Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja Rasimus 26.2.2020:

Ilmoituksen tekijä

Insinööritoimisto Janne Kampa Oy

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Rauhankatu 38, Turku

Kiinteistö:

853-8-23-7

Kiinteistön haltija/omistaja:

TVT Asunnot Oy (0872109-9

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 14.1.2020, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 567-2020).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Asemakaavalla varustettu asemapiirros
• Tutkimusraportti TVT Asunnot Oy, Puutarhakatu 41, Geo-Master Oy, 18.12.2019
• Kiinteistön maaperän kunnostussuunnitelma, Rauhankatu 38, 20.1.2020, Insinööritoimisto Kampa Oy

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Saatujen tietojen mukaan alueelle ei ole aiemmin laadittu pilaantuneita maita koskevia päätöksiä tai lausuntoja.

Ilmoituksen liitteenä on kiinteistöllä syksyllä 2019 tehty ympäristöteknisen maaperätutkimuksen raportti (Geo-Master Oy, 18.12.2019, Tutkimusraportti, TVT Asunnot Oy, Puutarhakatu 38).

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Alueella on aikaisemmin ollut autokorjaamotoimintaa.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Ilmoituksen mukaisella kiinteistöllä osoitteessa 853-8-23-7 Rauhankatu 38 on tarkoitus purkaa vanha rakennus. Purettavan rakennuksen lisäksi alueelta on purettu jo yksi tulipalossa vahingoittunut rakennus ja yksi rakennus säilytetään. Alueella on aikaisemmin ollut autokorjaamotoimintaa.

Kiinteistö rajoittuu Pohjoisessa Rauhankatuun ja etelässä Puutarhakatuun. Lännessä alue rajoittuu Hansapuistoon kiinteistöllä ja idässä kiinteistöön 853-8-23-5

Alueen kiinteistö on voimassa olevassa asemakaavassa (853 20/2012) kaavoitettu asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueeksi kaavamerkinnällä AKR. Kaavassa todetaan, että maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava ja jos maaperä todetaan pilaantuneeksi, tulee se kunnostaa ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Alueelle on tarkoitus rakentaa asuntoja ja päiväkoti.

Maaperä

Maanpinta on alueella tasolla +3,4 - +6,9. Tutkimusten mukaan täyttömaata on 1-2,6 metrin paksuinen kerros.

Pohja- ja pintavedet

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue on (0285352 Kaarninko).

Tutkimusraportissa ei ilmaista, että alueella olisi tutkimusvaiheessa havaittu pohjavettä koekuopissa.

Lähin pintavesi on noin 700 metrin päässä sijaitseva Aurajoki.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän ja orsiveden haitta-aineet

Kohteessa on tehty maaperätutkimuksia marraskuussa 2019. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kiinteistön mahdollista pilaantuneisuutta. Näytteitä otettiin 5 koekuopasta täyttömaan paksuuden ja laadun selvittämiseksi. Näytepisteistä otettiin 18 maaperänäytettä 0-4 metrin syvyydeltä. Näytteistä teetettiin laboratorioanalyysit raskasmetalli- ja öljyhiilivety- sekä PAH-yhdisteiden selvittämiseksi. Näytteet tutkittiin myös aistinvaraisesti. Tutkitut pisteet sijoitettiin lähinnä purettavan rakennuksen purkutyön valmistelua varten. Maaperänäytteenoton yhteydessä ei havaittu aistinvaraisia merkkejä maaperän haitta-aineista. Vesinäytteitä ei otettu.

