Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja Rasimus 18.2.2020:

Ilmoituksen tekijä

Oy Teboil Ab (0114795-2)

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Yliopistonkatu 6, Turku

Kiinteistö:

853-6-8-8

Kiinteistön haltija:

Asunto Oy Turun Yliopistonkatu 6

Kiinteistön omistaja:

Asunto Oy Turun Yliopistonkatu 6

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on päätöksellään delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle. Delegointipäätös on viimeksi tarkistettu 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 11.2.2020, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 1874-2020). Hakemusta on täydennetty 11.2.2020 valtakirjalla, 13.2.3030 kiinteistön omistajan suostumuksella ja 17.2.2020 kaupparekisteriotteella.

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta ja asemapiirustus
• Asemakaava
• Kiinteistörekisterikartta ja naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Raportti, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Oy Teboil Ab, TB Turku Yliopistonkatu 6, asemanumero 7152, Oy Teboila Ab, Golder Associates Oy, 10.2.2020

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Saatujen tietojen mukaan alueelle ei ole aiemmin laadittu pilaantuneita maita koskevia päätöksiä tai lausuntoja.

Kohteessa on säiliövuodosta havaitsemisen jälkeen tehty maaperätutkimuksia Golder Associates Oy:n toimesta 28.1.-3.2.2020.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Kohteessa on harjoitettu polttonesteen jakeluasematoimintaa 1950-luvulta lähtien. Kohteessa on havaittu öljysäiliön hajoaminen, jolloin maaperään on vuotanut bensiiniä. Maaperän pilaantuneisuus arvioidaan siis aiheutuneen kiinteistöllä pitkään jatkuneen polttonesteen jakeluasematoiminnan seurauksena.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kiinteistöllä sijaitsee Teboil Oy:n polttonesteen jakeluasema, jonka toiminta on tällä hetkellä keskeytetty. Polttoaineen jakelun lisäksi kiinteistöllä harjoitetaan autojen pesu- ja huoltotoimintaa. Kiinteistöllä on 5 maanalaista polttonesteen varastosäiliötä ja jakelumittarialue, jossa on kolme mittarikoroketta. Lisäksi kiinteistöllä on säiliöiden täyttöpaikka ja maanalainen öljynerotin. Jakeluaseman yläpuolella on liike- ja toimistokäytössä oleva matala rakennus sekä paikoitustilaa. Jakeluaseman alapuolelle on autopaikoituskäytössä oleva kellarikerros. Kiinteistön Yliopistonkadun puoleisessa osassa on 7 kerroksinen liike- ja asuinkäytössä oleva rakennus.

Alueella on voimassa vuonna 1970 voimaan tullut asemakaava, jossa kiinteistö on merkitty yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialueeksi (ALK).

Kohde rajoittuu itäpuolella Multavierunkatuun, etelä- ja länsipuolella asuin- ja liikekiinteistöihin ja pohjoisessa Yliopistonkatuun.

Maaperä

Maanpinnan taso tutkimusalueella on noin +8-9 mmpy.

Maaperätutkimuksissa säiliöalueella todettiin noin 2-4 m syvyydelle täyttöhiekkakerros. Täyttöhiekkakerroksen alapuolella on savea. Alueella tehdyissä pohjatutkimuksissa tammikuussa 1970 todettiin saven paksuudeksi 10,20-23,40 m. Saven alla todettiin soraa, jonka alla mahdollisesti kallio noin 11,90-24,5 m syvyydessä.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee kohteesta noin 2,8 km koilliseen (0285304V, Huhtamäki, Muu vedenkäyttöön soveltuva pohjavesialue).

Karttatarkastelun perusteella kohteen lähialueen pohjaveden virtaussuunta arvioidaan etelään, kohti Aurajokea. Tehdyissä tutkimuksissa ei havaittu pohja- ja orsiveden pintaa. Pohjaveteen arvioidaan virtaavan saven alapuolella olevassa karkeassa kerroksessa. Orsivettä voi esiintyä saven päällä mm. kaapeli- ja viemärikaivannoissa. Orsiveden kulkeutumista ohjaavat kaivannot, joissa on karkea täyttö.

