Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja Rasimus 13.2.2020:

Ilmoituksen tekijä

Bonava Suomi Oy (2726714-3)

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Iso-Heikkiläntie 11, 13, 15 ja 17 sekä Nuutintie 3, Turku

Kiinteistöt:

853-427-2-9

853-62-2-17

853-62-2-8

853-62-2-7

853-62-2-14

853-62-2-15

Kiinteistöjen omistajat:

Turun kaupunki (0204819-8), Bonava Suomi Oy (2726714-3) ja Vuokrakartio Oy (1513178-3)

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 30.1.2020, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 1355-2020).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

- 00 Kiinteistön omistajan valtakirja, Turun kaupunki

- 01 Sijaintikartta

- 02 Kunnostusalueen rajauskartta

- Bonava Suomi Oy, Kirstinpuisto, Turku, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Ramboll Suomi Oy, 1510052955, 21.1.2020

• Liite 1. Asemakaavaote
• Kiinteistökartta ja kiinteistörekisteritiedot
• Loite 3. Bonava Oy, Ympäristöarviointi, Turku, Kirstinpuisto, Golder Associates Oy, 1653102, 28.6.2016
• Liite 4. Bonava Suomi Oy ja Turun kaupunki, Kirstinpuisto, Turku, Pima-selvitykset, tutkimusraportti, Golder Associates Oy, 1898019_AO, 8.8.2018
• Liite 5. Bonava Suomi Oy ja Turun kaupunki, Turun kaupunki, Kirstinpuisto, Maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi, Golder Associates Oy, 1898019/AO, 23.11.2018
• Liite 6. Bonava Suomi Oy, Turku Kirstinpuisto, Tutkimusraportti, Golder Associates Oy, 19122082AO, 25.7.2019

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Saatujen tietojen mukaan alueelle ei ole aiemmin laadittu pilaantuneita maita koskevia päätöksiä tai lausuntoja.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Alue on ollut pääosin teollisuuskäytössä 1950-luvulta lähtien. Korttelin 2 alueella on toiminut elementtitehdas vuoteen 1992 asti. Tehdasrakennus on purettu vuonna 2008 ja sieltä on myös purettu muita rakennuksia. Korttelin 2 alueella on myös toiminut polttonesteiden jakelupiste, jonka säiliöt ovat edelleen maassa. Alue on osin rakentamatonta.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Alue on kaavoitettu liike- ja toimistorakennusten (kaavamerkintä K-1) sekä teollisuus- ja varastorakennusten (T-2, T-3, T-4 ja T/k) korttelialueeksi.

Kirstinpuiston alueella on käynnissä kaavamuutos. Alueen käyttötarkoitus on muuttumassa teollisuusalueesta asuinkäyttöön. Asemakaavaa (vireillä oleva asemakaava, dnro 1285-2013, kaavatunnus 2/2013) ei ole vielä vahvistettu. Kirstinpuiston alueelle on suunnitteilla asuin- ja liikerakennuksia, huleveden viivästysaltaita sekä puistoalue. Vireillä olevassa asemakaavassa nykyinen kortteli (kunnostettava kohde) on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-1), autopaikkojen korttelialueeksi (LPA-1) ja virkistysalueeksi (V).

Maaperä

Kohdealueen maanpinnankorkeus on noin tasolla +3…+6 m. Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartan mukaan kohde sijaitsee täyttömaaksi kartoitetulla alueella. Tehtyjen maaperätutkimusten perusteella alueella on todettu noin 0,6-1,9 metriä paksu täyttökerros, jonka alla maaperä on savista silttiä ja savea. Savikerroksen paksuudesta ei ole vahvistettua tietoa.

Pohja- ja pintavedet

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on alueesta noin 4 km koilliseen Huhtamäen pohjavesialue (0285304).