Tutkimustuloksia verrattiin Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) alempiin ohjearvoihin, koska alue on kaavoitettu asuinrakentamiselle. Näytepisteessä 5 todettiin täyttömaan ja saven rajapinnassa alemman ohjearvon ylittävä lyijypitoisuus ja samassa pisteessä myös täyttömaassa oli kynnysarvon ylittävä lyijypitoisuus. Samoin arseenin kynnysarvot ylittyivät sekä täyttömaassa että saven ja täyttömaan rajapinnassa ja sinkin täyttömaassa. PAH-yhdisteiden (fenantreeni- ja fluoranteenipitoisuudet) ylittivät kynnysarvot täyttömaan ja saven alapinnassa. Näytepisteessä 16 havaittiin raskasmetallien osalta kynnysarvon ylityksiä. Näytepisteessä 20 todettiin kynnysarvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia (arseeni ja sinkki). Täyttömaan ja saven rajapinnasta otetuissa näytteistä todettiin alemman ohjearvon ylittävä raskaiden öljyhiilivetyjen (C21-C40) pitoisuus. ja alemman ohjearvon ylittävä PAH-yhdisteiden (fenantreeni, fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(a)pyreeni, bentso(a)antraseeni) pitoisuus. PAH-yhdisteiden summapitoisuus ylitti kyseisessä tutkimuspisteessä ylemmän ohjearvon. Näytepisteessä 21 todettiin täyttökerroksessa alemman ohjearvon ylittävä sinkkipitoisuus. Öljyhiilivetyjen summapitoisuus ja PAH-yhdisteistä (fluoranteeni, bentso(a)pyreenipitoisuus) ylittivät kynnysarvot. Näytepiste 27 raskasmetalleista arseeni ja PAH-yhdisteistä bentso(a)pyreenipitoisuus ylittivät kynnysarvot.

Koekuopissa täyttömaata oli 1-2,6 metrin paksuinen kerros. Näytepisteessä 21 havaittiin rakennusjätettä.

Kunnostustarpeen arviointi

Kohde on asemakaavassa merkitty asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueeksi kaavamerkinnällä AKR, joten maaperän haitta-ainepitoisuuksissa sovelletaan valtioneuvoston asetuksen alempia ohjearvoja. Näytepisteen 5 ja 21 alueella on metallien osalta puhdistustarvetta. Näytepisteen 20 alueella on puhdistustarve öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden osalta. Näytepisteen 21 alueella on metallien osalta puhdistustarve.

Maamassojen kaatopaikkakelpoisuus on myös selvitettävä tältä osin.

Pilaantuneet maamassa poistetaan ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Maa-aineksia, joissa on kohonneita ja kynnysarvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia voidaan käyttää rakennekerroksissa, mikäli maanpinta päällystetään asfaltilla, puhtaalla maa-ainekselle tai tiiviillä kalvolla ja siten estetään haitta-aineista kulkeutuvat riskit. Lasten leikkialueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä ei tule käyttää maa-aineksia, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Pilaantunut maa kunnostetaan massanvaihdolla. Tarkoituksena on aloittaa puhdistustyö uudisrakennuksen ympäriltä ja sen alapuolelta maaperästä. Maa-aines irrotetaan, otetaan näytteet, varastoidaan, peitetään ja näytteiden tutkimisen jälkeen voidaan osoittaa kuljetukselle sijoituspaikka. Maa-ainesten irrotus pyritään tekemään niin, että kaivutyö voi jatkua näytteiden ottamisen kanssa keskeytyksettä. Ensimmäisten tulosten saavuttua voidaan aloittaa maa-ainesten lastaus ja kuljetus pois tontilta. Rakennuksen ympäriltä suoritetun kaivutyön jälkeen puretaan rakennus kokonaisuudessaan. Purkamisen jälkeen rakennuksen peittämältä osalta otetaan näytteitä maaperästä, minkä perusteella voidaan täsmentää tähän asti tehtyjä ratkaisuja ja päätöksiä. Uudisrakennuksen suunnitelmien valmistuttua selvitetään nykyisen rakennuksen purkamisen yhteydessä puhdistettujen massojen lisäksi muu maa-aineksen puhdistamistarve kiinteistöllä. Aluksi kiinteistöltä on tarkoitus puhdistaa ainoastaan kartassa esitetty puretun rakennuksen alue, mutta sen jälkeen tutkia ja puhdistaa muut alueet.  PIMA-ilmoitus ja kunnostussuunnitelma päivitettiin 24.2.2020 toimitetulla sähköpostilla koskemaan koko kiinteistöä.

Tehtyjä tutkimuksia täydennetään rakennuksen alta tehtävällä näytteenotolla, kun kaivutyöt rakennuksen ympärillä on suoritettu. Samoin näytteenottoa muille alueille jatketaan myöhemmin,

Kaivuualue pyritään kaivuun valmistuttua viemäröimään siten, ettei kaivanto pääse liettymään eikä sinne pääse kertymään vettä. Valumavedet on tarkoitus johtaa nykyisen rakennuksen vieressä olevan kaivon kautta hulevesien purkuputkeen.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Työ on tarkoitus toteuttaa ympäristöteknisessä valvonnassa.