Kohde sijaitsee taajama-alueella, jossa pintavedet on viemäröity hulevesiviemäriin. Jakeluasema-alueen piha-alue on kokonaan asfaltoitu. Jakelumittareiden säiliöiden tankkauspaikalla on betonikivetys/-laatta. Jakelumittareiden ja täyttöpaikan sadevedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta kunnan sadevesiviemäriin. Muut piha-alueen vedet johdetaan suoraan sadevesiviemäriin.

Aurajoki virtaa noin 60 metrin päässä alueen kaakkoispuolella.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän ja orsiveden haitta-aineet

Golder Associates Oy suoritti kohteessa ympäristöteknisiä maaperätutkimuksia 28.1.-4.2.2020. Näytteitä otettiin lapiolla kellarista auki olevan piikatun seinän vierestä, karakoneella säiliöalueelta sekä käsikairalla kellarin lattian alapuolisesta maaperästä yhteensä 16 näytepisteestä. Maanäytteestä mitattiin kentällä haihtuvien yhdisteiden suhteellinen pitoisuus PID-mittarilla. Näytteet lähetettiin analysoitavaksi laboratorioon. Laboratoriossa näytteistä analysoitiin öljyhiilivetyjen pitoisuudet (C₁₀-C₂₁, C₂₂-C₄₀ sekä summapitoisuus C₁₀-C₄₀) 24 kpl, öljyhiilivedyt C₅-C₁₀(sis. BTEX-yhdisteet ja oksygenaatit) 24 kpl ja PAH-yhdisteet 3 kpl.

Laboratoriossa analysoiduista näytteistä S1, S2, S3, S7, S8 ja S16 todettiin öljyhiilivetyjä C₁₀-C₄₀, hiilivetyjä C₅-C₁₀ ja/tai PAH-yhdisteitä Vna 214/2007 alemman tai ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia.

Ympäristöteknisten tutkimusten yhteydessä otettiin vesinäytteet 15.1.2020 hulevesikaivosta L1 ja pohjavesiputkesta GA1. Kaivosta otettiin 21.1.2020 hulevesinäyte kaivon tyhjennyksen jälkeen sekä lisävesinäyte L2 kellarissa sijaitsevasta kokoojakaivosta. Pohjavesiputkesta ei todettu analysoituja öljyhiilivetyjä C10-C40 tai haihtuvia yhdisteitä laboratorion analyysimenetelmän määritysrajoja ylittäviä pitoisuuksia, lukuun ottamatta MTBE-pitoisuutta 7,9 µg/l. Hulevesikaivosta otetussa näytteessä L1 todettiin haihtuvia yhdisteitä ensimmäisellä näytteenottokerralla korkeita pitoisuuksia (mm. C₅-C₁₀ 17 000 µg/l, MTBE 8400 µg/l, TAME 3700 µg/l, bentseeni 1400 µg/l)  ja toisella näytteenottokerralla hieman matalampia pitoisuuksia (mm. C₅-C₁₀ 5400µg/l, MTBE 3100 µg/l, TAME 1500 µg/l, bentseeni 490µg/l)

Kellarin kokoojakaivosta otetusta vesinäytteestä L2 todetaan kohonneita haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksia (mm. C₅-C₁₀ 1300 µg/l, MTBE 520µg/l, TAME 280 µg/l, bentseeni 120 µg/l).

Kerrostalon sisäilmasta otettiin näytteet 4 eri kohtaa (Asunto B19, Pizzeria, saunan pukuhuone ja verkkovarastot). Otetuissa näytteissä todettiin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mm. bentseeniä ja aromaattisia jakeita C₈-C₁₆.

Kunnostustarpeen arviointi

Kunnostustarpeen arviointi tehtiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää ns. kynnysarvon. Alueilla, joilla taustapitoisuus on kynnysarvoa korkeampi, arviointikynnyksenä pidetään taustapitoisuutta. Kynnysarvoa voidaan pitää myös maaperäsuojelun ja pilaantumisen ennaltaehkäisyn vertailuarvona. Mikäli pitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, maankäytölle ei aseteta rajoituksia.