Alueella tehdyissä tutkimuksissa ei havaittu pohjavettä. Pohjaveden pinnantasosta ja virtaussuunnasta alueella ei ole tietoa. Orsivettä on todettu suotautuvan koekuoppiin tutkimusten aikana. Karttamateriaalin perusteella orsi- ja pohjaveden arvioitu virtaussuunta on tutkimusalueelta lounaaseen.

Hulevedet alueelta valuvat asfaltoidulta pihalta sadevesiviemäreihin. Asfaltoimattomilta alueilta pintavedet imeytyvät maaperään. Alueen hulevesiä tullaan tulevaisuudessa imeyttämään hulevesialtaisiin. Lähin pintavesistö, Aurajoki, sijaitsee kohteesta noin 900 metrin etäisyydellä kaakon suunnassa.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän ja orsiveden haitta-aineet

Kohteessa on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia 2016, 2018 ja 2019. Lisäksi alueelle on tehty riskinarvio 23.11.2018. Vuosina 2016 ja 2018 tutkimukset suoritettiin koko Kirstinpuiston asemakaava-alueelle. Vuoden 2019 tutkimus oli lisätutkimus, joka suoritettiin korttelin 2 alueelle. Riskinarvio käsittelee koko Kirstinpuiston kaava-aluetta. Korttelin 2 alueella on lisäksi suoritettu maaperätutkimuksia vuonna 2009.

Kunnostusalueella on otettu maanäytteitä neljän eri tutkimuksen yhteydessä, yhteensä noin 50 tutkimuspisteestä. Näistä 14 tutkimuspistettä oli sellaisia, että niiden maanäytteissä on todettu Valtioneuvoston asetuksen (Vna 214/2007) mukaisten alempien ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita.

FCG:n suorittamassa tutkimuksessa vuonna 2009 todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia (C₁₀-C₂₁) pisteessä KK3/FCG ja KK5/FCG.

Golderin suorittamassa tutkimuksessa vuonna 2016 todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä sinkkipitoisuuksia pisteessä KK15 ja öljyhiilivetypitoisuuksia (C₂₂-C₄₀) pisteessä S2. Lisäksi todettiin alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä C₂₂-C₄₀ ja C₁₀-C₄₀ tutkimuspisteissä S1, S2 ja S3.

Golderin suorittamassa tutkimuksessa vuonna 2018 todettiin kahdessa tutkimuspisteessä S110 ja S111 alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus sinkkiä.

Golderin tarkentavassa tutkimuksessa vuonna 2019 keskityttiin tulevan kaavan mukaiselle läntiselle asuinkerrostalojen korttelialueelle (AK-1) ja autopaikkojen korttelialueelle (LPA-1). Näissä tutkimuksissa todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä C₁₀-C₂₁ tutkimuspisteessä KK106. Lisäksi todettiin alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä C₁₀-C₂₁ tutkimuspisteissä KK105, KK106, KK111 ja KK113, öljyhiilivetyjä C₁₀-C₄₀ tutkimuspisteissä KK106 ja KK 113, fluoranteenia tutkimuspisteissä KK108, lyijyä tutkimuspisteessä KK105 ja sinkkiä tutkimuspisteessä KK110.

Itäisellä asuinkerrostalojen korttelialueella tehdään tarkentavia ympäristöteknisiä tutkimuksia ennen kunnostusten aloittamista tällä alueella.

Täytemaan joukossa on todettu lähinnä rakennusjätettä. Jätejakeita todettiin pääosin täyttömaakerroksen pintaosassa noin 0-1,75 m syvyydellä. Jätteiden suhteelliseksi määräksi alueella on arvioitu 5-30 %.

