Kaupunkiympäristötoimiala, ympäristölakimies Nina Mattila 26.2.2020 :

Kuvaus asiasta

Osoitteessa Voimakatu 17 sijaitsevalla kiinteistöllä on toiminut Niklaamo Rautio Oy, joka ei ole enää toiminnassa. Tontilla sijaitsevassa rakennuksessa on pintakäsittelyssä käytettyjä kemikaaleja altaissa ja säilytysastioissa. Myös piha-alueella on jätettä ja muuta materiaalia. Kyseistä toiminnanharjoittajaa on kehotettu siivoamaan jätteet ja toimittamaan kemikaalit/jätteet asianmukaiseen vastaanottopaikkaan tuloksetta. Koska toiminannanharjoittaja ei ole noudattanut kehotusta, ympäristönsuojelu on kehottanut kiinteistön haltijaa RP-yhtiöt Oy:tä siivoamaan jätteet ja toimittamaan kemikaalit/jätteet asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Rakennus- ja lupalautakunta on 12.12.2019 § 354 päättänyt, että kiinteistön haltija RP-yhtiöt Oy velvoitetaan teettämisuhalla siivoamaan jätteet ja toimittamaan kemikaalit/jätteet asianmukaiseen vastaanottopaikkaan 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Samalla on päätetty, että päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

RP-yhtiöt Oy on valittanut päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen ja vaatinut päätöksen kumoamista ja täytäntöönpanon kieltoa sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Valituksen mukaan teettämisuhka olisi tullut kohdistaa Niklaamo Rautioon, koska valittajan näkemys on, että Niklaamo Rautiolla on tosiasiallinen mahdollisuus siivoaminen suorittaa eikä yhtiö ole tosiasiallisesti varaton. Valituksen mukaan Turun kaupungin tulee toissijaisesti huolehtia jätteiden siivoamisesta, koska valituksen mukaan niklaamon ympäristölupa on myönnetty virheellisesti eikä toimintaa ole valvottu. Valituksen mukaan Turun kaupunki on asiassa asianosainen eikä ole voinut kohdistaa hallintopakkoa RP-Yhtiöt Oy:öön. Lausunnossa on viitattu ELY-keskuksen antamaan lausuntoon, jossa ELY-keskus on todennut, että YSL 182a §:n soveltamisedellytykset eivät täyty. Valituksen mukaan RP-Yhtiöt Oy:öön ei voi kohdistaa ympäristölupaan tai ympäristönsuojeluun perustuvia velvoitteita, jotka kohdistuvat yksinomaan toiminnanharjoittajaan. Valittajan mukaan siivoamisvelvoitteen kohdistaminen RP-Yhtiöt Oy:öön olisi kohtuutonta ja uhkasakkolain vastaista.   

Hallinto-oikeus on pyytänyt rakennus- ja lupalautakunnan lausuntoa 5.3.2020 mennessä. Lisäaikaa lausunnon toimittamiseksi on saatu 16.3.2020 asti.

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Velvoitteen perusteena oleva lainsäädäntö

Rakennus- ja lupalautakunta on päätöksellään 12.12.2020 § 354 määrännyt tontin 853-12-41-10 maanvuokramiehen RP-Yhtiöt Oy:n jätelain nojalla toimittamaan pintakäsittelyssä käytetyt kemikaalit, jotka sijaitsevat tontin 853-12-41-10 rakennuksessa altaissa sekä säilytysastioissa, käsiteltäväksi ja hävitettäväksi asianmukaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa kyseisenlaisen jätteen vastaanottamiseen ja siivoamaan tontin 853-12-41-10 piha-alueet niklaamotoiminnassa käytetyistä laitteista ja materiaaleista sekä syntyneistä jätteistä. Velvoitetta on tehostettu teettämisuhalla. RP-Yhtiöt Oy:öön ei ole päätöksessä kohdistettu ympäristönsuojelulakiin tai ympäristölupaan perustuvia velvoitteita.

Viemärisulkumaton asentamiseen paikalleen on kehotettu ympäristönsuojelulain 94.2 §:n mukaisen tarkkailuvelvollisuuden perusteella.

