Liite 2. Erikoisalojen vastaukset

 

Lastentaudit, ylilääkäri Minna Aromaa:

 

Vuonna 2011 Turun sosiaali- ja terveystoimen lasten ja nuorten poliklinikalle tuli yhteensä 1926 lähetettä. Lähetekäsittelyssä yli kolme viikkoa olleiden lähetteiden osuudeksi on THL virheellisesti tilastoinut 36,4 % oikean luvun ollessa 0,4 % eli 8 lähetettä.

Nämä 8 yli 3 viikon lähetekäsittelyä odottaneet lähetteet ovat todennäköisesti Nuorten Selviämisasemalta tulleita lähetteitä, joissa toimintatapana on ollut se, että poliklinikan päihdehoitaja soittaa nuorten vanhemmille ja keskustelee nuoren tilanteesta ja motivoi perheen arviointikäynnillä. Tämä toimintatapa on todettu paremmaksi verrattuna siihen, että aika lähetetään kirjeitse kotiin. Ajoittain vanhempia on vaikea tavoittaa ja näin ollen pieni marginaalinen osa poliklinikan lähetteistä on joutunut odottamaan käsittelyä yli 3 viikkoa. Olemme muuttaneet nyt toimintatapaamme siten, että mikäli vanhempia ei tavoiteta, aika lähetetään heti kirjeitse kotiin.

Lasten- ja nuorten psykiatria sekä psykiatria, tulosyksikönjohtaja, ylilääkäri Jyrki Heikkilä:

1.Mikä on ko. erikoisalojen lähetteiden keskimääräinen käsittelyaika ?
Nuorisopsykiatria n. 3 vrk
Lastenpsykiatria n. 4 vrk

2.Mistä syystä lähetteiden käsittelyyn ottamisen viive on yli kolme viikkoa?
Vastaus: Lasten- ja nuorisopsykiatrian yhteensä 21 tilaston mukaan viivästynyttä lähetettä johtuvat henkilökunnan tekemistä puutteellisista tilastokirjauksista. Todellinen käsittelyaika on ollut alle kolme viikkoa. Tilastointia on nyt korjattu.

3.Otetaanko potilaaseen yhteys, jos lähete käsitellään vasta kolmen viikon kuluttua sen saapumisesta? Miten yhteydenotto tapahtuu?
Vastaus: Ks. vastaukset kysymyksiin 1 ja 2 edellä.

4.Mihin toimenpiteisiin kunnassa on ryhdytty lähetteiden käsittelyaikojen lyhentämiseksi ja miten toimenpiteissä on onnistuttu?
Vastaus: Ks. vastaukset kysymyksiin 1 ja 2 edellä.

5.Lähetteen käsittelyaika on vain yksi indikaattori arvioitaessa hoidon tarpeen arvioinnin toteutumista. Lisäksi pyydetään arvioimaan sitä, miten hoidon tarpeen arviointi toteutuu edellä tarkemmin yksilöidyillä erikoisaloilla?
Vastaus: Hoidon tarpeen arvioinnin katsotaan tapahtuvan riittävän hyvin lähetekäsittelyn avulla 3-4 vrk:ssa ja ensiajoilla, jotka olivat lastenpsykiatrialla keskimäärin 20 vrk ja nuorisopsykiatrialla 32 vrk kuluttua (mediaani).

Lisäksi tulee ilmetä erityisesti psykiatriasta sekä nuoriso- ja lastenpsykiatriasta:

 

1.Mikä on hoitoon pääsyn odotusaika?
Vastaus: Nuorten- ja lastenpsykiatria: 32 vrk ja 20 vrk (mediaani)
Psykiatria: mediaani 36 vrk

2.Mikä on ensimmäisen käynnin odotusaika?
Vastaus: Nuorten- ja lastenpsykiatria: Sama kuin hoitoon pääsyn odotusaika. Tilaston osoittama yhden potilaan yli 90 vrk odotusaika on tilastointivirhe, joka on korjattu.
Psykiatria: Sama kuin hoitoon pääsyn odotusaika. Tilaston osoittama neljän potilaan yli 90 vrk odotusaika on tilastointivirhe, joka on korjattu

3.Kasautuvatko pitkät odotusajat tiettyihin sairausryhmiin ja jos kasautuvat, mihin sairausryhmiin? Missä sairausryhmissä on pisimmät odotusajat?
Vastaus: Ks. vastaukset kysymyksiin 1 ja 2. edellä.

4.Mistä pitkät odotusajat johtuvat?
Vastaus: Ks. vastaukset kysymyksiin 1 ja 2 edellä.

5.Mihin toimenpiteisiin odotusaikojen lyhentämiseksi on ryhdytty ja miten toimenpiteissä on onnistuttu?
Vastaus: Ks. vastaukset kysymyksiin 1 ja 2 edellä

6.Tarjotaanko jonossa oleville potilaille mahdollisuutta saada hoitoa ostopalveluna kotimaasta toisesta julkisesta tai yksityisestä terveydenhuollon toimintayksiköstä tai ulkomailta?
vastaus: Ks. vastaukset kysymyksiin 1 ja 2 edellä.

7.Otetaanko potilaaseen yhteyttä, jos jonotusaika venyy aiemmin ilmoitetusta? Miten yhteydenotto tapahtuu?
Vastaus: Ks. vastaukset kysymyksiin 1 ja 2 edellä.