Ympäristö- ja terveysriskien arviointi

Kirstinpuiston alueelle on laadittu ympäristö- ja terveysriskien arviointi. Riskinarvio kattaa myös kunnostusilmoituksen alueen. Riskinarviossa on esitetty tarkasteltaville haitta-aineille suurimmat haitattomat pitoisuudet, joiden alittuessa ei arvioida muodostuvan kulkeutumis-, terveys- ja/tai ympäristöriksiä alueen suunnitellussa käytössä. Suurimmat haitattomat pitoisuudet määritettiin kolmelle eri osa-alueelle tuleva käyttötarkoitus huomioiden: rakennusten alapuolinen maaperä, piha-, pysäköinti- ja katualueet sekä puistoalueet. Puistoalueelle määritettiin erilliset haitattomat pitoisuudet pintamaalle (0,2-0,5 m) ja syvemmille maakerroksille (>0,5m), koska puistoalueen ylintä 0,5 m kerrosta tarkasteltiin biologisesti aktiivisena alueena. Eri osa-alueille määritettiin suurimaat haitattomat pitoisuudet niille haitta-aineille, joita alueelta on todettu vähintään alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina. Orgaanisille haitta-aineille Mikäli laskennan mukaan orgaanisille haitta-aineille ei ole tarpeen asettaa alempaa haitatonta pitoisuutta, pitoisuus on asetettu sellaiseksi, jolla varmistetaan, ettei liikkuvaa faasia muodostu.

Turun kaupungin ympäristönsuojelu on lausunnolla 2.10.2019 (9060-2019) hyväksynyt maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi -raportin ja siinä esitetyn riskiarvion ja johtopäätökset. Alueen maaperän pilaantuneisuutta arvioitaessa on kunnostussuunnitelmassa käytetty kyseisessä riskinarviossa esitettyjä pitoisuuksia.

Kunnostustarpeen arviointi

Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaan alueella, jota käytetään asuinalueena, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, ellei sitten kohdekohtaisesta riskinarviosta muuta johdu.

Kirstinpuiston alueen korttelille 2 on laadittu riskinarvio, jossa haitta-aineille on määritetty suurimmat haitattomat pitoisuudet. Kohteessa on puhdistustarve alueilla, joilla riskinarviossa määritetyt pitoisuudet ylittyvät. Aiempien tutkimusten analyysituloksia on verrattu riskinarvion mukaisiin suurimpiin haitattomiin pitoisuuksiin ja Kirstinpuiston alueen korttelin 2 maaperän voidaan todeta olevan paikoin öljyhiilivedyllä pilaantunutta.

Pilaantuneen alueen laajuuteen liittyy epävarmuustekijöitä ja kohdealueen suuresta koosta (25 000 m³) johtuen on mahdollista, että pilaantunutta maata todetaan myös muualta kuin jo toteutettujen tutkimuspisteiden edustamilta alueilta. Pilaantuneen alueen laajuudeksi kunnostusalueella on arvioitu noin 2000 m² ja pilaantuneen maan määräksi noin 1800 m³(noin 3600 tonnia). Alue muodostuu tutkimuspisteen KK106 ympäristöön. Tutkimuspisteessä KK106, joka sijaitsee tulevalla puistoalueella, todettiin aromaattisten hiilivetyjen C₁₀-C₁₂ pitoisuus 16,9 mg/kg, joka ylittää suurimman haitallisen pitoisuuden. Muissa tutkimuspisteissä todetut haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylittäneet eri osa-alueille määritettyjä suurimpia haitattomia pitoisuuksia.

Kohdealueen itäisellä asuinkerrostalojen korttelialueella suoritetaan tarkentavia tutkimuksia vielä ennen kunnostustöiden aloittamista. Lisätutkimuksilla tarkennetaan tietoja ko. alueen maaperän ympäristöteknisestä tilasta.

