Kuntoutumispalvelut, urasuunnittelija Jussi Rantalainen, toimistopäällikkö Jaana Malén, tulosaluejohtaja Jukka Juvonen 12.10.2012:

Työttömiä Turussa vuoden 2012 elokuussa oli 11 716 henkilöä. Työttömyysaste oli samalla ajanjaksolla 13,3 %. Vuonna 2011 vastaava luku oli 12,8 %. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa. Elokuussa 2012 Turussa oli yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä 3 241 ja alle 25-vuotiaita työttömiä 1 634. Varsinais-Suomessa nuorten työttömyys kasvoi ripeimmin koko maassa (lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8 /2012).

Työllisyyden hoidon linjauksissa korostuvat TE-hallinnon uuden henkilöasiakkuusstrategian tuomat haasteet. Uudistuksen myötä kunnan rooli työllisyyden hoidon vastuunkantajana kasvaa. Vuonna 2013 nousee esille myös hallitusohjelmaan kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. Kolmas kokonaisuus on ratkaisun hakeminen työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla oleville henkilöille. Keskiössä ovat työttömyyden ennaltaehkäisy ja työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun vähentäminen.

Teemaa on avattu tarkemmin liitteenä olevassa selvityksessä ja asiaa on käsitelty kaupunginhallituksessa 9.10.2012 (kh § 451). Kaupunginhallitus päätti, että kaupungin ja työhallinnon välistä yhteistyötä sekä pitkäaikaistyöttömyyden hoitoa ja nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuuta koskevat strategiset linjaukset tuodaan erikseen kaupunginhallituksen käsiteltäviksi.

TE–hallinnon toimistoverkkouudistus ja palvelumallin muutos

Toimistoverkkouudistus tähtää keskitettyyn palvelurakenteeseen ja seudulliseen yhteistyöhön, joka tulee ottaa huomioon myös kunnan toiminnassa. TE-toimiston palvelumallin uudistamisen keskeiset lähtökohdat ovat kolmeen palvelulinjaan perustuva palvelumalli ja yrityslähtöisyyden vahvistaminen koko TE- toimiston palvelukokonaisuudessa.

TEM on linjannut kesällä 2012, että TE- toimiston kohderyhmää ovat palvelutarpeen mukaisesti kolmeen palvelulinjaan sijoitetut asiakkaat, joihin myös osa etuuden vuoksi asioivista ns. neljännen palvelulinjan asiakkaista kuuluu palvelutarpeen mukaisesti. Kaikkia etuusasiakkaita ei voida auttaa tuloksellisesti TE- toimiston ja työvoiman palvelukeskuksen keinoin, koska heillä ei ole riittävästi työelämävalmiuksia. Etuusasiakkaalla voi olla vaikea päihde- ja/tai mielenterveysongelma, asianmukaisesti todettuja vakavia terveydellisiä rajoitteita tai työkyvyttömyys.  Yhä kasvava ryhmä ovat motivoitumattomat työttömät, jotka eivät sitoudu palveluihin ja jotka eivät saa työmarkkinatukea, vaan pääasiallinen tulolähde on toimeentulotuki.

Työvoimanpalvelukeskuksessa on tehty 10 vuotta hyvää yhteistyötä sekä Kelan että TE-hallinnon kanssa. TE-hallinnon uudistuksessa työnjakoa ollaan muuttamassa sekä hallinnollisesti että asiakkaille tarjottavien palveluiden osalta. Kaupungin näkökulma on yhä asiakaslähtöisyys. Työttömät ovat heterogeeninen joukko, joita on palveltava yksilöllisesti. Toinen merkittävä asia on edunvalvonta. Kaupungin näkökulmasta tärkeää on ennaltaehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä ja näin estää työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvua. 

Hallitusohjelmassa todetaan, että työ- ja elinkeinotoimistojen, Kelan ja kuntien yhteinen työvoiman palvelukeskusten toimintamalli ulotetaan koko maahan, niiden toimintamallista säädetään lailla ja niiden rahoitus turvataan.

Työhallinnon palvelumallin muutoksen myötä kunnan vastuu työllisyyden hoitajana kasvaa, uudessa mallissa jo vuoden työttöminä olleet nähdään kunnan asiakkaina. Lisäksi käytännössä kaikki etuusasiakkaat ovat pääsääntöisesti kunnan vastuulla.  Tämä kasvattaa resurssipaineita sekä pakottaa etsimään uusia toimintamalleja myös kunnan puolella. Keskeistä on vahvistaa ja tehdä uusia avauksia työelämäkuntoutuksen, perusterveydenhuollon ja sosiaalityön välisessä yhteistyössä. Tämän kaltainen avaus on Turussa alkava kuntakokeilu. Turun hankkeen keskeisin tavoite on luoda uudentyyppinen, asiakaslähtöinen viranomaisyhteistyö yhteisessä toimipisteessä Varissuolla.  Hankkeen kohderyhmänä ovat pitkään työttömänä olleet henkilöt, jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Kaikille hankkeeseen osallistuville räätälöidään juuri hänen tarpeitaan vastaava palvelukonsepti. Ns. ”Varissuo-takuun” tuloksena on työllistyminen tai työllistymisedellytysten vahvistuminen. Kehitettävä toimintamalli on monistettavissa ja siirrettävissä myös muille alueille. Tavoitteena vuonna 2013 on levittää malli koskemaan myös Pansio-Pernon aluetta.

