Aluehallintoviraston kysymykset | Psykiatria | Sisätaudit | Lastenneurologia |
1.Mikä on keskimääräinen lähetteiden käsittelyaika | 90 % käsitellään 0-3 vrk aikana. Käsittelyajan mediaani on 0 vrk. | 1,5 vrk. | 0 vrk |
2.Mistä johtuu lähetekäsittelyn yli 3 viikon viive | Viive koski 28 potilasta. 23 oli otettu päivystysluonteisesti hoitoon, mutta alkuperäistä lähetettä ei ollut jälkeenpäin muutettu akuuttihoitoon kuuluvaksi. 2 potilaasta odotettiin lisätietoja potilaalta tai lähettäjältä yli 3 vk. 3 potilaan geriatrisen psykiatrian lähetekäsittely viivästyi poliklinikan kesäsulun takia. Ko. kesäsulun aikana lähetteiden kiireellisyys tarkastetaan joka arkipäivänä, ja kiireellisille potilaille annetaan sisäisten järjestelyjen avulla aika välittömästi. | Lääkäriresurssin riittämättömyys, jolloin erityisesti suppeilla erikoisaloilla yksittäisen lääkärin poissaolo viivästää lähetekäsittelyä. Pienen osan viiveestä selittävät edelleen tilastointivirheet. | Ei viivettä |
3.Otetaanko potilaaseen yhteys, jos lähetekäsittely viivästyy yli 3 viikkoa | Kyllä, puhelimitse tai kirjeitse | Tarvittaessa puhelimitse. Tämän lisäksi tarkistetaan potilaan vointi sairauskertomuksesta ja samalla arvioidaan vielä uudestaan hoidon kiireellisyys. | Lähetekäsittely ei ole viivästynyt yli 3 viikkoa |
4.Mihin toimenpiteisiin on ryhdytty lähetteiden käsittelyaikojen lyhentämiseksi, miten toimenpiteissä on onnistuttu | Teknisten tilastointivirheiden poistamiseksi on tehty toistuvia tarkastuksia, korjauksia ja koulutusta. Virheiden määrä on koko ajan vähentynyt. | Teknisten tilastointivirheiden poistamiseksi toimenpiteet ja tulokset kuten psykiatrialla. Lääkäreitä on toistuvasti muistutettu lähetekäsittelyn viiveettömyydestä. Gastroenterologiaan saadaan lisäresurssiksi 1 el 1/2013 sisäisenä siirtona. Lisäksi peruspalvelulautakunta on hyväksynyt esityksen 1 evl uudesta vakanssista 1.1.2013 lähtien. | - |
5.Miten hoidon tarpeen arviointi toteutuu | Lähetekäsittelyllä ja tarvittaessa yhteydenotolla potilaaseen ja perheisiin. 8.10.2012 on perustettu erillinen ensiarviotoiminta, missä erikoislääkäri arvioi hoidon tarpeen epäselvissä tapauksissa tutkimalla potilaan n 1 viikon sisällä. | Lähetekäsittelyllä ja sairauskertomukseen perehtymällä. | Lähetekäsittelyllä. |
6.Mikä on hoitoon pääsyn odotusaika | Mediaani 52 vrk, hoitotakuun mukainen | 54 vrk, hoitotakuun mukainen | 57 vrk, hoitotakuun mukainen |
7.Mikä on ensimmäisen käynnin odotusaika | Mediaani 29 vrk | Mediaani 29 vrk | Mediaani 25 vrk |
8.Kasautuvatko pitkät odotusajat tiettyihin sairausryhmiin, mihin? Missä sairausryhmissä on pisimmät odotusajat? | Eivät kasaannu | Sydänsairaudet, ruuansulatuskanavan sairaudet | Laajan kuntoutustyöryhmän hoitoa tarvitsevat potilaat. Hoitotakuu kuitenkin toteutuu. |
9.Mistä pitkät odotusajat johtuvat? | - | Näillä suppeilla erikoisaloilla potilasvolyymit ovat suurimmat. Potilasmääriä kasvattaa myös, että sairaanhoitopiiri siirtää potilaita yhä enemmän vaativasta erikoissairaanhoidosta peruserikoissairaanhoitoon. Erityisesti gastroenterologiassa syynä on myös ollut lääkäriresurssin riittämättömyys. | Kuntoutuksen edellyttämä moniammatillisuus. |
10.Mihin toimenpiteisiin odotusaikojen lyhentämiseksi on ryhdytty ja miten toimenpiteissä on onnistuttu? | Vastaus 5., ensiarviotoiminnan käynnistäminen, alustavat tulokset hyviä. Lisäksi käynnissä on koko avohoidon kehittäminen omana projektinaan. | Gastroenterologian resurssilisäys, ks. vastaus 4. | Erillisiin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. |
11.Tarjotaanko jonossa oleville mahdollisuutta saada hoitoa ostopalveluna toisesta julkisesta tai yksityisestä terveydenhuollon toimiyksiköstä tai ulkomailta? | Ei | Ei | Terapiapalveluita hankitaan tarvittaessa ostopalveluina. |
12.Otetaanko potilaaseen yhteyttä, jos jonotusaika venyy aiemmin ilmoitetusta. Miten? | Kyllä, puhelimella tai kirjeellä. | Kyllä, puhelimella tai kirjeellä | Kyllä, puhelimella tai kirjeellä. |