Turun toiminnot Kaste II –ohjelmaan valmisteltavassa Hyvinvoiva lapsi ja nuori –hankkeessa

Hankesuunnitelma liittyy Kaste II –ohjelman osa-ohjelman II ”Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan” toimenpiteisIIn 4 ja 5:

•Kehitetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuuksia ja otetaan käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia.

•Vahvistetaan ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja sekä kehitetään lastensuojelutyötä.

Hanke toteutetaan Varsinais-Suomessa Turussa, Kaarinassa, Raisiossa Kemiönsaarella ja Paraisilla. Kuntien yhteenlaskettu väestö on 256 948 henkilöä (31.12.2011).

Miksi tarvitsemme Turussa vielä Remontin jälkeen lasten ja nuorten Kaste-hanketta?

Kaste I –ohjelmakaudella Länsi-Suomen alueella toimineessa, lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluja kehittäneessä Remontti-hankkeessa on päästy monessa palvelussa, useissa ikäryhmissä ja useilla paikkakunnilla hyvään kehittämisen vauhtiin. Kehitys on ollut kuitenkin pistemäistä. Rakenteiden uudistamiseen Kaste I -kausi on ollut lyhyt. Saavutettujen tulosten implementointi ja tehtyjen havaintojen perustella syntyneet jatkokehittämistavoitteet vaativat uuden työrupeaman. Samansuuntaisia tarpeita on tullut monelta toimijalta, eri hallintokunnista ja eri-ikäisiä lapsia ja nuoria koskevana. Kaste II hankkeen aikana on mahdollista toteuttaa Kaste I hankekaudella havaitut kehittämistarpeet ja juurruttaa jo toteutetut kehittämishankkeet lasten ja nuorten palveluihin. Kasvatus- ja opetustoimi on ollut sosiaali- ja terveystoimen mukana uuden hankkeen valmistelussa. Nuorisotoimen näkemyksiä on myös huomioitu. Turun tavoitteet ovat olleet hyvin sovitettavissa yhteen muun hankealueen tavoitteisiin.

Hankkeen taustalla on mm. seuraavia havaintoja:

•Ehkäisevän lastensuojelun palveluja ei ole tarpeeksi millään ikäryhmällä.

•Läheskään kaikki apua tarvitsevat lapset ja nuoret eivät saa nykyisillä palvelurakenteilla riittävän nopeaa ja intensiivistä apua. Esim. kouluterveydenhuollosta saatetaan tehdä useita lähetteitä samasta oppilaasta huolen ollessa suuri.

•Kouluterveyskyselyissä ja laajoissa terveystarkastuksissa esille nousseita havaintoja pitäisi pystyä hyödyntämään aikaisempaa paremmin.

•Remontti-hankkeessa käynnistynyt erityispalvelujen vieminen kasvuympäristöihin on vasta alussa: kasvatus- ja perheneuvola voi tukea nykyistä enemmän neuvolaa ja varhaiskasvatusta, psykiatrisella osaamisella "lihavoitu" oppilashuolto voi tuoda avun suoraan koululle.

•Lasten ja nuorten psykiatrian palveluja halutaan jalkauttaa kouluterveydenhuollon tueksi. Kouluikäisen elämän solmuja halutaan avata ennen tilanteen pahenemista ilman lähetteitä erikoissairaanhoitoon.

•Kaikki hyvän hoidon järjestämiseen tarvittava tieto ei aina välity hoitopaikkaan, joten hoito viedään sinne, missä on tieto lapsen tai nuoren arjesta. Koulujen ja oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuollon, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja mielenterveystyön ammattilaisten yhteistyö viedään näin lähemmäs lasten ja nuorten maailmaa.

•Tarvitaan uusia näyttöön perustuvia työmenetelmiä ja mahdollisuus niiden kokeiluun, mallintamiseen, käyttöönottoon ja juurruttamiseen. Myös aikaisemmin käytössä olleiden ja toimiviksi koettujen menetelmien uudelleen aktivointi on tarpeen.

Hankkeen tavoitteet Turussa

1.Ehkäisevän lastensuojelun keinot lisääntyvät

–Eri-ikäisten lasten ja nuorten vanhempia voidaan tukea heidän kasvatustehtävässään aikaisempaa paremmin

–Tarvittava tuki lapselle tai nuorelle saadaan neuvolassa, päivähoidossa, koulussa tai oppilaitoksessa

–Pystytään puuttumaan lasten ja nuorten käytöshäiriöihin ja mielenterveysongelmiin varhaisessa vaiheessa ja antamaan apua nopeammin

2.Koulun ja mielenterveystyön ammattilaisten yhteistyö on mallinnettu ja pilotoitu

–Palvelupolkujen selkiytyminen, lähetekäytäntöjen yksinkertaistaminen ja keventäminen

