Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja Rasimus 2.3.2020:

Ilmoituksen tekijä

Kiinteistö Oy Infracity

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Teollisuuskatu 40, Turku

Kiinteistö:

853-12-37-12

Kiinteistön haltija:

Kiinteistö Oy Infracity (3020647-2)

Kiinteistön omistaja:

Turun kaupunki (0204819-8)

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on päätöksellään delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle edellisen kerran 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 4.2.2020, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 1631-2020).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta ja asemapiirustus
• Asemakaava
• Kiinteistörekisterikartta ja naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Tutkimusraportti Teollisuuskatu 40, Turku, Turun Teknologiakiinteistöt Oy, Golder Associates Oy, 19131667_A0, 13.1.2020
• Raportti, Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Teollisuuskatu 40, Turku, Kiinteistö Oy Infracity, Golder Associates Oy, 19131667 A0, 4.2.2020
• Kiinteistön omistajan lupa ilmoituksen laatimiseen

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Saatujen tietojen mukaan alueelle ei ole aiemmin laadittu pilaantuneita maita koskevia päätöksiä tai lausuntoja.

Ilmoituksen liitteenä on kiinteistöllä syksyllä 2019 tehty ympäristöteknisen maaperätutkimuksen raportti (Golder Associates Oy, Tutkimusraportti, 19131667 A0, Turun Teknologiakiinteistöt, Teollisuuskatu 40, Turku, 13.1.2020).

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Tietoa alueella mahdollisesti harjoitetusta maaperää pilaavista toiminnoista ja niiden sijainneista ei ollut saatavilla.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Ilmoituksen mukainen kiinteistö on 1950-luvulle asti ollut peltomaata. Vuoden 1973 ja 1986 ilmakuvissa kiinteistön kaakkoislaidassa on sijainnut suurehko teollisuusrakennus, joka on purettu ilmeisesti viereisen sillan rakentamisen yhteydessä 90-luvulla. Kiinteistöllä nykyisin oleva rakennus on valmistunut 1981. Rakennuksessa on aikoinaan ollut kaihtimien valmistusta ja toimii nykyään liike- ja varastotilana. Ennen nykyistä rakennusta samassa kohtaa kiinteistöä on kevytrakenteinen kaarihalli. Kiinteistö on ollut kaukolämmössä vuodesta 1996 lähtien. Aiemmista mahdollisista lämmitysmuodoista ei ole selvyyttä.

Kiinteistö rajautuu kaakkoispuolella kulkevaan Sammontakojankatuun ja lounaispuolella kulkevaan Teollisuuskatuun. Luoteessa ja koillisessa kiinteistö rajautuu teollisuuskäytössä oleviin naapurikiinteistöihin.

Ilmoituksen mukainen kiinteistö on asemakaavassa (853 55/1991) kaavoitettu liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY).

Maaperä

Tutkimuksen yhteydessä koekuopissa todettiin 0,9-1,8 m paksuinen täytemaakerros ja sen alapuolella savea. Tarkempaa irtomaakerroksen paksuutta tutkimuksissa ei määritetty. Maaperäkartan mukaan alue on täytemaakerrosta.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on noin 1,1, km etäisyydellä (Kaarninko 0285352). Kohteen alueelta ei ole käytettävissä mitattua pohjaveden korkeustietoa tai virtaussuuntatietoa. Pohjavesi virtaa todennäköisesti todetun savikerroksen alapuolisessa maaperässä.

Koekuoppaan 8 suotautui jonkin verran orsivettä.

Lähin pintavesi on noin 0,9 metrin etäisyydellä kaakkoissuunnassa sijaitseva Jaaninoja.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän ja orsiveden haitta-aineet

Golder Associates Oy teki kohteessa ympäristöteknisen maaperätutkimukseen 10.12.2019. Tarkoituksena oli selvittää kiinteistön maaperän mahdollisten haitta-aineiden laatua, pitoisuutta ja määrää. Tutkimuspisteistä sijoitettiin tasaisesti kiinteistön piha-alueelle. Tutkimuspisteitä oli yhteensä 10 kappaletta ja niistä otettiin yhteensä 36 maanäytettä. Viidessä tutkimuspisteestä todettiin Vna 214/2007 kynnysarvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia (PAH-yhdisteet sekä arseeni ja raskasmetallit). Näistä tutkimuspisteistä koekuopassa KK5 todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä kuparipitoisuus. Lisäksi koekuopissa KK4¤ ja KK8 todettiin PAH-yhdisteiden, kadmiumin, lyijyn ja sinkin alemman ohjearvotason ylittävä pitoisuus. Kaikissa koekuopissa todettiin täyttömaan seassa merkkejä jätteistä. Tutkimuspisteessä KK5 oli täyttömaan seassa runsaimmin (n. 10 %) jätettä. Haitta-aineet ja jätejakeet todettiin täyttömaakerroksessa syvimmillään 1,7 metrin syvyydessä. Vesinäytteitä ei otettu.

