Tulosaluejohtaja Leila Visa, toimistopäällikkö Merja Niinimäki ja johtava sosiaalityöntekijä Marja Suviala:

Vuosien 2008 ja 2009 tilannetta kuvaavat raportit sisälsivät mm. järjestelmäesittelyn, jossa kuvattiin, miten päihdehuollon palvelut on järjestetty ja mitä asioita palveluissa on priorisoitu eri Kuusikko-kunnissa. Kuvauksessa havaittiin suuria eroja palvelujen järjestämisessä ja myös siinä, miten kaupungit ovat määritelleet eri palvelumuodot. Erot näissä määrittelyissä vaikeuttivat ja edelleen vaikeuttavat kaupunkien vertailua, sillä vuotta 2011 edeltävät kustannustiedot eivät kaikin osin ole kuntien välillä vertailukelpoisia. Tietojen keruun periaatteen muuttumisen vuoksi kustannustiedot eivät myöskään ole ajallisesti täysin vertailukelpoisia. Vuoden 2011 raportissa on siirrytty kaikkien palvelujen osalta nettokustannusten käyttöön.

Vuoden 2010 raportissa kuvattiin Kuusikko-kuntien hyviä työkäytäntöjä ja arvioitiin, miten näitä työmalleja on mahdollista hyödyntää päihdehuollossa. Raportissa esiteltiin myös matalan kynnyksen paikkoja.  Uusien työmallien ja hyvien työkäytäntöjen kuvauksia jatkettiin vuoden 2011 raportissa. Päihdehuollon määritelmiin tehtiin tarkennuksia ja ne esiteltiin vuoden 2011 raportissa. Vuoden 2011 raportista löytyy myös, ensimmäistä kertaa Kuusikko-kunnissa (Helsinki, Espoo Oulu) toteutetut asiakaskyselyt. Erillisselvityksenä vuoden 2011 raportissa on käsitelty kunnissa ilmeneviä päihdehaittoja. Päihdehaittojen tarkastelussa on hyödynnetty kuusikon omien tietojen lisäksi Tilastokeskuksen ja Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen tietoja.

Päihdepalveluiden raportti on valmistunut lokakuussa 2012 ja se on julkaistu Kuusikko-työryhmän julkaisuna 7/2012. Julkaisu on luettavissa myös Kuusikko-työryhmän sivuilta osoitteesta www.kuusikkokunnat.fi.

Liite 1Kuusikkoraportti 2011 päihdehuolto

Raporttiin on kerätty tietoja päihdepalveluiden asiakasmääristä, suoritteista ja kustannuksista vuonna 2011.

Päihdehuollon kokonaiskustannukset ja kokonaiskustannusten jakautuminen eri palveluihin

Vuonna 2011 alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa oli 10,1 litraa 100-prosenttisena alkoholina asukasta kohti. Kasvua edelliseen vuoteen oli yksi prosentti. Pääasiallinen syy kulutuksen kasvuun oli 1.1.2012 voimaan astunut alkoholiveron korotus, mikä sai vähittäismyyntiliikkeet ja anniskeluravintolat täyttämään varastonsa ennen vuoden 2011 loppua. Kokonaiskulutus olisi THL:n mukaan laskenut hieman edellisvuodesta ilman näitä ostoja.

Kuusikko-kuntien päihdehuollon kokonaisnettokustannukset olivat 103,2 miljoonaa euroa vuonna 2011. Nousua edellisvuoteen verrattuna oli 1,7 % vuoden 2011 rahan arvossa. Turun päihdehuollon kokonaiskustannukset olivat 10,3 miljoonaa euroa vuonna 2011. Suhteellisesti eniten kustannukset ovat kasvaneet edellisvuodesta Turussa noin 5.4 % ja Helsingissä noin 4,8 %. Kustannukset laskivat edellisvuodesta Espoossa noin 6,3 % ja Tampereella noin 3,2 %.

