Kaupunkiympäristötoimiala, ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja Rasimus 6.5.2020:

ASIA

Delete Demolition Oy 24.2.2020 jättänyt ympäristönsuojelulain 39 ja 199 §:ssä tarkoitetun ympäristölupahakemuksen Turun kaupungin ympäristönsuojeluun. Hakemus koskee kiinteistöllä 853-74-74-28 sijaitsevien rakennusten purkutapahtumassa syntyvän puhtaan betonin murskaamista ja välivarastointia sekä toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta kiinteistöllä 853-74-74-28 osoitteessa Klinkkerikatu 1-11, Turku

Hakemus ei koske rakennusten purkua eikä betonijätteen hyödyntämistä maarakentamisessa vaan purkutapahtumassa syntyvän hyötykäyttökelpoisen betonijätteen murskausta ja välivarastointia. Rakennusten purkamiselle on haettu erilliset maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset purkuluvat rakennusvalvontaviranomaiselta.

LUVAN HAKIJA

Delete Demolition Oy, Postintaival 7, 00230 Helsinki

Y-tunnus: (2693462-9)

TOIMINNAN SIJAINTI

Osoite          

Klinkkerikatu 1-11, Turku

Kiinteistöt     

853-74-74-28

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Toiminnassa on kyse jätteen ammattimaisesta – ja laitosmaisesta käsittelystä, joka on ympäristöluvanvaraista toimintaa ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan13 f mukaan sekä toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesti.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on asiassa toimivaltainen ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n 1 momentin kohdan 12 b mukaan, kun kyse on pilaantumattoman betonijätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa.

Turun kaupungin rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisten ympäristölupien ratkaisemisen ympäristönsuojelupäällikölle.

ASIAN VIREILLETULO

Lupahakemus on jätetty Turun kaupungin ympäristönsuojeluun 24.2.2020, jolloin se on tullut vireille. Ympäristölupahakemusta on täydennetty 19.3.2020.

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Sijaintipaikka ja sen naapurit

Alue sijaitsee Turun kaupungin Pitkämäen kaupunginosassa noin 1,5 km Turun keskustasta luoteeseen. Alueen lounaispuolella kulkee Naantalin pikatie ja luoteispuolella Klinkkerinkatu. Alueen kaakkoispuolella kalliorinteen päällä in asuinrakentamista ja alueen koillispuolella koulurakennus.

Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat lähimmillään noin 90 metrin etäisyydellä purettavista rakennuksista ja noin 70-100 metrin päässä suunnitellusta murskaimen sijainnista. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat murskaimen suunnitellusta pakasta pohjoisessa noin 170 metrin ja etelässä noin 100 metrin etäisyydellä.

Kohde on aikaisemmin ollut teollisuuskäytössä. Alueella on toiminut Pukkilan kaakelitehdas, jonka toiminta loppui vuonna 2015.

Kaavoitus

Kiinteistö on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TTV). Alueella vireillä olevassa asemakaavaehdotuksessa alue ollaan kaavoittamassa asuinkerrostalojen, palvelu-, liike- ja toimistorakennusten sekä näiden yhdistelmien korttelialueeksi. Lisäksi alueelle tulee autopaikkojen alue. Rakennusten purkutyöt ja siihen liittyvä betonin murskaus ja välivarastointi liittyvät suoraan alueen käyttötarkoituksen suunnitteilla olevaan muutokseen.

Toimintaa koskevat luvat

Kiinteistöllä olevien rakennusten purkamiselle on myönnetty purkuluvat (dnro.: 2019-841, 2019-842, 2019-843). Kiinteistöllä säilyy yksi vanhempi rakennus.

Vedet ja maaperä

Kiinteistö ei sijaitse tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet ovat noin 2,6 kilometrin etäisyydellä alueen koillispuolella sijaitseva Huhtamäen pohjavesialue (0285304). Tuotantoalueella on kolme kaivoa, joista kaksi on ollut porakaivoja ja yksi pohjavesilähde. Pohjavesilähde on paineellinen ja vettä joudutaan pumppaamaan sadevesiputkistoon. Muutoin pohjavesi virtaa savikerroksen alapuolisessa maaperässä. Pohjaveden virtaussuunnasta ei ole tietoa.

Alueen eteläpuolella on kalliomaata ja pohjoispuolella savimaata. Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartalla toiminta-alue sijaitsee täyttömaan alueella

Alueella on kaavoituksen valmistelun yhteydessä tehty ympäristöteknisiä tutkimuksia vuonna 2018 useamman kiinteistön alueella Täyttömaakerroksen paksuus vaihteli 1-3 m välillä, keskimääräisen paksuuden olleessa noin 1,5 m. Alueella on aikoinaan louhittu kalliota vanhan laattatehtaan eteläpuolelta, joten tuotantoalueen eteläpuolella kalliopinnan päällä on ohuet täyttömaakerrokset. Täyttömaakerrokset koostuvat pääosin aineksesta, jonka seassa on kaakeli-/tiilen kappaleita. Paikoin täyttömaan alla todettiin louhekerros saven päällä.