Kunnostustyön lopputuloksen toteaminen

Kunnostusta on tarkoitus toteuttaa aluksi purettavan rakennuksen alueella. Kunnostustarvetta kiinteistön rakennettavilla alueilla on tarkoitus tarkentaa myöhemmin rakentamisen edetessä.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Kunnostussuunnitelmassa ei ole huomioitu muita haitta-aineita kuin alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa on tutkittu.

Suunnitelmassa ei ole huomioitu mahdollisia odottamattomia tilanteita.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

Ilmoituksessa ei ole erityisesti huomioitu työnaikaista riskienhallintaa tai työsuojelua.

Kirjanpito

Ilmoituksessa ei ole erityisesti huomioitu kirjapitoa.

Kunnostuksen aikataulu

Ilmoituksen mukaan puhdistustyöt on tarkoitus aloittaa, kun päätös on saatu.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösPäätin hyväksyä ilmoituksessa esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1. Maaperän puhdistustyö on toteutettava seuraavasti:

- Kunnostettavan alueen maaperä asuinrakennusten alueella ja viheralueilla tulee puhdistaa siten, että maaperässä olevat haitta-aineet eivät ylitä valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyjä alempia ohjearvoja seuraavasti:

• arseeni 50 mg/kg
• kupari 150 mg/kg,
• lyijy 200 mg/k
• sinkki 250 mg/kg,
• yksittäiset polyaromaattiset hiilivedyt; fenantreeni 5 mg/kg, fluoranteeni 5 mg/kg, bentso(k)fluoranteeni 5 mg/kg, bentso(a)pyreeni 2 mg/kg, bentso(a)antraseeni) 5 mg/kg,
• PAH-yhdisteet yhteensä 30 mg/kg
• öljyhiilivedyt; bensiinijakeet 100 mg/kg, keskitisleet (C10-C21) 300 mg/kg, raskaat öljyjakeet (C21-C40) 600 mg/kg

- Muilla alueilla kuten pysäköintialueet ja tiealueet) haitta-aineet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyjä ylempiä ohjearvoja seuraavasti:

• arseeni 100 mg/kg
• kupari 200 mg/kg,
• lyijy 750 mg/k
• sinkki 400 mg/kg,
• yksittäiset polyaromaattiset hiilivedyt (fentreeni, fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(a)pyreeni, bentso(a)antraseeni) 15 mg/kg,
• PAH-yhdisteet yhteensä 100 mg/kg
• öljyhiilivedyt; bensiinijakeet 500 mg/kg, keskitisleet (C10-C21) 1000 mg/kg, raskaat öljyjakeet (C21-C40) 2000 mg/kg
• Herkillä alueilla, kuten pinnoittamattomilla leikkialueilla, haitta-aineiden pitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja.
• Mikäli alueelle kaivetaan viemäreitä tai vastaavia kunnallisteknisiä rakenteita, tulee kaivantojen täytöissä käyttää metrin etäisyydellä rakenteista pilaantumatonta maa-ainesta eli alemmat ohjearvot alittavaa maa-ainesta.

2. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta tulee sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä. Näytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet, jotka on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan, on valittava siten, että saatuja tuloksia voidaan verrata suoraan aiemmin alueella suoritettuihin tutkimuksiin. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin lupamääräyksen 1 mukaiset haitta-aineet, joille on lupamääräyksessä määritetty puhtausarvot. Mikäli kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee myös kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhtausarvoihin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

3. Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla seuraavasti:

• Vaaralliseksi jätteeksi, jos jäteasetuksen (179/2012) kriteerit täyttyvät.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt kynnysarvot.

Lisäksi lajittelua tulee tarvittaessa tehdä esimerkiksi maa-aineksen sisältämien jätejakeiden tai vastaanottajan pitoisuusraja-arvojen mukaan.

4. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi alueella ja alueen ulkopuolella.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

5. Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

6. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimiseksi.

7 Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai suoritettujen melumittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

8. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

9. Puhdistustyön aloituksesta ja päättymisestä on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava. Ympäristönsuojelulle on myös toimitettava suunnitelma työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta ennen puhdistustöiden alkua.

10. Ennen puhdistustyön aloittamista ympäristönsuojelulle on toimitettava kiinteistön omistajan kirjallinen suostumus puhdistustyön suorittamiselle.

11 Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) käsittelyssä on noudatettava Turun kaupungin ympäristönsuojelun ohjeita.

