Suunnittelupäällikkö Ossi Niininen, suunnittelija Päivi Syrjänen, 28.11.2012:

Turun joukkoliikennelautakunta päätti 23.10.2012 § 152 pyytää lausuntoa Runkobussilinjaston kehittämisohjelma vuosille 2012 - 2020 luonnoksesta lauta- ja johtokunnilta sekä runkobussisuunnitelmaan kuuluvilta kunnilta: Raisio, Naantali, Kaarina ja Lieto sekä Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.11.2012 mennessä. Kehittämisohjelmaan on sisällytetty suunnitelma vuoden 2020 runkobussilinjastosta ja sitä täydentävästä linjastosta.

Lausuntopyyntö ja kehittämisohjelma löytyvät: http://www05.turku.fi/ah/jlk/2012/1023012x/2806859.htm

Taustaa:

Turun kaupunginvaltuusto päätti 14.12.2009, että Turkuun toteutetaan runkobussilinjasto. Ilmasto- ja ympäristöohjelmassa todetaan, että runkobussilinjasto on toiminnassa koko laajuudessaan vuoteen 2020 mennessä.

Runkobussilinjaston kehittämisohjelmaluonnoksen laatimiseen ovat osallistuneet Turku, Raisio, Naantali, Kaarina, Lieto, Varsinais-Suomen Liitto ja ELY – keskus. Pääkonsulttina on toiminut Trafix Oy.

Runkobussilinjaston toteuttaminen:

Runkobussilinjastolla tarkoitetaan asiakkaan kannalta ennen kaikkea matkustamisen sujuvuutta ja helppoutta. Runkobussilinjan ja sen pysäkkien on oltava helposti tunnistettavissa ja löydettävissä. Pysäkkien esteetön ja helppo saavutettavuus niin kävellen kuin pyörällä on varmistettava. Pyörä on voitava jättää turvallisesti pysäkkien yhteyteen. Matkustajan on voitava luottaa siihen, että bussi kulkee ruuhka-aikoina 7,5 - 10 minuutin välein ja päivälläkin 10 minuutin välein. Linjan tulee kulkea aamuvarhaisesta iltamyöhään. Bussin saapumisesta ja etenkin mahdollisista häiriöistä tulee saada ajantasaista informaatiota. Kaluston on oltava matalalattiaista, modernia ja ympäristöystävällistä. Bussin kulun on oltava joutuisaa. Vaihtamisen bussista toiseen on oltava helppoa.

Runkobussilinjasto otetaan käyttöön kahdessa vaiheessa: ensimmäinen vaihe ajoittuu kesäkuuhun 2014, jolloin seutuliikenne integroidaan Turun kaupunkiliikenteeseen. Tällöin runkobussilinjasto käynnistyy neljällä linjalla (2A/2B, 3A/3B, 5 ja 7). Toinen vaihe ajoittuu syksyyn 2016, jolloin linjasto täydentyy kolmella linjalla (1,4, 4A/4B/4C ja 6).

Runkobussilinjat ovat:

1. Satama – Lentoasema
2. (2A/2B) Kohmo – Länsinummi (- Mylly)
3. (3A) Varissuo – Pansio, (3B) Varissuo – Perno,
4. (4A) Haarla – Hirvensalo – Halinen, (4B) Oriniemi – Hirvensalo – Halinen, (4C) Oriniemi/Maanpää – Hirvensalo – Halinen,
5. Harittu – Runosmäki
6. Port Arthur – Skanssi
7. Kaarina - Naantali

Turussa runkobussilinjaston ulkopuolelle jääviä suurimpia alueita ovat Lauste, Uittamo, Ilpoinen, Suikkila, Härkämäki, Vienola ja Räntämäki. Näille ja monelle muulle pienemmälle alueelle runkobusseja täydentävä linjasto tarjoaa korkeatasoisen joukkoliikenteen palvelutason.