Kunnostustarpeen arviointi

Kiinteistö on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (merkinnällä KTY). Koska kiinteistö on kaavoitettu teollisuuskäyttöön (tai vastaavaan) on maaperän pilaantuneisuuden alustavassa arvioinnissa viitearvoina käytetty valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ylempiä ohjearvoja. Maaperän katsotaan suunnitellussa käyttötarkoituksessa olevan näytepisteen KK5 alueella pilaantunut ja alueella on pilaantuneen maaperän kunnostustarve. Tehtyjen koekuoppien perusteella ei ole mahdollista arvioida haitta-ainepitoisen ja/tai jätettä sisältävän maa-aineksen laajuutta tai pilaantuneen maan määrää. Haitta-aineita esiintyy jätejakeita sisältävässä täyttömaassa.

Kiinteistölle on suunniteltu rakennettavaksi kellarillinen toimistorakennus. Tilaajalta saatujen tietojen mukaan kiinteistölle on suunniteltu rakennettavaksi kellarillinen toimistorakennus, johon on tarkoitus tehdä maanalaisia tiloja. Alueen maaperää tulee kaivettavaksi noin 2,5 metrin syvyydeltä pääosassa kiinteistön aluetta.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Kunnostus on tarkoitus tehdä massanvaihdolla. Kunnostusta jatketaan, kunnes pilaantunut maa on poistettu ja kaivurajapinnoista otettavien näytteiden pitoisuudet alittavat kunnostuksen tavoitetasot. Maaperän kunnostustavoitteeksi esitetään kuparin ylempää ohjearvoa 200 mg/kg. Maaperän puhdistuksen yhteydessä voi tulla esiin myös muita haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu kohteen alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten yhteydessä Vna 214/2007 ylemmät ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina. Maaperän puhdistuksen tavoitetasoiksi esitetään em. haitta-aineiden osalta Vna 214/2007 ylempiä ohjearvoja.

Mikäli kunnostusmenetelmä täydentyy työn edetessä, sovitaan muutoksista Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteiden aloittamista.

Mikäli alueelle jää asetetut tavoitepitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, arvioidaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella.

Kunnostustoimenpiteiden yhteydessä kiinteistön alueelle kaivetaan koekuoppia kunnostettavien alueiden laajuuden selvittämiseksi ja tutkimattomien haitta-ainepitoisuuksien ja jätteiden esiintymisen selvittämiseksi. Lisäksi koekuoppia tehdään purettavan rakennuksen alueelle. Koekuopista otettavista maanäytteistä määritetään kenttämittarilla raskasmetallien ja arseenin kokonaispitoisuudet. Lisäksi osasta koekuopista otettavista näytteistä määritetään laboratoriossa arseeni- ja raskasmetallipitoisuudet, PAH-yhdisteet sekä öljyhiilivedyt C₁₀-C₄₀. Koekuopista otetuista näytteistä määritetään myös muita haitta-aineita, mikäli koekuoppien kaivun yhteydessä tehtävät havainnot sitä edellyttävät.

Mikäli maaperän kunnostuksen yhteydessä kaivannosta on tarve poistaa vettä, vesien jätevesiviemäriin johtamisesta sovitaan Turun Vesihuolto Oy:n kanssa ja hulevesiviemäriin johtamisesta Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävä vesi poistetaan imuautolla.

Kaivantojen täytöissä käytetään muualta tuotua tarkoitukseen soveltuvaa pilaantumatonta maa-ainesta/tai kohteesta kaivettua jätteetöntä kohteen puhdistustavoitteet alittavaa rakennusteknisesti tarkoitukseen soveltuvaa maa-ainesta.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Maaperän kunnostamista ja massojen poistoa ohjaa ja valvoo riittävän kokemuksen omaava ympäristötekninen valvoja, joka tarkistaa haitta-ainepitoisuudet kenttätestein ja tarvittaessa laboratorioanalyysein. Ympäristötekninen asiantuntija ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin.

