Palvelujohtajat Seija Arve, Maisa Kuusela ja Sirpa Kuronen 27.4.2009:

 

Suomalaiset – ja turkulaiset - voivat nykyisin paremmin kuin koskaan. Elinajanodote on tasaisesti kasvanut viimeisinä vuosikymmeninä ja väestön koettu terveys ja hyvinvointi on lisääntynyt. Kuitenkin sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot ovat pysyneet ennallaan tai jopa lisääntyneet. Sosiaali- ja terveydenhuolto joutuu kohtaamaan lisääntyvästi syrjäytymistä, henkistä pahoinvointia ja sosiaalisia ongelmia, mielenterveyden ongelmia, päihdeongelmia, ylipainoa ja siihen liittyviä sairauksia, tapaturmia ja kansainvälistymisen lisääntymisen myötä mahdollisesti ylikansallisia pandemioita. Ehkäisemällä näitä ongelmia ja suuntaamalla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden toimijoiden panostukset oikein ja oikeille asiakasryhmille, pystytään vaikuttavasti ja tehokkaasti lisäämään väestön hyvinvointia ja terveyttä.

 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Suomessa

 

Suomen terveyspolitiikka painotti 1970-luvulle asti palvelujärjestelmää ja sen kehittämistä. 1980-luvulla alettiin kiinnittää huomiota muihin keinoihin väestön terveyden edistämisessä (esimerkiksi Terveyttä kaikille vuoteen 2000-ohjelma). Terveyden edistäminen vahvistui terveyspolitiikassa uudelleen 2000-luvulla ja on tällä vuosikymmenellä saavuttamassa asemaa myös muilla hallinnonaloilla.

 

Vuonna 2001 Suomessa hyväksyttiin Terveys 2015 – kansanterveysohjelma. Kansallinen terveyshanke vuosina 2002–2007 korosti ennalta ehkäisevää työtä. Nykyisen hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE määrittelee keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. Ohjelman tavoitteena on syrjäytymisen vähentäminen, terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen, terveyserojen kaventaminen ja palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantaminen sekä alueellisten erojen vähentäminen.

 

Käynnissä on lisäksi muita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä hankkeita. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteina ovat väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Politiikkaohjelmalla pyritään vahvistamaan "Terveys kaikissa politiikoissa" -ajattelua ja jatkamaan Kansallisen terveyshankkeen aloittamaa terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevän työn kehittämistä. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman painopisteinä ovat ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (ent. Kansanterveyslaitos ja Stakes) ja Työterveyslaitoksen yhteinen TEROKA-hanke pyrkii erityisesti kaventamaan väestön terveyseroja parantamalla kaikkein huonoimmassa asemassa olevien terveyttä. Terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen tullee sisältymään myös uuteen terveydenhuoltolakiin.

 

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut useita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä julkaisuja, kuten esimerkiksi vuonna 2006 Terveyden edistämisen laatusuosituksen, joka sisältää suosituksia terveyden edistämisen johtamista, toiminnan suunnittelua ja toteutusta, yhteistyötä ja työnjakoa sekä terveyttä edistävän toiminnan ja osaamisen arviointia koskevista asioista.

 

Miten Turussa on edetty

 

Turun kaupunki on ollut vuosia mukana sekä kansallisessa Terve Kunta -verkostossa että kansainvälisessä Healthy Cities -ohjelmassa ja saanut vuonna 1989 ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina WHO:n Terve Kaupunki -nimityksen. Tämä verkostoituminen on luonut hyvän kasvualustan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle. Hyvinvointi ja elämän laatu, terveyden ja esteettömyyden edistäminen sekä elämänhallinnan ja oman aktiivisuuden tukeminen mainittiin kaupungin strategian painopistealueina 2005–2008. Uuden Turku-sopimuksen eri ikäkausien hyvinvointiohjelmat tulevat tukemaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sektori- ja hallintokuntarajojen yli.

Kaupungissa on toteutettu useita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä hankkeita. Turku on ollut mukana pilottikuntana TEROKA-hankkeessa ja yhteistyötä THL:n kanssa jatketaan hyvinvointi-indikaattoreiden ja aikuisten hyvinvointikyselyn parissa. PAINOKAS ja TurkuDEE – hankkeet ovat olleet onnistuneita terveyden edistämiseen liittyviä hankkeita. Turku koordinoi Remontti-hanketta, jossa STM:n Kaste-rahoituksella kehitetään työtapoja, joilla palvelut viedään mahdollisimman lähelle tukea tarvitsevia lapsia ja perheitä sekä kehitetään nuorille helposti tavoitettavia palveluja. Maahanmuuttajiin liittyvät hankkeet estävät syrjäytymistä ja edistävät integroitumista. Decipher-hankkeen avulla osoitetaan terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuutta. Perhefoorumi-hanke lisää koululaisten liikuntaa ja samalla yhteisöllisyyttä vanhempien kesken, Alkoholihaittojen ehkäisy -hanke pyrkii vähentämään alkoholin käyttöä ja siitä aiheutuvia ongelmia ja Jumppaa kotona –hanke tukee vanhusten aktiivista liikkumista.

 

Peruspalvelujohtaja Markku Suokas:

 

Ehdotus       Peruspalvelulautakunnan yleisjaosto keskustelee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen linjoista.