Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja Rasimus 16.4.2020:

Ilmoituksen tekijä

VVV Rakennus Oy

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Kiertotähdentie 8, 20200 Turku

Kiinteistö:

853-62-60-9

Kiinteistön haltija:

Kiinteistön omistaja:

VVV-Rakennus Oy (1898035-0)

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 10.3.2020, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 3071-2020).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta
• Asemakaava
• Kiinteistörekisterikartta ja naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Tutkimusraportti, Maaperän haitta-ainetutkimus, Kiertotähdentie 8, Turku, tilaaja Turun kaupunki, Ramboll Finland Oy, 1510050682, 29.10.2019
• Yleissuunnitelma, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Kiertotähdentie 8, Turku, tilaaja Turun kaupunki, Ramboll Finland Oy, 1510050682, 7.1.2020

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Saatujen tietojen mukaan alueelle ei ole aiemmin laadittu pilaantuneita maita koskevia päätöksiä tai lausuntoja.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Alueella on aikaisemmin toiminut autoromuttamo 1970-luvulta asti.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kohdealue sijaitsee Turun kaupungin Iso-Heikkilän kaupunginosassa osoitteessa Kiertotähdentie 8. Alue rajautuu luoteessa kaupungin omistamaan kiinteistöön (kaavamerkintä LR), joka on tällä hetkellä joutomaata, kaakossa Kiertotähdentiehen sekä koillisessa ja lounaassa viereisiin teollisuuskiinteistöihin.

Voimassaolevassa asemakaavassa kohdekiinteistön alue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-2).

Alueella on toiminut romuttamo 70-luvulta vuoteen 2016 saakka. Romuttamon alue on ulottunut ajoittain myös kohdekiinteistön luoteispuoleiselle kiinteistölle. Romuttamotoiminnan päättymisen jälkeen kiinteistöllä ei ole ollut toimintaa. Kiinteistöllä on sijainnut kaksi hallirakennusta (alaltaan noin 550 m² ja 150 m²). Romuttamotoiminnan jäljiltä kiinteistöllä on runsaasti autonosia sekä sekalaista romua ja jätettä. Tällä hetkellä rakennuksen on purettu ja kiinteistön aluetta siivottu.

Alueen käyttötarkoitus on nyt muuttumassa siten että alueelle ollaan suunnittelemassa kokoontumispaikkaa.

Maaperä

Kiinteistön maaperän korkeustaso vaihtelee +4,4m----+5,0 m mpy. Alueen maaperässä on tehtyjen tutkimusten perusteella tiivistä savimaata, jonka päällä on 0,5-1,0 m paksu, pääasiassa hiekasta ja siltistä koostuva täyttömaakerros. Kallion pinnan taso ei ole selvillä.

Pohja- ja pintavedet

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee kohteelta noin 5 km koilliseen (0285304 Huhtamäki).

Kohteessa tehdyn maaperätutkimuksen yhteydessä todettiin paikoin vähäinen määrä orsivettä savikerroksen pinnalla 1-1,8 m syvyydellä maanpinnasta.

Noin 70 m etäisyydellä kiinteistöltä länteen virtaa Kuninkoja, joka laskee mereen (Pohjoissalmi) Ruissalon koillispuolelle noin 1,3 km päässä kohteesta lounaaseen.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän ja orsiveden haitta-aineet

Kohteessa on tehty maaperätutkimus syksyllä 2019, jolloin alueelta otettiin maanäytteitä 13 koekuopasta ja kairaamalla 8 tutkimuspisteestä hallirakennusten alapuolisesta maaperästä. Näytteenotto ulotettiin luonnontilaiseen savikerrokseen asti lukuun ottamatta käsikairalla tehtyä näytepistettä P25, jossa näyte otettiin betonilattian alapuolisesta hiekka/sorakerroksesta 0,2 metrin syvyydestä. Maaperänäytteitä otettiin yhteensä 70 kappaletta. Aistinvaraisten havaintojen ja kenttämittausten perusteella valituista näytteistä analysoitiin laboratoriossa arseenin ja raskasmetallien (15 analyysiä), öljyhiilivetyjen (15), PAH-yhdisteiden (8) ja haihtuvien yhdisteiden (4) pitoisuudet.