Ympäristöluvan myöntämiseen liittyvät kysymykset

Kuten lautakunnan päätöksessä on todettu, 24.2.2017 vireille tulleen Niklaamo Raution ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu kaupungin ilmoitustaululla ja internetissä 14.6.–14.7.2017. Kiinteistön haltijalle, RP-Yhtiöille, sekä kiinteistön naapureille on lisäksi erikseen tiedotettu asiasta 12.6.2017 lähetetyllä kirjeellä. Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä”. Päätös ympäristölupaa koskien on annettu julkipanon jälkeen 18.01.2018, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. RP-Yhtiöt Oy ei ole hakenut muutosta ympäristölupaa koskeneeseen päätökseen. Ympäristölupa on hallintolupa, jonka myöntämisellä ei ole oikeudellisesti sitovasti ratkaistu eikä ole voitukaan ratkaista kysymystä siitä, onko toimijalla yksityisoikeudellista oikeutta käyttää kyseistä kiinteistöä.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on myöntänyt aiemman ympäristöluvan 25.9.2007. Tämän jälkeen ympäristönsuojelun edustajat ovat säännöllisesti käyneet tarkastamassa toiminnan. Toiminnan valvonta on suoritettu valvontasuunnitelman mukaisesti. Valvontaohjelman mukaan tarkastus tehdään 3 vuoden välein ja tarkastus olisi ollut vuonna 2019. Tarkastuksilla havaitut puutteet eivät ole olleet sellaisia, että uusi ympäristölupa olisi tullut niiden perusteella jättää myöntämättä.

ELY-keskuksen asiassa antaman lausunnon sisällöstä

ELY-keskukselle osoitetun lausuntopyynnön (3.10.2019) liitteenä on toimitettu RP-Yhtiöt Oy:n Turun kaupungille osoittamat 8.1.2018 ja 27.8.2018 päivätyt kirjelmät. Kyseisistä kirjelmistä käy ilmi valittajan näkemys siitä, että Turun kaupunki olisi ympäristöluvan virheellisellä myöntämisellä tai puutteellisella valvonnalla aiheuttanut RP-Yhtiöt Oy:lle vahinkoa. Tämä RP-Yhtiöt Oy:n näkemys on siis ollut ELY-keskuksen tiedossa sen lausuessa asiasta.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on lausunut ympäristönsuojelun pyynnöstä muun muassa siitä, täyttyvätkö YSL 182 a §:n mukaiset edellytykset välittömän hallintopakon käyttämiseksi. Tässä tapauksessa edellytykset eivät ELY-keskuksen näkemyksen mukaan täyttyneet muun muassa, koska välitön hallintopakko on toissijainen välilliseen hallintopakkoon nähden.

Ympäristönsuojeluviranomaisen toimivalta

Valittaja katsoo, että Turun kaupunki on asianosainen asiassa, koska se omistaa kyseisen tontin ja ollut näin ollen esteellinen asettamaan hallintopakon omassa asiassaan. Turun kaupungin hallintosäännön 49.1 §:n 3) kohdan mukaan rakennus- ja lupalautakunta toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena. Maanvuokraukset ja -luovutukset kuuluvat Turun kaupungin tonttipalvelut -yksikön toimialaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ei ole esteellinen antamaan jätelain mukaista määräystä maanvuokramiehelle, sillä perusteella, että kiinteistön omistaja on kunta.

Velvoitteen kohdistamisesta

Jätelain 6.1 §:n 5 kohdan mukaan jätteen haltijalla tarkoitetaan jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai muuta, jonka hallussa jäte on. Jätelain 20 §:n mukaan jätteen alkuperäinen tuottaja taikka nykyinen tai aiempi jätteen haltija vastaa jätehuollon kustannuksista (aiheuttamisperiaate). Jätelain 28 §:n mukaan jätteen haltijan on järjestettävä jätehuolto, jollei tässä luvussa taikka 5 tai 6 luvussa toisin säädetä. Kiinteistön haltijan on järjestettävä jätehuolto, jos jätteen haltija ei huolehdi velvollisuudestaan tai tätä ei tavoiteta ja jos kiinteistön haltija on sallinut jätettä tuottavan toiminnan kiinteistöllä tai jätteen tuomisen kiinteistölle. Niklaamo Rautio Oy:tä on kehotettu huolehtimaan velvollisuuksistaan, mutta kehotuksia ei ole noudatettu. Kiinteistön haltija RP-Yhtiöt Oy on ollut tietoinen kohteessa harjoitetusta niklaamotoiminnasta ja siitä syntyvistä jätteistä. RP-Yhtiöt Oy on sallinut jätettä tuottavan toiminnan kiinteistöllä.  

Kuten päätöksestä käy ilmi, Niklaamo Rautio Oy:n osakepääoma on kaupparekisterin tietojen mukaan menetetty eikä sillä ole vastuuhenkilöitä. Näin ollen lautakunta katsoo, että Niklaamo Rautio Oy:llä ei ole oikeudellisia ja tosiasiallisia mahdollisuuksia velvoitteen noudattamiseksi. Ei voida pitää kohtuullisena, että ympäristönsuojeluviranomainen esim. jäisi odottamaan, että yhtiö asetetaan osakeyhtiölain mukaisesti selvitystilaan. Jätteiden varastointi alueella on selkeästi lain vastaista ja jätehuollon asianmukainen järjestäminen perustuu julkisen intressin turvaamiseen. Lainsäätäjä on halunnut varmistua siitä, että jätehuolto tulee varmistetuksi kaikissa tilanteissa. Hallintopakkoasiassa on kysymys jätteen haltijan julkisoikeudellisesta ympäristövastuusta lainvastaisen ympäristölle haittaa tai vaaraa aiheuttavan tilan korjaamiseksi. Lain esitöissä on todettu roskaantuneen alueen siivoamisvelvollisuudesta, että toissijaisesti siivoamisvelvollinen voi periä siivoamisen kustannukset roskaajalta jälkikäteen yksityisoikeudellisin keinoin. Mikäli RP-Yhtiöt Oy:n ja Niklaamo Rautio Oy:n välisen vuokrasopimuksen mukaan vuokralaisella on ollut velvollisuus viedä pois ja hävittää asianmukaisesti kiinteistöllä olevat jätteet, RP-Yhtiöt Oy voi vaatia Niklaamo Rautio Oy:ltä sopimusperusteista vahingonkorvausta jätteiden hävittämisestä tai mahdollisesti vahingonkorvausta rikosperusteisesti.