Ympäristöteknisessä tutkimuksessa alueen tuleva käyttötarkoitus huomioiden, maaperä todettiin pilaantuneeksi neljän tutkimuspisteen alueella neljällä eri kiinteistöllä. Alueella havaittiin metalleja ylemmät ohjearvot ylittävinä määrinä sekä PAH-yhdisteitä alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina. Lisäksi tutkimuksessa todettiin rakennusjätettä (lähinnä kaakeli, tiili- ja betonijätettä) täyttökerroksessa.

Luonnonympäristö ja luonnonsuojelualueet

Hakemuksen mukaan lähin luonnonsuojelualue Muhkurin lehtojen suojelualue, sijoittuu noin 700 metrin etäisyydelle suunnitellusta toiminta-alueesta. Suunnitellun toiminta-alueen länsipuolelle noin 600 metrin etäisyydelle sijoittuu myös maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu luontoalue (Juhannuskukkulan perinnebiotooppia). suunnitelma-aluetta lähin Natura-alue, Ruissalon lehdot, sijaitsee noin 2,5 kilometrin etäisyydellä lounaassa. Myös kaikki muut luonnonsuojelualueet sijaitsevat yli 2 kilometrin etäisyydellä suunnitellusta toiminta-alueesta. 

Hakemuksen mukaan kaavoituksen yhteydessä tehdyissä luontoselvityksissä selvitysalueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain luontotyyppejä eikä metsälain tai vesilain kohteita.

Kaavoituksen yhteydessä alueelle tehdyn luontoselvityksen ja sen myötä tehtyjen maastokäyntien myötä alueella todettiin luonnon monimuotisuuden kananalta arvokkaita kohteita (Luo-alue). Näillä kaupungin karttapalveluihin merkityillä kohteilla on erityisiä suojelusäännön piirissä olevia suojeluarvoja, mutta niistä ei ole tehty luonnonsuojelulain mukaisia viranomaispäätöksiä. Näillä alueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä tehtävien toimenpiteiden vaikutus luonnonympäristölle sekä mahdolliset rajoitukset maankäyttöön huomioitava hankkeiden yhteydessä. Kiinteistön eteläreunassa ja osittain naapurikiinteistön puolella kaksi Kaakelitehtaan kedoiksi nimettyä ketoaluetta (8538-10 ja 8538-10) ja kiinteistön itäpuolella ja naapurikiinteistön puolella on Inkilänpuiston kalliokedoksi nimetty alue (8538-11) ja Inkilänpuiston jalopuumetsikkö (8531-60).

Kiinteistön luoteisrajaa Klinkkerinkadun reunassa kulkee Saukonoja, joka on luontoselvityksessä määritetty vesilain mukaista noroa lähellä olevaksi vesiluontokohteeksi.

HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA

Ympäristölupaa haetaan betonin murskaus ja välivarastointitoiminnalle kiinteistöllä 853-74-74-28. Tarkoituksena on murskata kiinteistöltä purettavien rakennusten puhtaat betoniset rakenteet ja välivarastoida niitä maanrakentamishyötykäyttöä varten. Alueella on meneillään kaavamuutos ja vanhat teollisuusrakennuksen puretaan ja hyötykäyttökelpoinen betoni murskataan. Murskattu betoni on myöhemmin tarkoitus hyödyntää uuden kaava-alueen maarakentamisessa. Murskatulle betonille haetaan välivarastointilupaa kiinteistöllä 853-74-74-28 enintään kolmeksi vuodeksi. Betonin hyötykäyttö ei kuulu ympäristölupahakemukseen.

Rakennukset puretaan rakennuspohjia lukuun ottamatta ennen murskauksen aloittamista. Murskattavan betonin määrä on 12 000 m³ktr eli noin 30 000 tonnia on arvioitu purettavien rakennusten määrän ja kokoluokan perusteella. Murskaus on tarkoitus suorittaa 1-1,5 kk mittaisena jaksona touko-heinäkuun 2020 aikana. Murskaus on tarkoitus suorittaa ma-pe klo 7-22 välisenä aikana.

Murskaus aloitetaan paloittelemalla kappaleet kaivinkoneen leukamurskaimella. Kaivinkone kuormaa murskattavan aineksen 3 osastoiseen murskauslaitokseen, joka murskaa betonin haluttuun palakokoon. Pyöräkuormaaja siirtää murskatun betonin varastokasoihin. Murskaus sijoittuu toiminta-alueen keskiosaan, johon valmistellaan alue murskainta varten. Murskauslaitos sijoitetaan vapaaseen kohtaan alueen sisällä, siten että se on kulloinkin taloudelliset ja ympäristölliset seikat huomioiden parhaiten mahdollista tehdä.

