Turun kaupunki | § | Kokouspvm | Asia | 1 |
Peruspalvelulautakunnan yleisjaosto | 5 | 25.03.2009 | 4 |
3813-2009 (000, 015)
Turun kaupungin kestävään kehitykseen liittyvä toiminta ja eteneminen valtuustokaudella 2009-2012
Tiivistelmä:
Kestävä kehitys on olennainen osa Turun kaupungin arvomaailmaa ja strategista kehittämistä. Sitoutuminen kestävään kehitykseen ilmenee monista tehdyistä päätöksistä. Kaikessa päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon kestävän kehityksen edellytykset.
Perlaylj § 5
Suunnittelupäällikkö Ossi Niininen 18.3.2009:
Turku-strategiassa vuosille 2005-08 arvona mainittiin kestävä kehitys. Kestävää kehitystä on toteutettu edellisellä strategiakaudella hyväksytyn ympäristöstrategian ja kestävän kehityksen ohjelman Turku-Agenda 21 pohjalta. Turku-Agenda hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 29.8.2005.
Ohjelmaa laadittaessa otettiin ensi askeleet kestävän kehityksen ohjelmatyön suuntaamiseksi ekologisesta näkökulmasta myös sosiaaliseen ja kulttuuriseen sekä taloudelliseen näkökulmaan. Tämä näkökulman laajentaminen ilmeni sekä tavoiteasetannassa että laadituissa mittareissa, joissa painotettiin mm. elämänhallintaa, kuntalaisten osallistumista, taloudellisen ja sosiaalisen syrjäytymisen estämistä sekä ennaltaehkäisevän työn merkitystä. Ohjelman teossa eri hallintokuntien työryhmät miettivät omaa panostaan esitettyjen päätavoitteiden toteuttamiseksi. Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon työryhmät kehittivät kunkin kahdeksan päätavoitteen toteuttamiseksi 3-5 toimenpidettä edistämään ao. tavoitteen saavuttamista.
Kaupunginhallitus on monissa eri yhteyksissä käsitellyt kestävään kehitykseen liittyviä teemoja Turku-Agendan ohjelmavuosina: Kaupunginhallitus päätti 2.6.2008 (§ 344), että Kestävän kehityksen ohjelman päivitys vuosille 2009 – 2012 toteutetaan osana Turku strategian päivittämistä ja 17.12.2007 (§ 777) hyväksyessään ns. Ålborgin peruskartoituksen asettaa mitattavissa olevat tavoitteet paikallisesti tärkeille sitoumuskohteille Turku-strategian päivityksen yhteydessä.
Uuden kestävän kehityksen ohjelmatyön keskeisenä perustana voisi näin ollen olla vuosille 2005-08 laaditun ohjelman lisäksi, Turku strategia, Ålborgin sitoumusten peruskartoitus ja valtuustoryhmien välinen sopimus, jossa kestävän kehityksen tavoitteisiin on sitouduttu. Lisäksi päivitystyö on syytä sitoa osaksi niin sanottua kestävän kehityksen budjetointia, johon siirtymisestä valtuusto päätti 26.11.2007 (§ 242).
Turun kaupunginvaltuusto päätti 16.2.2009 § 55 valtuustoryhmien välisestä sopimuksesta valtuustokaudelle 2009 – 2012. Sopimuksessa todetaan mm., että sopimuksen tehneet ryhmät haluavat turvata Turun seudun vetovoiman ja kasvun kestävän kehityksen mukaisesti. Edelleen, että Turkuun laaditaan oma ilmasto- ja energiaohjelma ohjaamaan kaupungin päästövähennyksiä ja energiansäästöä. Kevään 2009 aikana selvitetään mahdollisuus siirtyä kestävän kehityksen budjetointiin v. 2010. Kaupunkiympäristön kehittämisessä tavoitteena on tiivistää ja eheyttää kaupunkirakennetta sekä vähentää liikenteen tarvetta ja energian kulutusta. Keskeisiä hankkeita ovat ydinkeskustan kevyen liikenteen kehittäminen sekä päätös joukkoliikenneohjelmasta, johon kuuluu sekä seudullisen bussiliikenteen käynnistäminen naapurikuntien kanssa että pikaraitiotien vaikutusten, kustannusten ja toteuttamismahdollisuuksien arvioiminen ja päätöksenteko v. 2010 loppuun mennessä. Kaupunki pyrkii vähentämään merkittävästi alueeltaan vesistöihin valuvaa kuormitusta ja edellyttää sitä myös muilta.
Kaupunginvaltuusto päätti 9.3.2009 § 78 valtuustokauden 2009-2012 aikana laadittavista ohjelmista. Valtuuston ohjeellisena hyväksymä ohjelmakokonaisuus muodostuu siten, että se ottaa huomioon kestävän kehityksen kaikki osa-alueet: ympäristön, väestön sosioekonomisen kehityksen sekä talouden näkökulmat. Ohjelmarakenne tukee myös kaupunginvaltuuston tekemää päätöstä kestävän kehityksen mukaisesta budjetoinnista. Koko ohjelmakokonaisuuden ohjaavana näkemyksenä on ”Kestävästi kehittyvä – tasapainoinen Turku”.