Päihdehuollon palveluiden kokonaiskustannuksista Turun osalta voidaan todeta, että Kuusikon muihin kuntiin verrattuna käytetään vähiten avohuollon palveluihin ilman korvaushoitoa eli 20,3 %, avohuollon korvaushoitoon vähiten eli 5,2 %, asumispalveluihin toiseksi eniten Helsingin jälkeen eli 42,3 % ja laitospalveluihin toiseksi eniten Vantaan jälkeen eli 32,2 %.

Merkittävin muutos päihdehuollon palvelurakenteessa ovat erilaiset avokuntoutukselliset palvelut, muun muassa päiväkuntoutus- ja muut ryhmätoiminnot. Moniin kuntiin on tullut käyttöön myös keskitettyä palveluohjausta. Muutosten seurauksena mm. laitoskuntoutusajat ovat lyhentyneet ja muutoksilla on ollut kustannuksia pienentävä vaikutus. Asumispalveluissa on Kuusikko-kunnissa sitä vastoin tapahtunut merkittävää lisäystä.

Kun kokonaiskustannukset jyvitetään 18 vuotta täyttänyttä asukasta kohden, päihdehuollon palvelujen kustannukset olivat keskimäärin 80 euroa vuonna 2011 ja 77 euroa vuonna 2010. Eniten kustannukset ovat kasvaneet 18 vuotta täyttänyttä asukasta kohden Helsingissä (noin seitsemän euroa).  Espoossa kustannukset ovat laskeneet kolmella eurolla. Kokonaiskustannukset Tampereella (77 euroa vuonna 2011) ja Oulussa (36 euroa vuonna 2011) ovat pysyneet 18 vuotta täyttänyttä asukasta kohden samantasoisina kahden viimeisen vuoden aikana. Turussa päihdehuollon erityispalvelujen kokonaiskustannukset 18 vuotta täyttänyttä asukasta kohden kasvoivat 69 euroon vuonna 2011 (64 euroa vuonna 2010 ja 70 euroa vuonna 2009). Vuoden 2011 menojen kasvua tapahtui mm. päihdehuollon ostetuissa asumispalveluissa ja ostetuissa katkaisuhoitopalveluissa.

Päihdehuollon eri palvelut (Muun muassa A-klinikat ja nuorisoasemat)

Käyntejä A-klinikoille ja nuorisoasemille tehtiin Kuusikko-kunnissa noin 157 300 vuonna 2011 ja noin 164 800 vuonna 2010. Käyntien lukumäärä laski noin 4,6 % edellisvuodesta. Kävijämäärän laskua selittää erityisesti Helsinki, jossa oli noin 15 000 polikliinisten palvelujen käyntiä vähemmän kuin edellisvuonna. Kävijämäärän laskua Helsingissä selittää se, että vuoden 2011 alusta alkoholiavokatkaisukäynnit ja ajokelpoisuuden arvioinnit siirtyivät A-klinikoilta terveysasemille. Helsinki tilastoi polikliinisiin palveluihin myös yksilö- ja perhearvokuntoutusyksikön käynnit ja ostopalveluna hankittavat avokuntoutusjaksot. Turussa käyntien lukumäärä oli 14 108 ja käynteihin sisällytettiin A-klinikan nuorisoaseman käyntien lisäksi myös päihdepsykiatrian poliklinikkakäynnit vuodesta 2011 alkaen. Turun A-klinikka ja nuorisoasema supistivat palvelujaan kesäksi 2011 kuten edellisenäkin vuonna.

Asiakas kävi keskimäärin noin 10 kertaa polikliinisissä palveluissa vuonna 2011 Kuusikko-kunnissa. Turussa käyntejä oli noin 9 per asiakas, Oulussa vajaa 7 käyntiä per asiakas ja Tampereella runsaat 11 käyntiä per asiakas.

Päihdehuollon asumispalveluissa tavoitteena on luoda kokonaisuus, jossa eri vaiheessa oleville asiakkaille pystytään tarjoamaan kuntoutumista tukeva asumismuoto. Asumispalvelujen tavoitteena on asiakkaan asumisen turvaaminen sekä tukeminen päihteettömyyteen ja ohjaaminen palvelujen piiriin.

