Vs. kehityspäällikkö Markku Lehtinen 18.3.2009:

Maahanmuuttajien määrä ja osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa nopeasti ja määrän ennustetaan edelleen nopeasti lisääntyvän. Vuonna 2006 Suomessa maahanmuuttajien määrä oli noin 3.3 % väestöstä. Suurimmat maahanmuuttajakeskittymät ovat pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Salossa.

Myös työperäinen maahanmuutto on jonkin verran kasvanut taantumasta huolimatta. Huolestuttavinta tällä hetkellä ovat alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden lasten ja nuorten suuri määrä. Kymmenkertaiset tulijamäärät edellisiin vuosiin verrattuna on vaikeuttanut hallittua sijoittamista tasapuolisesti eri kuntiin. Pakolaiskeskukset ovat täynnä ja korvaavia tiloja haetaan jatkuvasti.

Turussa vieraskielisten (muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia) määrä oli 31.12.2008 n. 11.800 henkeä. Kasvua edellisvuoteen verrattuna n. 600 henkilöä. Ruotsinkielisten määrä oli 5.2 % ja vieraskielisten osuus 6.7 % asukkaista. Vieraskielisten asuminen on Turussa keskittynyt pääasiassa neljälle eri asuntoalueelle Varissuolle 33.4 %, Lausteelle 25.4 %, Halisiin 22.4 % ja Kohmoon 15.2 %. Suurimmat neljä vieraskielistä ryhmää ovat venäläiset 2489, arabit 1242, kurdit 1036 ja albanit 983. Pääkaupunkiseudun jälkeen Turussa on asukasmäärään suhteutettuna suurin maahanmuuttajaväestö. Asukaslukuun suhteutettuna Varissuolla on enemmän maahanmuuttajia kuin yhdessäkään muussa lähiössä Suomessa. Joissakin ikäryhmissä Varissuolla on maahanmuuttajia yli 50 %.

Vuoden 2008 lopussa Turussa puhuttiin 96 eri kieltä, kansallisuuksia oli 124. Vuoden 2007 lopussa Turussa asui 3688 sellaista entistä ulkomaan kansalaista, joille oli myönnetty Suomen kansalaisuus vuosina 1990-2007.

Vuoden 2006 työssäkäyntitilaston mukaan työttömyysasteet vaihtelevat suuresti äidinkielen mukaan. Kun koko Turun työttömyysaste vuoden 2006 lopussa oli 10.2  %, suomenkielisillä se oli 9.5 %, ruotsinkielisillä 5.8 %, venäjänkielisillä 24.0 % , arabiankielisillä 55.5 %, kurdinkielisillä 46.5 % ja albaniankielisillä 42.4 %.

Maahanmuuttajien suurimpana työllistymisen esteenä on heikko suomen kielen taito ja riittämätön ammattitaito. Työnantajat ovat laskeneet viime aikoina kielitaitovaatimuksiaan. Kielikoulutusta ei ole tarjolla tarvetta vastaavasti eikä sitä ole riittävästi kartoitettu. Kielitason kartoitukseen on tulossa helpotusta Palo-hankkeen avulla.

Maahanmuuttajat ovat sinänsä varsin heterogeeninen ryhmä, heidän koulutuksensa on puutteellisempi, työttömyysaste suurempi ja tulotasonsa pienempi kuin muulla väestöllä. Lähtömaassa hankittu koulutus tai ammattitutkinto ei suoraan ole vertailukelpoinen suomalaisen koulutus- ja pätevyysjärjestelmän kanssa. Vieraskielisten työttömyysprosentti on vaihdellut viime vuosina 32 ja 38 %:n välillä. Maahanmuuttajien keskimääräinen työllistymisaika on VATT:n tutkimuksen mukaan kuusi vuotta, kun se muissa EU-maissa on vain 3-4 vuotta. Pienempi tulotaso selittyy pitkäaikaisella työttömyydellä ja korkealla työttömyysprosentilla.

Maahanmuuttajille ei ole järjestetty sosiaali- ja terveystoimessa omia erillisiä palveluja lukuun ottamatta ulkomaalaistoimiston järjestämää kotouttamistoimintaa alle kolme vuotta Suomessa asuville maahanmuuttajille. Sotessa on vireillä neljä maahanmuuttajiin kohdistuvaa hanketta;

1. PALO-hanke (kotoutumis- ja palvelunohjaus, matalan kynnyksen neuvontapalvelut ja kielitaidon kartoitus- ja ohjauspalvelut)

2. TRIANGELi-hanke (kielikoulutus ja työllisyyshanke)

3. Maahanmuuttajien terveystutkimus (terveydentilan kartoitushanke)

4. DROP IN (ennaltaehkäisevän perhetyön mallin kehittäminen, vapaa-ajan aktivointi, työllistymisen edistäminen, maahanmuuttajatyön koordinoinnin resurssointi).

Hankkeet esitellään lyhyesti kokouksessa.

Sosiaali- ja terveystoimessa ei ole aikaisemmin tarkasteltu maahanmuuttajien käyttämiä palveluja kokonaisuutena eikä mahdollisia palvelukapeikkoja tai palvelujen puutteita ole selvitetty yksityiskohtaisesti. Ydinprosesseihin sidottu toimintapoliittinen ohjelma puuttuu. Maahanmuuttajien käyttämien sosiaali- ja terveyspalvelujen käytön useudesta, kävijämääristä, ikärakenteesta, sukupuolesta jne ei ole saatavissa täsmällistä tilastotietoa.

Edellä olevan johdosta peruspalvelujohtaja Markku Suokas on 6.3.2009 asettanut työryhmän jonka tehtävänä on:

- selvittää edellä mainittujen tietojen keruumahdollisuudet (faktatiedot, arviot)

- osoittaa palvelujen ”pullonkaulat” ja tehdä esitykset niiden poistamiseksi ja palveluiden kehittämiseksi.

- selvittää asiakkuuden ongelmat  asiakkaiden ja palveluntuottajan näkökulmasta.

- luoda pohjaehdotus SOTE:n omalle maahanmuuttopoliittiselle ohjelmalle.

- rajata ja arvioida ne toimintapolitiikan keskeiset painopistealueet, joihin resurssit tulee kohdentaa

- arvioida muiden hallintokuntien palveluja, joiden tulisi toimia saumattomasti koko palveluketjussa

- koota ”hankesalkku” kaikista vireillä olevista maahanmuuttajahankkeista jotka tukevat SoTen perustehtävää

- esityksien tulee rakentua ydinprosesseihimme.

Työryhmään valittiin Maisa Kuusela, Marjatta Nieminen, Leena Savunen, Jyri Mikkola, Leila Rauvola, Juha Rantasaari ja puheenjohtajana ja vastuullisena selvityksen tekijänä vs. kehityspäällikkö Markku Lehtinen. Työryhmän tulee jättää selvityksensä peruspalvelujohtaja Markku Suokkaalle 30.4.2009 mennessä.

Peruspalvelujohtaja Markku Suokas:

EhdotusPeruspalvelulautakunnan yleisjaosto käy lähetekeskustelun edellä olevan esittelyn ja kokouksessa pidettävän tarkemman alustuksen pohjalta.

PäätösPeruspalvelulautakunnan yleisjaosto kävi lähetekeskustelun edellä olevan esittelyn ja kokouksessa pidetyn tarkemman alustuksen pohjalta ja merkitsi asian tiedoksi.

Asiaan palataan uudelleen toukokuun kokouksessa työryhmän esityksen valmistuttua.

Asia käsiteltiin §:n 4 jälkeen.