Kohteesta kaivettava maa-aines luokitellaan Vna 214/2007 mukaisesti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä, mutta alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi. Maa-ainesjätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi perustuu jäteasetukseen (179/2012).

Tarpeen mukaan lajittelua tehdään tarvittaessa myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan esimerkiksi jätejakeiden esiintymisen mukaan.

Maa-ainesjätteet toimitetaan niiden haitta-ainekoostumuksen ja haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella tehdyn jäteluokituksen mukaisiin luvanvaraisiin käsittelylaitoksiin. Kaivutyö voidaan tehdä lajittelevana kaivuuna siten, että isot kivet, lohkareet tai jätekappaleet erotellaan kaivinkoneen työtarkkuudella erilleen maa-aineksista. Pienempiä jätejakeita (mm. tiili ja betoni) ei ole suunniteltu erotettavan maa-aineksesta kohteessa.

Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kirjaa ja haitta-aineella pilaantuneita maita sisältävien kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuorman vastaanottavalle jätteenkäsittelylaitokselle. Pilaantuneita maita kuljettavien autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi. Jätteen kuljettajan tullee olla merkitty jätelain (646/2011) mukaiseen jätehuoltorekisteriin.

Kiinteistöltä poistettava kynnysarvot ylittävä ja alemmat ohjearvot alittava rakennusteknisesti täyttöön soveltumaton massa sijoitetaan luvanvaraiselle maankaatopaikalle tai ympäristöteknisen valvojan ohjaamalle luvanvaraiselle vastaanottoasemalle. Mikäli massoja toimitetaan muualle, laaditaan maiden sijoittamisesta erillinen suunnitelma, joka toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi.

Mahdollisten jätteiden poistossa noudatetaan Lounais-Suomen jätehuoltomääräyksiä.

Kaivun aikana massoista tarkastetaan XRF-kenttämittarin avulla raskasmetallien ja arseenin pitoisuudet. Lisäksi kaivumassoista analysoidaan tarvittaessa laboratoriossa raskasmetallien ja arseenin pitoisuudet. Massojen ohjauksessa käytetään hyväksi myös aikaisempia tuloksia.

Kaivantojen pohjista ja seinistä otetaan kokoomanäytteitä, joista määritetään raskasmetallien ja arseenin kokonaispitoisuudet XRF-kenttämittarilla (jäännöspitoisuudet). Lisäksi 30 % kokoomanäytteistä varmistetaan laboratoriossa arseeni- ja raskasmetallipitoisuudet sekä tarvittaessa tietyillä alueilla PAH-yhdisteet ja/tai öljyhiilivedyt, mikäli niiden esiintymisestä saadaan viitteitä kunnostuksen aikana.

Mikäli pilaantunut alue ulottuu sellaisen rakenteen alueelle, jota ei ole maaperän puhdistustyön yhteydessä mahdollista tai kustannustehokasta purkaa, pilaantuneet maat varaudutaan erottamaan täyttömaista erottavalla rakenteella. Ennen erottavan rakenteen asentamista asiassa ollaan yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun. Ympäristötekninen valvoja on paikan päällä, kun erottavaa rakennetta asennetaan.

Kaivettujen maiden hyödyntäminen

Kiinteistön alueella voidaan kaivantojen täyttöön käyttää kohteesta kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat puhdistustavoitteen (Vna ylemmät ohjearvot), mikäli maa-ainekset eivät sisällä jätejakeita ja ne soveltuvat rakennusteknisesti tarkoitukseen.

Alemman ohjearvon alittavien, kaivettujen maa-ainesten hyödyntäminen kohteessa perustuu siihen, että kohteessa todettujen haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan merkittävää terveys- tai ympäristöhaittaa niiden esiintyessä maaperässä alemman ohjearvon alittavina pitoisuuksina. Alemman ohjearvon alittavien rakennusteknisesti täyttöön soveltuvien kaivumassojen kohteessa tapahtuvalla hyötykäytölle voidaan vähentää luonnonvarojen käyttöä sekä kuljetuksen aiheuttamia päästöjä ja muita mahdollisia haitallisia ympäristövaikutuksia.

