Sosiaali- ja terveystoimi, palvelujohtaja Seija Arve ja palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, 17.5.2012:

Peruspalvelulautakunta palautti asian uudelleen valmisteltavaksi 25.4.2012 § 177.

Kotihoidon kehittäminen on yksi merkittävimmistä sosiaali- ja terveystoimen strategisista tavoitteista tällä hetkellä ja kehittämistyötä palvelurakenteen muuttamiseksi on tehty jo vuosia. Painopisteen siirtäminen ympärivuorokautisesta hoidosta avopalveluihin on merkinnyt resurssien siirtämistä ympärivuorokautisesta hoidosta kotihoitoon ja toimintojen tehostamista kotihoidossa. Kotihoidossa toimintaa kehitetään siihen suuntaan, että jatkossa palveluiden painopistettä siirretään kevyimmistä palveluluokista raskaampiin palveluluokkiin, koska näin menetellen voidaan pidentää ikäihmisten kotona asumisen mahdollisuuksia.

Kotihoidon strategisten tavoitteiden toteutuminen on tärkeätä siitä syystä, että kotihoidolla on merkittävä rooli sosiaali- ja terveystoimen hoitoketjujen solmukohdassa suhteessa päivystykseen, perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Tähän seikkaan tullaan todennäköisesti kiinnittämään huomiota myös parhaillaan viimeistelyvaiheessa olevassa sisäisen tarkastuksen ikäihmisten palveluja Turussa käsittelevässä tarkastusraportissa. Monimuotoisten ehkäisevien palvelujen ja kotihoidon toimintaa painotetaan voimakkaasti myös tuoreessa ikälain ohjausryhmän raportissa (STM 19.4.2012).

Kotihoidon oman palvelutuotannon tehostamista on tehty viime vuosina moni eri tavoin. Yhtenä tekijänä tässä prosessissa on ollut Mobiililaitteiden kehitystyö ja käyttöönotto. Mobiililaitteet ovat käytössä koko kotihoidossa toukokuun 2012 lopusta alkaen ja tällä tavoitellaan asiakkaiden käyttöönsä saaman työajan lisäämistä ja yleensä työprosessien selkiinnyttämistä. Kotihoidossa on alettu systemaattisesti kiinnittää huomiota työaikajärjestelyihin ja asiakkaiden saaman työajan kohdentumiseen ja ajoittumiseen. Työssä on hyödynnetty myös viimeaikaista tutkimustietoa (esimerkiksi Johan Groopin  hiljattain tarkastettu väitöskirja Theory of Constraints in Field Service. Factors Limiting Productivity in Home Care Operations. Aalto University 2012.). Tarkoitus on hyödyntää tätä tutkimustietoa myös kotihoidossa parhaillaan suunnitteilla olevassa palvelumuotoiluhankkeessa.

Viime vuosina on laadittu selvityksiä kotihoidon kustannustehokkuudesta isoimmissa kaupungeissa. Esimerkiksi Helsingin kaupungin toimeksiannosta tehdyssä raportissa (NHG. Helsingin kotihoidon tehokkuus ja kustannukset 2011) kävi ilmi, että asiakkaan saama työpanos (välittömän työajan määrä) oli Turussa vuonna 2011 sama kuin esimerkiksi Tampereen omassa kotihoidossa. Vertailussa oli mukana suurimmat kaupungit ja muutama yksityinen palveluntuottaja. Yksityisillä palvelun tuottajilla välittömän työajan osuus oli 67-71 % koko työajasta. Tehdystä raportista ei käy ilmi sitä, miten erilaisia vertaillut toiminnat olivat asiakas- ja kaupunginosarakenteeltaan. Vertailussa on otettava huomioon, että yksityisen tuottajan toiminnan sisältö poikkeaa julkisesta toimijasta: ostopalveluita käytettäessä julkiselle jää edelleen osa hallinnosta ja palvelun ohjauksesta. Tällöin yksityisen on lähtökohtaisesti mahdollista saavuttaa korkeampi välittömän työajan osuus. Mainitussa raportissa kotihoidon kustannuksia tarkasteltaessa Turun kustannukset asiakastunnin ja käynnin hintojen osalta olivat Tampereen ja Oulun hintojen tasoa. 