Laboratorioanalyysien perusteella havaittiin Vna asetuksen 214/2007 ylemmät ohjearvot ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia tutkimuspisteissä KK3, KK5, KK8, KK10 ja P28 otetuissa näytteissä. Korkeimmat pitoisuudet todettiin täyttömaakerroksessa (-1,5 m syvyydellä). Alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevia metallipitoisuuksia todettiin lisäksi näytepisteissä KK6 ja P27.

Öljyhiilivetyjen (C₂₁-C₄₀) osalta laboratoriossa todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia näytepisteissä P27 ja P28 (maksimipitoisuus 9100 mg/kg). Näytepisteessä P28 (0-0,5 m) todettiin lisäksi alemman ja ylemmän ohjearvon välissä oleva hiilivetyjakeiden C₁₀-C₂₁ pitoisuus 800 mg/kg. Kynnysarvon ylittäviä öljyhiilivetyjen C₁₀-C₄₀-pitoisuuksia todettiin lisäksi 4 tutkimuspisteen alueella.

PAH-yhdisteiden osalta asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia todettiin tutkimuspisteissä KK3, KK10, KK1 ja P28. Todetut pitoisuudet olivat alle alempien ohjearvojen.

Haihtuvien yhdisteiden osalta todettiin yhdessä näytteessä (KK10/0-0,5m) Vna 214/2007 mukaisen kynnysarvon ylittävä bentseenipitoisuus (0,03 mg/kg).

Orsivedestä ei otettu näytteitä.

Maaperän haitta-ainetutkimuksessa todettiin maaperän pintaosissa (0-0,5 m) myös sekalaista jätettä ja romua vaihtelevia määriä (1-10 %) kaikissa piha-alueelle tehdyissä koekuopissa. Kiinteistöllä sijaitsevan pienemmän hallin lattian alapuolisissa näytepisteissä todettiin sekalaista jätettä (1-3 %).

Kunnostustarpeen arviointi

Kohteena olevalle kiinteistölle ei ole suunnitelmissa kaavamuutoksia, mutta kiinteistölle suunnitellaan kokoontumispaikkaa, jolloin alueen maankäyttö tulee muuttumaan herkemmäksi. Kohde ei sijaitse ympäristön kannalta erityisen herkällä alueella, jolloin maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi tehdään niin sanottuna perusarviointina vertaamalla todettuja pitoisuuksia asetuksen 214/2007 mukaisin viitearvoihin. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeenarviointiin voidaan kiinteistön tuleva käyttö ja muut seikat huomioiden käyttää asetuksen 214/2007 alempia ohjearvoja.

Maaperää voidaan viitearvovertailun perusteella pitää pilaantuneena tutkimuspisteiden KK3, KK5, KK6, KK8, KK10, P27 ja P28 edustamilla alueilla. Maaperä näillä alueilla on raskasmetalleilla ja/tai öljyhiilivedyillä pilaantunutta, joten maaperä tulee kunnostaa.

Kohdealueella todettiin kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevia haitta-ainepitoisuuksia useassa eri tutkimuspisteessä. Tämä tulee ottaa huomioon kaivutöissä ja massojen sijoittamisessa. Näitä massoja voidaan hyödyntää kiinteistön alueella, mikäli ne ovat rakennusteknisesti soveltuvia kaivantojen täyttöihin. Kohteessa hyödynnettävien massojen sijainti dokumentoidaan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Mikäli massoja ei hyödynnetä, ne toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Pilaantunut maaperä on tarkoitus kunnostaa massanvaihdolla, jossa pilaantunut maa-aines kaivetaan pois ja toimitetaan asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan jatkokäsittelyä varten. Kunnostustavoitteena on Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen alempi ohjearvo.

Kunnostus aloitetaan alueilta, joilla on ennakkotutkimuksissa todettu pilaantuneeksi luokiteltavaa maa-ainesta. Pilaantunut maa-aines poistetaan kohteesta kaivinkoneella kaivamalla. Kaivusyvyyden arvioidaan tutkimustulosten perusteella vaihtelevan 0,5- 1,5 m maanpinnasta. Kaivu tulee rajoittumaan suurelta osin puhtaaseen savikerrokseen. Kaivettava maa-aines tullaan luokittelemaan. Kaivuuta laajennetaan siten, että asetetut kunnostustavoitteet saavutetaan koko kiinteistön alueella.

Kiinteistöllä olevien rakennusten pohjarakenteet puretaan ja kiinteistöltä poistetaan kaikki maan päällä olevat romut ja jätteet ennen maaperän puhdistustöiden aloitusta.