Kohteessa vallitsevat maaperä- ja pohjavesiolosuhteet huomioiden sekä tutkimuksessa todettujen haitta-aineiden laatu ja ominaisuudet huomioiden kunnostustarpeen ei arvioida olevan kiireellinen. Kunnostus tehdään alueen rakentamisen käynnistyessä.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Pilaantuneen maaperän kunnostusmenetelmänä on massanvaihto. Metallien, muiden PAH-yhdisteiden kuin naftaleenin, ja öljyhiilivetyjen raskaiden jakeiden C₂₁-C₄₀ osalta riskinhallintatoimenpiteeksi soveltuu myös haitattomat pitoisuudet ylittävän haitta-ainepitoisen pintamaan peittäminen vähintään 0,5 m paksuisella pilaantumattomalla maakerroksella.

Suunnittelualueella esitetään kunnostustavoitteeksi riskinarvion perusteella määritettyjä suurimpia haitattomia pitoisuuksia. Alueelta poistetaan haitta-ainepitoisuuksiltaan yli riskinarviossa esitettyjen suurimpien haitattomien pitoisuuksien olevat maa-ainekset pääosin rakentamisen vaatimassa laajuudessa osa-alueittain.

Riskinarvion mukaan hulevesien viivästysaltaiden ei arvioida merkittävästi lisäävän orsiveden gradienttia kohteessa. Mikäli viivästysaltaat aiheuttavat enintään noin 100 % lisäyksen orsiveden gradienttiin, viivästysaltaan ja rakennuksen välisellä alueella tulisi käyttää asuinrakennusalueen suurimpia haitattomia pitoisuuksia kunnostustavoitteena enintään 7 m etäisyydelle rakennuksesta. Muutoin hulevesialtaiden alueella voidaan kunnostustavoitteena käyttää piha-, pysäköinti- ja katualueille määritettyjä suurimpia haitattomia pitoisuuksia.

Mikäli kaivantoihin kertyy kaivutöiden yhteydessä vettä siinä määrin, että se haittaa kaivuutöitä, otetaan vedestä näyte, josta analysoidaan laboratoriossa ainakin öljyhiilivetyjen, haihtuvien yhdisteiden ja raskasmetallien pitoisuudet. Mikäli kaivantovedessä ei todeta merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia, pumpataan vesi sadevesiviemäriin. Vesien johtamisesta sovitaan erikseen Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ennen pumppauksen alittamista.

Mikäli kaivantovedessä todetaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia tai siinä todetaan aistinvaraisesti merkkejä mahdollisista haitta-aineista (esim. öljykalvoja vedenpinnalla), sovitaan veden johtamisesta jätevesiviemäriin Turun Vesihuolto Oy:n kanssa. Mahdollisesta viemäröitävästä vedestä otetaan tarvittaessa seurantanäytteitä. Viemäröinti toteutetaan Turun Vesihuolto Oy:n kanssa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Viemäröidyistä vesistä pidetään kirjaa työmaalla ja tiedot liitetään loppuraporttiin.

Tarvittaessa vesi johdetaan viemäriin hiekan- ja/tai öljynerottimen kautta tai poistetaan loka-autolla ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Pilaantuneiden maiden kunnostusta ohjaa ja valvoo ympäristötekninen asiantuntija, jolla on riittävä kokemus pilaantuneen maaperän kunnostushankkeista.

Pilaantuneet maat kaivetaan lajittelevana kaivuna. Maa-ainekset lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja maalajin mukaan ja kaivun aikana erotellaan suuret kivet ja mahdolliset isot jätejakeet. Rakentamisen edellyttämän kaivutason alapuolelta ei lähtökohtaisesti pilaantumatonta, jätettä sisältävää maa-ainesta, ellei siihen ole erityistä syytä.

Pilaantuneisuusrajauksia tarkennetaan työn aikana tarvittaessa kaivannon seinämistä ja pohjista sekä kasoille läjitetyistä maista otettavista näytteistä, aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien avulla.

Mikäli kaivuun aikana havaitaan poikkeavaa jätettä tai poikkeavaan pilaantuneisuuteen viittaavaa, jota ei voida luokitella aikaisempien tulosten perusteella, selvitetään materiaalin laatu kenttämittausten ja/tai laboratorioanalyysien avulla.