Mursketta on tarkoitus välivarastoida pääosin purkamattomilla rakennuspohjilla ja osittain asfaltoiduilla piha-alueilla. Hakemuksen mukaan sadevesien pääsy purkumateriaaliin ei ole estettävissä.

Murskausprosessissa syntyy jätteenä vain betoniraudoituksia arviolta noin 600 tonnia. Betoniraudoitukset kerätään talteen ja toimitetaan hyötykäyttöön. Työkoneet kuluttavat vuodessa 20 tonnia polttoainetta, 0,2 tonnia öljyä ja 0,07 tonnia voiteluaineita. Kasteluvettä kuluu vuodessa 30 tonnia.

Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat lähimmillään noin 90 metrin etäisyydellä purettavista rakennuksista ja noin 70-100 metrin päässä suunnitellusta murskaimen sijainnista. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat murskaimen suunnitellusta paikasta pohjoisessa noin 170 metrin ja etelässä noin 100 metrin etäisyydellä.

Murskattavalle betonille ei ole tehty hyötykäyttökelpoisuustutkimuksia, koska materiaali on tavanomaista rakennebetonia tuotanto- ja varastohallien seinistä ja yläpohjista. Seinistä ja yläpohjista peräisin oleva betoni on tarkoitus tutkia murskaustoiminnan alettua. Alapohjien purku on suunniteltu tehtäväksi vasta murskeen välivarastoinnin jälkeen.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Murskauksesta saattaa aiheutua melua ja pölyä. Purkubetonin murskauksessa pölyämistä ehkäistään kastelulla. Murskauksen aiheuttamia melutasoja on arvioitu melumallinnuksella. Murskaustoiminnan meluvaikutuksia on tarkasteltu 2 metriä maanpinnantason yläpuolella ja läheisten asuinrakennusten julkisivuilla eri kerrosten korkeuksilla. Laskentamallit huomioivat melun leviämisen kannalta olennaisimmat tekijät kuten melunlähteiden ominaisuudet, alueen topografian, rakennukset ja muut esteet, heijastukset erilaisista pinnoista sekä äänen ilma-absorption. Laskentamalleissa ei ole huomioitu liikennettä ja muuta alueen taustamelua. Rakennukset puretaan ennen murskauksen aloittamista, joten rakennuksia ei laskelmassa ole huomioitu meluntorjuntana.

Melumallinnuksessa on huomioitu kaksi eri vaihtoehtoa murskaimen sijainnille. Melulähteinä on huomioitu 3-vaiheinen mobiilimurskain, kaivinkone ja pyöräkuormaaja. Melunlähteiden toiminta-aika on klo 7-22 ja työskentelyaikainen tehollinen toiminta 75 %. Laskelman perusteella murskaustyöstä aiheutuva 55 dB päivätasovyöhyke ulottuu vallitsevassa maastossa noin 100-200 metrin etäisyydelle suunnitellusta murskaimen sijainnista. Lähimpien asuinrakennusten julkisivuilla murskauksen aiheuttamat suurimmat päivämelutasot L_Aeq ovat 54 dB ja lähimpien liike- ja teollisuusrakennusten päivämelutasot L_Aeq ovat 61-62 dB. Julkisivujen melutasoihin sisältyy julkisivusta aiheutuva heijastus +3 dB. Tehtyjen laskelmien perusteella murskauksesta ei aiheudu tarkastelluissa vaihtoehdoissa merkittävää meluhaittaa ympäristölle. Läheisten asuinrakennusten toiminnan puoleisilla julkisivuilla ei ole parvekkeita tai muita niihin verrattavia ulko-oleskelutiloja, joilla melutason ohjearvot ylittyisivät.

Toiminta sijoittuu asfaltoidulle teollisuusalueelle, jossa on olemassa oleva hulevesin hallintajärjestelmä. Alueen pintavedet valuvat asfalttipintoja pitkin sadevesikaivoihin sekä toiminta-alueen pohjoispuolella kohdekiinteistöllä sijaitsevalle viheralueelle. Hulevedet purkautuvat viemäriverkoston ja viheralueen maa-aineksen läpi suotautuen toiminta-alueen pohjoispuolella kulkevaan Saukonojaan. Hulevedet virtaavat kyseistä ojaa pitkin noin 3 kilometrin matkan ja päätyvät lopuksi Turun edustalla olevaan mereen.

