Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa ja resurssijohtaja Max Lönnqvist 24.9.2012:

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto on hyväksynyt alueen ensihoidon palvelutasopäätöksen 21.3.2012.

Valtuuston päätöksessä palvelutasopäätöstä ja ensihoidon muutoksia kuvataan seuraavasti:

Palvelutasopäätöksen avulla

• turvataan palvelutarpeeltaan samanlaisille alueille samantasoinen palvelu
• tuotetaan käytettävissä olevilla resursseilla ensihoitopalvelua mahdollisimman tehokkaasti
• tavoitetaan valtaosa alueen ensihoitoa tarvitsevista potilaista tavanomaisesta elinympäristöstään (koti, työpaikka, yms.) alueellisesti määritellyssä enimmäisajassa

Palvelutasoa laadittaessa on ensihoidosta annetun asetuksen mukaisesti kartoitettu alueen riskit, jaettu sairaanhoitopiirin alue viiteen eri riskialueluokkaan ja määritelty riskialueluokkakohtaisesti potilaiden tavoittamisajat. Asetuksen mukaan saman riskialueluokan väestön tulee saada yhdenvertainen palvelu koko sairaanhoitopiirin alueella ensihoitopalvelun järjestämistavasta riippumatta. Palvelutasopäätöksen on perustuttava riskianalyysiin, erilaisiin sairastumis- ja onnettomuusuhkiin ja muihin ensihoidon tarpeeseen vaikuttaviin paikallisiin tekijöihin. Palvelutasopäätöksessä sairaanhoitopiirin alue jaetaan yhden neliökilometrin kokoisiksi alueiksi, jotka luokitellaan riskialueluokkiin asetuksessa säädetyllä tavalla. Riskianalyysissä on otettava huomioon alueella vakituisesti oleskeleva väestö ja sen ikärakenne, vapaa-ajan asutus ja matkailu, liikenteelliset seikat sekä alueen erityiset onnettomuusriskit ja niistä todennäköisesti aiheutuvien henkilövahinkojen määrä. Palvelutasopäätöksessä on otettava huomioon eri viranomaisten näkökulmat ja riskianalyysit.

Tämän jälkeen palvelutasopäätöksessä määritellään riskialueluokkakohtaisesti, kuinka suuri osuus väestöstä pyritään hälytyksestä tavoittamaan

• A- ja B-tehtäväkiireellisyysluokassa vähintään ensiauttajatasoisella (ensivaste) yksiköllä 8 ja 15 minuutissa
• A ja B-tehtäväkiireellisyysluokassa hoitotasoon pystyvällä yksiköllä 30 minuutissa
• C-tehtäväkiireellisyysluokassa potilaan kuljettamiseen pystyvällä ambulanssilla 30 minuutissa
• D-tehtäväkiireellisyysluokassa potilaan kuljettamiseen pystyvällä ambulanssilla 2 tunnissa

Ensihoitopalvelu järjestetään VSSHP:n alueella monituottajamallilla nykyistä palvelumallia vastaten eli osin yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja osin hankkimalla palvelu muilta, esim. yksityisiltä palveluntuottajilta. Sairaanhoitopiirillä voi myös tarvittaessa olla omia ensihoitoyksiköitä. Palveluiden järjestämiseksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alue on jaettu neljään toiminnalliseen ensihoitoalueeseen. Kullakin ensihoitoalueella toimii 4 – 10 ensihoitoyksikköä (joista yksi toimii alueellisena kenttäjohtoyksikkönä), siirtokuljetusyksiköitä ja mahdollisia varavalmiusyksiköitä. Toiminnallisesti ensihoitoalueiden rajat ovat viitteellisiä korostaen toiminnan joustavuutta raja-alueilla. Yhden ensihoitoalueen sisällä voi olla sekä yksityisten palveluntuottajien että aluepelastuslaitoksen toimintaa.

Kuntien vanhat sairaankuljetussopimukset siirretään soveltuvin osin sairaanhoitopiirille ja ensihoitopalvelu järjestetään vuonna 2013 kuntien vanhojen sopimusten pohjalta. Tavoitteena kuitenkin on, että 1.1.2014 alkaen ensihoitopalvelu toimii koko sairaanhoitopiirin alueella uusien ja yhtenäisten sairaanhoitopiirin kilpailuttamien sopimusten sekä aluepelastuslaitoksen kanssa tehdyn yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.

