Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja Rasimus 28.1.2020:

Ilmoituksen tekijä

Turun kaupunki, Kaupunkiympäristötoimiala

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Kanslerintie 17 ja 21, Turku

Kiinteistö:

853-62-39-4 ja 853-62-39-5

Kiinteistön haltija:

Kiinteistön omistaja:

Turun kaupunki (0204819-8)

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 11.1.2018.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 9.1.2020, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 251-2020).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta ja asemapiirrustus
• Asemakaava
• Kiinteistörekisterikartta ja naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Tutkimusraportti Kanslerintie 17 ja 21, Turku, Mangrove Oy, Golder Associates Oy, 19130081_AO, 25.9.2019
• Raportti, Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Kanslerintie 17 ja 21, Turku, Turun kaupunki, Kaupunkiympäristötoimiala Golder Associates Oy, 19133791 AO, 18.12.2019

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Saatujen tietojen mukaan alueelle ei ole aiemmin laadittu pilaantuneita maita koskevia päätöksiä tai lausuntoja.

Ilmoituksen liitteenä on kiinteistöllä syksyllä 2019 tehty ympäristöteknisen maaperätutkimuksen raportti (Golder Associates Oy, Tutkimusraportti, 19130081 Mangrove Oy, Kanslerintie 17 ja 21, Turku, 25.9.2019).

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Alueella ei ole tiedossa pilaantuneisuutta aiheuttanutta toimintaa.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Ilmoituksenmukaiset kiinteistöt ovat pääosin rakentamatonta viheraluetta. Alueen keskellä on ollut vanha autotalli/varastorakennus. Kiinteistön käyttö on ilmakuvien perusteella aikanakin vuodesta1973 lähtien pysynyt samana. Tutkimusvaiheessa tarkempia historiatietoja ei ollut saatavilla. Kiinteistöjen länsipuolella kulkee Kanslerintie ja itäpuolella Vaasantie. Kiinteistö 853-62-39-5 rajautuu eteläpuolella Maaherranpolkuun ja länsipuolella osittain kanslerintiehen ja osittain kiinteistöön 853-62-39-3, jolla sijaitsee tällä hetkellä kaksi teollisuushallia. Kiinteistö 853-62-39-4 rajautuu pohjoisessa puistoalueeseen (Iso-Heikin puisto) ja etelässä toiseen ilmoituskiinteistöön sekä kahden teollisuushallin kiinteistöön 853-62-39-3.

Ilmoituksen kiinteistöt ovat voimassa olevassa asemakaavassa (853 21/2010) kaavoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä AL-1.

Maaperä

Maaperäkartan mukaan kiinteistön 853-62-39-4 maaperä on savea ja kiinteistö 853-62-39-5 sijaitsee täytemaan alueella.

Maanpinnan taso alueella on noin tasolla +10…+12. Tehdyn tutkimuksen perusteella alueen pinnassa on noin 0,2…0,8 metrin paksuine täyttömaakerros (pääasiassa hiekkaa), jonka alla oli tutkimuspisteissä hiekkamoreenia tai siltti/savea.

Pohja- ja pintavedet

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue on (0285352 Kaarninko). Kohteen alueelta ei ole mitattua tietoa pohjaveden painetasosta tai virtaussuunnasta. Karttatarkastelun perusteella pohjaveden arvioidaan virtaavan kohteen alueella länttä kohti. Tutkimuspisteissä ei todettu pohjavettä.

Alueen täyttökerroksiin voi ajoittain muodostua orsivettä. Tutkimuksen yhteydessä ei todettu orsivettä tai yhtenäistä orsivesikerrosta.

Lähin pintavesi on Linnanaukko (meri) kohteesta noin 800 metriä lounaaseen. Sadevedet imeytyvät suoraan maaperään.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän ja orsiveden haitta-aineet

Kohteessa on tehty maaperätutkimuksia syyskuussa 2019. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kiinteistöjen mahdollista pilaantuneisuutta. Näytteitä otettiin kaivinkoneella 8 koekuopasta maalajikerroksittain. Näytepisteet sijoitettiin tutkimusalueelle huomioiden tulevan uudisrakennuksen sijainnit. Kaikista maanäytteistä mitattiin haihtuvien hiilivetyjen suhteellista määrää PID-mittarilla sekä kirjattiin aistinvaraiset havainnot maaperän laadusta ja esiintyneistä jätteistä. Kenttämittausten ja aistinvaraisten havaintojen perusteella valittiin näytteet laboratorioanalyysejä varten. Laboratoriossa analysoitiin öljyhiilivedyt C10-C40 5 näytteestä, raskasmetallit ja arseeni 1o näytteestä ja PAH-yhdisteet 8 näytteestä. Vesinäytteitä ei otettu.

Tutkimustuloksia verrattiin Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) annettuihin kynnys- ja ohjearvoihin. Maanäytteissä ei havaittu kynnysarvon ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Laboratorioanalyyseissä todettiin pisteissä KK1 (0,3-0,8 m), KK5 (0,2-0,6 m), KK6 (0,2-0,6 m) ja KK8 (0-0,2 m) kynnysarvon ylittäviä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Pisteissä KK1 (0-0,3m), KK1 (0,3-0,8m) ja KK8 (0-0,2m) ylittyivät tiettyjen raskasmetallien (sinkki tai kupari) ylemmät ohjearvopitoisuudet. Alemman ohjearvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia (lyijy tai sinkki) oli pisteissä KK1 (0-0,3m), KK5 (0,2-0,6m), KK6 (0,2-0,6m) ja KK8 (0-0,2m). Laboratorioanalyyseissä havaittiin lisäksi kynnysarvon ylittäviä raskasmetalli- tai arseenipitoisuuksia pisteissä KK1 (0-0,3m), KK1 (0,3-0,8m), KK5 (0,2-0,6 m), KK6 (0,2-0,6m), KK7 (0-0,2m) ja KK8 (0-0,2m).

Koekuopissa täyttömaata oli moreeni tai siltti/savi kerroksen päällä syvimmillään 0,8 m paksuinen kerros. Täyttömaa oli lähinnä hiekkaa/soraa. Koekuopassa KK1 täyttömaan seassa oli vähäisiä määriä tiilen kappaleita (alle 2 %). Koekuopissa KK5 ja KK6 täyttömaan seassa todettiin runsaasti tiilijätettä (n 50 % ja noin 20 %).

Kunnostustarpeen arviointi

Kohde on asemakaavassa merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa myös asumista (AL-1). Koska kaava mahdollistaa asuinkäytön, käytetään tässä maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa viitearvona Valtioneuvoston asetuksen 214/2017 alempia ohjearvoja. Viitearvovertailun perusteella maaperä luokitellaan suunnitellussa käyttötarkoituksessa kuparilla, lyijyllä, ja sinkillä pilaantuneeksi näytepisteiden KK1, KK5, KK6 ja KK8 alueella maaperän täytekerroksessa noin 0- 0,8 metrin syvyydellä. Pisteet KK1, KK5 ja KK6 sijaitsevat alueella, jolle on suunniteltu asuinrakentamista ja piste KK8 alueella, johon on suunnitteilla pysäköintialuetta. Tulosten perusteella kohteessa arvioidaan olevan maaperän kunnostustarve. Koekuopat kohdistettiin tulevien rakennusten alueelle sekä osittain tuleville piha-alueille. Koekuoppien perusteella ei ole mahdollista arvioida haitta-ainepitoisen ja/tai jätettä sisältävän maa-aineksen esiintymisen laajuutta ja määrää alueen tutkimattomilta osilta.

Muutamissa autotallirakennuksen alueen pihatäytön koekuopissa (KK5 ja KK6) todettiin runsaasti rakennusjätettä. Tehtyjen koekuoppien perusteella ei ollut mahdollista rajata rakennusjätetäytön laajuutta piha-alueella. Alueen massojen kaivuussa ja poistossa tulee huomioida kasalla koekuopan KK5 lounaispuolella oleva peitetty tutkimusten yhteydessä kaivettu kasa.

Alueella todetut ns. kynnysarvomaat (pitoisuudet kynnysarvotason ja alemman ohjearvon välissä) sekä rakennusjätteet tulee ottaa huomioon kaivussa ja kohteesta poistettavien kaivumassojen sijoittelussa, koska niistä saattaa aiheutua rajoituksia/vaatimuksia kaivettujen maa-ainesten vastaanottoon ja sijoittamiseen sekä voivat aiheuttaa lisäkustannuksia. Näiden maiden kaivuusta ja sijoittamisesta tulee sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa. Tutkimusraportin mukaan kohteessa voidaan tarvittaessa tehdä riskinarviointi haitta-aineista aiheutuvan terveys- ja ympäristöriskien perusteella. Riskinarvion tueksi on tarve täydentää kohteen maaperän pilaantuneisuustietoja.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Pilaantunut maa kunnostetaan massanvaihdolla. Kunnostusta jatketaan, kunnes pilaantunut maa-aines on poistettu ja kaivurajapinnoista otettavien näytteiden pitoisuudet alittavat kunnostuksen tavoitetasot. Kunnostus toteutetaan kohteen rakennustöiden yhteydessä ja rakennustyömaa-alue tullaan aitaamaan.

Kunnostustoimenpiteiden yhteydessä kiinteistöjen alueelle kaivetaan koekuoppia kunnostettavien alueiden laajuuden selvittämiseksi, tutkimattomien alueiden haitta-ainepitoisuuksien /jätteen esiintymisen selvittämiseksi. Lisäksi koekuoppia tehdään suunnitellulle leikkialueelle. Koekuopista määritetään kenttämittarilla raskasmetallien ja arseenin kokonaispitoisuudet. Lisäksi osasta koekuopista otettavista näytteistä määritetään laboratoriossa arseeni- ja raskasmetallipitoisuudet, PAH-yhdisteet sekä öljyhiilivedyt C₁₀-C₄₀. Koekuopista otetuista näytteistä määritetään myös muita haitta-aineita, mikäli koekuoppien kaivun yhteydessä tehtävät havainnot sitä edellyttävät.

Maaperän kunnostustavoitteeksi esitetään asuinrakennusten alueelle ja viheralueille Vna 214/2007 alempia ohjearvotasoja seuraavasti: kupari 150 mg/kg, lyijy 200 mg/kg ja sinkki 250 mg/kg. Maaperän puhdistustavoitteiksi muulle alueelle (pysäköintialueet ja tiealueet) esitetään Vna 214/2007 ylempiä ohjearvoja seuraavasti: kupari 200 mg/kg, lyijy 750 mg/kg ja sinkki 400 mg/kg. Mikäli paikoitus- ja tiealueille tullaan kaivamaan viemäreitä tai vastaavia, käytetään kaivantojen täytöissä pilaantumatonta maa-ainesta. Maaperän puhdistuksen yhteydessä esille voi tulla haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu kohteen alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten yhteydessä Vna 2114/2007 alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina. Näiden haitta-aineiden osalta puhdistustasoksi esitetään myös alempia tai ylempiä ohjearvoja alueen tuleva käyttötarkoitus huomioiden.

Mikäli kaivannoista on tarpeen poistaa vettä, vesien jätevesiviemäriin johtamisesta sovitaan Turun Vesihuolto Oy:n kanssa ja hulevesiviemäriin johtamisesta Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

Mikäli alueelle jää puhdistustöiden jälkeen asetetut puhdistustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, arvioidaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella.

Kaivantojen täytöissä käytetään muualta tuotua tarkoitukseen soveltuvaa alemmat ohjearvot alittavaa maa-ainesta tai kohteesta kaivettu jätteetöntä kohteen puhdistustavoitteet (alemmat ohjearvot alittavaa) rakennusteknisesti tarkoitukseen soveltuvaa maa-ainesta.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Maaperän kunnostamista ja massojen poistoa ohjaa ja valvoo riittävän kokemuksen omaava ympäristötekninen valvoja, joka tarkistaa haitta-ainepitoisuudet kenttätestein ja tarvittaessa laboratorioanalyysein.

Kohteesta kaivettava maa-aines luokitellaan Vna 214/2007 mukaisesti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä, mutta alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi. Maa-ainesjätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi perustuu jäteasetukseen (179/2012).

Tarpeen mukaan lajittelua tehdään tarvittaessa myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan esimerkiksi jätejakeiden esiintymisen mukaan.

Maa-ainesjätteet toimitetaan niiden haitta-ainekoostumuksen ja haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella tehdyn jäteluokituksen mukaisiin luvanvaraisiin käsittelylaitoksiin. Kaivutyö tehdään lajittelevana kaivuuna siten, että isot kivet, lohkareet tai jätekappaleet erotellaan kaivinkoneen työtarkkuudella erilleen maa-aineksista. Pienempiä jätejakeita (mm. tiili ja betoni) ei ole suunniteltu erotettavan maa-aineksesta kohteessa.

Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kirjaa ja haitta-aineella pilaantuneita maita sisältävien kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuorman vastaanottavalle jätteenkäsittelylaitokselle. Pilaantuneita maita kuljettavien autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi.

Kiinteistöltä poistettava kynnysarvot ylittävä ja alemmat ohjearvot alittava rakennusteknisesti täyttöön soveltumattoman massa sijoitetaan luvanvaraiselle maankaatopaikalle tai ympäristöteknisen valvojan ohjaamalle luvanvaraiselle vastaanottoasemalle. Mikäli massoja toimitetaan muualle, laaditaan maiden sijoittamisesta erillinen suunnitelma, joka toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi.

Mahdollisten jätteiden poistossa noudatetaan Lounais-Suomen jätehuoltomääräyksiä.

Kaivun aikana massoista tarkastetaan XRF-kenttämittarin avulla raskasmetallien ja arseenin pitoisuudet. Lisäksi kaivumassoista analysoidaan tarvittaessa laboratoriossa raskasmetallien ja arseenin pitoisuudet. Massojen ohjauksessa käytetään hyväksi myös aikaisempia tuloksia.

Kaivantojen pohjista ja seinistä otetaan kokoomanäytteitä, joista määitetään raskasmetallien ja arseenin kokonaispitoisuudet XRF-kenttämittarilla. Lisäksi 30 % kokoomanäytteitä varmistetaan laboratoriossa arseeni- ja raskasmetallipitoisuudet sekä tarvittaessa tietyillä alueilla PAH-yhdisteet ja/tai öljyhiilivedyt, mikäli niiden esiintymisestä saadaan viitteitä kunnostuksen aikana.

Kunnostustyön lopputuloksen toteaminen

Kunnostustyö päätetään, kun maaperän kunnostustavoite on saavutettu tai säilytettävien rakenteiden mahdolliseen läheisyyteen jäävät kunnostustavoitteen ylittävät maa-ainekset ovat erotettu/eristetty ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. Kunnostustyötä ei jatketa kunnostuksen kohteena olevien kiinteistöjen ulkopuolelle.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Maaperän puhdistuksen yhteydessä esille voi tulla haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu kohteen alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten yhteydessä Vna 2114/2007 alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina. Näiden haitta-aineiden osalta puhdistustasoksi esitetään myös alempia tai ylempiä ohjearvoja alueen tuleva käyttötarkoitus huomioiden.

Mikäli pilaantuminen ulottuu kiinteistön ulkopuolelle tai sellaisen rakenteen alueelle, jota ei ole puhdistustyön yhteydessä mahdollista tai kustannustehokasa purkaa, pilaantuneet maat erotetaan täyttömaista erottavalla rakenteella. Ennen erottavan rakenteen asentamista ollaan yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun. Myös erilaisen puhdistustavoitteen omaavien alueiden erottamiseen asetetaan erottava rakenne, mikäli rajakohdassa todettava pitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot. Ympäristötekninen valvoja valvoo myös erottavan rakenteen asentamista.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

Sivullisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitaamalla alue. Kunnostustyöhön osallistuvilla tulee olla käytettävissä henkilökohtaiset suojavarusteet. Toimenpiteet pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haitta ympäristölle. Kuormat peitetään pressulla.

Kirjanpito

Kunnostustyöstä pidetään kirjanpitoa, johon kirjataan kaivetut massa, kenttätestien ja laboratorioanalyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ym. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta olennaiset tiedot. Kirjanpidon perusteella puhdistustyöstä laaditaan raportti, jossa esitetään poistettujen maamassojen määrät, massanvaihtokaivannon rajaus ja näytepisteiden sijainnit. Lisäksi esitetään analyysitulokset ja yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä. Raportissa esitetään myös mahdolliset eristävät/erottavat rakenteet ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Mikäli maaperään jää puhdistuksen jäljiltä kunnostustavoitteet ylittävää maata, määritetään myös mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella. Raportti toimitetaan ympäristönsuojeluun 3 kuukauden kuluessa kunnostustöiden päättymisestä.

Kunnostuksen aikataulu

Ilmoituksen mukaan kohteen puhdistustyöt on tarkoitus toteuttaa keväällä 2020. Puhdistustöiden aloittamisajankohta, valvojan yhteystiedot ja massojen vastaanottopisteet ilmoitetaan ympäristönsuojelulle ennen töihin ryhtymistä. Lopetusilmoitus kunnostamisesta toimitetaan ympäristönsuojeluun kun kunnostustyöt on saatu päätökseen.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösPäätin hyväksyä ilmoituksessa esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1. Maaperän puhdistustyö on toteutettava seuraavasti:

• Kunnostettavan alueen maaperä asuinrakennusten alueella ja viheralueilla tulee puhdistaa siten, että maaperässä olevat haitta-aineet eivät ylitä valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyjä alempia ohjearvoja seuraavasti: kupari 150 mg/kg, lyijy 200 mg/kg ja sinkki 250 mg/kg. Muilla alueilla kuten pysäköintialueet ja tiealueet) haitta-aineet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyjä ylempiä ohjearvoja seuraavasti: kupari 200 mg/kg, lyijy 750 mg/kg ja sinkki 400 mg/kg.
• Herkillä alueilla, kuten pinnoittamattomilla leikkialueilla, haitta-aineiden pitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja.
• Mikäli alueelle kaivetaan viemäreitä tai vastaavia kunnallisteknisiä rakenteita, tulee kaivantojen täytöissä käyttää metrin etäisyydellä rakenteista pilaantumatonta maa-ainesta eli alemmat ohjearvot alittavaa maa-ainesta.

2. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta tulee sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä. Näytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet, jotka on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan, on valittava siten, että saatuja tuloksia voidaan verrata suoraan aiemmin alueella suoritettuihin tutkimuksiin. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin lupamääräyksen 1 mukaiset haitta-aineet, joille on lupamääräyksessä määritetty puhtausarvot. Mikäli kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee myös kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhtausarvoihin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

3. Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti seuraavasti:

• Vaaralliseksi jätteeksi, jos jäteasetuksen (179/2012) kriteerit täyttyvät.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt kynnysarvot.

Lisäksi lajittelua tulee tarvittaessa tehdä esimerkiksi maa-aineksen sisältämien jätejakeiden tai vastaanottajan pitoisuusraja-arvojen mukaan.

4. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi alueella ja alueen ulkopuolella.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

5. Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

6. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimiseksi.

7. Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai suoritettujen melumittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

8. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

9. Puhdistustyön aloituksesta ja päättymisestä on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava. Ympäristönsuojelulle on myös toimitettava suunnitelma työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta ennen puhdistustöiden alkua.

10. Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) käsittelyssä on noudatettava Turun kaupungin ympäristönsuojelun ohjeita.

11. Mikäli kaivantoihin kertyy puhdistuksen aikana vettä, tulee sen mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein. Veden jatkokäsittelystä ja mahdollisesta johtamisesta jätevesiviemäriin tulee sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Seudun Vesihuolto Oy:n kanssa. Mahdollisesta jatkokäsittelystä ja johtamisesta hulevesiviemäriin tulee sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

12. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen perusteella oikeus harjoittaa jätteen ammattimaista kuljettamista.

13. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

14. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on loppunut. Raportista tulee käydä ilmi, miten päätöksessä asetetut määräykset ovat toteutuneet ja onko kohteessa tarvetta jatkotutkimukselle tai -tarkkailulle. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettaviin rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä ja menettelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia, riippumatta siitä milloin maaperän pilaantuminen on tapahtunut. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle.

Kohteeseen suunnitellaan asuinrakentamista ja puhdistustavoitteissa on huomioitu asuinrakentamisen aiheuttama muutos maankäyttöön ja puhtaustavoitteisiin.

Määräyskohtaiset perustelut

Kunnostuksen tavoitetasoksi alueelle on asetettu asuinrakennusten alueella ja viheralueilla alemmat ohjearvot, joita yleensä pidetään riittävänä puhtaustasona esim. asuinkiinteistöillä. Pinnoittamattomilla leikkipaikoilla on kestävän kunnostuksen periaatteiden mukaisesti (Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014) asetettu pintamaiden puhtaustavoitteeksi kynnysarvo- tai alueellinen taustapitoisuustaso. Kunnallisteknisten rakenteiden läheisyydessä olevilta maa-aineksilta edellytetään puhtautta terveyshaittojen ehkäisemiseksi. (Määräys 1).

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuus-näytteitä ja otetuista näytteistä tulee riittävä määrä analysoida laboratoriossa, jotta voidaan varmistua siitä, että puhdistustavoitteet saavutetaan. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta voidaan arvioida, ovatko tulokset vertailukelpoisia aiempiin tutkimuksiin (Määräys 2).

Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Maa-ainesten luokittelu perustuu jäteasetukseen ja ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007 (Määräys 3).

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta jätteiden käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. (Määräys 4).

Siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten (Määräys 5).

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta ja valvonnasta. (Määräys 6).

Maanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 7).

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi (Määräys 8).

Puhdistustyön aloituksesta ja loppumisesta tai suunnitelmien muutoksista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 9).

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä (Määräys 10).

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja viemärijärjestelmän toiminnan varmistamiseksi. Asiasta sopimista edellytetään, jotta voidaan varmistua kyseisten vesien soveltuvuudesta esitettyyn käsittelyyn ja johtamiseen. (Määräys 11).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi ja sen varmistamiseksi, että jätteen kuljettajalta on lupa kuljettaa kyseisiä jätteitä. (Määräys 12).

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, josta johtuen viranomainen voi antaa työnaikaisia ohjeita tai määräyksiä (Määräys 13).

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohteen orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee sisältyä arvio kyseisten vesien tarkkailun tarpeesta. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista (Määräys 14).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2025 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.