Ydinprosessikohtainen katsaus, palvelujohtajat Arve, Kuronen ja Kuusela:

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Toiminta

Lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut ovat toteutuneet lokakuun 2012 seurantatietojen mukaan pääosin operatiivisen palvelutuotantosopimuksen tavoitteiden mukaisesti.

Lastensuojeluilmoituksia tehdään aikaisempaa enemmän, mutta lastensuojelun asiakasmäärä on edellisvuotta pienempi. Lastensuojelun pitempiaikaista tukea tarvitsee siis aikaisempaa harvempi lapsi. Tätä voinee pitää positiivisena signaalina. Kiireellisten sijoitusten tarve on loppuvuodesta noussut vuoden 2011 tasolle.

Kaikkia lastensuojelutarpeen arvioita ei edelleenkään pystytä tekemään 3 kk:n määräajassa. Tilanteen pitäisi parantua, kun avohuollon sosiaalityö saa 4 sosiaalityöntekijän työpanoksen huolto- ja tapaamisoikeuksiin liittyvien olosuhdeselvitysten siirtyessä pois lastensuojelun työntekijöiltä. Muut palvelutakuut pystytään täyttämään.

Perhetyöhön on lisätty työntekijöitä ja intensiivinen perhetyö on käynnistetty (ei näy vielä kuukausiraportoinnissa). Perhetyötä on suunnattu aikaisempaa vaikeampiin perhetilanteisiin. Tämä on osittain vaikuttanut siihen, ettei palvelua saavien perheiden määrä ole kasvanut tavoitteen mukaisesti.

Huostaanottoja on tarvittu tuntuvasti edellisvuotta vähemmän. Sijaishuollossa perhehoidon osuus kasvaa, vaikka edelleenkin tavoitetta hitaammin. Perhehoidon osuus on nyt noin 42 % huostaan otettujen sijoituksista. Näyttää siltä, että 48 % tavoitetta ei saavuteta. Perhehoitoa on tuettu mm. palkkioiden tasokorotuksella. Ostopalvelujen (laitokset ja ammatilliset perhekodit) käyttö on tavoitteen mukaisesti selvästi vähentynyt.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminta vastaa pääosin tilausta. Asetuksen mukaisiin tarkastuksiin panostaminen näkyy vähennyksenä sairaudenhoidossa. Päivystyksen käyttö vähenee muiden ikäryhmien lailla myös alle 18-vuotiailla. Lasten ja nuorten psykiatrian palveluja vaikeuttaa taas lääkärivaje. Kuntoutumispalveluissa koetetaan kaikin käytettävissä olevin keinoin saada lasten ja nuorten puheterapia hoitotakuuseen vuoden loppuun mennessä AVIn edellyttämällä tavalla. Tehtävä on vaikea, koska työntekijöitä ei saada ja ostopalvelujakaan saada riittävästi.

Talous

Lastensuojelun ostopalvelut ylittyvät merkittävästi. Ylitystä lisäävät entisestään KHO:n päätöksellä takautuvasti Turun maksettaviksi tulevat muiden kuntien tekemät huostaanotot. Lastensuojelun kehittämissuunnitelman mukaiset uudet vakanssit avohuollossa ja Lakkatien erityislastenkodissa nostavat palkkakustannuksia. Myös perhehoidon palkkioiden tasokorotus lisää ylitysuhkaa; tässä kasvu kuitenkin on strategian mukaista ja vähentää ostopalvelujen kustannuksia. Lastensuojelun kustannuskehitys riippuu perhehoidon lisääntymisestä ja avohuollon työn vaikuttavuudesta. Avohuollossa suunnitelmallinen ostopalvelujen lisääminenkin on tarpeen.

Kuntoutumispalveluissa puheterapian uhkasakko edellyttää toimenpiteitä, joihin ei talousarviota laadittaessa voitu varautua.

Muilta osin ydinprosessin talous näyttää toteutuvan suunnitellusti.

Strategiset toimenpiteet

Ennaltaehkäisevän työn vahvistamiseksi on käynnissä lapsiperheiden kotipalvelukokeilu. Remontti-hankkeessa jatkuu ennaltaehkäisevän ryhmämuotoisen perhetyön ja yläkoulun oppilashuollon kehittäminen.

Lastensuojelun rakennemuutos ja kehittäminen etenee lautakunnan hyväksymän toimintalinjauksen mukaisesti (Perla 28.3.2012 § 137).

Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Toiminta

Nuorten aikuisten palvelut ovat toteutuneet pääosin tilauksen mukaisesti.

Lastensuojelun jälkihuollon asiakasmäärä kasvaa tänä vuonna, jälkihuoltoon siirtyy vuoden mittaan liki 70 sijaishuollossa ollutta nuorta, jälkihuollosta poistuu 52 nuorta. Myös jälkihuollon sijoitukset ovat lisääntyneet, koska osalla nuorista ei ole muuta asuntoa. TALK-jatkohankkeen käynnistyminen on viivästynyt, eikä tukiasuntoja pystytä järjestämään tämän vuoden puolella.

Suurimmat ongelmat palvelujen saatavuudessa on opiskelijaterveydenhuollossa, erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoilla.  

Talous

Lastensuojelun sijaishuollon talousarvioriskit koskevat myös jälkihuoltoa. Jälkihuollon sijoitusten kustannukset ovat loppuvuodesta kasvaneet merkittävästi, ja talousarvio ylittyy. TALK-jatkohanke ei ehdi vaikuttaa vuoden 2012 kustannuksiin. Olisi myös talouden kannalta erittäin tärkeää, että sijaishuollossa oleville nuorille on muita asumismuotoja kuin laitossijoitus.

Muissa palveluissa talous toteutuu pääosin talousarvion mukaisesti.

Strategiset toimenpiteet

TALK-jatkohankkeella ei ehditä helpottaa nuorten asunnottomuutta vuoden 2012 aikana. Turkulaisen nuoren ohjausmallia toteutetaan hallintokuntien yhteistyönä. Parhaillaan valmistellaan esitystä nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisesta Turussa. Erityispalveluja tarvitsevan nuoren ohjausmallia valmistellaan. Nuorten aikuisten hoitoprosesseja käydään läpi, syömishäiriöiden hoidosta on jo järjestetty erillinen työpaja. Nuorten aikuisten palveluprosessissa hyödynnetään STM:n Länsi 2012 –hanketta päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämiseksi. Käynnissä on myös Kaste 2-valmistelu.

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen

Toiminta

Toiminta on ollut pääosin tilauksen mukaista ja hoito- ja palvelutakuu toteutuu. Myös suun terveydenhuollon yli 6 kuukauden jonot on saatu purettua. Sairaanhoitopiirin käyttöä on pystytty vähentämään, erityisesti hoito-jaksot ovat vähentyneet. Perusterveydenhuollon käynnit ja päivystyskäynnit ovat vähentyneet.

Talous

Suurimmat talousarvion ylitysuhat ovat mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa, suun terveyden-huollon ostopalveluissa (alkuvuonna jouduttiin hankkimaan suunniteltua enemmän), Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kustannuksissa, työmarkkinatuen kuntaosuudessa ja vammaispalvelujen asiakaspalvelujen ostoissa.

Strategiset toimenpiteet

Palvelurakennemuutos on toteutettu onnistuneesti päihdehuollon asumispalveluissa, mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa rakennemuutoksen läpivieminen on vielä kesken. Palvelutarpeen arviointi ja siirtyminen kevyempiin palveluihin eivät ole toteutunut sovitusti, arviointeja tulee tehostaa. Päihde- ja mielenterveysongelmaisten palveluja kehitetään muun muassa tehostamalla hoitoprosessia ja räätälöimällä asiakaslähtöisiä palveluita. Kehitysvammahuollon palveluissa asumispalveluihin on siirtynyt kehitysvammaisia henkilöitä sovittua enemmän. Neuvotteluissa Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kanssa on sovittu rakennemuutoksen hidastamisesta.

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

Toiminta

Ikäihmisten ydinprosessin palvelut toteutuvat tilausten mukaisesti perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Ikäihmisten avohoitokäyntien sekä hoitojaksojen määrät sairaanhoitopiirissä ovat vuoden 2011 määriä pienemmät. Omassa erikoissairaanhoidossa päättyneet hoitojaksot ovat edelleen hieman lisääntyneet, joten hoitojaksojen kesto lähenee sopimustavoitetta. Kuntoutumispalveluissa toteuma vastaa aikaisempaa arvioita eli lääkinnällisen kuntoutuksen osalta ylittää edelleen sopimustavoitteen. Vanhuspalvelujen kotihoidon ensimmäinen palveluluokka on edelleen kasvanut, mutta nyt näkyy myös sopimuksen tavoitteen mukaista kasvua toisessa palveluluokassa. Ensimmäisen palveluluokan sisäinen jakauma on tarkastelun kohteena. Palvelusetelin käyttöönotto etenee jonkin verran niin tehostetussa palveluasumisessa kuin kotihoidossakin.