Pilaantuneet maat-ainekset ja jätteet toimitetaan ulkopuolisiin käsittely- tai loppusijoituspaikkoihin, joilla on lupa vastaanottaa kyseisiä aineksia. Pilaantuneiden maa-ainesten kuorille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat. Kuormat punnitaan vastaanottopaikoissa. Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi.

Alueella voidaan varastoida lyhytaikaisesti pieniä määriä maa-aineksia (enintään 4 viikkoa) mm. tutkimustulosten valmistumisen ajaksi. Tarvittaessa kasat peitetään, jos niistä esimerkiksi leviää pölyä tai hajua ympäristöön. Varastointi tehdään kunnostamattomilla ja/tai asfaltoiduilla alueilla.

Kunnostusalueella tullaan rakentamisen takia todennäköisesti kaivamaan ja poistamaan myös maa-ainesta, joissa haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä esitettyjä kunnostustavoitteita. Maaperän täyttökerroksessa todettu jäte erotellaan kaivetusta maa-aineksesta. Jätteiden laadusta riippuen jätejakeet toimitetaan joko uusiokäyttöön, kierrätettäväksi tai hyödynnettäväksi. Mikäli jätteet eivät ole kierrätyskelpoisia, toimitetaan ne tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Mikäli jäte ei e erotettavissa maa-aineksesta, toimitetaan jätettä sisältävä maa-aines asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Jätteen erottelun yhteydessä tarkastetaan maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet. Mikäli maa-ainesta voidaan hyötykäyttää, se tehdään dokumentoidusti. Kohteesta poistettavat maamassat luokitellaan

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä oleva maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainekseksi
• maa-aines on vaarallista jätettä, mikäli jäteasetuksessa (Vna 179/2012 ja muutos Vna 86/2015), CLP-asetuksessa ja komission asetuksessa (2014/1357/EU) esitetyt kriteerit täyttyvät

Suunnittelualueiden täytöissä hyödynnetään tarvittaessa alueelta kaivettavia ns. kynnysarvomaita (pitoisuudet ylittävät kynnysarvot, mutta alittavat alemmat ohjearvot). Kynnysarvomaiden hyödyntämisestä alueella ei ole riskiä, koska kyseessä on tuleva asuinalue ja alueen maaperään tulee jäämään vastaavia ja korkeampia haitta-ainepitoisuuksia. Kynnysarvomaiden hyötykäyttö dokumentoidaan ja se esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Mikäli kohdealueelle, kaivantojen leikkauspinnoille, jää maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät Vna 214/2007 alemmat ohjearvot, merkitään kaivurajat tällaisilla alueilla esim. huomioverkolla.

Alueet, joille jää kunnostuksen tavoitetasot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia pyritään eristämään. Eristämiseen käytettään HDPE-kalvoa, bentoniittimattoa tai vastaavaa. Eristysrakenteiden asentaminen tehdään siten, ettei se aiheuta maaperään suotautuvan veden kertymistä maaperän pintakerroksiin. Asennettujen eristerakenteiden sijainti esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Kunnostustyön lopputuloksen toteaminen

Kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi otetaan poistettavista maa-aineksista näytteitä. Näytteitä otetaan vähintään 1 näyte/100 m³ kaivettavaa maata huomioiden tutkimusvaiheessa otetut maanäytteet.

Raskasmetallien pitoisuuksia seurataan XRF-kenttäanalysaattorilla. Öljyllä pilaantuneiksi epäillyistä maista tehdään kokonaishiilivetypitoisuusmäärityksiä PetroFlag-kenttätestillä tai vastaavalla menetelmällä. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan kyseisellä alueella/kyseisessä näytepisteessä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Tehdyistä kenttämittauksista vähintään 10 % varmennetaan laboratorioanalyysein.