Ohjelmat laaditaan kevään 2009 aikana siten, että ohjelmakokonaisuus tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn 4.5.2009, jolloin kaupunginvaltuusto voisi päättää ohjelmista 11.5.2009. Ohjelmien toimeenpano tapahtuu talousarvion valmistelun yhteydessä osana talousarviota. Ohjelmien keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet jalkautetaan osaksi hallintokuntien talousarvioita sekä strategisia palvelu- ja tilaajatuottajasopimuksia. Sopimusten toimeenpanoa seurataan toiminnan ja talouden raportoinnin yhteydessä kolme kertaa vuodessa. Hallintokunnat eivät enää jatkossa laadi omia kaupunginvaltuustossa hyväksyttäviä strategioita tai erillisohjelmia, vaan strateginen ohjaus tapahtuu edellä kuvatulla tavalla.
Turku-sopimus jakautuu kolmeen strategiseen teemaan: vetovoimaisuus ja kilpailukyky, asukkaiden hyvinvointi sekä resurssien tasapainoinen ohjaus. Kestävän kehityksen näkökulmasta tärkeitä ohjelmia ovat vetovoimaisuus ja kilpailukyky -teemaan sisältyvät ohjelmat: asunto- ja maankäyttöohjelma ja ympäristöohjelma (sisältää RVS:n ilmasto- ja energiaohjelman sekä joukkoliikenneohjelman). Asukkaiden hyvinvointi -teemaan sisältyvät ohjelmat lasten- ja nuorten ohjelma, työikäisen väestön ohjelma ja senioriohjelma, joissa esille tulevat sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät teemat. Resurssien tasapainoiseen ohjaukseen sisältyvässä talousohjelmassa, henkilöstöohjelmassa ja palveluohjelmassa esille nousevat kestävä taloudellinen kehitys ja palveluiden järjestäminen kestävän kehityksen mukaisella tavalla.
Tehdyillä päätöksillä Turun kaupunki oli valtuustokaudella vv. 2005-08 ja on edelleen vv. 2009-2012 voimakkaasti sitoutunut edistämään kestävää kehitystä kokonaisuutena ekologisesta näkökulmasta aina sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen näkökulmaan saakka.
Kaupungissa on tavoitteena siirtyä kestävän kehityksen budjetointiin, jolloin jo budjetin laadinnan yhteydessä tarkastellaan kestävän kehityksen ohjelman mukaisia määrällisiä tavoitteita ja toimenpiteiden edellyttämiä määrärahoja. Suorien euro-määräisten tavoitteiden asettaminen on kuitenkin ongelmallista. Kestävän kehityksen budjetoinnin yhteydessä tulisi korostaa elinkaari-ajattelun merkitystä. Budjetoinnin kehittäminen edellyttänee myös oman valmistelutyöryhmän asettamista ja varsin perusteellista pohdintaa siitä, miten budjetointi toteutetaan.
Hallintokuntien roolin pääpaino kestävän kehityksen edistämisessä on tapahtunut ympäristöraportoinnin puitteissa, jolloin huomiota on kiinnitetty oman toiminnan ekologiseen kestävyyteen esim. energian säästöön, paperin kulutukseen, kuljetusten organisointiin jne. ja tässä saavutettujen tulosten raportointiin ja arviointiin. Kuten yllä mainittiin, niin laajempaan näkemykseen päästiin Turku-Agenda 21 -ohjelman puitteissa, jonka yhteydessä hallintokunnat suunnittelivat omia toimenpiteitään kahdeksan päätavoitteen edistämiseksi. Ohjelman toteutumisesta tehdään keskitetysti kysely hallintokunnille kevään 2009 aikana osana kestävän kehityksen raportointia. Auditointi kaikissa kaupungin hallintokunnissa, laitoksissa ja yhtiöissä koskee Turun kaupungin kestävän kehityksen ohjelman 2005-2008 toimeenpanoa. Kyselyllä selvitetään kestävän kehityksen ohjelman toteutumista suhteessa tavoitteisiin ja keinoihin, joita hallintokunta sitoutui ohjelmakaudella toteuttamaan.
Peruspalvelujohtaja Markku Suokas:
EhdotusPeruspalvelulautakunnan yleisjaosto käy lähetekeskustelun kestävän kehityksen edistämisestä sosiaali- ja terveystoimessa edellä olevan esittelyn ja kokouksessa pidettävän esityksen pohjalta.
PäätösPeruspalvelulautakunnan yleisjaosto kävi lähetekeskustelun kestävän kehityksen edistämisestä sosiaali- ja terveystoimessa edellä olevan esittelyn ja kokouksessa pidetyn esityksen pohjalta ja merkitsi asian tiedoksi.
Asia käsiteltiin §:n 6 jälkeen.