Avohuollon toimistopäällikkö Minna Virta ja sijaishuollon vt. toimistopäällikkö Eira Virolainen 27.11.2012:

Avohuollon lastensuojelu

Lastensuojelulaissa velvoitetaan tietyt viranomaiset ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, mikäli he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka tilanne edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä. Lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta sitten, kun ryhdytään laatimaan lastensuojelutarpeen selvitystä tai ryhdytään kiireellisiin lastensuojeluntoimenpiteisiin. Jos lastensuojelutarpeen selvityksen perusteella nähdään tarve lastensuojelutoimenpiteille, laaditaan lapselle asiakassuunnitelma.

Liite 1Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011

Lastensuojeluasia saa useimmiten alkunsa kun sosiaalityöntekijä on vastaanottanut lastensuojeluilmoituksen. Ilmoitusten lukumäärä väheni Helsingissä, Turussa ja Tampereella vuodesta 2008 vuoteen 2009. Tämän jälkeen lukumäärä on jälleen kasvanut myös näissä kaupungeissa. Vuoden 2011 aikana lastensuojeluilmoituksia tehtiin kaikissa Kuusikko-kunnissa enemmän kuin koskaan aikaisemmin: Helsingissä 12 440, Espoossa 4 294, Vantaalla 7 120, Turussa 5 866, Tampereella 2 692 ja Oulussa 2 923.

Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä on lähes kaksinkertainen ilmoitusten kohteena oleviin lapsiin verrattuna. Samasta lapsesta saattaa ilmoittaa useampi ilmoittaja ja ilmoituksia voi tulla useampaan kertaan vuoden aikana samasta perheestä. Noin seitsemästä prosentista Kuusikko-kuntien 0 – 17-vuotiaista lapsista tehtiin lastensuojeluilmoitus vuoden 2011 aikana. Vantaalla (9 %) ja Turussa (10,1 %) osuus oli Kuusikon keskiarvoa huomattavasti suurempi, Espoossa (4,5 %) ja Tampereella (5 %) huomattavasti matalampi.

Kuusikko-kunnissa tehtiin vuonna 2011 hieman yli 9 000 lastensuojelutarpeen selvitystä. Tämä on lähes 20 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna ja 135 prosenttia enemmän kuin vuonna 2008, jolloin suojelutarpeenselvityksiä tehtiin noin 3 800.

Lastensuojelutarpeen selvitysten lukumäärän kasvua selittää vuoden 2008 alussa voimaan tullut lastensuojelulaki, jossa säädetään määräajat lastensuojelutarpeen selvityksen laatimiselle. Kuusikko-kunnat seuraavat laissa määrättyjen aikarajojen toteutumista, mutta vertailukelpoista tilastoa asiasta ei ole saatavilla.

Lastensuojelun avohuollon asiakkaat

Lastensuojelun avohuollolla tarkoitetaan tukitoimia, joihin on ryhdyttävä, jos kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä, tai jos lapsi omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Avohuollon tukitoimet ovat aina ensisijaisia huostaanottoon ja sijaishuoltoon nähden.

Lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli Kuusikko-kunnissa vuoden 2011 aikana yhteensä yli 25 000 lasta, mikä oli vajaat viisi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Avohuollon asiakkaiden lukumäärä on kasvanut kaikissa Kuusikko-kunnissa vuodesta 2008 vuoteen 2011 noin 30 prosenttia.

Avohuollon sosiaalityössä lapsille nimetään aina oma vastuusosiaalityöntekijä. Alla olevasta käy ilmi vastuusosiaalityöntekijöiden vakanssit ja avohuollon piirissä olevien lasten lukumäärä Kuusikko-kunnissa.

Avohuollon 0 – 17-vuotiaiden asiakasmäärä yhtä avohuollon vastuusosiaalityöntekijän vakanssia kohden vuosina 2010 – 2011 (ei sisällä sijais- eikä jälkihuoltoa).

Yllä olevista luvuista käy ilmi se, että Turun luvut ovat huomattavasti suuremmat kuin mitä muissa Kuusikon kaupungeissa, kun tarkastellaan asiakasmääriä/avohuollon vastuusosiaalityöntekijän vakanssi.