Geriatrisen sairaalahoidon hoitojaksot ovat vähentyneet, samoin jatkokuntoutusosastojen hoitojaksot. Tämä kertoo hoitojaksojen pitenemisistä, joka myös näkyy jatkohoitoa odottavien asiakkaiden määrässä, tosin jonotilanteet vaihtelevat.

Ikäihmisten sairaanhoidon hoitoketjun toimivuuden arviointi on tarpeen, sillä jonotilanteet vaihtelevat merkittävästi lyhyellä tarkastelujaksolla erityisesti sairaanhoitopiirin ja oman sairaalahoidon välillä.

Talous

Ikäihmisten ydinprosessin kohdalla merkittävin talouden ylitysuhka on mm. henkilöstömenoissa. Kaskenlinnan uuden kuntoutumisyksikön menoja on katettu vanhuspalvelujen tulosalueen sisältä, koska kotihoidon henkilöstölisäykset eivät ole toteutuneet budjettivarauksen suhteessa.

Strategiset toimenpiteet

Omaishoidon tukea saavien määrä on lisääntynyt edelleen tavoitteen mukaisesti. Pitkäaikaissairaanhoidon ostopalvelujen sopimuksen mukaista vähenemistä ja muuttumista tehostetun palveluasumisen paikoiksi ei näy vielä toimintaluvuissa.

Palvelutuotanto

Sosiaali- ja terveystoimi, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen 27.11.2012:

1. Toimintaluvut ja hoito- ja palvelutakuun toteutuminen

Tulosalueiden toiminta vastaa pääsääntöisesti OPTS-sopimuksiin kirjattuja tavoitteita. Palvelu- ja hoitotakuurajoissa on pääsääntöisesti pysytty. Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteenveto tulosalueiden OPTS-lukujen toteumasta ja hoito- ja palvelutakuisiin liittyvistä kysymyksistä.

Taulukko 1. Tulosalueiden toiminta tammi-lokakuussa 2012.

OPTS-kehittämisosan osalta edistymisen tulos on koottu seuraavassa olevaan taulukkoon 2.

Taulukko 2. Tilannekatsaus kehittämisosassa mainittuihin hankkeisiin.

2. Talous

Talouden osalta syyskuussa ei ole tullut tulosalueilla sosiaalityön tulosaluetta lukuun ottamatta esille merkittäviä talousarviopoikkeamia, jotka eivät olisi olleet aiemmissa ennusteissa tiedossa. Tulosalueiden tuotannon tehostamistoimenpiteitä on toteutettu ja ne ovat marraskuussa sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmässä arvioitu olevan noin 4,0 M€ koko vuoden osalta. Talouden osalta tulosalueiden tilanne on kuvattu seuraavassa taulukossa. Uusin talousarvioennuste esitetään resurssijohtaja Max Lönnqvistin tekstiosuudessa.

Taulukko 3. Tulosalueiden talous tammi-lokakuussa 2012.

*) Selite: Kyse on vuonna 2012 kilpailutetuista ympärivuorokautisen hoidon ostopalveluista, jotka koskevat suurimmaksi osaksi tehostetun asumispalvelun ja pitkäaikaissairaanhoidon ostopalveluja. Asiakasmaksujen perintä on viivästynyt kilpailutuksessa syntyneiden epäselvyyksien vuoksi. Myöskään kilpailutettujen yksiköiden laskutukset eivät ole toteutuneet oletettujen aikataulujen mukaisesti. Huomionarvoista on, että vanhuspalvelujen tulosalue on kattanut Kaskenlinnan 20-paikkaisen kuntoutumisyksikön kustannukset (ei varausta alun perin TA2012:ssa).

3. Työvoiman käyttö

Työvoiman käyttöä ajalla 1-10/2012 on esitetty yhteenveto taulukossa 4.

Taulukko 4. Työvoiman käyttö sosiaali- ja terveystoimen tulosalueilla tammi-lokakuussa 2012.

Yhteenvetona työvoiman käytöstä 1-10/2012 voidaan todeta seuraavaa:

•Työvoiman käytössä ei ole tapahtunut merkittäviä lisäyksiä kevään 2012 jälkeen millään tulosalueella

•Kuntoutumispalveluja lukuun ottamatta kaikilla tulosalueilla on tapahtunut vähennystä sairauspoissaoloissa. Kuntoutumispalvelujen tulosalueella sairauspoissaolojen kasvu on ollut osittain seurausta vähäisestä sijaistyövoiman käytöstä.

•Sijaistyövoiman käyttöä on onnistuttu vähentämään perusterveydenhuollossa, kuntoutumispalveluissa, vanhuspalveluissa ja ympäristöterveydenhuollossa. Sijaistyövoiman käyttö on pysynyt ennallaan (suhteessa viime vuoteen) sosiaalityössä ja erikoissairaanhoidossa. Kohtalaista kasvua sijaistyövoiman käytössä on ollut työterveyshuollossa (mikä on ollut välttämätöntä, jotta on voitu turvata riittävät työterveyshuollon palvelut).

•Vakinaisen henkilöstön määrä vaihtelee tulosalueittain 59,9 – 85,1 %:n välillä vuonna 2012. Pienin prosenttiluku on ollut sosiaalityössä, suurin prosenttiluku taas ympäristöterveydenhuollossa.

•Tarkemmassa, kuukausikohtaisessa tarkastelussa käy hyvin kuitenkin ilmi se, että tulosalueilla työvoiman käyttöön on vuoden mittaan kiinnitetty paljon huomiota. Esimerkiksi työvoiman käyttö on laskenut merkittävästi vanhuspalvelujen tulosalueella kuluneen vuoden kesän jälkeen sen vuoksi, että työvoiman käyttöön on kiinnitetty aivan erityistä huomiota.

4. Muuta

Toimintaympäristön muutoksesta voi todeta Turun kaupungin lokakuun työttömyyskatsaukseen liittyen, että Turun työttömyysaste oli lokakuun lopussa 12,7 % ja että Turku kohensi asemiaan kymmenen suurimman kaupungin joukossa. Sosiaali- ja terveystoimen kannalta merkityksellistä on myös se, että Turun pitkäaikaistyöttömyys on laskussa, mutta nuorisotyöttömyys kasvussa edellisvuoteen nähden.

Lokakuun aikana on valmisteltu hankkeita ja käynnistetty toimenpiteitä, joilla tähdätään toiminnan sopeuttamiseen ensi vuodelle tiedossa olevaan talousarviokehykseen. Näitä asioita on käyty läpi palvelutuotannon johtoryhmässä. Uudet toimenpiteet liittyvät muun muassa geriatrisen akuuttikeskuksen (GAKE-yksikkö) perustamiseen päivystykseltä vapautuviin tiloihin 1.5.2013 lukien, ikäihmisten hoitoprosessin sujuvoittamiseen ja Kaste 2 –ohjelmaan tarjottavien hankkeiden valmisteluun. Lisäksi tuotannossa on aktiivisesti valmisteltu kaikkia sosiaali- ja terveystoimen esimiehiä koskevaa valmennusohjelmaa, jota kaavaillaan toteutettavaksi vuosina 2013-2015. GAKE-yksikköä koskeva esitys on peruspalvelulautakunnan käsittelyssä 4.12.

Hoitoketjujen toimivuuden varmistaminen on edelleen yksi loppuvuoden merkittävimmistä toimenpiteistä. Kaupunginsairaalassa pitkäaikaishoitoon jonottavia on viime viikkoina ollut 40-50 potilasta. Vaikka siirtoviivemaksujen osalta tilanne on siis edelleen suotuisa, vaikeuttaa kaupunginsairaalan tilanne ikäihmisten hoitoketjun sujuvuutta. Peruspalvelulautakunnan 14.11. tekemä päätös 15 lisäpaikan ostosta tehostettuun palveluasumiseen helpottaa tilannetta jonkin verran. Vanhuspalvelujen rakennemuutoksen toteuttaminen ja ikäihmisten hoitoprosessin sujuvuus on yksi merkittävimmistä tulevien vuosien haasteista. Turun huoltosuhde on muuttumassa tulevina vuosikymmeninä oleellisesti (45.2 vuonna 2010, 60.6 vuonna 2030). Tämän vuoksi kaikki ponnistelut kotiin vietävien ja ehkäisevien palvelujen osalta ovat merkittäviä. (lisätietoja huoltosuhteen kehityksestä ks. http://valtioneuvosto.fi/sivusto/Kuntauudistus/fi.jsp).