Terveydenhuoltolaki ja ensihoitopalveluasetus tuovat lukuisia uusia tehtäviä sairaanhoitopiireille nykyisten tehtävien lisäksi. Oleellinen suuri muutos on ensihoitopalvelun lakisääteinen viranomaisjohtaminen eli ensihoidon kenttäjohtamisjärjestelmä. Kullakin ensihoitoalueella toimii ympärivuorokautisesti kenttäjohtaja, joka on sairaanhoitopiirin työntekijä ja siten oikeutettu ohjaamaan alueensa ensihoitopalvelua palveluntuottajasta riippumatta. Alueensa valmiudesta huolehtimisen lisäksi kenttäjohtajat osallistuvat alueellaan A- ja B-tehtävien hoitamiseen. Kenttäjohtaja tukee, ohjaa ja opastaa sekä myös valvoo muiden ensihoitoyksiköiden toimintaa. Ensihoidon johtamiseen, ohjaamiseen ja valmiuden ylläpitoon kenttäjohtaja tarvitsee vastuualueeltaan tilannekuvan, jonka muodostamista varten tarvitaan kenttäjohtamistietojärjestelmä. Tällaisen järjestelmän avulla kenttäjohtajan näkee alueensa kaikkien yksiköiden sijainnin, varausasteen ja matkan kohteen.

Kenttäjohtajilla ja johtamistoimintaan tarkoitetun tietojärjestelmän avustuksella saavutetaan parempi ensihoitovalmius ja potilaat tavoitetaan aikaisempaa nopeammin. Järjestelmän avulla potilaat voidaan ohjata heti oikeaan päivystyspisteeseen ja välttää turhat siirtokuljetukset. Toiminnan selkeä lääketieteellinen ohjaus, kuntarajaton ja yhtenäinen ensihoitopalvelu sekä toiminnan tasainen laatu parantavat potilasturvallisuutta ja saavat aikaan kustannustehokkuutta resurssien optimaalisella hyödyntämisellä. Myös monipotilas-, suuronnettomuus- ja muiden erityistilanteiden hallinta paranee kenttäjohtamisjärjestelmän myötä.

Hoitolaitossiirtojen koordinoinnilla lisätään kustannustehokkuutta samalla tavalla kuin ensihoitopalvelun seuraamisella ja ohjaamisella. Tällöin tehtävät välitetään tarkoituksenmukaisille yksiköille ja kuljetuksia pyritään koordinoimaan niin, että yksiköiden ”tyhjänä” ajoa minimoidaan. Tarvittaessa kiireellisiä ja kiireettömiä resursseja sovitetaan yhteen. Näin mahdollistetaan kaikkien resurssien optimaalinen käyttö ja parannetaan valmiutta.

Liite 1Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lausuntopyyntö 15.8.2012

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin 15.8.2012 päivätyssä lausuntopyynnössä ensihoidon kustannusjakoon liittyen todetaan seuraavaa:

Vuonna 2013 kuntien maksuperusteet pysyvät ennallaan, koska toiminta pohjautuu aluepelastuslaitoksen kanssa tehtyyn yhteistoimintasopimukseen ja terveyskeskusten vanhoihin ensihoitosopimuksiin kuten aikaisempinakin vuosina. Kuntien kustannettavaksi jäävät edelleen lakisääteiseen kiireelliseen ensihoitopalveluun kuulumattomat toiminnot kuten esimerkiksi terveyskeskuksen omat potilassiirrot ja mahdolliset turvapuhelintehtävät, joista palveluntuottaja laskuttaa suoraan terveyskeskusta.

Kustannustenjako 1.1.2014 ja siitä eteenpäin esitetään toteutettavaksi nk. sekamallilla, jossa kaikille yhteiset kustannukset jaetaan kapitaatioperusteisesti valmiusmaksuna ja varsinaisesta operatiivisesta ambulanssitoiminnasta laskutetaan potilaan kuntaa suoriteperusteisesti. Näiden osien yhteissumma muodostaa kunnalle ensihoitopalvelusta maksettavat kustannukset. Yhteinen kapitaatiopohjainen osuus koostuu mm. Ensihoidon- ja päivystyksen liikelaitoksen hallinnon kuluista, FinnHEMS20-lääkäriyksikkötoiminnan kuluista (entinen MediHeli), kenttäjohtotoiminnan kuluista ja tietojärjestelmäkuluista. Tuotteistettavan operatiivisen toiminnan kulut muodostuvat ambulanssitoiminnasta ja sen ylläpidosta sekä toiminnan vaatimista henkilöstökuluista.