Kiinteistön maaperän haitta-ainepitoisuuksia tarkastetaan puhdistustöiden yhteydessä vielä purettujen rakennusten alueilla. Alueille tehdään koekuoppia, joista otettavista maanäytteistä analysoidaan ainakin arseenin ja raskasmetallien sekä öljyhiilivetyjen pitoisuudet. Maaperän haitta-ainepitoisuuksia varmistetaan myös kiinteistön alueelle toteutetun maaperätutkimuksen yhteydessä tehtyjen tutkimuspisteiden välisillä alueilla.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevien kaivumaiden mahdollinen hyödyntäminen kaivantojen täytöissä dokumentoidaan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Maaperän puhdistustyön aloittamisesta ilmoitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle kirjallisesti aloitusilmoituksella ennen töiden aloittamista. Aloitusilmoituksessa kerrotaan mm. maaperän kunnostustyöstä vastaavan urakoitsijan sekä työtä valvovan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot.

Kunnostettava alue aidataan ja varustetaan maan kunnostustyötä varoittavin kyltein.

Kaivutyöstä vastaava maanrakennusurakoitsija varmistaa vesijohtojen, viemäreiden sekä sähkö-, puhelin- ynnä muiden kaapeli-, putki- ja johtorakenteiden sijainnit ennen työn aloittamista.

Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yhteydessä syntyneet kaivannot täytetään pilaantumattomalla maa-aineksella.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Maaperän kunnostamista ja massojen poistoa ohjaa ja valvoo riittävän kokemuksen omaava ympäristötekninen valvoja, joka tarkistaa haitta-ainepitoisuudet kenttätestein ja tarvittaessa laboratorioanalyysein. Ympäristöteknisen asiantuntijan yhteystiedot ilmoitetaan ympäristöviranomaiselle työn aloitusilmoituksen yhteydessä. Valvojan tehtäviin kuuluvat kaivettujen maamassojen sijoituskohteiden osoittaminen maarakennusurakoitsijalle, massamäärien kirjanpito sekä yhteydenpito ympäristöviranomaisiin sekä kunnostustyön raportointi.

Kohteesta kaivettava maa-aines luokitellaan Vna 214/2007 mukaisesti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä, mutta alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi. Maa-ainesjätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi perustuu jäteasetukseen (179/2012) ja sen muutokseen (Vna 86/2015), CLP-asetukseen ja komission asetukseen (2014/1357/EU) sekä Valtioneuvoston asetukseen kaatopaikoista 331/2013.

Luokittelu tehdään aikaisemmin tehtyjen tutkimusten ja kunnostustöiden aikana tehtävän näytteenoton tulosten perusteella. Massat pyritään lastaamaan kaivannoista suoraan kuorma-auton lavalle. Pilaantuneita maamassoja välivarastoidaan kiinteistön alueella tarvittaessa vain mahdollisten analyysitulosten valmistumisen ajan. Mahdollinen haitta-aineiden leviäminen varastokassalla olevista massoista estetään peittämällä kasat tarvittaessa.

Luokitellulle poistettavalle maa-ainekselle tehdään kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ympäristöteknisen valvojan toimesta. Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan jatkokäsittelyä varten.

Kiinteistön alueella täyttökerroksessa todettu jäte poistetaan maaperän puhdistustyön yhteydessä ja erotetaan maa-aineksesta. Jätteiden laadusta riippuen, jätejakeet toimitetaan uusiokäyttöön, kierrätettäväksi, hyödynnettäväksi tai kaatopaikalle. Mikäli jäte ei ole erotettavissa maa-aineksesta, toimitetaan jätettä sisältävä maa-aines asianmukaiseen käsittelyyn. Kaivun yhteydessä maamassoista erotellaan tarvittaessa myös isot kivet.

Tutkimusvaiheessa kohteessa ei todettu merkittäviä määriä orsivettä savikerroksen pinnalla. Mikäli kaivantoihin kuitenkin kertyy vettä kaivutöiden yhteydessä siinä määrin, että se haittaa kaivutöitä, otetaan vedestä näyte, josta analysoidaan laboratoriossa ainakin öljyhiilivetyjen, haihtuvien yhdisteiden ja raskasmetallien pitoisuudet. Mikäli kaivantovedessä ei todeta merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia, pumpataan vesi sadevesiviemäriin. Mahdollisesta veden pumppaamisesta sovitaan Turun kaupungin ympäristöviranomaisen kanssa ennen toimenpiteeseen ryhtymistä.

