Projektipäällikkö Päivi Penkkala-Arikka 10.4.2012:

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste)

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) on strateginen ohjausväline, jolla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Kaste-ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi kunnille ja kuntayhtymille annettiin mahdollisuus hakea valtionavustusta ohjelmaa toteuttaville kehittämishankkeille.

Remontti-hanke

Länsi-Suomen Kaste-alueella (Varsinais-Suomi ja Satakunta) on vuodesta 2008 alkaen kehitetty lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita Remontti-hankkeen kautta. Hanketta on hallinnoinut Turun kaupunki ja siihen ovat osallistuneet kaikki Satakunnan ja Varsinais-Suomen kunnat.

Hankkeessa on kehitetty moniammatillisia, asiakkaan osallisuutta edistäviä palveluja, jotka ovat siirtäneet palvelujen painopistettä varhaiseen tukemiseen sekä tukeneet erityispalvelujen (esim. puheterapian ja lastenpsykiatrian) jalkautumista peruspalveluihin, kuten varhaiskasvatukseen ja kouluihin. 

Remontti-hankkeen kokonaisbudjetti ajalla 1.10.2010–31.10.2012 on 2. 466.667, josta valtionavustus on 1.850.000. Turun budjetti on 440.768 ja omarahoitusosuus 110.192.

Juurrutushankkeen kokonaisbudjetti ajalla 1.10.2012–30.10.2013 on 400.000, josta valtionavustus on 300.000. Turun oma budjetti on 118.000 ja omarahoitusosuus 29.500.

Remontti-hankkeessa tehty kehittämistyö

Hankkeen tavoitteen mukaisesti hankkeessa on kehitetty toimintamalleja ja työtapoja asiakkaan osallisuuden lisäämiseksi, asiakkaan varhaisen tukemisen ja ennaltaehkäisyn painottamiseksi sekä palvelurakenteiden kehittämiseksi.  

Kehitetyt toimintamallit voidaan jakaa seuraavien viiden otsikoiden alle:

1. Erityispalveluiden jalkautuminen varhaiskasvatukseen

Turussa on kehitetty puhetta tukevien kommunikaatiokeinojen käytön tehostamista päiväkoti-ikäisten lasten arjessa eli on lisätty päiväkotihenkilökunnan tietotaitoa käyttää puhetta tukevia kommunikointikeinoja lasten kommunikointivaikeuksista johtuvien käyttäytymis- ja keskittymisvaikeuksien lieventämiseksi.

Kasvatus- ja perheneuvolan osaamista lasten käytösongelmien ennaltaehkäisystä ja varhaisesta moniammatillisesta hoidosta on siirretty päivähoidon/ koulujen henkilöstölle ja lastenkodin henkilöstölle.

Päiväkotien työntekijät ovat pääsääntöisesti ottaneet uudet toimintamuodot vastaan innostuneesti, mikä on ollut myös onnistumisen kannalta keskeistä.

Uudet toimintamallit ovat herättäneet pedagogista keskustelua ammattilaisten kesken päiväkodeissa ja ne ovat lisänneet myös työssäjaksamista. Yleinen vastustus uuden oppimiseen on vähentynyt.

2. Erityispalveluiden jalkautumista kouluun 

Turussa on kehitetty yläkoulujen toiminnaksi Kasvamme yhdessä – vanhempainiltatoiminta oppilashuollon ja kasvatustoimen yhteistyönä tavoitteena vanhemmuuden tukeminen ja varhainen ongelmiin puuttuminen.

Vanhemmat ja nuoret ovat ottaneet Kasvamme yhdessä -toimintamallin hyvin vastaan. Haasteena on se, että opettajien näkökulmasta uudet toimintamallit tulevat jo olemassa olevien toimintojen, esimerkiksi vanhempainiltojen päälle. Vetovastuun selkeyttäminen ja opettajien motivointi edellyttävät toimenpiteitä jatkossa.

3. Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen

Remontissa kehitetty Lasta kannatteleva liittouma – työmalli on hallintokuntien yhteistyötä ja asiakkaan osallisuutta edistävä verkostotyön menetelmä, jonka käyttöönotto on meneillään 10 hankekunnassa.

Turussa moniammatillista yhteistyötä on tuettu muun muassa lastensuojelun sisäisessä perhehoidon kehittämisen parissa. Lisäksi Turussa on valmistunut ennaltaehkäisevän työn määrittely. 