Hakemuksen mukaan betonin murskaus- ja varastointitoiminnan vaikutuksia alueella muodostuvien hulevesien laatuun voidaan kuitenkin pitää merkityksettöminä, kun huomioidaan kiinteistöllä samaan aikaan tapahtuvat muut luvanvaraiset toiminnot, kuten purkutoiminta. Betonin murskaus- ja varastointialueen ympäristön vesien pH ja sulfaattipitoisuus voi olla hetkellisesti koholla verrattuna alueen muihin hulevesiin. Oja, johon toiminta-alueen hulevedet ohjautuvat, kerää kuitenkin vetensä laajalta alueelta ja lähiympäristöön sijoittuu useita asuin- ja liikerakennuksia. Rajoittamistoimenpiteenä esitetään, että toiminta-alueen ritilä-kantisiin sadevesikaivoihin asennetaan suodatinkankaita, joilla ehkäistään toiminnasta syntyvän hienoaineksen kulkutumista hulevesijärjestelmään. Suodatinkankaat uusitaan tarvittaessa.

Alueella työskentelevien koneiden on arvioitu tuottavan 0,1 tonnia hiukkasia, 0,7 tonnia NO_x, 0,05 tonnia SO₂ ja 60 tonnia CO₂ päästöjä.

ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN KÄYTÖSTÄ

Murskaukseen liittyvän melun ja pölyn leviämistä ympäristöön ehkäistään parhaana käyttökelpoisin teknisin toimin käyttämällä murskauslaitteistossa ääniteknisesti parhaita ratkaisuja, kuten syöttökaukalon kumivaimennuksia, sijoittamalla murskauslaitteisto varastokasojen ja mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueella purkamatta olevien rakennusten suojiin, kastelemalla betonia kuvalla säällä ja pitämällä materiaalin putoamiskorkeudet kauhasta matalina.

Melumallinnuksen perusteella toiminnan aiheuttamat melutasot alittavat pääasiallisesti Vna päätöksen 993/1992 ja ympäristöministeriön asetuksessa määritellyt melutason ohjearvot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, eikä murskaustoiminta aiheuta ohjearvoja ylittäviä melutasoja asuinrakennusten sisäpihoilla sijaitseville ulko-oleskelualueille. Rakennusmelu saatetaan kokea liikennemelua häiritsevämpänä, vaikka sillä ei olisi merkittävää vaikutusta tarkasteltaviin melutasoihin. Kohteen rakennusten purkutöissä ja betonin murskauksessa suositellaan kiinnitettävän huomiota meluvaikutusten ja muiden häiriötekijöiden kuten pölyn leviämisen ehkäisyyn ja torjuntaan. Toiminnan aiheuttamaa häiriötä voidaan vähentää muun muassa näkösuojilla ja suunnitelmallisella toiminnalla siten, että vältetään purkujätteen ylimääräistä siirtelyä ja kasat sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan häiriötä aiheuttavien toimintojen suojaksi.

Kaluston kunto tarkistetaan ennen käyttöä ja koneet viedään tarvittaessa huoltoon välittömästi vian ilmetessä, ennen töiden jatkamista.

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINNAN TARKKAILU

Toiminnan aikana alueelta valuvien pintavesien vaikutusta vesistön tilaan seurataan näytteenotolla ennen murskaustoiminnan aloittamista, murskaustoiminnan edettyä puoleen väliin sekä murskaustoiminnan loputtua esimerkiksi toimintaa lähinnä olevasta salaojakaivosta. Näytteenottopaikka selvitetään ensimmäisen näytteenottokerran yhteydessä ja merkitään tulevia kertoja varten. Näytteistä tutkitaan pH, sulfaatti, raskasmetallit, sameus, kiintoaine, kloridi, sähkönjohtavuus ja öljyhiilivedyt.

Murskaustoiminnasta laaditaan toiminnan päättyessä raportti murskatun betonin ja varastoidun betonin toteutuneet määrä sekä mahdolliset poikkeustilanteet. Samassa yhteyteen liitetään vesinäytteenoton analyysitodistukset.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Asiattomien kulku toiminta-alueelle on estetty aidoilla ja muilla vastaavilla toimenpiteillä. Turvallisuusvarusteet ja -laitteet kuten huomiovaatteet, turvajalkineet, varoitusvilkut yms. ovat asianmukaisia ja oikealla tavalla käytössä ja niiden kunto tarkistetaan säännöllisesti.

Polttoaine-, hydrauliöljy- tai voiteluainevuotojen varalta kalustoa käytetään asfaltoidulla alueella ja kaluston lähettyvillä pidetään aina saatavilla riittävä määrä imeytysturvetta.

VAKUUS

Hakija hakee lupaa toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Toiminta on tarkoitus aloittaa toukokuun 2020 alusta. Toiminnan aloittamisluvan vakuudeksi esitetään 7000 euroa.