Päihdehuollon kuntouttavien asumispalvelujen vuorokaudet olivat noin 983 000 vuonna 2011 ja noin 819 000 vuonna 2010. Asumispalvelujen asiakkaiden määrä kasvoi edellisvuodesta vajaalla 300 asukkaalla eli asumispalveluissa oli asiakkaita noin 5 500. Asumisvuorokausien määrä kasvoi kaikissa muissa kunnissa paitsi Turussa ja Oulussa. Suurin suhteellinen kasvu tapahtui edellisvuodesta Tampereella, jossa kasvua oli lähes 40 prosenttia. Turussa asumispalvelujen vuorokausia oli 107 421 vuonna 2011 ja 113 502 vuonna 2010. Laskua selittävät mm. Paattisten huoltokodin asukaspaikkaluvun pieneneminen 69 paikasta 46 paikkaan asteittain vuonna 2011 sekä neljän päihdehuollon tukiasunnon tuhoutuminen tulipalossa helmikuussa 2011. Korjatut asunnot saatiin käyttöön vasta vuonna 2012.

Päihdehuollon kuntouttavien asumispalvelujen kokonaiskustannukset olivat noin 44 miljoonaa euroa vuonna 2011. Kustannukset kasvoivat Kuusikko-kunnissa edellisvuodesta 7,1 prosenttia. Kustannusten kasvu selittyy yksinomaan Helsingissä tapahtuneiden kustannusten kasvulla, sillä muissa kunnissa kustannukset ovat supistuneet tai pysyneet suurin piirtein ennallaan.

Päihdehuollon asumispalvelujen (tuki- ja tuettu asuminen, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, tilapäinen palveluasuminen) kokonaiskustannukset olivat Turussa 4,37 miljoonaa euroa. Kustannukset per asumisvuorokausi olivat Turussa 41 euroa, kun Kuusikko-kunnissa se oli keskimäärin 44 euroa. Vantaalla kustannukset olivat suurimmat eli 71 euroa ja Oulussa pienimmät eli 32 euroa. Tampereen kustannukset per asumisvuorokausi oli 43 euroa. Turun asumisvuorokausien kustannuksia selittävät mm. huomattavan pienet kustannukset päihdehuollon tuetussa asumisessa. Päihdehuollon omissa tukiasunnoissa työskentelevien ohjaajien palkkakustannukset ovat sisältyneet kunnan omien päihdehuollon toimintayksiköiden menoihin, mikä on vaikuttanut myös kustannusten pienuuteen tukiasumisessa. Turussa asumisvuorokausia on merkittävästi lisätty tuetussa asumisessa eli asumispalvelujen vuorokausista 42 prosenttia on tuetun asumisen vuorokausia. Asiakkaiden siirtyminen kevyemmän tuen piiriin on laskenut kustannuksia per asumisvuorokausi päihdehuollon asumispalveluissa. Oulussa päihdehuollon asumispalvelut toteutetaan pääasiallisesti kaupungin omana tuotantona ja Tampereella on siirrytty kevyempään tukiasumiseen ja kotiin annettavaan tuettuun asumiseen.