Runkobussilinjasto 2020 muodostaa välivaiheen, jonka pohjalta voidaan linjaston kehittämistä jatkaa kohti kaupunkirakennemallityön tavoitelinjastoa. Rakennemallityön linjasto perustuu pikaraitiotiehen ja vuoden 2035 ennustettuun maankäyttöön. Runkobussilinjaston lähtökohdaksi valittiin nykyisen linjaston toimivat osat, nykyinen maankäyttö sekä maankäytön tuleva kehittyminen. Tavoitteena on kattava joukkoliikenteen verkko, joka ulottuu Turun keskustasta Naantalin, Raision ja Kaarinan keskustoihin.

Linjojen vaatimien kehittämistoimenpiteiden kustannukset ovat hieman alle 9 miljoonaa euroa. Kustannukset sisältävät mm. katujärjestelyt, pysäkkien parantamista ja reaaliaikaisten matkustajainformaationäyttöjen toteuttamista ja pyöräparkkeja.

Runkobussilinjasto on suunniteltu palvelemaan mahdollisimman hyvin asutus- ja työpaikkakeskittymiä sekä keskeisiä palveluja. Kauppatorin ylittävät runkobussilinjat ja näiden keskinäiset solmupisteet muodostavat kattavan joukkoliikenteen verkon, joka yhdistää aluekeskukset sujuvasti Turun keskustaan ja muuhun palveluverkkoon sekä toisiinsa. Turun kaupunkiseudulla runkobussilinjasto ulottuu Naantalin, Raision ja Kaarinan keskustoihin, mikä myös vahvistaa Naantali-Raisio-Turku-Kaarina joukkoliikenneakselin muodostumista. Suurista kaupan keskittymistä Turun kauppatori, Länsikeskus, Skanssi, Itäharju, Kupittaa ja Kaarinassa Piispanristi sijoittuvat runkobussilinjan varteen.

Matkaketjujen sujuvuus kaukoliikenteen verkkoon varmistetaan sijoittamalla runkobussilinjasto kulkemaan terminaalien kautta, joten nykyistä satamaa, kauppatoria, linja-autoasemaa ja lentoasemaa yhdistävää reittiä kehitetään runkobussireittinä. Matkakeskuksen valmistuttua reitti siirretään kulkemaan sen kautta.

Esitetyt infratoimenpiteet

Runkobussilinjaston tie- ja katuverkoston infrastruktuuriin liittyvät sujuvoittamistoimenpiteet muodostuvat joukkoliikennekaduista, joukkoliikennekaistoista ja pienemmistä linjakohtaisista toimenpiteistä. Linjakohtaisina toimenpiteinä esitetään myös maltillista pysäkkien karsintaa. Kultakin runkobussilinjan reitiltä esitetään karsittavan n. 5-20 pysäkkiä tai pysäkkiparia. Joukkoliikennekaistojen ja –katujen toteutettavuus ja vaikutukset muulle liikenteelle tulee tarkastella vielä tarkemmin yksityiskohtaisemman jatkosuunnittelun aikana.

Runkobussilinjaston on oltava vaihto- ja pysäkkiolosuhteiden osalta joukkoliikenteen keihäänkärki, jolloin bussista toiseen vaihtamisen on oltava sujuvaa. Kävelyetäisyyksien on oltava mahdollisimman lyhyet, esteettömät ja turvalliset. Turvallisuuden tunnetta tulee parantaa tehokkaalla valaistuksella. Tavoitteena on toteuttaa runkobussilinjaston yhteyteen n. 40 laatupysäkkiä v.2016 mennessä. Laatupysäkeillä tulee olemaan mm. korkeatasoinen reaaliaikainen matkustajainformaatio, esteettömyysasiat kunnossa, sekä turvalliset ja sujuvat jalankulkuyhteydet, korkeatasoiset odotustilat, katokset ja valaistus.