Vuoden 2014 arvioiduista kuntien maksettavista kokonaiskustannuksista (12.321.000 euroa) peritään kunnilta kapitaatioperusteisesti 2.307.000 euroa valmiusmaksuna ja loput eli 10.014.000 euroa suoriteperusteisesti kohdistettuna potilaan kotikuntaan.

Turun kaupungin kannalta sellainen malli, jossa laskutus perustuu mahdollisimman suurelta osin suoriteperusteisuuteen, tulee taloudellisesti edullisimmaksi. Tämä päätelmä edellyttää kuitenkin sitä, että suoritteet jatkossakin jakaantuisivat kuntien välillä suurin piirtein samassa suhteessa kuin vuonna 2010, jota sairaanhoitopiiri on käyttänyt tässä tuotteistuksessaan.

Turun suhteellinen osuus suoriteperusteisessa laskutuksessa tässä 2010 tietoihin perustuvassa tuotteistuksessa on 29,29 %, kun Turun suhteellinen väestöosuus tässä mallissa on 37,97 %. Eli mitä suurempi osa kustannuksista laskutetaan suoriteperusteisesti, niin sitä edullisemmaksi se Turulle tulee näillä suoritemäärien suhteella.

Todettakoon vielä, että vuonna 2012 ensihoidon välittömien kustannusten eli "ambulanssikustannusten" pitäisi olla Turulle 2 536 200 €. Turun suoriteperusteisen laskutuksen osuudeksi vuonna 2014 tulisi valmiustason muutoksen tuoman lisämiljoonan johdosta laskennallisesti 2 932 000 € eli 15,6 % enemmän kuin vuonna 2012. Edelleen on tärkeää, että kokonaiskoordinaatio säilytetään kiireettömien kuljetusten osalta, jotta Aluepelastuslaitoksen kapasiteettia hyödynnetään parhaalla mahdollisella ja kustannustehokkaimmalla tavalla.

Vuoden 2012 kustannukset koostuvat kiireellisistä ja kiireettömistä kuljetuksista, joiden yhteismäärä on ollut nousussa. Lisäksi vuodelle 2012 kohdistuvia kustannuksia on sisällytettyinä erityisvelvoitemaksuissa. Turun osalta vuonna 2013 sekä kiireettömistä että kiireellisistä kuljetuksista vastaa Aluepelastuslaitos. Kun otetaan huomioon em. seikat sekä palvelutasopäätöksen sekä kenttäjohtamisjärjestelmän aiheuttamat kustannukset, voidaan kustannuskehitystä vuodelle 2013 pitää perusteltuna.

Kuntien kannalta olisi ollut tarkoituksenmukaista ja taloudellisestikin perusteltua, että kenttäjohtojärjestelmään siirtymisessä olisi käytetty koko siirtymäaika aina vuoteen 2014 alkuun. Uuden kenttäjohtojärjestelmän muodostamisessa tulee jatkossa huomioida muiden toimijoiden resursointi ja välttää päällekkäisiä toimintoja (esim. erilaisten järjestelmien ja päivystystoimintojen muodossa) ja erityisesti suuronnettomuus- tai muissa erityistilanteissa pelastuslaitoksen ja hätäkeskuslaitoksen toimintojen yhteensopivuus.

Päätettäessä palvelutasosta Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin valtuustossa 21.3.2012, päätös sisälsi sekä Nauvon että Taivassalon ensihoidon palvelutason noston, mikä toki aiheuttaa yleiskustannusten nousua. Turun alueelle palvelutasopäätös ei tuo parannusta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Turun kannalta kustannusten jakoperusteen tulisi perustua mahdollisimman paljon suoriteperusteisuuteen. Sekamallissa olevan Kapitaatioperusteen pohjana tulee olla kunnan kokonaiskustannusten kannalta tehokkaasti ja vaikuttavasti toteutettu toimintatapa, jolloin nykyisiä kustannuksia (erityisvelvoitemaksun tai Aluepelastuslaitoksen kustannusten) voidaan kohdentaa oikein ja päällekkäiskustannukset purkaa.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 24.09.2012:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle edellä olevan lausunnon ensihoidon kustannusten jakamisesta sairaanhoitopiirin kuntien kesken.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.