Resurssijohtaja Max Lönnqvist, hallintoylihoitaja Taina Soini ja sairaalainsinööri Yrjö Pönkkä:

Turun kaupunki on omistajapolitiikan mukaisesti päättänyt yhtiöittää kaupungin tuottajaliikelaitokset ja perustanut 1.1.2012 lukien mm. Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy:n, joka tuottaa kaupungille mm. siivous- ruokahuolto ja kiinteistönhoito- ja huoltopalveluita. Sosiaali- ja terveystoimessa tekninen huolto tuottaa myös itse kiinteistönhoito- ja huoltopalveluita ja järjestely poikkeaa Turun kaupungin yleisestä toimintamallista.

Asian taustaa

Mäntymäen ja Kurjenmäen sairaala-alueilla teknisen huollon toiminta on käynnistynyt sairaalarakennusten lämmittämisestä. Sairaalassa oli lämmittäjiä, joiden tehtävänä oli huolehtia sairaala-alueen pienempien erillisten lämmityskattiloiden hoidosta. Noin 30 vuotta sitten teknistä toimintaa johti konepäällikkö, jonka vastuulla oli voima-asema, korjauspaja, Kurjenmäen yksikkö ja synnytyssairaala von Heideken sekä sähköhuolto. Tuolloin töitä tehtiin voima-asemalla 24h/7pv, Kurjenmäessä ja korjauspajalla kahdessa vuorossa 7 pv/ vko ja v. Heidekenillä yhdessä vuorossa 7pv/vko.

Kun sairaala-alueet siirtyivät kaukolämpöön, niin lautakunnan päätöksellä säännölliset viikonlopputyöt kiellettiin ja työntekijät jatkoivat työtään yhdessä vuorossa. Toisaalta voima-aseman höyryntuotannon ja vanhojen korkeapainekattiloiden vuoksi osa työntekijöistä jatkoi 3-vuorotyössä. Noin 20 vuotta sitten höyryntuotanto siirrettiin sähkölaitokselle ja voima-asema terveystoimen yksikkönä lakkautettiin. Tämän seurauksena vapaiksi jääneitä vakansseja siirrettiin jäljelle jääneisiin yksikköihin, ja tällöin palkattiin esim. päätoiminen lääkintälaitekorjaaja sähköhuoltoon (90-luvulla eriytettiin omaksi yksikökseen), atk-asioita hoitamaan palkattiin oma asiantuntija, joka myöhemmin siirtyi teknisestä huollosta perustettavaan yksikköön.

Viikonlopputyövuorojen päättymisen jälkeen tuli ajankohtaiseksi sopia toimintamallista, jolla turvattaisiin sairaalan tekninen toiminta myös viikonloppuisin ja muulloin virka-ajan ulkopuolella. Varallaolojärjestelmä muotoutui varsin nopeasti nykyisenlaiseksi (koko viikon kestävä), ja varallaoloon osallistui toiminnan käynnistyessä 15 työntekijää.

Noin 10 vuotta sitten kun kaupunkiin perustettiin keskitetty kiinteistöhoidon yksikkö, pohdittiin myös silloisen terveystoimen teknisen huollon liittämistä ko. yksikköön. Tuolloin kuitenkin arvioitiin, että sairaala-alueiden tekninen toiminta eri järjestelmineen ja laitteineen poikkeaa kaupungin muiden kiinteistöjen toiminnasta niin paljon, että terveystoimen tekninen huolto päätettiin säilyttää omana yksikkönään.

Sosiaali- ja terveystoimen tekninen huolto muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. Sosiaali- ja terveystoimessa on käytössä organisaatioyksikkö nimeltä Tilat ja tekninen huolto (STTITEHU) ja sen alle on koottu erilliset kustannuspaikat (yhteiset ja kiinteistöpalvelut, sähköhuolto, konehuolto ja lääkintälaitehuolto). Sairaalainsinööri vastaa kokonaisuudesta sekä kiinteistöpalveluista ja muilla kustannuspaikoilla on myös omat esimiehensä (käyttöpäällikkö) hallinnollisine ja työnjohdollisine tehtävineen ja vastuineen.