Lausunto:

Sosiaali- ja terveystoimen palveluiden ja peruspalvelulautakunnan näkökulmasta tärkeää on, että runkobussilinjasto tarjoaa kattavat ja sujuvat yhteydet ennen kaikkea terveysasemille, kaupunginsairaalaan, Tyks:iin, vanhainkoteihin, palvelukeskuksiin sekä sosiaalitoimistoihin.  

Runkobussilinjan pysäkkien on oltava helposti tunnistettavia ja löydettäviä.

Pysäkkien on myös oltava esteettömiä, jotta myös liikuntaesteisten on helppoa ja sujuvaa käyttää busseja. Myös vaivaton bussien saavutettavuus kävellen ja pyörällä (pyörätelineet ja –parkit) on varmistettava. Bussikaluston on oltava matalalattiaista. Myös ikäihmisten, vammaisten ja lasten omaehtoista liikkumista tukee selkeä ja helposti ymmärrettävä reittikartasto. Bussilinjojen loogisella, yksinkertaisella, helposti erottuvalla ja selkeällä merkitsemistavalla (numerot, kirjaimet) on erittäin tärkeä merkitys.

Runkobussilinjaston kehittämissuunnitelmassa painopisteeksi on asetettu asukas- ja työpaikkakeskittymät. Eläkeikäisten liikkumistottumukset poikkeavat kuitenkin työikäisten aikatauluista, joten bussiaikataulujen –ja reittien suunnittelussa olisi tärkeää ottaa myös seniori-ikäisten tottumukset ja tarpeet huomioon. Aikataulujen ja reittien suunnitteluun olisi lisäksi tärkeää sisällyttää lasten ja lapsiperheiden tarpeet siten, että runkobussilinjasto palvelee ja edistää heidän mahdollisuuksiaan hyödyntää runkobussilinjastoa vapaa-ajalla ja harrastusten pariin. Sekä lasten, nuorten, vanhusten ja vammaisten kohdalla turvalliset, selkeät ja hyvin valaistut reitit pysäkeille lisäävät mahdollisuuksia käyttää sujuvasti ja helposti joukkoliikennettä.

Yksittäisiä huomioita linjoista:

• linjalle 3A/3B:n merkitty esteetön pysäkkipari palvelutalolle välttämätön
• linjalla 5 merkitty Runosmäen terveysaseman esteetön pysäkki välttämätön
• kaupunginsairaalan pysäkin tulee olla korkeatasoinen vaihtopysäkki
• pääterveysaseman pysäkin tulee olla esteetön
• linjan 6 osalta Tyks:n pysäkin tulee olla suunnitelmaankin merkityn mukaisesti korkeatasoinen esteetön pysäkki
• kehittämissuunnitelmassa kauppatori on merkittävä liikenteen solmukohta. Onko tutkittu vaihtoehtoa, että liikenne ei ohjautuisi aivan kauppatorille, vaan sivuaisi sitä, jotta kauppatorille jäisi uudistuksen jälkeen enemmän mahdollisuuksia ihmisille ja viihtymiselle.

Runkobussilinjaston kehittämissuunnitelmassa mainitaan, että runkobussilinjaston yksi keskeinen tavoite on houkutella uusia joukkoliikennematkustajia. Tällöin olisi hyvä panostaa kokonaisuuden markkinointiin ja nostaa esille niitä hyötyjä, jotka houkuttavat yksityisautoilijoita käyttämään bussilinjaston palveluita. Runkolinjapalvelulle järjestettävä nimikilpailu olisi yksi hyvä linjaston markkinointitapa. Runkobussilinjasto voisi erottua omalla värillään esimerkiksi pinnoitetulla bussikaistalla tai maalatulla merkistöllä ja samalla värillä maalatuilla busseilla ja pysäkeillä.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 28.11.2012:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää merkitä tiedoksi runkobussilinjaston kehittämisohjelmaluonnoksen vuosille 2012 - 2020 sekä antaa joukkoliikennelautakunnalle edellä olevan mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.