Kohteen maaperän pilaantuneisuuden arviointi tehtiin ohjearvovertailuna kohteen nykyisen käytön (yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialue) perusteella huomioiden, että kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, mutta kiinteistö on osin asuinkäytössä. Polttoaineen jakelu kohteessa on keskeytetty toistaiseksi. Pilaantuneisuuden ohjearvovertailussa käytetään alempia ohjearvoja.

Kohteessa suoritetuissa ympäristöteknisissä maaperätutkimuksissa todettiin alemman ohjearvon ylittäviä bensiini- ja öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Tämän perusteella kohteen maaperä on pilaantunut ja kohteessa on maaperän puhdistustarve. Maaperätutkimuksen perusteella ei voida arvioida pilaantuneen maan määrää kohteessa.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Kunnostus on tarkoitus tehdä massanvaihdolla. Kunnostusta jatketaan, kunnes pilaantunut maa on poistettu ja kaivurajapinnoista otettavien näytteiden pitoisuudet alittavat kunnostuksen tavoitetasot. Mikäli pilaantunut alue jatkuu säilytettävien rakenteiden alle ja/tai rakenteiden vakautta vaarantamatta kaivuuta ei voida jatkaa, suunnitellaan mahdollinen eristerakenne ja muut riskinhallintatoimenpiteet. Puhdistustyö on tarkoitus toteuttaa siinä laajuudessa, kun se on rakenteita purkamatta tai vahingoittamatta mahdollista. Tavoitetasot ylittävä maa-aines poistetaan kaivualueelta. Kaivannot tehdään luiskattuna ja tarvitaessa seinämät tuetaan.

Maaperän kunnostustavoitteeksi esitetään Vna asetuksen alempia ohjearvoja seuraavasti:

1. bensiinijakeet (hiilivetyjakeet C₅-C₁₀) 100 mg/kg
2. keskitisleet (hiilivetyjakeet C₁₀-C₂₁) 300 mg/kg
3. raskaat öljyjakeet (hiilivetyjakeet C₂₁-C₄₀) 600 mg/kg
4. MTBE+TAME 5 mg/kg
5. bentseeni 0,2 mg/kg
6. tolueeni 5 mg/kg
7. etyleenibentseeni 10 mg/k
8. ksyleenit 10 mg/kg
9. naftaleeni 5 mg/kg
10. PAH-yhdisteet 50 mg/kg.

Maaperän puhdistuksen yhteydessä voi tulla esiin myös muita haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu kohteen alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten yhteydessä Vna 214/2007 alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina. Maaperän puhdistuksen tavoitetasoiksi esitetään kyseisten haitta-aineiden osalta Vna 214/2007 alempia ohjearvoja tai erikseen haitta-ainekohtaisen riskinarvion perusteella esitettäviä tavoitetasoja.

Kohteesta otetuissa sisäilmanäytteissä todettuja haitta-ainepitoisuuksia verrattiin Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta -julkaisussa (Ympäristöministeriö 2014) esitettyihin hengitysilman sallittuihin enimmäispitoisuuksiin pitkäaikaisessa altistuksessa (TCA-arvot, Tolerable Concentration in Air). Vertailuarvoja käytetään yleensä sellaisenaan, kun vertaillaan asuntojen sisäilmassa todettuja pitoisuuksia. Mikäli oleskeluaika kohteessa on merkittävästi asuinkäyttöä alhaisempi, esim. työpaikkakäyttö, varastotilat jne., TCA-arvo suhteutetaan altistusaikaan.

Bentseenin TCA-arvo, 1,7 µg/m³ ylittyi näytteissä Asunto B19, Pizzeria, saunan pukuhuone ja verkkovarastot (C-rappu). Jos oletetaan, että verkkovarastoissa oleskellaan keskimäärin enintään n. 1 h/vrk, bentseenipitoisuus alittaa sallitun pitoisuuden. Mikäli saunan pukuhuoneessa oleskellaan maksimissaan 1,5 h/viikko, bentseenipitoisuus alittaa sallitun pitoisuuden. Asunnossa ja pizzeriassa todetut pitoisuudet ylittävät sallitun pitoisuuden, vaikka huomioidaan pizzerian asuntoja lyhyemmät altistusajat.