–Oikea-aikaiset, kevyemmät interventiot

–Teen Mental Health –toimintamallin soveltaminen Suomeen ja ottaminen yläkouluikäisten ehkäisevän mielenterveystyön menetelmäksi

3.Palvelurakenne kevenee:

–apua saadaan aikaisemmin, ongelmat eivät ehdi vaikeutua, ja erityispalvelujen tarve vähenee

Turun pääteemat ja toimijat

”Hyvinvoiva lapsi ja nuori” –hanke Turussa

•rakentaa alle kouluikäisten ehkäisevien sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen monialaisen yhteistyön toimintamallin, työnimenä ”suuren kaupungin hajautettu perhekeskus”

•koulu- ja opiskeluikäisten hyvinvoinnin edistäminen

•kehittää monialaisena yhteistyönä oppilaan/opiskelijoiden verkostoituvan tuen muotoja ja ottaa ne käyttöön kouluissa ja oppilaitoksissa

•kehittää ehkäisevän lastensuojelun palveluja ja hyvinvointia edistävää toimintaa.

•Hajautettu perhekeskus

•toimijoina neuvola, varhaiskasvatus, kasvatus- ja perheneuvola, lastenpsykiatria

•kumppanina sosiaalityö

•kumppanina TYKSin lastenpsykiatrian tutkimuskeskus: Voimaperheet –hankkeen työmenetelmän juurruttaminen normaalitoiminnaksi

•Koulu- ja opiskeluikäisten hyvinvoinnin edistäminen

•toimijoina koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstö, muu oppilas- ja opiskelijahuoltohenkilöstö perusasteella ja toisella asteella

•kumppanina sosiaalityö

•TYKSin lastenpsykiatrian tutkimuskeskus, Teen Mental Health –toimintamalli

•lastensuojelujärjestöjen Linkki-hanke.

•
Verkostoituva tuki

•toimijoina koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, perusopetuksen ja toisen asteen oppilas- ja opiskelijahuolto, lasten ja nuorten psykiatria

•kumppanina TYKSin lastenpsykiatrian tutkimuskeskus, Teen Mental Health –nuorten mielenterveysportaali ja lastensuojelujärjestöjen Linkki-hanke.

Päätoimintojen sisällöt pähkinänkuoressa:

Hajautettu perhekeskus, ”suuren kaupungin malli”

•Verkostomainen toteutus perhekeskuksesta tai hyvinvointineuvolasta

–tehokkaampi yhteistyöverkostojen rakentaminen

–yhteistyön tuloksena luodaan selkeä ohjausmalli, jonka avulla pystytään hahmottamaan, mitkä palvelut voivat vaikuttavasti auttaa lasta ja perhettä

–voidaan luoda rakenteet, jotka mahdollistavat vaikuttavan työn tekemisen

•Vanhemmuuden tukeminen, apuna Voimaperheet –toimintamalli ja Ihmeelliset vuodet –menetelmä.

•Määräaikaisten terveystarkastusten hyödyntäminen: seulotaan ja kartoitetaan riskitekijöitä, puututaan havaintoihin ja järjestetään tarvittava tuki

•Sosiaalisemotionaalista tukea tarvitsevia lapsia ja heidän perheitään autetaan päivähoidon toimintaympäristössä.

–Turun lasten psykiatrian ” Lapsi fokuksessa” mallin juurruttaminen (Remontti I). Varhaiskasvatuksen ja lastenpsykiatrian verkostoituminen ja neuvolan kanssa tehtävä yhteistyö.

•Kannustava vuorovaikutus (ICDP) –viitekehys tukemaan yhteistä työntekoa

Koulu- ja opiskeluikäisten hyvinvoinnin edistäminen

•Kouluterveyskyselyn tehokkaampi hyödyntäminen

•Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella tarvittavien toimenpiteiden tekeminen peruskoulussa ja toisella asteella.

•Mikäli THL pilotoi alakouluikäisten kouluterveyskyselyä, Turku on mahdollinen pilottikunta

•Määräaikaisten terveystarkastusten hyödyntäminen: seulotaan ja kartoitetaan riskitekijöitä, puututaan havaintoihin ja järjestetään tarvittava tuki

•Käytöshäiriöitä ehkäisevä työ ja ehkäisevän mielenterveystyön menetelmät

•Voimaperheet

•Teen Mental Health / nuorten ehkäisevän mielenterveystyön menetelmän soveltaminen Suomeen, hyödynnettävissä myös terveystiedon materiaalina

•Stressinhallinta- ja mielialakurssit

•Tavoitteellinen monialaisen yhteistyön lisääminen hallintokuntarajojen yli

•Hyvien käytäntöjen käyttöönotto ja luominen

•Laajojen terveystarkastusten tuloksien käyttö ehkäisevän toiminnan suunnittelussa