Kotihoidon ulkoistamisasia ja vaihtoehtoiset palveluntuottamistavat on sisällytetty sosiaali- ja terveystoimen voimassa oleviin sopimusohjausasiakirjoihin. Kirjaukset on tehty muun muassa SPS sopimustekstiin, OPTS:n esittelytekstiin (esim. Perla 29.2.2012 § 94) ja OPTS sopimuksen kehittämisosaan. Mainittuihin dokumentteihin on kirjattu muun muassa ajatus, että kotihoidon palveluita edistetään erilaisia vaihtoehtoisia palveluratkaisuja kehittäen ja että kotihoidon asiakasmäärän tavoiteltu kasvu tuotetaan ostopalveluilla noin 150-160 henkilölle.

Vanhuspalveluiden tammi-maaliskuun 2012 talousarvion toteutuman perusteella laaditun koko vuotta 2012 koskevan talousarvion toteutumaennusteen perusteella tulosalueen talousarvio ylittyy noin 0,3 M€:lla. Huhtikuun lopun budjetin toteutumaseurannan osalta tilanne ei ole maaliskuun tilanteesta olennaisesti muuttunut. Tällä hetkellä voidaan arvioida, että Kaskenlinnan uusi kuntoutusyksikkö on mahdollista kustantaa lähes (netto) talousarvion puitteissa. Suurimmat haasteet talousarviossa pysymiselle asettavat henkilöstömäärän (ja sijaisten käytön) kasvu sekä asumispalveluiden hinnankorotukset.

Kaskenlinnan kuntoutumisyksikön käynnistämiseen huhti-toukokuussa 2012 ei ole varauduttu vuoden 2012 budjettivalmistelun yhteydessä. Vanhuspalvelujen tulosalueen talousarvioon budjetoitiin syksyllä 2011 henkilöstösuunnitelman mukaiset lisävakanssit (30+2) ajalle 1.4.-31.12.2012.

Edellä mainittuja sopimusohjausdokumentteihin kotihoidon osalta kirjattuja tavoitteita voidaan toteuttaa osittain joko perinteisellä vertailukehittämisen menettelyllä (vertailtavien organisaatioiden vertailu vertailukelpoisten tuloksellisuustietojen perusteella ilman ulkoistamista) tai sitten niin haluttaessa omaa palvelutuotantoa ulkoistamalla ja ulkoistettua toimintaa omaan palvelutuotantoon vertaamalla sopimalla etukäteen vertailussa käytettävistä kriteereistä. Jäljempänä seuraava esitys perustuu valtuuston v. 2012 budjettipäätöksen yhteydessä peruspalvelulautakuntaa koskevaan muutosehdotukseen, jossa todetaan, että kotihoidon palveluita edistetään erilaisia vaihtoehtoisia palveluratkaisuja kehittäen.

Ulkoistamisprosessin valmistelu tulee suorittaa huolellisesti ja valmistelutyössä tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:

• Ulkoistettavan alueen valinta tulee tehdä niin, että alueen yksityisen palveluntuottajan tuottamaa kotihoitoa voidaan realistisesti mitata suhteessa omaan palvelutuotantoon. Ulkoistettava alue/kaupunginosa tulee olla sellainen, ettei se poikkea merkittävästi asiakaskunnan osalta oman palvelutuotannon alueista.
• Vertailun kohteena oleva työpanos ja sen käyttö tulee olla vertailukelpoinen sekä omassa että ulkoistettavassa toiminnassa. Tällä hetkellä omassa palvelutuotannossa osa työstä liittyy palvelutarpeen arviointiin ja päätöksentekoon sekä asiakkaan palvelukokonaisuuden arviointiin (SAS-työskentely, hoitokokoukset, asiakkaan tukipalveluiden ja etuuksien järjestäminen jne.) Nämä ovat tehtäviä, jotka eivät kirjaudu seurattaviksi käynneiksi ja toimenpidesuoritteiksi omassa palvelutuotannossa, mutta se osa näistä tehtävistä, jotka eivät ole viranomaistehtäviä tai tehtävä koskee sijoituspäätöksiä, tulee sisältyä myös yksityisen palveluntuottajan tehtäviin.
• Ulkoistamisen edellyttämä resurssitarve yksilöidään mahdollisimman tarkkaan mahdollisimman pian. Tämä tarkoittaa myös sen selvittämistä, missä määrin oman palvelutuotannon nykyisiä resursseja siirtyy osaksi ulkoistettavan toiminnan rahoitusta. Tarkoituksena on siirtää ko. alueen resurssit ulkoistetun palvelun järjestäjille euromääräisten resurssien osalta. Henkilöstöresurssien osalta siirtyminen omasta palvelutuotannosta yksityisen palveluntuottajan palvelukseen on vapaaehtoista eli omaa henkilöstöä ei automaattisesti siirretä yksityisen palveluntuottajan palvelukseen. Lääkäripalvelut säilyvät omana toimintana kokonaisuuden hallinnan varmistamiseksi. Kaiken kaikkiaan on selvää, että oman palvelutuotannon sopeuttaminen uuteen kysyntätilanteeseen vie oman aikansa ja tälle prosessille on varattava oma aikansa.
• Kustannustietojen vertailun mahdollistamiseksi olisi tärkeätä laatia vertailumenetelmä, jolla toiminnan vaikutuksia ja kustannuksia voidaan luotettavasti vertailla. Tähän samaan seikkaa on kiinnitetty huomiota myös Tampereen kaupungin sisäisen tarkastuksen raportissa, joka julkaistiin syksyllä 2011 ja jossa käsiteltiin Kotitorin toimintaa, kustannuksia ja aikaansaannoksia.
• Ulkoistamiseen liittyen olisi tärkeätä kehittää laskentamalli, joka ottaa huomioon esimerkiksi ja muut julkisen toiminnan erityispiirteet, joita ylläpidetään taloudellisen hyötynäkökulman sijasta muista intresseistä. Kotihoidon oman palvelutuotannon tuotteistaminen käynnistyy syksyllä 2012 niin, että oman palvelutuotannon osalta keskeiset vertailuluvut ovat näillä näkymin saatavilla vuoden 2013 aikana.
• Vertailussa mittaamisessa kriteereinä ovat esimerkiksi välitön työaika asiakkaan luona, ja palvelun hinta ja palvelun vaikuttavuustekijöinä muun muassa kotiuttaminen sairaalasta ja sairaalahoitoon joutuminen. Ulkoistamisesta saatuja kokemuksia tulee raportoida kun toiminta on vakiintunut molemmissa vertailuyksiköissä. Raportoinnissa tulee ottaa huomioon myös muu olemassa oleva relevantti tutkimus- ja selvitystieto kotihoidon tuloksellisuudesta, tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta (esim. Kuusikko-raportin tiedot).
• Kotihoidon kilpailutuksen käynnistämisestä päättämisen jälkeen tulee välittömästi käynnistää yhteistoimintamenettely oman henkilöstön kanssa niin, että asia käsitellään tarkoituksenmukaisella tavalla hyvän yhteistoimintamenettelyn hengessä.

Sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintaelin on käsitellyt asiaa kokouksessaan 21.5.2012 § 27.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää edellä esitetyn mukaan, että noin 150 – 160 asiakkaan kotihoitoalueen palveluiden kilpailutus käynnistetään yhteistyössä hankinta- ja logistiikkakeskuksen kanssa. Tavoitteena on, että toiminta voi alkaa 1.1.2013.

PäätösAsia pantiin pöydälle puheenjohtajan ehdotuksesta Rosenlöfin kannattamana.