Jätteenkäsittelytoiminnan vakuudeksi toiminnanharjoittaja esittää murskaamattoman betonin murskauskustannusta 5 €/ tonni. Purkubetonia arvioidaan olevan murskaamattomana kerrallaan enintään 3000 tonnia kerrallaan, jolloin jätteenkäsittelytoiminnan vakuudeksi esitetään 15 000 €.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Asian vireille tulosta on tiedotettu kuuluttamalla lupahakemuksesta Turun kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 20.3.-27.4.2020 välisen ajan, jonka ajan hakemusasiakirjat ovat olleet sivuilla myös nähtävillä. Hakemuksesta annettiin tieto kirjeitse naapurikiinteistöjen omistajille. Asian vähäisen merkityksen vuoksi asiasta ei ole ilmoitettu lehdessä.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Kohteessa ei lupahakemuksen johdosta ole pidetty tarkastusta. Asiasta on pidetty alustava neuvottelu ennen lupahakemuksen jättämistä. Neuvottelusta ei tehty muistiota

Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet

Hakemuksesta pyydettiin lausunto Turun kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta sekä rakennusvalvontaviranomaiselta. Asiassa ei jätetty lausuntoja, eikä muistutuksia tai mielipiteitä.

PäätösPäätin myöntää Turun kaupungin kaupunkiympäristötoimialalle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan puhtaan betonijätteen murskaamiselle ja välivarastoinnille sekä ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen luvan toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta kiinteistöllä 853-74-74-28, osoitteessa Klinkkerikatu 1-11, Turku.

Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. ¨

Toiminta

1. Kiinteistöllä 853-74-74-28 sijaitsevalla murskausalueella saa murskata ja varastointialueella varastoida vain kiinteistöllä 853-74-74-28 sijaitsevien rakennustöiden purkutöissä syntynyttä ennalta maarakentamisessa hyödyntämiselle edellytetyt kelpoisuuskriteerit täyttävää betoni- ja tiilijätettä.

2.  Betoni- ja tiilijätettä saa murskata arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 07.00 – 18.00. Mikäli työssä käytetään iskuvasaraa tai muuta vastaavan tasoista melua aiheuttavaa menetelmää, tulee nämä erityisen meluavat työvaiheet suorittaa klo 08.00 – 16.00 välisenä aikana.

3.  Murskaus kohteessa tulee suorittaa 30.7.2020 mennessä. Mursketta saa välivarastoida kohteessa enintään 3 vuoden ajan 31.7.2023 asti, jolloin hyödynnettävien jätteiden tulee olla kokonaisuudessaan poistettu välivarastointialueelta.

4.  Betoni- ja tiilijätteen käsittelytoiminnalla tulee olla laadunvalvontajärjestelmä, jota noudattamalla tuotetaan yksilöitävissä olevat tiedot jätteen laadusta ja hyödyntämiskelpoisuudesta.

5.  Purkamattomista rakenteista tulee ennakkoon tunnistaa hyödynnettäväksi kelpaamattomat betoni- ja tiilirakenteet sekä muut jätteet (raudoitukset, mahdolliset haitallisia aineita sisältävät saumausmassat, vesieristeet, laastit, öljyyntyneet betonit ja tiilet jne) ja ne tulee purkaa erilleen lajittelevana purkuna. Murskattava betoni on pidettävä erillään haitta-aineita sisältävästä betonista. Hyötykäyttökelvoton betonijäte ja muut erotetut jätteet tulee toimittaa sellaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Mikäli hyödynnettävän jätteen joukossa on syytä epäillä olevan ympäristölle ja terveydelle vaarallisia aineita on asiasta ilmoitettava viipymättä lupaviranomaiselle, joka voi tarvittaessa antaa määräyksiä asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi tai jätteiden laadun selvittämiseksi.

6.  Betoni- ja/tai tiilimurske tulee hyötykäyttää maarakentamisessa mahdollisimman pian. Murskeen hyödyntämiselle maarakentamisessa on haettava erillinen ympäristölupa tai se on hyödynnettävä Valtioneuvoston asetuksen (843/2017) mukaisesti tekemällä hyödyntämisestä ilmoitus Varsinais-Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukselle.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

7.  Purkujätteen varastoinnista ei saa aiheutua ympäristön epäsiisteyttä. Mikäli toiminnasta aiheutuu ympäristön roskaantumista, tulee toiminnanharjoittajan siivota roskaantunut alue välittömästi.

8.  Työmaa-alue tulee suunnitella siten, että varastokasojen sijoittelulla mahdollisimman tehokkaasti estetään murskauksen aiheuttamien melu- ja pölyhaittojen kulkeutumista naapurikiinteistöjen, erityisesti asuinkiinteistöjen, suuntaan.

9.  Murskauksesta aiheutuva pölyäminen on estettävä riittävän tehokkaalla kastelulla, jonka tulee olla käytössä koko murskausajan. Varastoinnin aikana mursketta tulee kastella tarpeen mukaan. Varastokasoja sekä aluetta, jolla työkoneet liikkuvat, on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi.