Pilaantuneen maa-aineksen kaivun yhteydessä kaivualueen maaperän jäännöspitoisuudet varmistetaan ottamalla näytteitä kaivannon seinämistä ja pohjalta. Jäännöspitoisuusnäytteet kootaan siten, että yksi kokoomanäyte edusta noin 200 m² suuruista aluetta. Kokoomanäytteistä mitataan kentällä hiilivetypitoisuudet PetroFlag-kenttätestillä sekä kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet XRF-analysaattorilla. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan myös laboratoriossa kenttätestitulosten varmentamiseksi. Laboratoriossa analysoidaan vähintään ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu. Tarvittaessa analysoidaan myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli niistä todetaan merkkejä työn yhteydessä.

Maaperän kunnostustyö päätetään, kun haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset on poistettu kiinteistöltä. Kunnostustoimenpiteet rajoitetaan kohdekiinteistöjen alueelle. Kunnostustyön päättymisestä ilmoitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Mikäli kaikkea haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävää maa-ainesta ei saada kohdealueelta poistettua, dokumentoidaan alueet ja niille jäävät haitta-ainepitoisuudet. Dokumentointi esitetään kunnostustyöstä laadittavassa loppuraportissa. Mikäli kohdealueelle jää kunnostustavoitteet ylittäviä massoja, laaditaan niille erillinen riskitarkastelu.

Maaperän kunnostustyön päätyttyä toimenpidealue siivotaan. Työn aikana muodostuneet kaivannot täytetään tai luiskataan turvallisiksi. Kaivantojen täyttötarvetta arvioitaessa huomioidaan tuleva rakentaminen. Maaperän puhdistuksen yhteydessä syntyneet jätejakeet toimitetaan asianmukaisiin käsittelypaikkoihin.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Jos työn aikana kaivumaissa todetaan viitteitä muista haitta-aineista, analysoidaan myös ko. haitta-aineet ja selvitetään kunnostustavoitteet myös näiden haitta-aineiden osalta.

Mikäli maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamatonta jätejaetta, aineksen kaivuu keskeytetään tai maat kaivetaan kasalle tontille. Aineksesta otetaan tällöin näytteet kvalitatiivisia laboratorioanalyysejä varten. Laadun selvittyä selvitetään jätteelle vastaanottopaikka.

Mikäli hengitysilma huononee tai ilmenee hajua, työt keskeytetään ja alueelta poistutaan, kunnes hajuhaitta on hävinnyt tai kunnes hengitysilma on parantunut.

Mikäli kunnostustavoitteen ylittävä pilaantuneisuus jatkuu syvemmälle kuin kaivuteknisesti päästään. Tiedotetaan asiasta ympäristöviranomaisia ja laaditaan riskinarvio ja tarvittaessa eristerakennesuunnitelma.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

Kunnostettavat kaivuualueet aidataan ja merkitään pilaantuneen maan poistosta kertovilla kylteillä. Tiealueilla tehdään tarvittavat liikenteenohjausjärjestelyt. Pilaantuneita maita käsiteltäessä kaivualueen läheisyydessä työmaa-alueella syöminen ja juominen on kiellettyä.

Kunnostuksen aikana pilaantuneita maamassoja varaudutaan kastelemaan pölyämisen estämiseksi. Mikäli työmaan ulkopuolelle kulkeutuu maata kunnostusalueelta, se poistetaan säännöllisesti pesemällä ja harjaamalla ajoreittejä.

Työnaikaisesta terveysriski on altistuminen haitta-aineille. Ensisijaisia mahdollisia altistumisreittejä ovat haita-ainepitoisen pölyn tai haihtuvien yhdisteiden hengittäminen, maan nieleminen ja suora ihokosketus pilaantuneeseen maahan.

Työntekijöille hankitaan olosuhteet huomioon ottaen tarpeelliset suojavarusteet. Työntekijät varustetaan henkilökohtaisilla suojavarusteilla (kypärä, jalkineet, haalari, suojakäsineet, huomioliivi ja tarvittaessa hengityssuojain).