Mikäli kaivantovedessä todetaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia tai siinä aistitaan merkkejä mahdollisista haitta-aineista (esim. öljykalvo veden pinnalla), sovitaan veden johtamisesta jätevesiviemäriin Turun Vesihuolto Oy:n kanssa. Tarvittaessa vesi johdetaan viemäriin hiekan- ja/tai öljynerotuskaivon kautta tai poistetaan loka-autolla ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Mahdollisesta viemäröitävästä vedestä otetaan tarvittaessa seurantanäytteitä työmaalla ja tiedot liitettään kunnostuksesta laadittavaan loppuraporttiin.

Pilaantuneita maa-aineksia sisältävien alueiden laajuuden ja kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi poistettavista maamassoista otetaan näytteitä. Näytteitä otetaan vähintään 1 näyte/ 200 m³ kaivettavaa maa-ainesta kohden huomioiden tutkimusvaiheessa otetut näytteet. Maanäytteistä tehdään kokonaishiilivetypitoisuusmäärityksiä PetroFlag-kenttätestillä ja alkuainemäärityksiä (Cu, Pb, Zn) XRF-kenttämittarilla. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista varmennetaan laboratorioanalyyseillä. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan kunnostusalueella maaperätutkimuksessa todetut haitta-aineet.

Kaivun yhteydessä kaivualueen maaperän jäännöspitoisuudet varmistetaan ottamalla näytteitä kaivannon seinämistä ja pohjalta. Jäännöspitoisuusnäytteet kootaan siten, että yksi kokoomanäyte edustaa noin 100 m² suuruista aluetta. Kokoomanäytteistä mitataan kentällä hiilivetypitoisuudet PetroFlag-kenttätestillä sekä kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet XRF-analysaattorilla. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan myös laboratoriossa kenttätestien varmistamiseksi. Laboratoriossa analysoidaan vähintään ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu. tarvittaessa analysoidaan myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli niistä todetaan merkkejä työn edetessä.

Mikäli kunnostusalueelta otetuissa jäännöspitoisuusnäytteissä todetaan Vna 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joita ei pystytä poistamaan alueelta, varaudutaan haitta-ainepitoinen maa-aines erottamaan tai eristämään puhtaasta maa-aineksesta. Epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantunut maa-aines erotetaan lähtökohtaisesti esim. huomioverkolla. Orgaanisia haitta-aineita sisältävä pilaantunut maa-aines erotetaan lähtökohtaisesti esim. huomioverkolla. Orgaanisia haitta-aineita sisältävä maa-aines varaudutaan erottamaan eristävällä rakenteella (esim. HDPE-kalvo tai bentoniitti). Mahdollisista huomio- ja eristerakenteiden asennuksista sovitaan ympäristönsuojelun kanssa erikseen ennen asennusta. Tällaisten rakenteiden sijainnit esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Kunnostustyön lopputuloksen toteaminen

Maaperän kunnostustyö päätetään, kun haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset on poistettu kiinteistöltä. Kunnostustoimenpiteet rajoitetaan kohdekiinteistön alueelle.

Mikäli kaikkea haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävää maa-ainesta ei saada kohdealueelta poistettua, dokumentoidaan alueet ja niille jäävät haitta-ainepitoisuudet. Dokumentointi esitetään kunnostustyöstä laadittavassa loppuraportissa. Mikäli kohdealueelle jää kunnostustavoitteet ylittäviä massoja, laaditaan näille massoille erillinen riskitarkastelu, joka esitetään kunnostustyön loppuraportissa.

Maaperän kunnostustyön päätyttyä toimenpidealue siivotaan. Työn aikana muodostuneet kaivannot täytetään ja luiskataan turvallisiksi. Kaivantojen täyttötarvetta arvioitaessa huomioidaan tuleva rakentaminen. Maaperän puhdistamisen yhteydessä syntyneet jätejakeet toimitetaan asunmukaisiin käsittelypaikkoihin.

Alueen jälkiseurantaa ei tarvita, mikäli asetetut kunnostustavoitteet saavutetaan koko kunnostettavalla alueella. Mikäli alueelle joudutaan jättämään kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia, tarkastellaan jatkotoimenpiteiden tarve kunnostuksen loppuraportissa esitettävän riskitarkastelun perusteella.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Mikäli alueella todetaan aikaisemmista tutkimuksista poikkeavaa pilaantuneisuutta, pilaantuneesta maa-aineksesta otetaan näytteet tutkittavaksi ja asiasta ilmoitetaan ympäristövirnaomaisille. Tilanteesta riippuen kaivutyöt keskeytetään tai massat siirretään loppusijoitukseen. Mikäli maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamattomia jätejaetta, kaivutyöt keskeytetään ja aineksen laatu tutkitaan ja sille etsitään asianmukainen vastaanottopaikka.

Mikäli kunnostustavoitteet ylittävä pilaantuminen ulottuu kiinteistön ulkopuolelle, kaivurajapinnasta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet ja asennetaan huomio- tai eristerakenne. Tarvittaessa kunnostustyön jatkamisesta neuvotellaan ympäristöviranomaisen ja kiinteistön omistajaan kanssa. Mikäli kunnostustavoitteet ylittävä pilaantuneisuus jatkuu syvemmälle kuin kaivuteknisesti päästään, tiedotetaan asiasta ympäristönsuojeluviranomaista ja laaditaan riskinarvio ja tarvittaessa eristerakennesuunnitelma.

Mikäli kunnostuksen yhteydessä maaperästä leviää voimakasta hajua, kaivutyöt keskeytetään ja työtapoja muutetaan siten, että hajupäästöt pienenevät.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

Kunnostustyössä noudatetaan yleisiä työsuojeluohjeita ja -lakeja. Sivullisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitaamalla alue. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan kunnostamisesta varoittavia kylttejä.

Tärkeimmät työsuojelulliset asiat tällä kohteella ovat kaivantoturvallisuus ja suojautuminen haitta-aineilta. Pilaantuneen maaperän kunnostustyön aikaisia terveysriskejä voi aiheuttaa haitta-aineille altistuminen. Mahdollisia altistumisreittejä ovat lähinnä haitta-ainepitoinen pöly tai haihtuvien yhdisteiden hengittäminen, maan nieleminen ja suora ihokosketus pilaantuneeseen maa-ainekseen. Työmaalla noudatetaan normaalia suojautumista (kypärä, jalkineet, suojakäsineet, huomiovaatetus, silmä- ja kuulosuojaimet). Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävillä alueilla käytetään lisäksi hengityssuojaimia. Suojaimien käytöstä päättää työmaan työsuojelusta vastaava henkilö kentällä tehtävien havaintojen ja mittausten perusteella.

Pilaantuneita maamassoja varaudutaan kastelemaan työnaikana pölyämisen estämiseksi. Mikäli työmaan ulkopuolelle kulkeutuu maata kunnostettavalta alueelta, se poistetaan ajoreittejä pesemällä ja harjaamalla. Muutoin liikennöintiä pilaantuneella alueella ei sallita. Tarvittaessa kaivu- ja lastauspaikat puhdistetaan kuormien toimittamisen välillä. Pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi.

Kirjanpito

Maaperän kunnostuksesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotoista ja analyysituloksista sekä poistetuista pilaantuneista massoista ja niiden sijoituspaikoista, työskentelyolosuhteista, tiedot mahdollisista ympäristöviranomaisten käynneistä työmaalla, raportoinnin kannalta oleellisista keskusteluista, havainnoista ja mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista. Kirjanpidosta vastaa kohteen ympäristötekninen valvoja. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisen saatavilla.

Kunnostustyön päätyttyä tehdyistä toimenpiteistä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan ympäristöviranomaisille viimeistään 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta.

Kunnostuksen aikataulu

Maaperän kunnostustyö on suunniteltu toteutettavaksi talven/kevään 2020 aikana. Kunnostustyön kestoksi arvioidaan noin 3-5 viikkoa.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösPäätin hyväksyä ilmoituksessa esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1. Kunnostettavan alueen maaperä tulee puhdistaa siten, että maaperässä olevien haitta-aineiden pitoisuudet alittavat laboratorioanalyysien perusteella seuraavat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot:

• kupari 150 mg/kg
• lyijy 200 mg/kg
• kadmium 10 mg/kg
• sinkki 250 mg/kg
• keskitisleet (C₁₀-C₂₁) 300 mg/kg
• raskaat öljyjakeet (C₂₁-C₄₀) 600 mg/kg.

Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan, että kiinteistön maaperässä on edellä mainittujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita, joiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) alemmat ohjearvot, tulee maaperä kunnostaa kyseisten aineiden osalta siten, että maaperän haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot myös näiden haitta-aineiden osalta.

2. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä. Näytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet, jotka on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan, on valittava siten, että saatuja tuloksia voidaan verrata suoraan aiemmin alueella suoritettuihin tutkimuksiin. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin lupamääräyksen 1 mukaiset haitta-aineet, joille on lupamääräyksessä määritetty puhtausarvot.

Mikäli kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee myös kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhtausarvoihin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

3. Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti ja seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksen mukaiset kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot.
• Pilaantunut jäte katsotaan vaaralliseksi jätteeksi, mikäli jäteasetuksen (Vna 179/2012 ja muutos Vna 86/2015), CLP-asetuksen ja komission asetuksen (2014/1357/EU) kriteerit täyttyvät.

4. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 33172013 mukaisesti.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi alueella ja alueen ulkopuolella.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

5. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimiseksi.

6. Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Haltijan tulee vahvistaa annettujen tietojen oikeellisuus. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

7. Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti ainakin valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroilla 17 05 03* ja 17 05 04 mainittuja maa- ja kiviaineksia (JL 94, 142 §).

8. Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai suoritettujen melumittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

9. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

10. Puhdistustyön aloituksesta ja päättymisestä on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava. Ympäristönsuojelulle on myös toimitettava suunnitelma työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta ennen puhdistustöiden alkua.

11. Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) käsittelyssä on noudatettava Turun kaupungin ympäristönsuojelun ohjeita.

12.Mikäli kaivantoihin kertyy kaivutyötä haittaavaa vettä siinä määrin, että sitä tulisi poistaa, tulee sen mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanottamisen. Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee sopia asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Seudun Vesihuolto Oy:n kanssa. Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesta johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

13. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

14. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

15. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on loppunut. Raportista tulee käydä ilmi, miten päätöksessä asetetut määräykset ovat toteutuneet ja onko kohteessa tarvetta jatkotutkimukselle tai -tarkkailulle. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettaviin rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä ja menettelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia, riippumatta siitä milloin maaperän pilaantuminen on tapahtunut. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle.

Kohteeseen ei ole suunnitteilla kaavoituksellista muutosta, mutta käyttötarkoituksen muutos kokoontumispaikaksi, joka on huomioitu puhtaustavoitteissa.

Määräyskohtaiset perustelut

Teollisuus- ja varastorakennuskiinteistöksi kaavoitetulle alueelle ei ole suunnitelmissa kaavamuutoksia, mutta kiinteistölle suunnitellaan kokoontumispaikkaa, jolloin alueen maankäyttö tulee muuttumaan herkemmäksi. Kohde ei kuitenkaan sijaitse ympäristön kannalta erityisen herkällä alueella. Kiinteistön tuleva käyttö huomioiden alueelle on asetettu kunnostuksen tavoitetasoksi Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alemmat ohjearvot. Arvot on määritetty erikseen sellaisille aineille, joita aikaisemmassa tutkimuksessa on todettu alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina. Määräyksessä asetetaan maaperätutkimuksen – ja kunnostuksen epävarmuustekijöiden vuoksi myös muille mahdollisille kunnostuksen aikana havaittaville haitta-aineille tavoitetasoksi alemmat ohjearvot. (Määräys 1).

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuus-näytteitä ja otetuista näytteistä tulee riittävä määrä analysoida laboratoriossa, jotta voidaan varmistua siitä, että puhdistustavoitteet saavutetaan. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta voidaan arvioida, ovatko tulokset vertailukelpoisia aiempiin tutkimuksiin (Määräys 2).

Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. (Määräys 3).

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta jätteiden käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. (Määräys 4).

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta ja valvonnasta. (Määräys 5).

Siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten (Määräys 6).

Jätelain 29 §:n mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä (määräys 6). (Määräys 7)

Maanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 8).

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi (Määräys 9).

Puhdistustyön aloituksesta ja loppumisesta tai suunnitelmien muutoksista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 10).

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ennen viemäriverkostoon johtamista ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin tai johtamiseen. (Määräys 11-12).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi ja sen varmistamiseksi, että jätteen kuljettajalta on lupa kuljettaa kyseisiä jätteitä. (Määräys 13).

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, josta johtuen viranomainen voi antaa työnaikaisia ohjeita tai määräyksiä (Määräys 14).

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohteen orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee sisältyä arvio kyseisten vesien tarkkailun tarpeesta. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista (Määräys 15).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2025 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.