RP-Yhtiöt Oy:n asianajaja on ympäristösuojelulle toimittamassaan 8.1.2019 päivätyssä kirjelmässä todennut ” Vuokralaisen lopetettu toimintansa ja luovutettua loppuvuodesta 2018 kiinteistön päämieheni hallintaan, on kiinteistöllä havaittu suuria määriä myrkyllisiä aineita, kemikaaleja ja happoja. Niklaamo Rautio Oy on laiminlyönyt viedä pois kiinteistöltä lain säännösten mukaisesti nämä myrkylliset aineet, hapot ja kemikaalit.” RP-Yhtiöt Oy on siis tosiasiassa sallinut vuokralaisen pitää hallinnassaan tonttia 2018 loppuvuoteen asti, vaikka vuokrasopimuksen kerrotaan päättyneen vuoden 2017 loppuun. RP-Yhtiöt Oy:n mainitussa kirjelmässä myös arvioitu, että ”Asiassa saatujen tietojen perusteella on ilmeistä, että Niklaamo Rautio Oy on maksukyvytön”.

RP-Yhtiöt Oy on valituksessaan myös vedonnut siihen, että päätöksessä annettu määräaika olisi liian lyhyt. Jätteiden kuljetus tilataan alan jätteenkäsittely- ja kuljetusyhtiöltä.Ympäristönsuojelun tietojen mukaan yksi jätteenkuljetusyhtiö on käynyt kohteessa RP-Yhtiöt Oy:n puolesta vuoden 2018 lopussa arvioimassa jätteen määrää ja sen pois kuljetuksesta koituvia kustannuksia.Myös kiinteistön pihan siivoamisen voi antaa ulkopuolisen yrityksen tehtäväksi.

Jätelain 129.1 §:n mukaan valvontaviranomaisen on tehostettava, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään tai kielletään. Sanamuoto ”ilmeisen tarpeeton” viittaa siihen, että uhkasakolla tai teettämisuhalla tehostaminen on pääsääntö, josta voidaan poiketa. Koska RP-Yhtiöt Oy on toistuvasti ilmoittanut, että se ei aio ryhtyä toimiin asiassa, ei määräyksen tehostamista teettämisuhalla voi pitää ilmeisen tarpeettomana.

Uhkasakkolain 7.1 §:n mukaan uhkasakko voidaan kohdistaa vain sellaiseen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Valittaja on vedonnut KHO:n päätökseen 19.6.2018/2955, jossa on todettu, että velvoite on voitu kohdistaa tonttia tosiasiassa hallinneeseen muutoksenhakijaan, vaikka hänen vuokrasopimuksensa oli jo päättynyt. Kyseisessä tapauksessa muutoksenhakija asui tontilla ja maksoi tontin omistavalle kaupungille tontinvuokraa vastaavaa korvausta. Niklaamo Rautio Oy:n tapauksessa tontin tosiasiallinen hallinta on päättynyt sen osalta RP-Yhtiöt Oy:n 8.1.2019 päivätyn kirjeen mukaan loppuvuodesta 2018.

Muut esitetyt vaatimukset

Hallintolainkäyttölain 74.1 §:n mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä tässä pykälässä ja 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Hallintolainkäyttölain 74.2 §:n mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Edellä esitetyn perusteella oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee hylätä.

Edellä esitetyn perusteella rakennus- ja lupalautakunta katsoo, että valitus tulee perusteettomana hylätä.

Ottaen huomioon, että päätöksen kumoamiseen ei ole perusteita, vaatimus täytäntöönpanonkieltoa koskien tulee myös hylätä.

Lisätietoja antaa tarvittaessa ympäristölakimies Nina Mattila p. 040-6741633, s-posti:

nina.mattila@turku.fi, PL 355, 20101 Turku.

Oheismateriaali 1Valituskirjelmä

Valvontajohtajan Leena Salmelainen:

EhdotusRakennus- ja lupalautakunta päättää antaa hallinto-oikeudelle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.