Työmaan hengitysilmaa valvotaan PID-laitteella, joka mittaa haihtuvien hiilivetyjen määrää ilmassa.

Kuljetuksen aikana pilaantuneiden maa-ainesten kuormat peitetään, jotta estetään pilaantuneiden maa-ainesten leviäminen ja pölyäminen ympäristöön.

Kirjanpito

Kunnostuksen toteutumisesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotoista (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteiden sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset), tiedot alueelta viedyistä massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), tiedot työskentelyolosuhteista ja muut havainnot sekä mahdolliset poikkeamat suunnitelmista.

Kirjapidosta vastaa urakoitsija ja/tai ympäristötekninen valvoja. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla.

Kunnostuksen päätyttyä toimenpiteistä laaditaan loppuraportti, jossa käsitellään kohteen tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, kunnostustyön toteutus, laadunvarmistusmenetelmät, kaivettujen ja poistettujen maa-ainesten määrä ja haitta-ainepitoisuudet sekä sijoituspaikat, vesien käsittely, kaivu-alueet kartalla, täytöissä hyödynnetyt kaivumateriaalit, huomio- ja eristerakenteet, analyysitulokset taulukoituina, kunnostuksen aikataulu, arvio tavoitteiden toteutumisesta, jälkiseurantasuunnitelma ja asiakirjojen säilytyksestä Loppuraportti toimitetaan ympäristönsuojeluun kahden kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta.

Kunnostuksen aikataulu

Kunnostustyöt on tarkoitus aloittaa maaliskuussa 2020.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösPäätin hyväksyä ilmoituksessa esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa ja maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1. Maaperän puhdistustyö on toteutettava seuraavasti:

• Kunnostettavan alueen maaperä tulee puhdistaa siten, että maaperässä olevat haitta-aineet eivät riskinarvion perusteella määritettyjä suurimpia haitattomia pitoisuuksia (Bonava Suomi Oy, Kirstinpuisto, Turku, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Ramboll Suomi Oy, 1510052955, 21.1.2020, taulukko 1)
• Herkillä alueilla, kuten pinnoittamattomien leikkialueiden pintakerroksissa (0,0-1,0 m) ja puistoalueiden pintakerroksissa (0,0-0,2 m), haitta-aineiden pitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja tai taustapitoisuusarvoja.

2. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 200 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Näytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet, jotka on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan, on valittava siten, että saatuja tuloksia voidaan verrata suoraan aiemmin alueella suoritettuihin tutkimuksiin. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin tutkimusvaiheessa näytepisteen alueella havaittujen haitta-aineiden pitoisuudet. Mikäli kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

3. Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt kynnysarvot.
• Maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot.
• Vaaralliseksi jätteeksi, jos jäteasetuksen (179/2012) ja sen muutoksen (Vna 86/2015), SLP-asetuksen ja komission asetuksen (2014/1357/EU) kriteerit täyttyvät.

Lisäksi lajittelua tulee tehdä maa-aineksen sisältämien jätejakeiden ja vastaanottajan pitoisuusraja-arvojen mukaan.

4. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot ja alueen puhdistustavoitteen alittavaa maa-ainesta, voidaan hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli se rakennusteknisesti on siihen soveltuvaa. Näiden maiden hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi alueella ja alueen ulkopuolella.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

5.  Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

6. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimiseksi.

7. Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai suoritettujen melumittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

8.  Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

9.  Puhdistustyön aloituksesta ja päättymisestä on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Ympäristönsuojelulle on ennen puhdistustöiden alkua toimitettava myös suunnitelma työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta.

10. Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) käsittelyssä on noudatettava Turun kaupungin ympäristönsuojelun ohjeita.