10. Mikäli toiminnasta todetaan aiheutuvan häiritsevää pölyämistä, toiminnanharjoittajan tulee ryhtyä viivytyksettä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi. Murskausvaiheessa päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön tai poikkeuksellisen kovan tuulen ja kuivan sään sattuessa murskaus on keskeytettävä siihen saakka, kunnes vika on saatu korjattua tai sääolot muuttuneet. Ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa asiaa koskevia määräyksiä tai ohjeita.

11. Melu ei missään toiminnan vaiheessa saa ylittää häiriintyvissä kohteissa asumiseen käytettävien alueiden oleskelupihoilla A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä loma-asumiseen käytettävien alueiden oleskelupihoilla päiväohjearvoa (klo 7-22) 45 dB.

12. Mikäli mahdollisten valitusten tai muun tarpeen mukaan suoritettujen melumittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää melua lähialueiden asukkaille, lupaviranomainen voi antaa työaikaa rajoittavia määräyksiä, ellei meluhaittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

13. Betonijätteen varastointi on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu maaperän eikä pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa eikä haittaa hulevesiverkostolle. Betonijätteen kanssa kosketuksessa olleen kastelu-, sade- ja muiden hulevesien kulkeutuminen varastointialueelta työmaa-alueen ulkopuolelle tulee mahdollisimman tehokkaasti estää. Estäminen tulee toteuttaa peittämällä murskattu betonijäte vesitiiviillä peitteellä.

14. Murskauslaitoksessa ja työkoneissa käytettävää polttoainetta tulee varastoida lukittavassa ylitäytönestimellä varustetussa kaksivaippaisessa säiliössä tai säiliö on sijoitettava vähintään säiliön tilavuuden suuruiseen suoja-altaaseen. Alueelle on varattava riittävä määrä öljynimeytysainetta mahdollisen öljyvuodon varalle.

Jätteenkäsittelyn seuranta ja tarkkailu

15. Työmaalle on nimettävä jätteenkäsittelytoiminnasta vastuuhenkilö, joka valvoo murskaus- ja välivarastointitoimintaa. Vastuuhenkilön yhteystiedot on toimitettava ympäristönsuojeluun ja alueen lähinaapureille. Murskausajankohdista on ilmoitettava etukäteen Turun kaupungin ympäristönsuojelulle ja lähinaapureille.

16. Tarvittaessa työmaan ympäristössä tulee suorittaa melumittauksia ympäristönsuojelun kanssa sovittavalla tavalla.

17. Murskaustoiminnan aikana alueelta valuvien pintavesien vaikutusta vesistön tilaan seurataan näytteenotolla ennen murskaustoiminnan aloittamista, murskaustoiminnan edettyä puoleen väliin sekä murskaustoiminnan loputtua toiminnan valuma-alueen kokoavasta hulevesikaivosta tai hulevesien purkupaikalta Saukonojasta. Näytteenottopaikka selvitetään ensimmäisen näytteenottokerran yhteydessä ja merkitään tulevia kertoja varten. Näytteistä tutkitaan pH, sulfaatti, raskasmetallit, sameus, kiintoaine, kloridi, sähkönjohtavuus ja öljyhiilivedyt.

Murskauksen ja välivarastoinnin aikana mahdollisten emäksisten hulevesien vaikutusta tulee tutkia mittaamalla kerran kuukaudessa veden pH toiminnan valuma-alueen kokoavasta hulevesikaivosta tai hulevesien purkupaikalta Saukonojasta. Mittaustuloksista tulee pitää kirjaa ja mittaustulos tulee aina viipymättä toimittaa ympäristönsuojeluun.

18. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Toimintaa koskeva raportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluun vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiraportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

• murskatun ja varastoidun betoni- ja tiilijätteen määrät (jätetunnuksittain eriteltynä)
• hyötykäyttöön tai jätteenkäsittelyyn toimitetun jätteen määrät, laatu ja vastaanottopaikat
• murskausjakson päättyessä murskauksen toiminta-ajat
• vesinäytteenottojen tutkimustulokset
• yhteenveto pH-mittausten tuloksista
• tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista

19. Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. Pelastuslaitokselle tulee myös välittömästi ilmoittaa sen toimialaan kuuluvista onnettomuus- ja vaaratilanteista.

20. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

21. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon.

Vakuus

22. Toiminnanharjoittajan tulee ennen jätteenkäsittelytoiminnan aloittamista toimittaa asettaa Turun kaupungin rakennus- ja lupalautakunnan eduksi 55 000 euron suuruinen jätteenkäsittelytoiminnan vakuus. Vakuus on asetettava ympäristönsuojelulain 61 §:n edellyttämällä tavalla. Vakuus annetaan asianmukaisen jätehuollon, seurannan tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien suorittamiseksi. Vakuudeksi hyväksytään pantattu talletus, takaus tai vakuutus. Vakuus on asetettava ennen tuhkan käsittelyn aloittamista ja sen on oltava voimassa vähintään 3 kuukautta pisimmän varastointiajan jälkeen. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi määrätä uudella päätöksellä vakuudesta ja sen määrästä.