Lastensuojelun kustannukset

Lastensuojelun kokonaiskustannukset vuonna 2011 olivat Kuusikkokunnissa yhteensä 299 964 750 €. Alla olevasta käyvät ilmi kokonaiskustannukset eri kaupungeissa,

joista avohuollon kustannukset (%)

joista sijaishuollon kustannukset (%)

Avohuollon kokonaiskustannukset euroissa vuonna 2011 olivat alla olevan taulukon mukaisia

Turussa on lähdetty panostamaan lastensuojelun avohuoltoon vuoden 2011 aikana, koska prosenttiosuus avohuollossa on kokonaiskustannuksista 15 % Kuusikon keskiarvon ollessa 21,2 %.

Sijaishuolto

Sijoitusten kustannukset ovat nousseet Kuusikkokunnissa vuodesta 2010. Helsingissä (0,4 %) ja Turussa (3,1 %) kustannusten nousu on ollut vain vähäistä, mutta Vantaalla (10, 4%), Tampereella (7,8%) ja erityisesti Oulussa (24,9 %) kustannukset ovat nousseet huomattavasti. Lasten sijaishuollon kustannukset Turussa ovat olleet 30 miljoonaa euroa, Vantaalla 31 miljoonaa euroa, Espoossa 35 miljoonaa euroa ja Helsingissä 97 miljoonaa euroa. Turkua alemmat kustannukset ovat olleet Tampereella (27 miljoonaa euroa ja Oulussa 13 miljoonaa euroa).

Lasten sijaishuollon kustannukset 0-17 vuotiasta sijoitettuna ollutta lasta kohti vuonna 2011 olivat Turussa Kuusikon korkeimmat: n. 53 00€ lasta kohden. Sijoitusten kustannukset ovat laskeneet vuodesta 2010, jolloin kustannus / lapsi on ollut n. 57 000€.

Vuoden 2011 aikana kunnat ovat varautuneet vuoden 2012 alussa voimaan tulleeseen lastensuojelulain muutokseen, jonka mukaan lapsen hoito on järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa. Laitoshoidon osuus on Turussa ollut vuonna 2010 yli puolet.  Sijoitukset jakautuvat seuraavasti: Kunnalliset laitokset 29 %, ostopalvelulaitokset 33,4 %, ammatilliset perhekodit 4,4 % ja sijaisperhehoito 33,3 %. Vuonna 2010 vastaava jakautuma on ollut: sijoitetuista lapsista oli kunnallisissa laitoksissa 41,3 %, ostopalvelulaitoksissa 43,5 % ja ammatillisissa perhekodeissa 5,9 % ja sijaisperhehoidossa 9,3 %. Sijaisperhehoidon lisääntyminen ja laitoshoidon väheneminen on nähtävissä muutoksena vuosien 2010 ja 2011 välillä.

Sijoitusten hoitovuorokausien keskimääräiset kustannukset ovat nousseet kaikissa Kuusikko-kunnissa vuodesta 2010. Suurimmat hoitovuorokausimaksut ovat kunnallisissa ja ostopalvelulaitoksissa, pienimmät sijaisperhehoidossa. Turussa kunnallisten laitosten keskimääräinen hoitovuorokausihinta vuonna 2011 oli 268€, ostopalvelulaitoksessa 253€, ammatillisessa perhekodissa 218€ ja sijaisperhehoidossa 63€.

Jälkihuollolla tarkoitetaan tukea, jota annetaan sijaishuollossa olleelle lapselle tai nuorelle tukemalla lasta tai nuorta sekä hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on ollut. Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta.

Jälkihuollon asiakkaiden lukumäärä on kasvanut kaikissa Kuusikkokunnissa vuodesta 2008 vuoteen 2011. Jälkihuollon asiakkaana olleiden nuorten osuus on Tamperetta lukuun ottamatta kasvanut myös suhteessa samanikäiseen väestöön. Jälkihuollon asiakkaana olleiden nuorten osuus vastaavan ikäiseen väestöön Turussa on Kuusikko-raportin mukaan seuraava; vuonna 2010 jälkihuollettavien osuus 18 -20 vuotiaista on ollut 3,2 % ja vuonna 2011 3,1 %.

Jälkihuollon kustannukset on Kuusikko-raportissa kerätty osana avohuollon kustannuksia. Jälkihuollon kustannusten osuus kaikista avohuollon kustannuksista oli Turussa 10,2 %.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusPeruspalvelulautakunta merkitsee tiedokseen Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.