Kunnostustyön lopputuloksen toteaminen

Kunnostustyö päätetään, kun maaperän kunnostustavoite on saavutettu tai säilytettävien rakenteiden mahdolliseen läheisyyteen jäävät kunnostustavoitteen ylittävät maa-ainekset ovat erotettu/eristetty ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. Kunnostustyötä ei jatketa kunnostuksen kohteena olevien kiinteistöjen ulkopuolelle.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Maaperän puhdistuksen yhteydessä esille voi tulla haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu kohteen alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten yhteydessä Vna 214/2007 ylemmät ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina. Näiden haitta-aineiden osalta puhdistustasoksi esitetään myös ylempiä ohjearvoja alueen tuleva käyttötarkoitus huomioiden.

Mikäli pilaantuminen ulottuu kiinteistön ulkopuolelle tai sellaisen rakenteen alueelle, jota ei ole puhdistustyön yhteydessä mahdollista tai kustannustehokasa purkaa, pilaantuneet maat erotetaan täyttömaista erottavalla rakenteella. Ennen erottavan rakenteen asentamista ollaan yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun. Pilaantuneisuuden jatkumisesta toiselle kiinteistölle ilmoitetaan ympäristönsuojelun lisäksi myös kiinteistön omistajalle.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

Kunnostustyö tehdään rakennustöiden yhteydessä. Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Kaivun ja kuljetuksen aikana voi esiintyä pilaantuneiden maiden pölyämistä. Massojen pölyämistä pyritään ehkäisemään mahdollisimman tehokkaasti. Kaivettavat massat kuljetetaan kuorma-autolla käsittelypaikkoihin. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi. Kunnostustyöhön osallistuvilla tulee olla käytettävissä henkilökohtaiset suojavarusteet. Suojainten käytöstä päättää kenttämittausten perusteella työmaan vastaava mestari tai työsuojelusta vastaava henkilö.

Kirjanpito

Kunnostustyöstä pidetään kirjanpitoa, johon kirjataan kaivetut massa, kenttätestien ja laboratorioanalyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ym. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta olennaiset tiedot. Kirjanpidon perusteella puhdistustyöstä laaditaan raportti, jossa esitetään poistettujen maamassojen määrät, massanvaihtokaivannon rajaus ja näytepisteiden sijainnit. Lisäksi esitetään analyysitulokset ja yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä. Raportissa esitetään myös mahdolliset eristävät/erottavat rakenteet ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Mikäli maaperään jää puhdistuksen jäljiltä kunnostustavoitteet ylittävää maata, määritetään myös mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella. Raportti toimitetaan ympäristönsuojeluun 3 kuukauden kuluessa kunnostustöiden päättymisestä.

Kunnostuksen aikataulu

Ilmoituksen mukaan kohteen puhdistustyöt on tarkoitus toteuttaa pikaisesti helmi-maaliskuussa 2020. Puhdistustöiden aloittamisajankohta, valvojan yhteystiedot ja massojen vastaanottopisteet ilmoitetaan ympäristönsuojelulle aloitusilmoituksella ennen töihin ryhtymistä.

Lopetusilmoitus kunnostamisesta toimitetaan ympäristönsuojeluun, kun kunnostustyöt on saatu päätökseen.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösPäätin hyväksyä ilmoituksessa esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.  Maaperän puhdistustyö on toteutettava siten, että alueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä ylempiä ohjearvoja. Jos suunnitellun kaivutason alapuolelle jää kunnostuksen tavoitetasot ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, tulee ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi esittää suunnitelma jatkotoimenpiteistä.

Mikäli alueelle kaivetaan viemäreitä tai vastaavia kunnallisteknisiä rakenteita, tulee kaivantojen täytöissä käyttää metrin etäisyydellä rakenteista pilaantumatonta maa-ainesta eli alemmat ohjearvot alittavaa maa-ainesta.

2.  Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta tulee sen pinta-alasta riippumatta ottaa ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä. Näytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet, jotka on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan, on valittava siten, että saatuja tuloksia voidaan verrata suoraan aiemmin alueella suoritettuihin tutkimuksiin. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin ympäristöteknisessä tutkimuksessa tai puhdistustyön aikana havaittujen haitta-aineiden pitoisuudet. Mikäli kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee myös kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhtausarvoihin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

3. Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti seuraavasti:

• Vaaralliseksi jätteeksi, jos jäteasetuksen (179/2012) kriteerit täyttyvät.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt kynnysarvot.