12.  Mikäli kaivantoihin kertyy puhdistuksen aikana vettä, tulee sen mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein. Veden jatkokäsittelystä ja mahdollisesta johtamisesta jätevesiviemäriin tulee sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Seudun Vesihuolto Oy:n kanssa. Mahdollisesta jatkokäsittelystä ja johtamisesta hulevesiviemäriin tulee sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

13. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen perusteella oikeus harjoittaa jätteen ammattimaista kuljettamista.

14. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä. Mikäli alueelle jää puhdistustyön yhteydessä alueita, joita ei ole mahdollista tai kustannustehokasa purkaa, pilaantuneet maat voidaan mahdollisesti erottaa täyttömaista erottavin rakentein. Myös erilaisen puhdistustavoitteen omaavien alueiden erottamiseen voi olla syytä asettaa erottava rakenne, mikäli rajakohdassa todettava pitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot. Ennen erottavan rakenteen asentamista tulee olla yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun. Ympäristötekninen valvoja tulee valvoa myös tällaisten rakenteen asentamista.

Raportointi

15. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on loppunut. Raportista tulee käydä ilmi, miten päätöksessä asetetut määräykset ovat toteutuneet ja onko kohteessa tarvetta jatkotutkimukselle tai -tarkkailulle. Raportissa tulee selvitä ainakin poistettujen maamassojen määrät, massanvaihtokaivannon rajaus, näytteenottopisteiden sijainnit, laboratorioanalyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat, yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä. Raportissa tulee selvitä myös mahdolliset maaperään jätetyt ainekset, eristävät/erottavat rakenteet ja arvio tavoitteiden toteutumisesta ja mahdollinen jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettaviin rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä ja menettelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia, riippumatta siitä milloin maaperän pilaantuminen on tapahtunut. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle.

Kohteeseen suunnitellaan asuinrakentamista ja puhdistustavoitteissa on huomioitu asuinrakentamisen vaikutus puhtaustavoitteisiin.

Määräyskohtaiset perustelut

Kunnostuksen tavoitetasoksi alueelle on asetettu asuinrakennusten alueella ja viheralueilla alemmat ohjearvot, joita yleensä pidetään riittävänä puhtaustasona esim. asuinkiinteistöillä. Pinnoittamattomilla leikkipaikoilla on kestävän kunnostuksen periaatteiden mukaisesti (Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014) asetettu pintamaiden puhtaustavoitteeksi kynnysarvo- tai alueellinen taustapitoisuustaso. Kunnallisteknisten rakenteiden läheisyydessä olevilta maa-aineksilta edellytetään puhtautta terveyshaittojen ehkäisemiseksi. (Määräys 1).

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuus-näytteitä ja otetuista näytteistä tulee riittävä määrä analysoida laboratoriossa, jotta voidaan varmistua siitä, että puhdistustavoitteet saavutetaan. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta voidaan arvioida, ovatko tulokset vertailukelpoisia aiempiin tutkimuksiin (Määräys 2).

Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Maa-ainesten luokittelu perustuu jäteasetukseen ja ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007 (Määräys 3).

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta jätteiden käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. (Määräys 4).

Siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 5).

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta ja valvonnasta. (Määräys 6).

Maanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 7).

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi (Määräys 8).

Puhdistustyön aloituksesta ja loppumisesta tai suunnitelmien muutoksista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 9).

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä (Määräys 10).

Ilmoituksen maaperän puhdistamiseksi on tehnyt Insinööritoimisto Kampa Oy. Maanomistajan suostumusta puhdistustyön suorittamiseksi ei ole toimitettu ympäristönsuojeluviranomaiselle. (Määräys 11)

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja viemärijärjestelmän toiminnan varmistamiseksi. Asiasta sopimista edellytetään, jotta voidaan varmistua kyseisten vesien soveltuvuudesta esitettyyn käsittelyyn ja johtamiseen. (Määräys 12).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi ja sen varmistamiseksi, että jätteen kuljettajalta on lupa kuljettaa kyseisiä jätteitä. (Määräys 13).

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, josta johtuen viranomainen voi antaa työnaikaisia ohjeita tai määräyksiä (Määräys 14).

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Raportissa tulee esittää tiedot kohteen maaperään sekä orsi- ja pohjavesiin mahdollisesti jääneistä haitta-aineista ja mahdollisesta eristävistä/erottavista rakenteista sekä niiden tarkkailutarpeesta. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista (Määräys 15).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2025 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.