•Kasvamme yhdessä –toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen normaalitoiminnaksi (Remonttin kehittämä)

•Perheiden ja nuorten osallisuuden lisääminen

Verkostoituva tuki perusopetuksessa ja toisella asteella

•verkostoituvan ja dialogisen työtavan vieminen lapsen/nuoren normaaliin ympäristöön siinä vaiheessa, kun huoli herää

•nopea puuttuminen

•tuki lähemmäs koululaisten ja opiskelijoiden arkea

•kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon kohdennetut toimenpiteet

•5 lk:n laajassa terveystarkastuksessa havaittuihin syrjäytymisindikaatioihin tarttuminen

•stressinhallinta ja mielialakurssit yläkoulussa ja toisella asteella

•psykiatrian jalkautuminen kouluihin

•psykiatrista erityisosaamista yläkoulun oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon tueksi

•lukion opiskelijahuollon tukeminen

•sosiaali- ja terveyspalvelujen ja lukion opiskeluhuollon työryhmien yhteistyömuotojen kehittäminen

•neuvoja hoitosuhteessa olevan nuoren tukemiseksi lukion arjessa

•lukion ja hoitavan tahon yhteistyön parantaminen

Kumppanuudet

Valmisteltavalla hankkeella on jo käynnissä kolmannen sektorin sisarhanke, Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöjen Linkki (alkujaan Murkkuneuvola), joka toimii osin samalla hankealueella. Linkillä on RAY:n rahoitus vuoteen 2015.

Mittarit Turussa

Mittari perhekeskus:

•4-vuotisneuvolassa tehtyjen havaintojen perusteella jatkohoitoon ohjaukset, v. 2013, seuranta 6-vuotisneuvolassa 2015 ja 1. luokan laajan terveystarkastuksen yhteydessä

•alle kouluikäisistä lapsista (eri lasten määrä) tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrä

•alle kouluikäisistä tehdyt pyynnöt lastensuojelutarpeen selvittämiseksi

•”ikätasoisesti suoriutuvat”

Mittari koulu- ja opiskeluikäisten hyvinvoinnin tukeminen:

•mittarit valitaan kouluterveyskyselystä 2013, seuranta kyselystä 2015

•”ikätasoisesti suoriutuvat”

Mittari verkostoituva tuki:

•tuen piirissä on v. 2015 10 % ikäryhmästä (vrt. mielenterveys-ongelmien esiintyvyys, n. 2 % vaatii raskasta tukea, 10-12 % tukea)

•”ikätasoisesti suoriutuvat”

Monialaisen työn johtaminen

Osana sektoreiden välisen palvelutoiminnan tehostamista, kehitetään lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tietoon ja arviointiin perustuvaa strategista ja toiminnallista johtamista. Hankekunnissa edistetään ja juurrutetaan kehitteillä olevaa johtamismallia, jossa palveluja johdetaan enenevässä määrin ylisektorisesti elämänkaarimallin mukaisesti sekä siten, että vastuuta korjaavien palveluiden lisääntymisestä jaetaan ehkäisevistä palveluista vastaaville, perustasolle ja perheille itselleen, jolloin osallisuus vahvistuu.

Hankkeessa kehitetään johtamista kaikilla tasoilla. Johtamisen kehittämisen tasot jäsennetään seuraavasti:

•ylätason yhteistyö, ”toimialataso”, seutukuntataso

osidotaan kaupunkitason ikäryhmäkohtaisiin tavoitteisiin, lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä

•pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen

•ikäryhmäkohtaiset tarpeet

•alueelliset tarpeet

•äkillisesti esille tulevat tarpeet

osuunnitellaan yhteistyöverkostossa

osovittaan toimialojen välissä neuvotteluissa

opäätetään toimialoittain

oanalyysi ja arviointi monialaisen työn onnistumisesta ja kehittämistarpeista

•toimeenpanotaso, ”palvelu-, tulosaluetaso”

otuntee yhteistyökumppanit ja toimintaympäristön, pystyy analysoimaan tilannetta ja tarvetta

osuunnitellaan yhteistyöverkostossa

osisällyttää monialaisen työn tulokset omiin toiminnallisiin tavoitteisiinsa

ovarmistaa toimintayksiköille resurssit monialaiseen työhön

omonialaisen toiminnan raportointi osana oman toiminnan raportointia

•analyysi omalta toimialueelta

•toiminnan taso ”tulosyksikkö, palvelualue”

o”lupa” työskennellä verkostossa

osuunnitellaan yhteistyöverkostossa

ovelvoite saada tulosta myös verkostossa

omonialaisen työn raportointi osana oman toiminnan raportointia