Nykytilanne

Teknisen huollon toiminnan painopiste on siirtynyt vuosikymmenten aikana lämmityksestä ja höyrynkehityksestä kalustekorjauksiin (potilassängyt) ja sähköisten järjestelmien sekä lääkintälaitteiden korjauksiin/huoltoihin. Teknisen huollon henkilöstöä on jäänyt eläkkeelle runsaasti ja tämän seurauksena varaoloringissä on enää mukana 7 työntekijää. Seuraavan muutaman vuoden aikana useampi työntekijä saavuttaa eläkeiän, joten em. varallaolotoimintaa ei voida jatkaa ilman muiden toimijoiden tukea. Sairaala-alueen toiminnot vaativat edelleen päivystävää teknistä asiantuntijaa ja liian pienellä joukolla toteutettuna toistuvuus ja varallaolon rasittavuus muodostuvat työntekijöiden kannalta raskaiksi.

Sosiaali- ja terveystoimen kannalta on lisäksi ongelmallista, että kiinteistöjen hoitoon ja ylläpitoon liittyy monenlaisia sopimuksia ja yhteistyötahoja. Olisi tarkoituksenmukaista, että myös sairaala-alueen osalta voitaisiin siirtyä muiden sosiaali- ja terveystoimen käyttämien kiinteistöjen kaltaiseen toimintamalliin, jossa sisäisiin vuokriin sisältyy kunnossapito, ulkoalueiden hoito jne. Käyttäjän kannalta olisi selkeämpää, että kaikilla kiinteistöillä on samanlainen vikapäivystys ja sopimustilanne.

Käytännössä tämä tarkoittaisi, että kiinteistöjen ylläpito-, korjaus- ja huoltotoimenpiteisiin sitoutuva henkilöstö ja tehtävät sekä näihin liittyvä vikapäivystys sekä sairaalan ulkoalueiden hoidon sopimus siirretään sosiaali- ja terveystoimesta osaksi Turun kaupungin pääsopimusta Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy:lle 1.1.2013 lukien. Siirrossa noudatetaan liikkeenluovutusta koskevia periaatteita.

Sosiaali- ja terveystoimeen jäisivät tämän järjestelyn jälkeen tilaajatehtävät ja yksi sopimus kaikkien kiinteistöjen ylläpito-, korjaus ja huoltotoimenpiteistä. Siirtyvien henkilöiden määrä on sosiaali- ja terveystoimen näkemyksen mukaan yhteensä 14.

Asiaa on käsitelty teknisen huollon työpaikkakokouksessa 5.11.2012, sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintaelimessä 8.11.2012 ja asiaa tullaan lisäksi käsittelemään Turun kaupungin yhteistyötoimikunnassa 20.11.2012 sekä kaupunginhallituksessa 26.11.2012.

Sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintaelin merkitsi asian tiedoksi 8.11.2012 ja Turun yhteisjärjestö JHL ry liitti pöytäkirjaan asiaa koskevan kannanottonsa.

Oheismateriaali 1Teknisen huollon työpaikkakokouksen esittelyaineisto

Oheismateriaali 2Turun yhteisjärjestö JHL ry:n kannanotto

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 6.11.2012:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöjen ylläpito-, korjaus- ja huoltotoimenpiteistä vastaava henkilöstö, joka kuuluu edellä kuvattuun toiminnalliseen kokonaisuuteen, siirretään sosiaali- ja terveystoimesta osaksi Turun kaupungin pääsopimusta Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy:lle 1.1.2013 lukien.

PäätösAsia pantiin pöydälle Rosenlöfin ehdotuksesta Lepän kannattamana yksimielisesti.

Asian esitteli palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen.

Pöydältä 14.11.2012 § 386.

Päätös Asia palautettiin Lepän ehdotuksesta Rosenlöfin kannattamana yksimielisesti.