Kuntoutumispalvelut, Lääkinnällinen kuntoutus, ylilääkäri Merit Kumenius, tulosaluejohtaja Jukka Juvonen, palvelujohtajat Maisa Kuusela ja Sirpa Kuronen 21.8.2012:

Lounais-Suomen aluehallintovirasto on 21.6.2012 päivätyllä kirjeellä antanut seuraavan määräyksen:

”Aluehallintovirasto velvoittaa Turun kaupungin huolehtimaan siitä, että puheterapiaan hoitoon pääsy saatetaan lain edellyttämälle tasolle ja jonotusaika hoitoon puheterapiaan on enintään kuusi kuukautta 31.12.2012 mennessä neljänsadantuhannen euron sakon uhalla. Samalla Turun kaupunki velvoitetaan huolehtimaan siitä, että puheterapiaan hoitoon pääsy myös tulevaisuudessa toteutuu jatkuvasti lain mukaan.

Aluehallintovirasto velvoittaa Turun kaupungin antamaan aluehallintovirastolle 15.1.2013 mennessä selvityksen siitä, miten hoitoon pääsy on saatettu lain edellyttämälle tasolle.”

Liite 1Aluehallintoviraston määräys 21.6.2012

Puheterapian jonotilanne vuoden 2012 alussa

Lasten puheterapian jonotusajat ovat Turussa olleet ongelmallisen pitkiä.

Tammikuussa 2012 lasten puheterapiajonossa oli lähetteitä 238 kpl.

Terapiaan pääsyn odotusaika on vuonna 2011 on saatu lyhentymään 12:sta 11 kk:een, vaikka lähetteiden määrä on tasaisesti lisääntynyt. Pahimmillaan 2000-luvun alkuvuosina lasten puheterapiajono on ollut pitkälle yli vuoden pituinen. Tilanteen helpottamiseksi pienet puhumattomat lapset (2,5-3 vuotiaat) on priorisoitu ja luokiteltu kiireellisiksi. Heidän jonotusaikaansa on saatu lyhennettyä, ja se vaihtelee tällä hetkellä kuudesta-seitsemään kuukauteen.

Tällä hetkellä puheterapian jonossa on lähetteitä 208 kpl ja hoitoon pääsyn jonotusaika on 11 kk.

Aikuisten puolen jonotilanne on parempi kuin lasten. Aikuispuolen terapiaa hoitaa tällä hetkellä kaksi puheterapeuttia. Aikuisten polikliiniseen puheterapiaan pääsyä on pystytty lyhentämään vuoden 2011 aikana 3-4 kk:sta 2 kk:een.

Koska aikuispuolen avoinna olleita vakansseja ei palkkaepäsuhdan takia saatu täytettyä vuoden 2012 alussa, on avopuolen jono on venynyt kevään aikana 6 kk:een. Osa terapioista hankitaan ostopalveluna.

Tehdyt toimenpiteet jonotilanteen parantamiseksi

Lasten jonotilanteen parantamiseksi on jatkuvasti pyritty kehittämään ja yhtenäistämään puheterapian toimintatapoja alan uusinta tietoa hyödyntäen painotuksen ollessa ohjauksellisessa ja ennaltaehkäisevässä työssä. Yhteistyö alan koulutusta ja tutkimusta tekevien alueen yliopistojen kanssa on läheistä.

Osa potilaista ohjataan yliopistoille ja näin laajennetaan hoidon saatavuutta. Tätä toimintaa on sekä aikuisten että lasten puolella.

Yksi ennaltaehkäisevän työn muoto on vuonna 2009 syksyllä alkanut PUHKU-projekti, jossa puheterapeuttien ohjauksella on pyritty tehostamaan päiväkodin henkilöstön valmiutta tukea puheongelmaisten lasten kommunikaatiota kuvilla ja viittomilla (AAC-mentelmät). Nämä tukitoimenpiteet voidaan käynnistää välittömästi puheongelmaisen lapsen ohjautuessa päivähoitoon, jo ennen lähetteen saamista puheterapiaan. Toimintaa on tarkoitus jatkaa ja levittää edelleen Turun päiväkoteihin. Toimintamuotoa on myös tarkoitus laajentaa perhepäivähoitajien pariin kuluvan vuoden aikana. Lisäksi hyväksi havaittua toimintamallia on tarkoitus juurruttaa ja levittää AAC -asioista vastaavan puheterapeutin ja kiertävän erityislastentarhanopettajan valinnalla sekä ohjausmateriaalipaketin koostamisella.

Lasten puheterapian jonotilannetta on pyritty helpottamaan myös vanhemmille annettavan alkuohjauksen avulla. Tämä ensi-/ohjauskäynti tapahtuu vanhemman tai terapeutin aloitteesta lähetteen saavuttua yksikköön. Vanhemmille lähetetään tiedote lapsen lähetteen saapumisesta, ja sen perusteella he voivat halutessaan varata ajan puheterapeutin ohjauskäynnille. Vanhemmille annetaan kotiharjoitteluohjeita varsinaiselle terapiajaksolle pääsyä odotellessa. Pyrkimyksenä tässäkin toimintamallissa on ohjauksen avulla lyhentää varsinaisen terapiajakson tarvetta, ja nopeuttaa kuntouttavien toimenpiteiden alkuun saattamista. Vaikka kuukausittain saapuneiden lähetteiden määrä on jonkin verran lisääntynyt, on jonotusaikaa pystytty hieman lyhentämään ja ensikontaktia nopeuttamaan siitä huolimatta, että vakanssien määrä on edelleen selkeästi riittämätön suhteessa väestöpohjaan.

