumpataan vesi sadevesiviemäriin. Mahdollisesta veden pumppaamisesta sovitaan Turun kaupungin ympäristöviranomaisen kanssa ennen toimenpiteeseen ryhtymistä.

Mikäli kaivantovedessä todetaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia tai siinä aistitaan merkkejä mahdollisista haitta-aineista (esim. öljykalvo veden pinnalla), sovitaan veden johtamisesta jätevesiviemäriin Turun Vesihuolto Oy:n kanssa. Tarvittaessa vesi johdetaan viemäriin hiekan- ja/tai öljynerotuskaivon kautta tai poistetaan loka-autolla ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Mahdollisesta viemäröitävästä vedestä pidetään kirjaa työmaalla ja tiedot liitetään kunnostuksesta laadittavaan loppuraporttiin.

Pilaantuneita maa-aineksia sisältävien alueiden laajuuden ja kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi poistettavista maamassoista otetaan näytteitä. Näytteitä otetaan vähintään 1 näyte/ 200 m³ kaivettavaa maa-ainesta kohden huomioiden tutkimusvaiheessa otetut näytteet. Maanäytteistä tehdään kokonaishiilivetypitoisuusmäärityksiä PetroFlag-kenttätestillä ja alkuainemäärityksiä (Cu, Pb, Zn) XRF-kenttämittarilla sekä haihtuvia yhdisteitä havainnoidaan PID-mittarilla. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista varmennetaan laboratorioanalyyseillä. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan kunnostusalueella maaperätutkimuksessa todetut haitta-aineet.

Kaivun yhteydessä kaivualueen maaperän jäännöspitoisuudet varmistetaan ottamalla näytteitä kaivannon seinämistä ja pohjalta. Jäännöspitoisuusnäytteet kootaan siten, että yksi kokoomanäyte edustaa noin 100 m² suuruista aluetta. Kokoomanäytteistä mitataan kentällä hiilivetypitoisuudet PetroFlag-kenttätestillä sekä kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet XRF-analysaattorilla. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan myös laboratoriossa kenttätestien varmistamiseksi. Laboratoriossa analysoidaan vähintään ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu. Tarvittaessa analysoidaan myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli niistä todetaan merkkejä työn edetessä.

Mikäli kunnostusalueelta otetuissa jäännöspitoisuusnäytteissä todetaan Vna 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joita ei pystytä poistamaan alueelta, varaudutaan haitta-ainepitoinen maa-aines erottamaan tai eristämään puhtaasta maa-aineksesta. Epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantunut maa-aines erotetaan lähtökohtaisesti esim. huomioverkolla. Orgaanisia haitta-aineita sisältävä maa-aines varaudutaan erottamaan eristävällä rakenteella (esim. HDPE-kalvo tai bentoniitti). Mahdollisista huomio- ja eristerakenteiden asennuksista sovitaan ympäristönsuojelun kanssa erikseen ennen asennusta. Tällaisten rakenteiden sijainnit esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Kunnostustyön lopputuloksen toteaminen

Maaperän kunnostustyö päätetään, kun haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset on poistettu kiinteistöltä. Kunnostustoimenpiteet rajoitetaan kohdekiinteistön alueelle.

Kunnostustyön päättymisestä ilmoitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Mikäli kaikkea haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävää maa-ainesta ei saada kohdealueelta poistettua, dokumentoidaan alueet ja niille jäävät haitta-ainepitoisuudet. Dokumentointi esitetään kunnostustyöstä laadittavassa loppuraportissa. Mikäli kohdealueelle jää kunnostustavoitteet ylittäviä massoja, laaditaan näille massoille erillinen riskitarkastelu, joka esitetään kunnostustyön loppuraportissa.

Maaperän kunnostustyön päätyttyä toimenpidealue siivotaan. Työn aikana muodostuneet kaivannot täytetään ja luiskataan turvallisiksi. Kaivantojen täyttötarvetta arvioitaessa huomioidaan tuleva rakentaminen. Maaperän puhdistamisen yhteydessä syntyneet jätejakeet toimitetaan asunmukaisiin käsittelypaikkoihin.