Työmarkkinatuen kuntaosuus eli ns. Kela- lista

Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitusta koskeva uusi lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2006. Täysin uutena tehtävänä kunnat osallistuivat vuoden 2006 alusta työmarkkinatuen rahoitukseen. Kunnat rahoittavat puolet siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 500 päivää tukea saaneille, aktiivitoimiin osallistumattomille (passiivituen saajat). Kuuden suurimman kaupungin vertailussa oli Turussa vuonna 2011 kolmanneksi eniten yli 500 päivän työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneita henkilöitä (lähde: Kela 31.8.2012).

Työmarkkinatuen kuntaosuuden ennuste vuodelle 2012 on noin 10,4 milj. euroa. Henkilöitä työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla Turussa oli vuoden 2012 elokuussa 2626 henkilöä. Näin ollen vuoden 2013 työllisyysmääräraha suunnataan ensisijaisesti työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla oleviin vaikeasti työllistyviin henkilöihin ja kuntouttavaa työtoimintaa lisätään. Kuntouttava työtoiminta on yksi aktiivitoimenpiteistä, jonka ajalta maksettavan työmarkkinatuen kustantamiseen kaupunki ei osallistu. Lisäksi esitetään mallia sekä tukityö- että kuntouttavan työtoiminnan paikkojen kiintiöistä hallintokunnissa. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun pysäyttämiseksi on, nykyisten palvelujen tehostamisen lisäksi, tiivistettävä yhteistyötä konkreettisin toimenpitein sosiaali- ja terveystoimen sisällä.

Nuorten yhteiskuntatakuu

Nuorten yhteiskuntatakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan sen kärkihankkeena. Sillä tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä.

Nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan 1.1.2013 alkaen niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään 3 kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Lisäksi jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Valtioneuvoston joulukuussa 2011 hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa tätä nimitetään koulutustakuuksi, joka on osa nuorten yhteiskuntatakuuta.

Turussa keskeiset toimijat nuorten työllistymisen ja työelämävalmiuksien lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi ovat nuorisotoimessa Fendari, Ohjaamo ja etsivä nuorisotyö, kasvatus- ja opetustoimessa /MAST – toiminta sekä työelämäkuntoutuksessa KOHO – toiminta. Sosiaali- ja terveystoimessa keskeisesti ovat mukana sosiaalityö ja perusterveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito.

Liite 1Rakennetyöttömyyden hoito Turussa 2013

Rakennetyöttömyyden hoito Turussa selvityksessä on esiin nostettu seuraavat kehittämisehdotukset vuodelle 2013. Kehittämisehdotukset liittyvät osaltaan myös esitettävään vuoden 2013 Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmaan. 

• On kehitettävä yhteistyömalli TE- hallinnon ja kaupungin toimijoiden kesken alle 500 päivää työttömänä olleiden tavoittamiseksi ja aktivoimiseksi toimenpiteisiin ennen työmarkkinatuen kuntaosuuslistalle päätymistä.
• Kuntouttavaa työtoimintaa on kehitettävä ryhmämuotoisena ja laajennettava hallintokuntiin riittävin resurssein.
• Tarvitaan kaupunkitasoinen päätös, jossa on määritelty sekä kuntouttavan työtoiminnan että palkkatukipaikkojen kiintiöt eri hallintokunnissa ja samalla ennakoitu riittävä vuosittaisen työllisyysmäärärahan taso.
• Sopimusohjauksella tulee turvata työttömien terveydenhuolto ja riittävä sosiaaliturva.
• TE-hallinnon kolmannen palvelulinjan asiakkaat ja etuusasiakkaat tulevat tarvitsemaan paljon monimuotoista kaupungin antamaa kuntoutusta ja tukea. Tulee kehittää malli, jolla lisätään TE- toimiston ja kaupungin keskinäistä yhteistyötä tämän asiakasryhmän tavoittamiseksi ja ohjaamiseksi oikeiden palvelujen piiriin.
• Nuorille on luotava työllisyyspoliittinen strategia ja ohjelma
• Työllisyysmäärärahaan sisällytetään nuorten työllistämiseen kohdennettu varaus
• On kehitettävä yhteistyötä eri toimijoiden välillä vajaakuntoisten nuorten palvelujen parantamiseksi.

Esitämme, että peruspalvelulautakunta päättää merkitä edellä esitetyn ja liitteenä olevan työttömyyden hoitoa koskevan selvityksen tiedoksi.

Palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen 16.10.2012:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää merkitä edellä esitetyn ja liitteenä olevan työttömyyden hoitoa koskevan selvityksen tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Lisäksi lautakunta päätti lähettää asian tiedoksi kaupunginhallitukselle.