Vuoden 2011 aikana Turun sosiaali- ja terveystoimeen saatiin yksi lisävakanssi puheterapiaan, Kyseessä on perushoitajan muuntovakanssi puheterapeutiksi. Tämän jälkeen Lääkinnällisessä kuntoutuksessa on 13 puheterapeutin vakanssia ja lisäksi yksi johtavan puheterapeutin virka, joka hallinnollisen työn ohessa tekee myös potilastyötä. Tämä on selvästi vähemmän kuin muissa vastaavankokoisissa kaupungeissa ja vähemmän kuin valtakunnalliset suositukset/asiakasmäärä edellyttäisivät. Lääkintöhallituksen suositus on 1/10 000 asukasta, minkä mukaan puheterapeutin vakansseja tulisi Turussa olla 18.

Toisin kuin muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa myös lastenneurologiset ja kehitysvammaiset asiakkaat ohjautuvat Turussa sosiaali- ja terveystoimeen. Sosiaali- ja terveystoimessa toimii Lastenneurologinen yksikkö, joka on erikoislääkäritasoinen tutkimus- ja hoitopaikka 0-18 –vuotiaille turkulaisille, jotka tarvitsevat lastenneurologisia palveluja sekä konsultaatioita. Puheterapeutit osallistuvat tiiviisti yksikön moniammatillisiin kuntoutustyöryhmiin, jotka vastaavat turkulaisten lasten ja nuorten kuntoutuksesta. Muissa Suomen kunnissa ei vastaavaa yksikköä ole, vaan ko. palvelut toteutuvat keskussairaaloissa. Tästä syystä Turun sosiaali- ja terveystoimen puheterapeuttien tehtäväkuvaan kuuluu tavallista enemmän lasten tutkimista ja diagnosointia ja vähemmän aikaa jää tällöin itse puheterapeuttiselle kuntouttamiselle.

Tarvittavat toimenpiteet jonotilanteen lyhentämiseksi

• Perustetaan välittömästi kaksi (2) tilapäistä puheterapeutin vakanssia ajalle 1.9.-31.12.2012. Kustannusvaikutus on 30 000 euroa.
• Esitetään yhden (1) uuden vakinaisen puheterapeutin vakanssin perustamista vuonna 2013. Kustannusvaikutus on n. 44 000 euroa/v.
• Esitetään puheterapeuttien peruspalkkaa korotettavaksi 400 euroa/kk. Hoidon tasoa ei turvata tulevaisuudessa, jos puheterapeuttien palkkataso on 300-600 euroa/kk pienempi kuin ympäristökunnissa. Kustannusvaikutus on n. 5 200 euroa/kk.
• Esitetään Lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalvelumäärärahan korottamista 67 000 eurolla. Tällä rahalla saadaan ostettua puheterapiaa 1 000 kpl (1 kpl = á 45 min. terapiakerta).

Sosiaali- ja terveystoimi, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, 23.8.2012:

Osa edellä esitetyistä lisätoimenpiteistä on toteutettavissa sosiaali- ja terveystoimen omina päätöksinä ja osa edellä esitetyistä lisätoimenpiteistä edellyttää peruspalvelulautakunnan hyväksyntää. Esitetyt lisätoimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia ja niihin tulee ryhtyä, jotta uhkasakko puheterapiapalveluihin liittyen voidaan välttää.

Lisätoimenpiteenä esitetty uusi vakinaisen puheterapeutin vakanssi otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon vuoden 2013 talousarviota koskevassa budjettikäsittelyssä. Tarkoituksena on valmistella vuotta 2013 koskeva henkilöstösuunnitelma talousarviovalmistelun yhteydessä ja ajatus on, että mahdolliset uudet vakanssit kompensoidaan olemassa olevien vakanssien lakkauttamisena ja työvoiman käytön vähentämisenä jostain muusta kustannuspaikasta.

Edelleen lisätoimenpiteenä esitetty puheterapeuttien palkantarkistus on tarkoituksenmukainen toimenpide, mutta siltä osin asia etenee sosiaali- ja terveystoimen esityksenä kaupunginhallituksen hallintojaostolle.

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää

• merkitä tiedokseen esitetyt tarvittavat lisätoimenpiteet puheterapiaan pääsyn saattamisesta lain edellyttämälle tasolle
• oikeuttaa kuntoutumispalvelujen tulosalueen käyttämään lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalvelumäärärahaa enintään 67 000 eurolla kyseiseen tarkoitukseen 31.12.2012 mennessä jonojen purkamisen mahdollistamiseksi ja
• antaa edellä olevan selvityksen Lounais-Suomen aluehallintovirastolle puheterapiaan pääsyn saattamiseksi lain edellyttämälle tasolle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.