Päihdehuollon katkaisu-, vieroitus- ja kuntoutushoidon hoitovuorokaudet ovat jatkaneet vuodesta 2007 alkanutta yhtäjaksoista laskuaan. Vuonna 2011 hoitovuorokausia oli Kuusikko-kunnissa noin 144 000, kun vielä vuotta aiemmin vuorokausia oli noin 150 000. Myös asiakkaiden määrä on vähentynyt (6819 asiakasta vuonna 2011 ja 7260 asiakasta vuonna 2010). Laitoshoidon tarve on vähentynyt avohoito- ja asumispalvelujen kehittämisen ja lisääntyneen tarjonnan myötä. Päihdehuollon laitoshoidon kustannukset ovat vähentyneet vuodesta 2008 alkaen. Turun laitoshoidon kustannuksissa tapahtui vuonna 2010 notkahdus, mikä selittyi mm. hoitoonohjauksen hidastumisella päihdehuollon pitkäaikaiseen laitoskuntoutukseen. Kustannusten kasvu Turussa vuonna 2011 selittyy puolestaan kasvaneilla asiakas- ja hoitovuorokausien määrillä. Kustannukset per laitoshoitovuorokausi olivat Kuusikko-kunnissa keskimäärin 180 euroa. Turussa kustannukset olivat suurimmat eli 207 euroa per laitoshoitovuorokausi ja toiseksi suurimmat Vantaalla eli 189 euroa per laitosvuorokausi. Pienimmät kustannukset olivat Tampereella 146 euroa per laitoshoitovuorokausi ja toiseksi pienimmät Espoossa 175 euroa per laitosvuorokausi. Turussa kustannuksissa on myös päihdepsykiatrian vuodeosaston A3 kustannukset, jotka nostavat laitoshoidon kokonaiskustannuksia. Kyseessä on 12-paikkainen suljettu psykiatrinen vuodeosasto, jonka tehtävänä on tutkia ja hoitaa vakavista mielenterveys- ja päihderiippuvuusongelmista kärsiviä potilaita. Toimintayksikkö toimii täydellä kapasiteetilla ja kustannukset olivat 273 euroa/vrk. Vastaavasti Turun A-klinikkatoimen tuottamassa katkaisuhoidossa hoidon hinta oli 222 euroa/vrk ja päihdehuollon pitkäaikaisessa laitoskuntoutuksessa 151 euroa/vrk.

Kuntien vastuulla olevien korvaushoidon asiakkaiden määrät ovat kasvaneet. Kuusikko-kunnissa oli 1 234 korvaushoidon asiakasta vuonna 2011, 1 010 korvaushoidon asiakasta vuonna 2010 ja 962 korvaushoidon asiakasta vuona 2009. Asiakasta kohti laskettujen korvaushoitokustannusten hinta vaihteli 24–64 euron välillä asiakaskäyntiä kohden. Turku ja Oulu olivat ainoita kuntia, joissa käyntihinta oli alle 30 euroa ja Espoo ainoa kunta, jossa käyntihinta oli yli 60 euroa. Turun päihdepsykiatrian yksikköön kuuluva korvaushoitopoliklinikka toteuttaa opioidikorvaushoitoa ja hoidot alkavat pääsääntöisesti siellä. Korvaushoito on joko kuntouttavaa, päihteettömyyteen tähtäävää hoitoa tai potilaan elämänlaadun parantamiseen ja terveyshaittojen vähentämiseen tähtäävää, haittoja vähentävää hoitoa. Turussa perusterveydenhuollossa hoidettavien ylläpitopotilaitten määrä on pysynyt ennallaan eli vuonna 2011 heitä oli 62. Terveysasemilla opioidiriippuvaisten potilaiden jatkohoito painottuu lääkehoidon toteuttamiseen. Apteekkijakelua on Turussa sitä vastoin käytetty vähäisessä määrässä.

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut

Päihdehuollon Kuusikko-raportissa on käsitelty myös mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita. Turussa kustannukset kasvoivat noin 5 % ja asiakasmäärä arviolta noin 10 % edellisvuodesta.. Kustannukset vuonna 2011 olivat Turussa noin 7,8 miljoonaa euroa. Oulun osalta asiakasmäärien ja asumisvuorokausien kasvu on heijastunut myös kustannuksiin eli kustannukset kasvoivat noin 22 %. Pääkaupunkiseudun kunnissa kustannukset näyttäisivät laskeneen edellisvuodesta huolimatta asiakasmäärien ja asumisvuorokausien kasvusta. Turussa mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut ostetaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Asumispalvelut kilpailutettiin vuonna 2008. Asiakkaiden määrä on kolminkertaistunut vuosituhannen vaihteesta.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusPeruspalvelulautakunta merkitsee tiedokseen Suomen kuuden suurimman kaupungin päihdepalveluiden vertailun vuodelta 2011.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.