Aromaattisten jakeiden C8-C16 yhteenlasketut pitoisuudet ylittävät niille asetetun TCA-arvon (200 µg/m3) näytteissä asunto B19 ja saunan pukuhuone. Kun huomioidaan altistusajat saunan pukuhuoneessa, pitoisuus alittaa sallitun pitoisuuden kyseisessä tilassa. Saunan pukuhuoneesta otetussa näytteessä ylittyy myös naftaleenin TCA-arvo 10 µg/m³, mutta altistusaika huomioiden pitoisuus on sallitulla tasolla.

Viereisessä kerrostalossa todettujen sisäilman haitta-ainepitoisuuksien vuoksi bensiinipitoiset maat tulee kunnostaa mahdollisimman nopeasti ja massanvaihto on nopein käytettävissä oleva kunnostusmenetelmä. Mikäli kunnostusmenetelmä täydentyy työn edetessä, sovitaan muutoksista Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteiden aloittamista. Esimerkiksi huokoskaasun pumppaus voi tulla kyseeseen riskienhallintatoimenpiteenä.

Mikäli alueelle jää asetetut tavoitepitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, arvioidaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella.

Mikäli maaperän kunnostuksen yhteydessä kaivannosta on tarve poistaa vettä, vesien jätevesiviemäriin johtamisesta sovitaan Turun Vesihuolto Oy:n kanssa ja hulevesiviemäriin johtamisesta Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävä vesi poistetaan imuautolla.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Maaperän kunnostamista ja massojen poistoa ohjaa ja valvoo riittävän kokemuksen omaava ympäristötekninen valvoja, joka tarkistaa haitta-ainepitoisuudet kenttätestein ja laboratorioanalyysein. Kaivettavien maiden laatua seurataan kaivun edetessä käytössä olevin kenttätestein (esim. Petroflag ja PID-mittaus). Kenttätesteillä määritetään maanäytteistä kokonaishiilivetypitoisuus (esim. Petroflag-testi). Poistettavista massoista otetaan yksi kokoomanäyte noin 80-100 tonnin suurista poistettava maa-aineserää kohti.

Kaivannon rajoilta otetaan kokoomanäytteitä kaivannon pohjasta ja seinämistä. Näytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden siten, että yksi kokoomanäyte edustaa n. 100 m² suuruista aluetta. Pienistä, pinta-alaltaan alle 10 m² kaivannoista otetaan vain yksi kokoomanäyte seinistä ja pohjasta. Kenttätestien tulosten varmistamiseksi riittävä määrä (vähintään 10 % tai 2 näytettä /kaivanto) kaivannon rajoilta otetuista jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan myös laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C₅-C₁₀, BTEX-yhdisteiden, bensiinin lisäaineiden (mm. MTBE ja TAME), hiilivetyjakeiden C₁₀-C₄₀ sekä PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Tarvittaessa analysoidaan myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli niiden esiintymisestä saadaan viitteitä kenttämittausten tai havaintojen perusteella.

Kohteesta kaivettava maa-aines luokitellaan Vna 214/2007 mukaisesti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä, mutta alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi. Maa-ainesjätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi perustuu jäteasetukseen (179/2012).

Maa-ainesjätteet toimitetaan niiden haitta-ainekoostumuksen ja haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella tehdyn jäteluokituksen mukaisiin luvanvaraisiin käsittelylaitoksiin. Koska ylös kaivettavat massat ovat mahdollisesti orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneilla, maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella joko tavanomaisen tai vaarallisen jätteen kaatopaikalle soveltuvaksi. Mikäli kohteesta kaivettavat maa-ainekset vaativat haitta-ainepitoisuuksiensa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella muuta erityiskäsittelyä kuin loppusijoitusta kaatopaikalle, maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä em. maa-aineksia. Kohteesta poistettavien massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista sovitaan vastaanottopaikkojen kanssa ennen puhdistustyön aloittamista ja kaatopaikkakelpoisuusarviot massoista toimitetaan vastaanottajille tarvittaessa. Maa-aines voidaan myös vaihtoehtoisesti välivarastoida hyväksytylle alueelle ja käsitellä myöhemmin hyväksytyllä menetelmällä tai laitteistolla.