4. Varhaisen perhetyön kehittäminen

Torin Kulma – perhekeskus on avattu haastavassa elämäntilanteessa olevien pikkulapsiperheiden tukemiseksi. Torin Kulmassa tuetaan perheiden elämänhallintataitojen palautumista ja ongelmien ennaltaehkäisemiseksi yhteistyönä neuvoloiden ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa. Torin Kulma on osoittautunut uuden sosiaalisen verkoston ja elämisen taitojen oppimispaikaksi, johon asiakkaat tulevat mielellään. Perheille on annettu apua aivan konkreettisissa asioissa, kuten ruoanlaitossa, ruokatalouden ylläpitämisessä ja lasten hoitamisessa. Toiminnan vakiinnuttamiseksi tehdään muun muassa asiakkaiden seurantaa haastattelemalla heitä vuoden päästä ensimmäisen käyntikerran jälkeen.

5. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen                                        

Satakunnassa on luotu kuntakohtaiset nuorten päihdepolut yhtenäisten toimintatapojen luomiseksi päihteiden käyttöön puuttumiseksi. Lisäksi kuntoutuksen asiakastyöryhmille on luotu ja otettukäyttöön nuorten ja jopa lasten alaryhmät, jolloin tarkoituksena on nuorten syrjäytymiskierteen katkaisu ja tukitoiminnan tavoitteellisuus.

Remontin virallinen vastuuhenkilö on peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa ja ohjausryhmän puheenjohtajana toimii palvelujohtaja Sirpa Kuronen. Turun Remontin työn tukena toimii ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on palvelutuotantojohtaja ja jäseninä ovat palvelujohtaja Kuronen, tutkimus- ja kehitysjohtaja sekä tulosaluejohtajat ja kasvatustoimen palvelujohtajat.

Remontti-juurruttamishankkeen tavoitteet Turussa

Remontin juurruttamishankesuunnitelmassa Turun pilotin toimenpiteet kohdistuvat seuraaviin kehittämiskohteisiin:

• Turun seudun perhehoidon rekrytointi, tuki ja valvonta
• Turun kriisiperhehoidon rekrytointi, tuki ja valvonta
• Kasvatus- ja perheneuvolan osaamisen siirtäminen lasten käytösongelmien ennaltaehkäisystä ja varhaisesta moniammatillisesta hoidosta päivähoidon/ koulujen henkilöstölle ja lastenkodin henkilöstölle
• Puhetta tukevien kommunikaatiokeinojen käytön tehostaminen päiväkoti-ikäisten lasten arjessa (Puhku)
• TORIN KULMA- toiminnan vakinaistaminen
• Kasvamme yhdessä – toimintamallin käyttöönotto Turun kaikissa yläkouluissa

Palvelujohtaja Sirpa Kuronen:

Sosiaali- ja terveystoimen lasten ja nuorten palvelujen kehittämisessä on päättyneen Kaste-ohjelmakauden aikana pyritty systemaattisesti käyttämään valtionapurahoitusta omien strategisten kehittämistavoitteiden toteuttamiseen. Remontin Turun piloteilla on haettu tukea ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen (Torin kulma ja Kasvamme yhdessä), lastensuojelun rakennemuutokseen (Perhehoidon pilotti) ja konsultatiivisen työn lisäämiseen (Puhku). Torin kulma ja Kasvamme yhdessä ovat valmiita otettaviksi pysyviksi toimintamalleiksi, johon juurruttamishankkeella saadaan hyvä varmistava tuki. Puhku ja Perhehoidon pilotti jatkavat juurruttamisvaiheessa osin kesken jäänyttä varsinaisen hankeajan työtä ja niiden toimintaa jatketaan hankeajan päätyttyä omana kehittämistyönä.

Remontin yleinen osio on antanut mahdollisuuksia laadukkaiden strategisia tavoitteita tukevien koulutusten järjestämiseen sekä vertaiskehittämiseen pilottialueiden välillä (esim. Satakunnan ja Turun perhehoidon pilotit, Kasvamme yhdessä – mallin vieminen Satakuntaan). Yleinen osio on mahdollistanut myös määrittelytyötä, joka ei perustoiminnan resurssein ole mahdollista (esim. ennaltaehkäisevän työn määrittely) ja joka hyödyttää koko hankealuetta.

Parhaillaan kartoitetaan lasten ja nuorten hankekehittämistarpeita Kaste II-kautta varten. Remontti-hankkeen kokemukset hyödynnetään tässä suunnitellussa niin sisällöllisesti kuin hanketeknisestikin. 

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusPeruspalvelulautakunnan yleisjaosto keskustelee Remontti -hankkeen tavoitteista ja tuloksista esittelytekstin ja alustuksen pohjalta ja merkitsee tilannekatsauksen tiedokseen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.