11. Mikäli kaivantoihin kertyy puhdistuksen aikana vettä, tulee sen mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein. Veden jatkokäsittelystä ja mahdollisesta johtamisesta jätevesiviemäriin tulee sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Seudun Vesihuolto Oy:n kanssa. Mahdollisesta jatkokäsittelystä ja johtamisesta hulevesiviemäriin tulee sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

12. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä.

Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-aineksia saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen perusteella oikeus harjoittaa jätteen ammattimaista kuljettamista.

13. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

14. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on loppunut. Raportista tulee käydä ilmi kunnostussuunnitelmassa esitetyt seikat sekä se, miten päätöksessä asetetut määräykset ovat toteutuneet ja onko kohteessa tarvetta jatkotutkimukselle tai -tarkkailulle. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Kohteen maaperän puhdistamista ja maa-ainesjätteiden käsittelyä koskeva asia on käsitelty käsittelyssä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen perusteella. Puhdistamispäätöksessä on ratkaistu myös kaivetun maa-aineksen hyödyntämistä kaivualueella koskeva asia.

Kohteeseen toteutetaan uudisrakentamista, joka vaatii mittavaa maankaivua. Kohteeseen soveltuu näin ollen parhaiten massanvaihtomenetelmä.

Päätöksen määräykset on annettu pudistustyön tavoitteita, maa-aineksen hyödyntämistä, puhdistustyön valvontaa ja lopputuloksen arviointia varten.

Määräyskohtaiset perustelut

Kunnostuksen tavoitetasoksi alueelle on hyväksytty riskinarvion perusteella määritetyt suurimmat haitattomat pitoisuudet, joiden voidaan katsoa olevan pitoisuudet, joiden alittuessa ai arvioida muodostuvan kulkeutumis-, terveys- ja/tai ympäristöriskiä alueen suunnitellussa käytössä.

Pinnoittamattomilla piha-alueilla ja leikkipaikoilla tulisi kestävän kunnostuksen periaatteiden mukaisesti uudisrakentamiskohteissa Ympäristöhallinnon ohjeen 6/2014 mukaisesti alittaa kynnysarvot tai alueellinen taustapitoisuus. Ilmoituksen mukaisessa kohteessa leikkialueilla pintamaiksi katsotaan 0-1,0 metrin väliin jäävä alue ja puistoalueilla 0-0,2 metrin väliin jäävä alue. Kaavassa alueelle ei varsinaisesti ole esitetty leikkipaikkoja. (Määräys 1).

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuus-näytteitä ja otetuista näytteistä tulee riittävä määrä analysoida laboratoriossa, jotta voidaan varmistua siitä, että puhdistustavoitteet saavutetaan. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta voidaan arvioida, ovatko tulokset vertailukelpoisia aiempiin tutkimuksiin (Määräys 2).

Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun (sen sisältämät jätteet) ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Maa-ainesten luokittelu perustuu jäteasetukseen (Vna 179/2012) ja sen muutokseen (Vna 86/2015), CLP-asetukseen ja komission asetukseen (102/1357/EU) sekä ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007 (Määräys 3).

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista (Määräys 4).

Siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten (Määräys 5).

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. (Määräys 6).

Maanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 7).

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi (Määräys 8).

Puhdistustyön aloituksesta ja loppumisesta on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 9).

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä (Määräys 10).

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja viemärijärjestelmän toiminnan varmistamiseksi. Asiasta sopimista edellytetään, jotta voidaan varmistua kyseisten vesien soveltuvuudesta esitettyyn käsittelyyn ja johtamiseen. (Määräys 11).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi sekä jätteiden kuljetuksen asianmukaisuuden varmistamiseksi. (Määräys 12).

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, josta johtuen viranomainen voi antaa työnaikaisia ohjeita tai määräyksiä (Määräys 13).

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohteen orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee sisältyä arvio kyseisten vesien tarkkailun tarpeesta. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista (Määräys 14).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 5 vuotta eli 31.12.2024 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.