Sosiaali- ja terveystoimessa on käynnissä kaksi organisatorista muutosta koskien työterveyshuoltoa (siirto keskushallintoon kirjanpidollisesti eriytetyksi taseyksiköksi) ja ympäristöterveydenhuoltoa (siirto ympäristö- ja kaavoitusvirastoon). Muutokset toteutetaan 1.1.2013 lukien.

Tulosaluejohtajien laatimat tulosaluekohtaiset katsaukset ovat esityslistan liitteenä.

Liite 1                                  Tulosaluekohtaiset katsaukset

Resurssijohtaja Max Lönnqvist 27.11.2012:

Peruspalvelulautakunnan talousarvion tammi-lokakuun 2012 toteutuman perusteella on laadittu talousennuste koko vuoden arvioidusta toteutumasta. Edellinen ennuste laadittiin syyskuun tietojen perusteella. Kaupunginvaltuusto päätti 1.10.2012 talousarviomuutoksesta, jolla peruspalvelulautakunnan talousarviota muutettiin toimintakulujen osalta + 17 M€ ja toimintatulojen osalta +1,7 M€. Toimintamenojen osalta v. 2012 ennuste on noin 642,1 M€ mikä on noin 2M€ vähemmän kuin syyskuun tilanteessa. Toimintatulojen osalta ennuste on noin 83,9M€, jossa parannusta edelliseen ennusteeseen noin 0,5 M€. Arvioitu nettomeno v. 2012 on noin 558,2M€ eli noin 2,6 M€ parempi kuin syyskuun tilanteessa. Ennuste pitää sisällään syyskuussa raportoituja merkittäviä kustannusmuutoksia koko hallintokunnan tasolla kuten lastensuojelumenoihin vaikuttava KHO:n päätös (noin 1,1M€), saatavien poistot (noin 0,5M€) sekä tilinpäätösvaiheessa menoksi kirjattava hankerahoitukseen liittyvä takaisinperintä (noin 0,3M€).

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuden osalta ennuste on runsaat 1,7M€ euroa parempi kuin syyskuun tilanteessa ja muutos perustuu toiminnan volyymin laskuun (arvioidut kustannukset vastaavat paremmin vähentynyttä käyttöä) ja siirtoviivemaksujen selkeään laskuun. Siirtoviiveiden osalta nyt tehty ennuste perustuu kuitenkin olettamaan, että loppuvuoden siirtoviivepäivät pysyvät keskimäärin alle 300 päivässä/kk. Kokonaisuudessaan sairaanhoitopiirin maksuosuus ylittyy noin 3,7M€, josta siirtoviivemaksujen osuus on noin 3,5M€ ja muun toiminnan osuus noin 0,2M€. On kuitenkin huomattava, että varsinaisen toiminnan osalta peruspalvelulautakunnan v. 2012 VSSHP:n maksuosuus on 3,35M€ pienempi kuin sairaanhoitopiirin Turun kuntaosuus.

Koko peruspalvelulautakunnan osalta säästötoimenpiteiden vaikutus näkyy myös toteutumassa ja ennusteessa. Loppuvuoden aikana suositaan talkoovapaita mahdollisuuksien mukaan ja niiden kertymää on vaikea arvioida tässä vaiheessa. Tulosalueiden ja toimintayksiköiden säästötoimenpiteitä seurataan säännöllisesti ja niistä tullaan edellyttämään yhteenvetoja toiminnan onnistumisen arvioimiseksi koko vuoden osalta.

Merkittävimmät muutokset lautakuntatasolla liittyvät mm. vuokramenojen ennusteen tarkentumiseen, sairaanhoitopiriin maksuosuuden laskuun sekä entistä tarkempi arvio palkkamenojen kehityksestä.

Valtuuston talousarviomuutokset huomioiden menojen ylitys on noin 4,7 M€ lokakuun tilanteessa arvioituna. Nettopoikkeama on noin 4,1M€.

Liite 2                                  Tulosaluekohtaiset ennusteet

Liite 3                                  Toiminnan seurantaluvut ajalta 1.1.2012 – 31.10.2012

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 28.11.2012:

Ehdotus        Peruspalvelulautakunta merkitsee toiminnan ja talouden seurannan ajalta 1.1.2012 – 31.10.2012 tiedoksi.