Alueen jälkiseurantaa ei tarvita, mikäli asetetut kunnostustavoitteet saavutetaan koko kunnostettavalla alueella. Mikäli alueelle joudutaan jättämään kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia, tarkastellaan jatkotoimenpiteiden tarve kunnostuksen loppuraportissa esitettävän riskitarkastelun perusteella.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Mikäli alueella todetaan aikaisemmista tutkimuksista poikkeavaa pilaantuneisuutta, pilaantuneesta maa-aineksesta otetaan näytteet tutkittavaksi ja asiasta ilmoitetaan ympäristöviranomaisille. Tilanteesta riippuen kaivutyöt keskeytetään tai massat siirretään loppusijoitukseen. Mikäli maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamattomia jätejaetta, kaivutyöt keskeytetään ja aineksen laatu tutkitaan ja sille etsitään asianmukainen vastaanottopaikka.

Mikäli kunnostustavoitteet ylittävä pilaantuminen ulottuu kiinteistön ulkopuolelle, kaivurajapinnasta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet ja asennetaan huomio- tai eristerakenne. Tarvittaessa kunnostustyön jatkamisesta neuvotellaan ympäristöviranomaisen ja kiinteistön omistajaan kanssa. Mikäli kunnostustavoitteet ylittävä pilaantuneisuus jatkuu syvemmälle kuin kaivuteknisesti päästään, tiedotetaan asiasta ympäristönsuojeluviranomaista ja laaditaan riskinarvio ja tarvittaessa eristerakennesuunnitelma.

Mikäli kunnostuksen yhteydessä maaperästä leviää voimakasta hajua, kaivutyöt keskeytetään ja työtapoja muutetaan siten, että hajupäästöt pienenevät.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

Kunnostustyössä noudatetaan yleisiä työsuojeluohjeita ja -lakeja. Sivullisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitaamalla alue. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan kunnostamisesta varoittavia kylttejä.

Kaivutyöstä vastaava maanrakennusurakoitsija varmistaa vesijohtojen, viemäreiden sekä sähkö- ja puhelin- ym kaapeli-, putki- ja johtorakenteiden sijainnit ennen työn aloittamista.

Tärkeimmät työsuojelulliset asiat tällä kohteella ovat kaivantoturvallisuus ja suojautuminen haitta-aineilta. Pilaantuneen maaperän kunnostustyön aikaisia terveysriskejä voi aiheuttaa haitta-aineille altistuminen. Mahdollisia altistumisreittejä ovat lähinnä haitta-ainepitoinen pöly tai haihtuvien yhdisteiden hengittäminen, maan nieleminen ja suora ihokosketus pilaantuneeseen maa-ainekseen. Työmaalla noudatetaan normaalia suojautumista (kypärä, jalkineet, suojakäsineet, huomiovaatetus, silmä- ja kuulosuojaimet). Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävillä alueilla käytetään lisäksi hengityssuojaimia. Suojaimien käytöstä päättää työmaan työsuojelusta vastaava henkilö kentällä tehtävien havaintojen ja mittausten perusteella.

Kohteeseen järjestetään sosiaali- ja toimistotilat sekä säilytystilat suojavarusteille ja -tarvikkeille. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia käsiteltäessä kaivualueen läheisyydessä työmaa-alueella syöminen ja juominen on kiellettyä.

Pilaantuneita maamassoja varaudutaan kastelemaan työnaikana pölyämisen estämiseksi. Mikäli työmaan ulkopuolelle kulkeutuu maata kunnostettavalta alueelta, se poistetaan ajoreittejä pesemällä ja harjaamalla.

Muutoin liikennöintiä pilaantuneella alueella ei sallita. Tarvittaessa kaivu- ja lastauspaikat puhdistetaan kuormien toimittamisen välillä. Pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi.