Toiminnan lopettaminen

23. Luvanhaltijan tulee huolehtia toiminta-alueen siivoamisesta sekä siellä mahdollisesti olevien jätteiden ja hyödyntämättä jääneiden murskeiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn 31.7.2023 mennessä. Lisäksi alue on siivottava toiminnassa käytetyistä laitteista ja materiaaleista. Siivoamisesta tulee ilmoittaa ympäristönsuojelulle, joka voi tarkastaa laitosalueen siisteyden ja tarvittaessa antaa määräyksiä alueen siivoamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Asetusten ja muiden säännösten noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä, on asetusta luvan estämättä noudatettava

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti täyttää toiminta ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa säädöksissä asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset eikä toiminnasta katsota aiheutuvan terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan lyhytaikaisuus, sen aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Toiminnan ei katsota olevan ristiriidassa asemakaavan kanssa.

Jätemateriaalien hyödyntäminen edistää jätelaissa mainittua yleistä velvollisuutta noudattaa etusijajärjestystä.

Lupamääräysten mukaan toimittaessa ei toiminnasta arvioida syntyvän kohtuutonta haittaa lähimmille kiinteistöille.

Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta

Toiminnalle myönnetään toiminnan aloittamislupa muutoksenhausta huolimatta. Koska toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, toiminta voidaan ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesti aloittaa lupapäätöstä noudattaen hakijan asettaessa hyväksyttävän jätteenkäsittelytoiminnan vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai muuttamisen varalta. Toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ei asetettu ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista erillistä vakuutta.

Muutoksenhakutuomioistuin voi päätöksellään kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Lupamääräysten perustelut

Jätteen laitos- ja ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Alueella ei saa murskata muuta kuin kyseiseltä kiinteistöiltä peräisin olevaa Valtioneuvoston asetuksen 843/2017 mukaiset maarakentamisessa hyödyntämiselle edellytetyt kelpoisuuskriteerit täyttävää betoni- ja tiilijätettä, koska ainoastaan kriteerit täyttävää betoni- ja tiilimursketta voidaan hyödyntää maarakentamisessa Vna 843/2017 mukaisesti. Ympäristölle ja terveydelle haitalliset materiaalit eivät niiden vaaraominaisuuksien vuoksi sovellu maanrakentamisessa hyödynnettäviksi. (Määräys 1)

Murskauslaitoksen toiminnalle annetuilla päivittäisillä toiminta-ajoilla pyritään vähentämään lähiasutukselle koituvaa meluhaittaa. (Määräys 2)

Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (331/2013) mukaan kaatopaikkana ei pidetä alle kolmen vuoden pituista jätteen varastointia ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä. Tästä syystä murskeen varastointiajan enimmäiskestoksi on määrätty kolme vuotta ja luvan voimassaoloa on rajattu siten, että varastointilupa on voimassa 31.7.2023 asti. Luvassa ei ole arvioitu varastoinnista aiheutuvaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista luvan tarvetta pitkäaikaiselle varastoinnille. Rakennusvalvonta ei jättänyt asiassa lausuntoa. (Määräys 3)

Laadunvalvontajärjestelmän avulla varmistetaan, että betonijätteen käsittely toteutetaan asianmukaisesti ja betoni- ja tiilimurskeesta saadaan tarvittavat tiedot hyötykäyttöä varten. (Määräys 4)

Määräys on annettu murskattavan betonijätteen puhtauden varmistamiseksi sekä asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi ja eri materiaalien ja jätteiden pitämiseksi erillään toiminta-alueella. (Määräys 5)

Lupamääräyksessä 5 edellytetään, että valmis betonimurske hyödynnetään maanrakentamisessa mahdollisimman pian varastoinnista ympäristölle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Betonimurskeen ammattimainen tai laitosmainen hyödyntäminen on ympäristöluvanluvanvaraista tai se voidaan hyödyntää ns. ilmoitusmenettelynä, mikäli jätteen laadunhallinta ja hyödyntäminen järjestetään asetuksen 843/2017 edellyttämällä tavalla. Asetuksessa (843/2017) on esitetty jätteen hyödyntämistä koskevat vaatimukset, joiden täyttyessä betoni- ja/tai tiilimurskeen hyödyntämisestä ei katsota aiheutuvan riskiä terveydelle tai ympäristölle. Ilmoituksen varaisesti hyötykäyttö voidaan tehdä kaikkien asetuksen edellytysten täyttyessä. (Määräys 6)

