Yksinäisyys lasten ja nuorten ongelmana

Palvelujohtaja Sirpa Kuronen 14.4.2010:

Joka toinen vuosi tehtävän kouluterveyskyselyn mukaan aikaisempaa useammalla turkulaisella yläluokkalaisella oli vähintään yksi läheinen ystävä. Silti 8 % kyselyyn osallistuneista 8- ja 9-luokkalaisista ilmoitti, ettei heillä ole läheisiä ystäviä. Pojat kokivat olevansa vailla ystävää hieman tyttöjä useammin. Osuus on kuitenkin pienempi kuin Varsinais-Suomessa keskimäärin. Lukioikäisistä pojista ilman läheistä ystävää oli 11 prosenttia, tytöistä 5 prosenttia. Pojista ilman läheistä ystävää oli 11 prosenttia, tytöistä 5 prosenttia. Myös masentuneisuus yleistyi lukiolaisilla hieman. Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta oli 11 prosentilla lukiolaisista.

Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmassa 2009-2010 lasten ja nuorten hyvinvoinnin uhkatekijöinä mainitaan mm.

• vanhempien rakkauden, tuen ja läsnäolon puute tai muun välittävän aikuisen läsnäolon puute
• perheen yhteisen ajan ja yhdessä jaettujen kokemusten väheneminen
• kiusaaminen ja syrjintä
• yksinäisyys
• harrastamattomuus
• yleinen elämäntavan passivoituminen ja globalisoituminen; hallitsemattoman laaja virtuaalinen elämänpiiri ja arkinen yhteisöttömyys, josta seuraa hapuilu oman identiteetin kehittymisessä ja eristäytyminen normaalielämästä

Äärimmillään nämä uhkatekijät ovat toteutuneet viime vuosien traagisissa kouluampumistapauksissa, joissa tekoihin syyllistyneet nuoret ovat irtautuneet arkitodellisuudesta ja kokeneet vahvaa ulkopuolisuutta ja erillisyyttä. Näiden uhkien estämiseksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin painopisteiksi Turussa valittiin vanhemmuuden tukemisen ohella yhteisöllisyyden edistäminen.

Pienen lapsen elämässä perheellä on tärkein rooli. Pienten lasten vanhempien neuvottomuus ja tuen tarve on lisääntynyt omien läheisverkostojen puuttuessa. Vanhempien hyvinvointia pyritään tukemaan vertaistuen avulla. Tähän pyritään jo äitiysneuvolan perhevalmennuksessa ennen lapsen syntymää, ja tuki jatkuu lastenneuvolan perheryhmissä. Lastenneuvoloiden toimintaa ollaan kehittämässä aikaisempaa perhelähtöisemmäksi. Myös varhaiskasvatuksella on tukevaa toimintaa. Järjestöjen rooli vertaistuen järjestämisessä on merkittävä. Turku avustaa mm. MLL:n perhekahvilatoimintaa ja nyt vuonna 2010 ensimmäisen kerran myös lapsiperheiden tukihenkilötoimintaa.

Kouluiässä ja erityisesti nuoruudessa kaverisuhteiden ja kodin ulkopuolisen sosiaalisen elämän merkitys kasvaa. Ikätoverisuhteilla on suuri merkitys lapsen ja nuoren kehityksen eri alueilla. Yksinäisyys voi aiheuttaa psyykkisten ongelmien lisäksi myös fyysisiä ongelmia. Toisaalta yksinäisyyden tunteen kokeminen kuuluu osana nuoren irtautumiseen ja yksilöitymiseen. Huolta herättävän yksinäisyyden tunnistaminen onkin tärkeää esim. nuorten masennuksen tunnistamisessa.

Kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon laajemminkin tulee pystyä tunnistamaan huolenaiheet ja ottamaan ne puheeksi perheen kanssa, jotta tarvittava tuki voidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa järjestää. Kaupungin toimin lasten ja nuorten yksinäisyyttä voidaan ehkäistä turvaamalla riittävät harrastusmahdollisuudet ja esim. suunnittelemalla kaupunkiympäristö siten, että se mahdollistaa myös nuorille turvalliset kohtaamispaikat. Järjestöt, liikuntaseurat ja seurakunnat tarjoavat suurelle joukolle lapsia ja nuoria harrastustoiminnan lisäksi yhteisön, jonka osana kasvaa. Sosiaali- ja terveystoimi tukee järjestöjen toimintaa niin avustuksilla kuin sopimispohjaisella palvelujen hankinnallakin esim. nuorten tukihenkilötoiminnassa.

Uuden haasteen myös sosiaali- ja terveystoimen palvelujen kehittämiselle tuo virtuaalimaailma, joka on nuorille ja entistä enemmän myös lapsille osa arkipäivää.   