Laadunvarmistustulosten perusteella kuormat ympäristötekninen asiantuntija ohjaa massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Pilaantunut maa-aines kuljetetaan käsittelypaikkaan kuorma-autoilla. Pilaantuneita massoja sisältävät kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja haitta-aineilla pilaantuneita maita sisältävien kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuorman vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle. Jätteen kuljettajan tulee olla merkitty jätelain (646/2011) mukaiseen jätehuoltorekisteriin.

Pilaantuneiden maiden kaivu pyritään järjestämään niin, että ainoastaan täyttömaaksi kelpaavaa maa-ainesta välivarastoidaan tontilla. Massoja voidaan kuitenkin tarvittaessa välivarastoida tontilla kunnostustyön aikana lyhytaikaisesti, mikäli kaivu- tai kuljetusteknisistä syistä massoja ei voida välittömästi kuljettaa pois. Välivarastoidut voimakkaasti pilaantuneet maat ja vaaralliset jätteet peitetään tarvittaessa.

Kaivettavia alemman ohjearvotason alittavia massoja voidaan käyttää kaivantojen täyttöihin kohdekiinteistöllä. Kaivantojen täyttöihin mahdollisesti rakennusteknisesti soveltumattomat pilaantumattomat maat sijoitetaan haitta-ainepitoisuuden perusteella maankaatopaikalle tai ympäristöteknisen valvojan ohjaamalle luvanvaraiselle vastaanottoasemalle.

Mahdollisten muiden jätteiden kuten esimerkiksi rakenteiden purkujätteiden poistossa noudatetaan Lounais-Suomen jätehuoltomääräyksiä.

Kaivettujen maiden hyödyntäminen

Kaivantojen täytöissä käytetään teknisesti hyödyntämiskelpoiseksi todettuja haitta-ainepitoisuudeltaan alemmat ohjearvot alittavia kaivuumassoja kohteelta, luvan mukaiselta maa-ainestenottopaikalta tuotua maa-ainesta tai muualta maanrakennustyömaalta tuotavaa pilaantumatonta täytemaata.

Kunnostustyön lopputuloksen toteaminen

Pilaantuneen maaperän kunnostustyö massanvaihdolla lopetetaan, kun pilaantuneilla alueilla jäännöspitoisuudet osoittavat, että pilaantuneet maat on kyseiseltä alueelta poistettu kappaleessa 6.1. esitettyihin tavoitearvoihin tai kun mahdollisesti tavoitepitoisuudet ylittävät maa-ainekset, joita ei voida poistaa kaivamalla on eristetty tai muuten jätetty maaperään Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksymällä tavalla.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Maaperän puhdistuksen yhteydessä esille voi tulla haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu kohteen alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten yhteydessä Vna 214/2007 alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina. Näiden haitta-aineiden osalta puhdistustasoksi esitetään myös alempia ohjearvoja.

Mikäli pilaantuminen ulottuu kiinteistön ulkopuolelle, ilmoitetaan asiasta kyseisen kiinteistön omistajille sekä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun. Kunnostustoimista kunnostuskohteena olevan kiinteistön ulkopuolelle sovitaan erikseen.

Mikäli työn edetessä ilmenee jotakin muuta maaperän pilaantuneisuuden tai puhdistustoimenpiteiden kannalta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

Työmaa-alue aidataan tai merkitään siten, että ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään. Kunnostustyöhön osallistuvilla työntekijöillä tulee olla käytettävissä henkilökohtaiset suojavarusteet. Suojainten käytöstä päättää kenttämittausten perusteella ympäristötekninen asiantuntija ja työmaan vastaava mestari tai työsuojelusta vastaava henkilö.

Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Kaivun ja kuljetuksen aikana voi esiintyä pilaantuneiden maiden pölyämistä ja/tai hajuhaittaa. Massojen pölyämistä tarkkaillaan aistinvaraisesti työnaikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Hajuhaittaa ehkäistään kaivamalla mahdollisuuksien mukaan vain pieni alue kerrallaan. Tarvittaessa kaivantoa peitetään maa-aineksella tai pressulla. Haihtuvien yhdisteiden pitoisuutta ulkoilmassa tarkkaillaan PID-mittarilla tai muilla kenttämittareilla (esim Dräger) ja tarvittaessa otetaan näytteitä laboratorioanalyyseihin.

Kirjanpito

Kunnostustyöstä pidetään kirjanpitoa ja laaditaan raportti, jossa esitetään pilaantuneilta alueilta poistettujen maamassojen määrät ja haitta-ainepitoisuudet sijoituspaikoittain sekä massanvaihtokaivantojen jäännöspitoisuudet ja näytepisteiden sijainti. Lisäksi esitetään analyysitulokset ja yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä. Massanvaihdon toimenpideraportista esitetään arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta.

Mikäli maaperään jää puhdistuksen jäljeltä pilaantunutta maata, eristetään pilaantunut maa-aine esim. HDPE-kalvolla pilaantumattomasta maa-aineksesta. Lisäksi tehdään tarvittaessa erillinen riskinarviointi ja arvio mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarpeesta ja tarvittavista riskinhallintatoimenpiteistä. Tarvittaessa eitetään erillinen jatkotoimenpidesuunnitelma Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle 3 kuukauden kuluessa kunnostustöiden päättymisestä.

Kunnostuksen aikataulu

Ilmoituksen mukaan kohteen puhdistustyöt on tarkoitus toteuttaa pikaisesti helmikuussa 2020. Puhdistustöiden aloittamisajankohta, valvojan yhteystiedot ja massojen vastaanottopisteet ilmoitetaan ympäristönsuojelulle aloitusilmoituksella ennen töihin ryhtymistä.

Puhdistustyön päättymisestä ilmoitetaan ympäristönsuojeluun, kun kunnostustyöt on saatu päätökseen.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Kohteessa suoritettu polttoainevuotoon liittyen tarkastus 3.2.2020 (dno 14082-2012). Tarkastuskertomuksessa toiminnanharjoittajaa kehotettiin viipymättä selvittämään maaperän pilaantuneisuuden laajuus ja aloittamaan kunnostustyö, ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi.

Rakennuksen ilmanvaihto on ylipaineistettu viikonloppuna 15.2.-16.2.2020.

Naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle ja päätös on pyritty tekemään viipymättä, kunnostustoimenpiteiden kiireellisyyden takia.

Puhdistettavan kiinteistön omistajalta on saatu kirjallinen suostumus toimenpiteiden suorittamiseen.

Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saatu terveydensuojeluviranomaiselta sähköpostitse yhteenveto pilaantuneen maaperän kunnostusilmoituksen lisäksi kunnostuksessa huomioitavista asioista. Maaperän alipaineistamisen, rakennuksen ylipaineistuksen ja maaperän kunnostuksen lisäksi esitettiin huomioitavaksi pelkän hajun aiheuttama toimenpiderajan ylittävä terveyshaitta.

Toiminnanharjoittaja on sopinut rakennusvalvontaviranomaisen kanssa kunnostuksen edellyttämien toimenpiteiden suorittamisesta. Pelastusviranomaiselle on ilmoitettu tapahtuneesta vahingosta.

PäätösPäätin hyväksyä ilmoituksessa esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1. Maaperän puhdistustyö tulee toteuttaa siten, että kohdealueella maaperässä olevat haitta-aineet eivät ylitä valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyjä alempia ohjearvoja seuraavasti:

• bensiinijakeet (hiilivetyjakeet C₅-C₁₀) 100 mg/kg
• keskitisleet (hiilivetyjakeet C₁₀-C₂₁) 300 mg/kg
• raskaat öljyjakeet (hiilivetyjakeet C₂₁-C₄₀) 600 mg/kg
• MTBE+TAME 5 mg/kg
• bentseeni 0,2 mg/kg
• tolueeni 5 mg/kg
• etyleenibentseeni 10 mg/k
• ksyleenit 10 mg/kg
• naftaleeni 5 mg/kg
• PAH-yhdisteet 50 mg/kg.

2. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Kaivannoista tulee siten ottaa ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä. Pienistä, pinta-alaltaan alle 10 m² kaivannoista otetaan vain yksi kokoomanäyte seinistä ja pohjasta. Näytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Kenttätestien tulosten varmistamiseksi riittävä määrä (vähintään 10 % tai 2 näytettä/kaivanto) jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa.

Näytepisteet, jotka on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan, on valittava siten, että saatuja tuloksia voidaan verrata suoraan aiemmin alueella suoritettuihin tutkimuksiin.

Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin lupamääräyksen 1 mukaiset haitta-aineet, joille on lupamääräyksessä määritetty puhtausarvot.

Mikäli kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee myös kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää laboratorioanalyysein.

Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhtausarvoihin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

3. Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot.
• Vaaralliseksi jätteeksi, jos jäteasetuksen (179/2012) kriteerit täyttyvät.

Lisäksi lajittelua tulee tarvittaessa tehdä esimerkiksi maa-aineksen sisältämien jätejakeiden tai vastaanottajan pitoisuusraja-arvojen mukaan.

4. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää.

Alueelta kaivettuja pilaantumattomia maa-aineksia, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia, voidaan käyttää hyödyksi kaivantojen täytöissä. Kaivantojen täyttöihin rakennusteknisesti soveltumattomia pilaantumattomia maa-aineksia, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia, voidaan niiden haitta-ainepitoisuuksien perusteella sijoittaa laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

5. Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

6. Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen perusteella oikeus harjoittaa jätteen ammattimaista kuljettamista.

7. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimiseksi.

8. Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai suoritettujen melumittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

Työmaa-alue tulee erityisesti sen sijainnin takia olla hyvin merkitty ja aidattu sekä tarpeen mukaan muutoin eristetty, jotta työmaasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa alueen asukkaille tai ohikulkijoille.

9. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

10. Puhdistustyön aloituksesta ja päättymisestä on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava. Ympäristönsuojelulle on myös toimitettava suunnitelma työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta ennen puhdistustöiden alkua.

11. Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) käsittelyssä on noudatettava Turun kaupungin ympäristönsuojelun ohjeita.

12. Mikäli kaivantoihin kertyy puhdistuksen aikana vettä, tulee sen mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein. Veden jatkokäsittelystä ja mahdollisesta johtamisesta jätevesiviemäriin tulee sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Seudun Vesihuolto Oy:n kanssa. Mahdollisesta jatkokäsittelystä ja johtamisesta hulevesiviemäriin tulee sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

13. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

14. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Pohjaveden ja sisäilman laadun tarkkailu

15. Maaperän puhdistustyöstä vastaavan tulee huolehtia, että vuodon sekä maaperän puhdistuksen vaikutuksia alueen pohjaveden laatuun seurataan kiinteistöllä olevasta pohjavesiputkesta. Pohjaveden laatua tulee seurata ainakin kerran, kuukauden kuluessa siitä, kun maaperän puhdistustöiden päättymisestä on ilmoitettu Turun kaupungin mpäristönsuojeluun. Pohjavesiputkesta otetusta näytteestä on tutkittava ainakin öljyhiilivedyt (C₁₀-C₄₀), oksygenaatit, bentseeni, tolueeni, etyleenibentseeni, ksyleenit ja naftaleeni. Raportti näytteenotosta, joka sisältää muun muassa analyysitulokset on toimitettava ympäristönsuojeluun tiedoksi loppuraportin yhteydessä.

16. Kiinteistöllä olevan rakennuksen sisäilman laatua tulee tutkia samoista näytepisteistä kuin ennen kunnostusta ainakin kerran, kuukauden kuluessa siitä, kun maaperän puhdistustöiden päättymisestä on ilmoitettu Turun kaupungin ympäristönsuojeluun. Sisäilmasta tulee tutkia haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC). Raportti näytteenotosta, joka sisältää muun muassa analyysitulokset on toimitettava ympäristönsuojeluun tiedoksi loppuraportin yhteydessä. Rakennusten sisäilman laatututkimuksen yhteydessä kohteesta tulee arvioida myös mahdollinen hajuhaitta.