Lupamääräys on annettu viihtyisyyden vähentymisen ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi (Määräys 7)

Melun- ja pölyntorjuntaa sekä vesipäästöjä koskevat määräykset on annettu lähinnä betonijätteen murskauksesta ja varastoinnista sekä käytetystä kastelusta ja muusta käsittelystä ympäristölle ja vesistölle aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Kastelua on murskattaessa tarkoitus käyttää pölyämisen estämiseksi aina paitsi vesisateen aikana ja varastoinnin aikana tarpeen mukaan. Ympäristönsuojelulla on mahdollisuus tarvittaessa antaa lisämääräyksiä, mikäli toiminta tai olosuhteet sitä edellyttävät. (Määräykset 8-10)

Lupamääräykset on annettu naapurustoon aiheutettavan meluhaitan hallitsemiseksi. (Määräys 11-12)

Määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjaveden sekä hulevesiverkoston suojelemiseksi. Lyhytaikaisesti varastoitaessa betoni- ja tiilijätteitä ei yleisesti edellytetä peitettävän, koska materiaali on raekooltaan niin karkeaa. Välivarastoinnin kestäessä pidempään (1-3 vuotta) materiaali tulee peittää, koska betonimurskeen läpi suotautuvan veden pH ja myös kiintoainespitoisuus saattaa nousta merkittävästi betonin vaikutuksesta. (Määräys 13)

Lupamääräys on annettu maaperän pilaantumisen estämiseksi. (Määräys 14)

Tarkkailu- ja valvontamääräykset on annettu toiminnan vaikutusten seuraamiseksi ja lupapäätöksen valvonnan kannalta tarpeellisten tietojen saamiseksi. Saukonoja veden laadun ja hulevesien tarkkailua edellytetään, jotta voidaan varmistua siitä, ettei alueelta suotautuvan veden pH nouse ympäristön kannalta liian korkeaksi. Lähtökohtaisesti vesistöön tai ojiin johdettavan työmaaveden kiintoainepitoisuuden tulisi pysyä alle 300 mg/l ja pH:n välillä 6-9. Murskaustoiminnan valvojan huolehtii murskauksen asianmukaisuuden sekä siitä ettei murskaukseen päädy sinne kuulumatonta materiaalia ja että murskauksen edellyttämät tarkkailut toteutetaan. Valvojan tulee olla alueen naapurikiinteistöjen tavoitettavissa aina kun murskausasema on toiminnassa. Häiriötilanne- ja vuosiraportoinnilla varmistetaan ympäristönsuojeluviranomaisen riittävä tiedonsaanti ja mahdollisuudet antaa tarvittavia määräyksiä. (Määräykset 15-20)

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä sekä mahdollisuudesta vähentää toiminnan haitallisia vaikutuksia parhaalla mahdollisella tavalla. (Määräys 21)

Toiminnalta on edellytetty ympäristönsuojelulain 59 §:n mukainen jätteenkäsittelytoiminnan vakuus, jonka avulla tarvittaessa varmistetaan asianmukainen jätehuolto, seuranta, tarkkailu sekä lopettamistoimet. Vakuudella katettavien kustannusten ei arvioida toimintaa lopettaessa olevan jätteen määrä ja laatu huomioon ottaen vähäiset. Luvanhakija on arvioinut vakuusmäärän kulloinkin murskaamattomana olevan betonin murskauskustannusten (5€/tonni) perusteella siten, että murskaamatonta betonia on kerrallaan aina arvioitu olevan enintään 3000 tonnia. Jätteenkäsittelytoiminnan vakuus esitettiin 15 000 € suuruiseksi ja muutoksenhausta huolimatta aloitettavaksi myönnettävän toiminnan vakuus 7000 € suuruiseksi. Päätöksessä jätteenkäsittelytoiminnan vakuus on kuitenkin määritetty koko massalle, sillä materiaali luokitellaan murskattunakin jätteeksi. Vakuuden suuruus on määritetty 55 000 euron suuruiseksi, joka on arvioitu välivarastoitavan materiaalin asianmukaiseen vastaanottopaikkaan toimittamisen kustannusten perusteella. Aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ei määritetty erillistä vakuutta. (Määräys 22)

Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. (Määräys 23)

Vastaukset yksilöityihin vaatimuksiin

Asiassa ei ole esitetty yksilöityjä vaatimuksia.

Luvan voimassaolo

Tämä lupapäätös on voimassa 31.5.2023 asti.

Sovelletut oikeusohjeet ja säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Jätelaki (646/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden käytöstä maanrakentamisessa (843/2017)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 1992/993

Käsittelymaksu

Lupa-asian käsittelystä peritään Turun kaupunkiympäristötoimialan vahvistaman taksan mukainen 3000 euron maksu (pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle).

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 97 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Julkipanoilmoitus lähetetty asianosaisille.