Työikäisten yksinäisyys

Palvelujohtaja Maisa Kuusela 14.4.2010:

Turussa yhden hengen asuntokuntia on 50,8 % kaikista asuntokunnista, suurin osa näistä on työikäisiä. Itsensä yksinäiseksi tuntevia työikäisiä turkulaisia on noin 15 prosenttia ikäryhmästä. Lähes kaikki turkulaiset työikäiset tapaavat kuitenkin läheisiään kerran kuukaudessa tai useammin.

Hyvinvointipuutteita, kuten työttömyyttä, pienituloisuutta ja sairautta esiintyy yksinasuvassa väestössä enemmän kuin muussa väestössä.

Aikuisten hyvinvointi- ja terveyskyselyssä kartoitetaan edelleen yksinäisyyttä, vastaajien sosiaalisia suhteita jne. Näiden tulosten perusteella voidaan suunnitella uusia toimenpiteitä. Sosiaali- ja terveystoimen toimenpiteiden tulee kohdistua erityisesti näiden hyvinvointipuutteiden ehkäisemiseen. Yhteistyötä tulee tehdä erityisesti kolmannen sektorin kanssa.

Vanhusten yksinäisyys

Palvelujohtaja Seija Arve 14.4.2010:

Yksinäisyys näyttää yleistyvän iän myötä, mutta ikä ei kuitenkaan yksin selitä yksinäisyyttä.  Yksinäisyyden tunne vaihtelee eikä se kaikkien kohdalla ole pysyvää.

Ikääntyneiden yleisimpiä yksinäisyyden syitä ovat sairaus ja siitä seurannut heikentynyt toimintakyky, leskeytyminen ja ystävyyssuhteiden puuttuminen. Yksinäisyys yhdistyy myös masennukseen ja elämään tyytymättömyyteen. Yksinäisyys voi johtaa dementoitumiseen, lisääntyneeseen terveyspalveluidenkäyttöön ja laitoshoidon tarpeeseen.

Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus. Toisille yksinäisyys voi olla kokemuksena myönteistä, toisille se on kielteistä. Yksinäisyyden tunnistamiseksi tarvitaan ihmisen lähempää tuntemista, pelkästään yksinäisyysmittarit eivät riitä arvioimaan koettua yksinäisyyttä.

Oleellisinta on tunnistaa ne, joita yksinäisyys vaivaa jatkuvasti ja ammattihenkilöiden tulee miettiä, millainen apu yksinäisyyteen kunkin kohdalla olisi tarpeellisin.

Tutkimusten mukaan näyttää siltä, ettei yksinäisyyttä pystytä lievittämään vain yksilöön kohdistuvilla toimenpiteillä tai pelkästään ammattiauttajien avulla. Vaikuttavia tuloksia on saatu mm. ryhmäkuntoutuksilla ja siitä ovat eniten hyötynet yksinäiset lesket, omaishoitajat, toimintakyvyn vajauksista kärsivät sekä mielenterveysongelmista kärsivät. Vaikuttavimmat ryhmien toiminnalliset sisällöt ovat Vanhustyön keskusliiton tekemän tutkimuksen mukaan olleet liikuntaryhmät, elämykselliset ryhmät sekä ryhmäterapia.

Turussa ikäihmisten yksinäisyyden vähentämiseen on panostettu monin tavoin. Ikäihmisillä on mahdollisuus hyödyntää kaupungin omia hyvinvointikeskuksia tai esimerkiksi kulttuuritoimen, opetustoimen ja liikuntatoimen järjestämiä toimintoja. Esimerkkejä näistä toiminnoista ovat kirjastot ja kulttuuritoimen ohjelmalliset tapahtumat eri puolilla kaupunkia, ikäihmisten yliopisto ja liikuntatoimen aktiiviryhmätoiminta. Vapaaehtoistoimintaa on kehitetty yhdessä järjestöjen ja seurakunnan kanssa ja myös vapaaehtoisten koulutuksen suunnittelua on tehty yhdessä.

Kaupungissa on mahdollisuus saada vapaaehtoistyöntekijöitä saattamaan mm elämyksellisten toimintojen kuten teatteri, konsertit jne piiriin yksinäisiä. Useilla yhdistyksillä ja seurakunnalla on kerho-/ryhmätoimintaa sekä Vanhustyön keskusliiton kehittämää ja valtakunnallisen muodon saanutta senioripysäkki- tai senioriklubitoimintaa Turussa järjestää mm Kaupunkilähetys. Turun sosiaali- ja terveystoimessa on myös yksi pro-gradu -työ narratiivisella menetelmällä, jolloin masennusoireiden ja yksinäisyyden taustatekijöitä saadaan ymmärrettäväksi ja tämän työn tuloksia voidaan käyttää vanhustenhoidon alueella.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusPeruspalvelulautakunnan yleisjaosto keskustelee yksinäisyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.