Lisäksi lajittelua tulee tarvittaessa tehdä esimerkiksi maa-aineksen sisältämien jätejakeiden tai vastaanottajan pitoisuusraja-arvojen mukaan.

4.  Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi alueella ja alueen ulkopuolella.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää kaivantojen täytöissä, mikäli maa-aines on rakennusteknisesti soveltuvaa. Aineksia voi käyttää maanrakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Alemmat ohjearvot ylittävää kaivettua maa-ainesta ei saa hyödyntää kohteen täytöissä.

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

5.  Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

6.  Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimiseksi.

7.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai suoritettujen melumittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

8.  Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

9.  Puhdistustyön aloituksesta ja päättymisestä on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava. Ympäristönsuojelulle on myös toimitettava suunnitelma työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta ennen puhdistustöiden alkua.

10. Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) käsittelyssä on noudatettava Turun kaupungin ympäristönsuojelun ohjeita.

11. Mikäli kaivantoihin kertyy puhdistuksen aikana vettä, tulee sen mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein. Veden jatkokäsittelystä ja mahdollisesta johtamisesta jätevesiviemäriin tulee sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Seudun Vesihuolto Oy:n kanssa. Mahdollisesta jatkokäsittelystä ja johtamisesta hulevesiviemäriin tulee sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

12. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä.

13. Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen perusteella oikeus harjoittaa jätteen ammattimaista kuljettamista.

14. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

15. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on loppunut. Raportista tulee käydä ilmi, miten päätöksessä asetetut määräykset ovat toteutuneet ja onko kohteessa tarvetta jatkotutkimukselle tai -tarkkailulle. Raportissa tulee selvitä ainakin poistettujen maamassojen määrät, massanvaihtokaivannon rajaus, näytteenottopisteiden sijainnit, laboratorioanalyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat, yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä. Raportissa tulee selvitä myös mahdolliset maaperään jätetyt ainekset, eristävät/erottavat rakenteet ja arvio tavoitteiden toteutumisesta ja mahdollinen jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettaviin rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä ja menettelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia, riippumatta siitä milloin maaperän pilaantuminen on tapahtunut. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle.

Kohteeseen suunnitellaan kellarillisia toimistorakennuksia, mikä vaatii maankaivuuta. Massanvaihtomenetelmä soveltuu kohteeseen siten hyvin. Puhdistustavoitteissa on huomioitu toimistorakentamisen vaikutus maankäyttöön.

Määräyskohtaiset perustelut

Kunnostuksen tavoitetasoksi alueelle on asetettu Vna 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot. Tätä voidaan pitää riittävänä puhdistustasona alueen tulevalle käytölle. Jos uudisrakentamisen kaivutason alapuolelle jää kunnostustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, tulee jatkotoimenpiteet suunnitella riskitarkastelun perusteella. Kunnallisteknisten läheisyydessä olevilta maa-aineksilta edellytetään puhtautta terveyshaittojen ehkäisemiseksi. (Määräys 1)

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuus-näytteitä ja otetuista näytteistä tulee riittävä määrä analysoida laboratoriossa, jotta voidaan varmistua siitä, että puhdistustavoitteet saavutetaan. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta voidaan arvioida, ovatko tulokset vertailukelpoisia aiempiin tutkimuksiin (Määräys 2).

Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Maa-ainesten luokittelu perustuu jäteasetukseen ja ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007 (Määräys 3).

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta jätteiden käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. (Määräys 4).

Siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten (Määräys 5).

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta ja valvonnasta. (Määräys 6).

Maanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 7).

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi (Määräys 8).

Puhdistustyön aloituksesta ja loppumisesta tai suunnitelmien muutoksista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 9).

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä (Määräys 10).

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja viemärijärjestelmän toiminnan varmistamiseksi. Asiasta sopimista edellytetään, jotta voidaan varmistua kyseisten vesien soveltuvuudesta esitettyyn käsittelyyn ja johtamiseen. (Määräys 11).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi ja sen varmistamiseksi, että jätteen kuljettajalta on lupa kuljettaa kyseisiä jätteitä. (Määräys 12).

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, josta johtuen viranomainen voi antaa työnaikaisia ohjeita tai määräyksiä (Määräys 13).

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohteen orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee sisältyä arvio kyseisten vesien tarkkailun tarpeesta. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista (Määräys 14).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2025 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä