Ympäristönsuojelu, ympäristötarkastaja Virpi Laine 6.8.2019:

Ilmoituksen tekijä

Turun kaupunki, Kaupunkiympäristötoimiala, Kaupunkirakentaminen, Linnankatu 90 E, 20100 Turku

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Viinamäenkatu 7, 20540 Turku

Kiinteistö:

853-12-5-3

Kiinteistön omistaja:

Turun kaupunki

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 11.1.2018.

Ilmoituksen vireilletulo

Ilmoitus on tullut vireille 1.7.2019, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta
• Pilaantuneisuusnäytteiden sijainti
• Asemakaavakartta
• Kiinteistörekisterin karttaote
• Naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Maaperän puhdistuksen yleissuunnitelma
• Pihasuunnitelma

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Ympäristönsuojelun tietojen mukaan aiemmin ei ole tehty tätä kohdetta koskevia pilaantuneen maaperän puhdistamispäätöksiä.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Alueella on sijainnut 1950-luvulta lähtien päiväkoti. Ilmakuvatarkastelun perusteella siellä on ennen päiväkotirakennusta ollut maakuoppia tai lammikoita, jotka on täytetty ennen rakentamista.

Kiinteistön käyttö

Kohteeseen ollaan rakentamassa voimassa olevan asemakaavan mukaisesti päiväkotirakennusta. Samalla vanha päiväkotirakennus on purettu. Kiinteistön maaperä puhdistetaan rakentamisen yhteydessä. Uuden päiväkotirakennuksen paikalta kunnostettiin maaperää rakentamisen yhteydessä helmikuussa 2019. Huhtikuussa 2019 vanhan päiväkotirakennuksen pihamaalla suoritettujen lisämaaperätutkimusten perusteella todettiin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia maaperässä.

Kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Voimassa olevan asemakaavan 853 8/1951 mukaan alue on kaavoitettu yleisen rakennuksen tontiksi (Rj44).

Kohteen lähialueilla ei ole luonnonsuojelualueita.

Kiinteistö 853-12-5-3 rajoittuu etelässä kahteen omakotitonttiin ja Ruukinkatuun. Muissa ilmansuunnissa se rajoittuu Viinamäenkatuun ja Mäkikatuun. Katujen varsilla on omakotiasutusta.

Maaperä

Savisen pohjamaan on todettu olevan keskimäärin 2 metrin syvyydessä ja sen päällä olevissa täyttömaakerroksissa on havaittu paikoin rakennusjätettä. Helmikuun 2019 rakennustöiden yhteydessä tehdyissä kunnostustöissä todettiin kallion pinta syvyydellä 1,5 – 2,5 metriä tontin länsiosissa ja sen päällä kerros hienoainesmoreenia.

Pohja- ja pintavedet

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Kaarninko) sijaitsee noin 3,5 kilometrin etäisyydellä kohteesta etelään. Maaperätutkimuksissa ei havaittu orsivettä.

Alue on päällystämätön ja pintavedet imeytyvät maaperään.

Maaperässä todetut haitta-aineet

Huhtikuun 2019 lisämaaperätutkimus kohdistettiin kiinteistön itäosaan, purettavan päiväkotirakennuksen ympäristöön. Tutkimuksessa tehtiin kymmenen tutkimuspistettä kairauskalustolla.

Huhtikuun tutkimuksissa todettiin ylemmän ohjearvotason ylittäviä sinkkipitoisuuksia kolmessa tutkimuspisteessä ja ylemmän ohjearvotason ylittävä kuparipitoisuus yhdessä tutkimuspisteessä. Alemman ohjearvotason ylittäviä lyijypitoisuuksia todettiin kahdessa tutkimuspisteessä sekä kupari- ja antimonipitoisuuksia yhdessä tutkimuspisteessä. Lisäksi kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia antimonia, arseenia, elohopeaa, kadmiumia, kobolttia, kromia, lyijyä, nikkeliä tai sinkkiä todettiin neljässä tutkimuspisteessä.

Öljyhiilivetyjen C₁₀-C₄₀ kynnysarvotason ylittävä pitoisuus todettiin yhdessä pisteessä.

PAH-yhdisteiden alemman ohjearvon ylittäviä summapitoisuuksia todettiin kolmessa tutkimuspisteessä. Alemman ohjearvopitoisuuden ylittäviä yksittäisiä PAH-yhdisteitä olivat fenantreeni, fluoranteeni ja bentso(a)pyreeni.

Kuudessa tutkimuspisteessä todettiin vaihtelevia määriä rakennusjätteitä.

Puhdistustavoitteet

Tulevassa maankäytössä alue on päiväkotialueena. Ympäristöhallinnon suosituksen mukaan pintamaan edustavien haitta-ainepitoisuuksien tulee alittaa kynnysarvot lasten leikkipaikoiksi rakennettavissa uudisrakennuskohteissa.

Pintamaa puhdistetaan kokonaisuudessaan yhden metrin syvyyteen asti koko kiinteistön alueella. Orgaaniset jätteet poistetaan myös koko kiinteistön alueelta. PAH-yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen osalta syvemmällä kuin 1 metrin kerroksessa esiintyvät haitta-ainepitoiset maat kunnostetaan piha-alueella alempaan ohjearvotasoon (PAH) ja kynnysarvotasoon asti (öljy). Mikäli jäännöspitoisuusnäytteissä nämä pitoisuudet ylittyvät, laaditaan riskinarvio ja lisäksi öljyhiilivedyt fraktioidaan.

Kohteesta kaivettuja maamassoja voidaan hyödyntää yli metrin syvyydessä, jos niiden PAH-yhdisteiden ja metallien pitoisuudet sijoittuvat Vna 214/2007:ssa määriteltyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen väliin ja jos ne rakennusteknisesti soveltuvat tarkoitukseen. Hyödynnettävien massojen sijainti dokumentoidaan ja esitetään loppuraportissa. Mikäli massoja ei hyödynnetä, ne toimitetaan asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan.

Alueelta arvioidaan poistettavan noin 2000 m³ktr pilaantunutta maa-ainesta.

Maaperän kunnostusmenetelmä

Kiinteistön maaperä puhdistetaan massanvaihtomenetelmällä. Pilaantuneet massat poistetaan kaivinkoneella ja toimitetaan käsiteltäviksi tai loppusijoitettaviksi. Kaivannot täytetään pilaantumattomalla maa-aineksella vähintään 1 metrin syvyydelle asti.

Puhdistustöiden aikana seurataan ja tarkennetaan puhdistettavan alueen rajausta ja maaperässä esiintyvien jätteiden määrää.

Kaivun aikana massat lajitellaan pilaantuneisuuden perusteella ja toimitetaan asianmukaiset luvat omaaville vastaanottajille. Maamassoista erotellaan suuret kivet ja mahdolliset suuret jätejakeet. Jätejakeet toimitetaan hyödynnettäviksi tai erillisinä jätejakeina tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Maamassat pyritään kaivamaan suoraan kaivannosta kuorma-auton lavalle ja massoja säilytetään alueella vain mahdollisten jatkotutkimusten ajan. Ympäristötekninen valvoja tekee pilaantuneiden massojen kuormille kuormakohtaiset siirtoasiakirjat.

Mikäli kaivantoon kertyy vettä, otetaan siitä edustava näyte, josta tutkitaan laboratoriossa alueella todetut haitta-aineet. Pilaantumaton vesi pumpataan maastoon tai sadevesiviemäriin. Pilaantunut kaivantovesi johdetaan jätevesiviemäriin verkostosta vastaavan tahon luvalla. Jos vedessä on korkeita haitta-ainepitoisuuksia, se poistetaan kaivannosta imuautolla tai esikäsitellään tarkoituksenmukaisella tavalla ennen jätevesiviemäriin johtamista.

Puhdistuksen laadunvalvonta

Haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi kaivettavista massoista otetaan vähintään yksi näyte 200 kuutiota kohden huomioiden tutkimusvaiheessa otetut näytteet. Tehdyistä kenttämittauksista varmennetaan vähintään 30 % laboratorioanalyysein. Jos kunnostuksen aikana saadaan viitteitä muista kuin aikaisemmin todetuista haitta-aineista, analysoidaan myös kyseiset haitta-aineet.

Kunnostustyön lopputuloksen toteaminen

Puhdistustyö päätetään, kun puhdistustavoitteet on saavutettu. Mikäli suunnittelualueelle jää puhdistustavoitteet ylittäviä massoja, laaditaan niistä erillinen riskitarkastelu, alueet dokumentoidaan ja dokumentointi esitetään loppuraportissa.

Työn päätyttyä toimenpidealue siivotaan ja muodostuneet kaivannot täytetään tai luiskataan turvallisiksi.

Mikäli kiinteistön rajalla tai kaivannon seinämissä todetaan puhdistustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia, asennetaan kaivurajaan huomio- tai eristerakenne. Suunnitelma rakenteista esitetään ympäristöviranomaisen hyväksyttäväksi ennen asennusta ja niiden toteutuneet sijainnit esitetään loppuraportissa.

Kaivualueen maaperän jäännöspitoisuudet määritetään ottamalla näytteitä kaivannon seinämistä ja pohjalta. Yksi kokoomanäyte edustaa syvyyssuunnassa noin 2 metrin ja pituussuunnassa noin 15 metrin aluetta. Pohjanäytteet edustavat noin 10 x 10 metrin suuruista aluetta. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan vähintään ne haitta-aineet, joita alueella on todettu alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina.

Päiväkotikiinteistöä ympäröiviä katualueita uusitaan kesällä 2020 ja 2021. Kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuutta seurataan työn edellyttämässä laajuudessa. Syntyvistä kaivannoista otetaan jäännöspitoisuusnäytteet.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Jos alueella todetaan poikkeavaa pilaantumaa tai maasta löydetään merkittäviä määriä tunnistamatonta jätettä, kaivutyöt keskeytetään laboratorioanalyysien ajaksi. Jos ympäristöön leviää hajua, työtapoja muutetaan hajupäästöjen vähentämiseksi. Jos pilaantuma jatkuu kohdekiinteistön ulkopuolelle tai syvemmälle kuin kaivuteknisesti päästään, toimitaan tilanteen vaatimalla tavalla asentamalla huomio- tai eristerakenne taikka laatimalla riskinarvio. Poikkeavasta pilaantumasta tai syvälle jatkuvasta pilaantumasta ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

Sivullisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitaamalla alue. Työntekijöillä on käytössään henkilökohtaiset suojavarusteet.

Työn aikana pilaantuneita maamassoja varaudutaan kastelemaan pölyämisen estämiseksi. Työmaan ulkopuolisia ajoreittejä pestään tai harjataan tarvittaessa. Pilaantuneiden maiden kuormat kuljetetaan peitettyinä.

Tiedotus ja kirjanpito

Ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot ja kunnostuksesta vastaavan urakoitsijan tiedot on toimitettu Turun kaupungin ympäristönsuojelulle ennen töiden aloittamista. Puhdistustyön päättymisestä ilmoitetaan, kun puhdistamistoimet on saatu päätökseen.

Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään kirjaa työmaalla ja kirjanpidosta vastaa ympäristötekninen asiantuntija. Toimenpiteistä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojeluun viimeistään kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Loppuraportista käy ilmi, miten ilmoituksessa esitetyt tavoitteet ovat toteutuneet.

Kunnostuksen aikataulu

Maaperän kunnostus tehdään heinä-elokuussa 2019.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösPäätin hyväksyä ilmoituksessa esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

1. Ympäristönsuojeluviranomainen voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

2. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana ennen alueen täyttöä.

3. Puhdistustyön päättymisestä on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

4. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on loppunut. Raportista tulee käydä ilmi, miten ilmoituksessa esitetyt toimenpiteet ja päätöksessä annetut määräykset ovat toteutuneet. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Kohteen maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä ja menettelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia, riippumatta siitä, milloin maaperän pilaantuminen on tapahtunut.

Todettujen haitta-aineiden ominaisuuksien ja esiintymissyvyyden, kohteen geologian ja tulevan käytön sekä tulevaisuuden vastuukysymysten takia kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä.

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista huolimatta ole voitu varautua, josta johtuen viranomainen voi antaa työnaikaisia ohjeita tai määräyksiä (Määräys 1).

Työmaakatselmus tulee järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi (Määräys 2).

Puhdistustyön aloituksesta ja loppumisesta on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 3).

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista (Määräys 4).

Sovelletut säännökset:

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen 9.8.2019 ja se on voimassa toistaiseksi.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

 Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.