Kirjanpito

Maaperän kunnostuksesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotoista ja analyysituloksista sekä poistetuista pilaantuneista massoista ja niiden sijoituspaikoista,työskentelyolosuhteista, tiedot mahdollisista ympäristöviranomaisten käynneistä työmaalla, raportoinnin kannalta oleellisista keskusteluista, havainnoista ja mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista. Kirjanpidosta vastaa kohteen ympäristötekninen valvoja. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisen saatavilla.

Kunnostustyön päätyttyä tehdyistä toimenpiteistä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan ympäristöviranomaisille viimeistään 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta.

Kunnostuksen aikataulu

Maaperän kunnostustyö on suunniteltu toteutettavaksi kevään /kesän 2020 aikana. Kunnostustyön kestoksi arvioidaan noin 3-5 viikkoa.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösPäätin hyväksyä ilmoituksessa esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.  Puhdistettavan alueen maaperästä tulee poistaa ne maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät eri osa-alueille edellytetyt puhdistustavoitteet. Maaperässä olevien keskiraskaiden öljyjakeiden (C₁₀-C₂₁) pitoisuuksien tulee laboratorioanalyysien perusteella alittaa Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen alempi ohjearvon 300 mg/kg tai jäännöspitoisuuden fraktiointiin perustuvan riskinarvioinnin mukainen puhdistustaso. Riskiarvio tulee olla ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymä. Mikäli poistaminen ei ole teknisesti tai muista syistä mahdollista, on ympäristönsuojeluvirnaomaiselle esitettävä suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä.

Puhdistettavan alueen pohjaveden sekä maaperän vinyylikloridipitoisuus tulee määrittää laajemmalla tutkimuksella. Puhdistustaso tulee määrittää riskinarvion mukaisesti suurimman sallitun hengitysilman enimmäispitoisuuden mukaan. Riskinarvio tulee olla ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymä.

Kunnallistekniset rakenteet ja muuta vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi riittävän paksu vähintään 1 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros, jossa ei ole jätejakeita ja haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä valtioneuvoston asetuksen 214720017 mukaisia alempia ohjearvoja. Mikäli kunnallisteknisten rakenteiden läheisyyteen maaperään tai orsiveteen jää sellaisia haitta-ainepitoisuuksia, jotka voivat kulkeutua suojakerroksista huolimatta talousveteen, on ko. haitta-aineet huomioitava vesijohtojen ja niiden liitosten materiaalivalinnoissa.

Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan, että kiinteistön maaperässä on aiemmin tutkittujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita, joiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) alemmat ohjearvot, tulee maaperä kunnostaa kyseisten aineiden osalta siten, että maaperän haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot myös näiden haitta-aineiden osalta.

2.  Jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueella jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet, jotka on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan, on valittava siten, että saatuja tuloksia voidaan verrata suoraan aiemmin alueella suoritettuihin tutkimuksiin. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista puhdistettua aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi jäännöspitoisuusnäyte ja vähintään neljä jäännöspitoisuusnäytettä seinämistä.

Mikäli pohjan ja seinämien yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 m², on tällaisesta kaivannosta koottava vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä (pohja ja seinämä).

3.  Näytteistä mitataan kentällä hiilivetypitoisuudet PetroFlag-kenttätestillä sekä kupari, lyijy- ja sinkkipitoisuudet XRF-analysaattorilla. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

Mikäli kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee myös kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhtausarvoihin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.  Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti ja seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksen mukaiset kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot.
• Pilaantunut jäte katsotaan vaaralliseksi jätteeksi, mikäli jäteasetuksen (Vna 179/2012 ja muutos Vna 86/2015), CLP-asetuksen ja komission asetuksen (2014/1357/EU) kriteerit täyttyvät.

5.  Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi alueella ja alueen ulkopuolella.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6.  Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimiseksi.

7.  Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Haltijan tulee vahvistaa annettujen tietojen oikeellisuus. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8.  Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

9.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Puhdistustyön aloituksesta ja päättymisestä on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava. Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle.

12. Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) käsittelyssä on noudatettava Turun kaupungin ympäristönsuojelun ohjeita.

13. Mikäli kaivantoihin kertyy kaivutyötä haittaavaa vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanottamisen.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee sopia asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesta johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

14. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

15. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

16. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on loppunut. Raportista tulee käydä ilmi, miten päätöksessä asetetut määräykset ovat toteutuneet ja onko kohteessa tarvetta jatkotutkimukselle tai -tarkkailulle. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettaviin rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä ja menettelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle.

Kohteessa on vireillä käyttötarkoituksen muutos. Nykyisin liike- ja toimistorakennuskäytössä ollut alue on voimassa olevassa kaavassa (853 8/2016) muutettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (Ak-1), jolloin alueen maankäyttö tulee muuttumaan herkemmäksi. Kohde ei kuitenkaan sijaitse ympäristön kannalta erityisen herkällä alueella. Kunnostustarve on arvioitu maaperässä ja pohjavedessä havaittujen pitoisuuksien ja suunniteltujen rakennusten pohjarakenteiden perusteella. Arviointi tehtiin Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ja sen soveltamisoppaan Ympäristöhallinnon ohjeista 6/2014 mukaisesti. Öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden arvioinnissa käytettiin Öljyalan palvelukeskuksen SOILIRISK 3.2 ohjelmistoa.

Määräyskohtaiset perustelut

Päätöksessä tavoitearvot on määritetty niille aineille, joille kiinteistön tulevassa käytössä on tehtyjen tutkimusten ja riskinarvion perusteella ollut tarpeen asettaa puhdistustaso. Puhdistustasoksi keskiraskaiden öljyjakeiden osalta on asetettu Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempi ohjearvotaso tai jäännöspitoisuuksien fraktiointiin perustuvan hyväksytyn riskinarvioinnin mukainen pitoisuustaso. Lyijylle ja sinkille ei riskinarvion perusteella asetettu puhdistustavoitetasoa, pitoisuuksien jäädessä rakennusten ja asfalttirakenteiden alle. Pilaantuneiden maiden poistamisella laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, että työntekijät eivät mahdollisten korjaustöiden yhteydessä kaiva esille haitta-ainepitoisia maa-aineksia ja samalla vahingossa altistu haitta-aineille eivätkä haitta-aineet myöskään pääse kulkeutumaan esimerkiksi putkien kautta vaikkapa käyttöveteen. Vinyylikloridin osalta puhdistustavoitteet määritetään, kun kyseistä haitta-ainetta on tutkittu useammasta näytteestä ja tulosten riskiä on arvioitu Valtioneuvostona asetuksen 214/2017 ja sen soveltamisoppaan Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014 mukaisesti. Määräyksessä asetetaan maaperätutkimuksen – ja kunnostuksen epävarmuustekijöiden vuoksi myös muille mahdollisille kunnostuksen aikana havaittaville haitta-aineille tavoitetasoksi alemmat ohjearvot. (Määräys 1).

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan lisäksi laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tuloksia voidaan verrata aiempiin tutkimustuloksiin. (Määräys 2 ja 3).

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta jätteiden käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. (Määräys 4 ja 5).

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta ja valvonnasta. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten (Määräys 7).

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Pilaantuneet maat ovat Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 mukaisia jätteitä. (Määräys 8)

Maanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi (Määräys 10).

Puhdistustyön aloituksesta ja loppumisesta tai suunnitelmien muutoksista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11).

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ennen viemäriverkostoon johtamista ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin tai johtamiseen. (Määräys 12 ja13).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 14).

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, josta johtuen viranomainen voi antaa työnaikaisia ohjeita tai määräyksiä (Määräys 15).

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee sisältyä tieto esimerkiksi eristävistä rakenteista ja arvio esimerkiksi vesien tarkkailun tarpeesta. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista (Määräys 16).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2025 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.