Raportointi

17. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on loppunut. Raportista tulee käydä ilmi, miten päätöksessä asetetut määräykset ovat toteutuneet ja onko kohteessa tarvetta jatkotutkimukselle tai -tarkkailulle. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettaviin rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Loppuraportin yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojelulta tulee pyytää lausuntoa kunnostustoimenpiteistä sekä jatkotoimenpide- ja tarkkailutarpeesta.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä ja menettelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia, riippumatta siitä milloin maaperän pilaantuminen on tapahtunut. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle.

Puhdistettava kiinteistö on sekä asuin- että polttonesteenjakeluasema ja korjaamokäytössä. Puhdistustavoite kiinteistölle on asetettu asuinrakentamisen tarpeen mukaan.

Määräyskohtaiset perustelut

Kunnostuksen tavoitetasoksi alueelle on asetettu alemmat ohjearvot, joita yleensä pidetään riittävänä puhtaustasona esim. asuinkiinteistöillä. (Määräys 1).

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuus-näytteitä ja otetuista näytteistä tulee riittävä määrä analysoida laboratoriossa, jotta voidaan varmistua siitä, että puhdistustavoitteet saavutetaan. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta voidaan arvioida, ovatko tulokset vertailukelpoisia aiempiin tutkimuksiin sekä tuloksia yleisesti. (Määräys 2).

Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen mahdollisesti sisältämät jätteet. Maa-ainesten luokittelu perustuu jäteasetukseen ja ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007 (Määräys 3).

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta jätteiden käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. (Määräys 4).

Siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. Pilaantuneeksi tai vaaralliseksi luokitellun jätteen kuljettajan tulee jätelain mukaisesti luovuttaa kuljetettavaksi vaan sellaiselle ammatinharjoittajalle, joka jätelain mukaisesti ilmoituksen perusteella oikeutettu kyseisen jätteen kuljettajaksi. (Määräys 5 ja 6).

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta ja valvonnasta. (Määräys 7).

Maanvaihtotoimenpiteestä ja itse työmaasta saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville tai liikkuville, jolloin on tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 8).

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi (Määräys 9).

Puhdistustyön aloituksesta ja loppumisesta tai suunnitelmien muutoksista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 10).

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä (Määräys 11).

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja viemärijärjestelmän toiminnan varmistamiseksi. Asiasta sopimista edellytetään, jotta voidaan varmistua kyseisten vesien soveltuvuudesta esitettyyn käsittelyyn ja johtamiseen. (Määräys 12).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi ja sen varmistamiseksi, että jätteen kuljettajalta on lupa kuljettaa kyseisiä jätteitä. (Määräys 13).

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, josta johtuen viranomainen voi antaa työnaikaisia ohjeita tai määräyksiä (Määräys 14).

Vuodon sekä maaperän puhdistuksen vaikutuksia alueen pohjaveden laatuun tulee tutkia kiinteistöllä olevasta pohjavesiputkesta. Tutkimusvaiheessa pohjavedessä havaittiin pieni MTBE-pitoisuus. Sisäilmassa oli havaittavissa haihtuvia komponentteja. Kunnostuksen ja tehtyjen muiden toimenpiteiden riittävyyttä voidaan arvioida pohjavedessä ja rakennuksen sisällä esiintyvien komponenttien perusteella. Vuodosta ei saa aiheutua haittaa asukkaiden terveydelle tai ympäristöhaittaa. Myös hajuhaittaa tulee arvioida rakennuksen sisäilman laatua huonontavana tekijänä. (Määräys 15 ja 16)

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohteen orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee sisältyä arvio kyseisten vesien tarkkailun tarpeesta. Lisäksi raportissa tulee arvioida rakennusten sisäilman haitta-ainepitoisuutta ja sen vaikutuksia sekä asettaa arvio sisäilman tarkkailusta. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Turun kaupungin ympäristönsuojelulta tulee loppuraportin perusteella pyytää lausunto, jotta voidaan varmistaa puhdistustoimenpiteiden riittävyys ja mahdollinen lisätutkimusten tarve. (Määräys 17).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2025 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.