Sosiaali- ja terveystoimi, palvelujohtaja Sirpa Kuronen ja palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, 21.3.2012:

Lastensuojelun kokonaisuudistus oli esillä peruspalvelulautakunnassa 29.2.2012. Asiakokonaisuus (§ 105 ja 108-109) palautettiin tuolloin uudelleen valmisteltavaksi.

Turun kaupungin lastensuojelun palvelujärjestelmää esitetään uudistettavaksi vuosina 2012-2016 johdonmukaisesti, systemaattisesti ja kokonaisvaltaisesti. Rakennemuutoksen tavoitteena on, että lapsiperheitä autetaan jatkossa jo ennen varsinaista lastensuojelun tarvetta, että entistä useampaa lasta ja perhettä on voitava auttaa lastensuojelun avohuollon keinoin, ja että huostaan otetut lapset ja nuoret on sijoitettava ensisijaisesti perheisiin.

Lastensuojelun palvelujärjestelmää koskevia kysymyksiä on käsitelty viime vuosina peruspalvelulautakunnassa useasti (17.2.2010 § 48 ja 8.12.2010 § 356). Lastensuojelun palvelujärjestelmän muutoksen toteuttamiseen velvoittavat lainsäädäntö, Turun kaupungin omat valtuuston päätöksiin perustuvat tavoitteet sekä käytännön lastensuojelutyössä tuntuva ahdinko ja huoli keinojen vähyydestä lasten oikea-aikaiseen auttamiseen asiakasmäärän jatkuvasti kasvaessa lastensuojelun avohuollossa. Alkuvuoden 2012 tuotantoluvut kertovat selkeästi avohuollon lastensuojelun palvelukysynnän kasvusta liittyen esimerkiksi alkuvuonna tehtyihin huostaanottoihin ja parhaillaan valmistelussa oleviin huostaanottopäätöksiin.

Nykytilanteesta voi todeta, että lastensuojelun palvelujärjestelmän nykyisellä rakenteella Turku ei pysty lastensuojelun lainsäädännöllisiä velvoitteita täyttämään.

Lastensuojelun kustannukset, ja erityisesti sijaishuollon ostopalveluiden määrärahat, ovat ylittyneet useana vuonna. Vuonna 2011 asiakaspalvelujen ostot ylittyivät jo lähes 4 M€. Lastensuojelun määrärahoista 87 % sitoutuu sijaishuoltoon ja vain 13 % avohuoltoon (Kuusikko 2010). Kuusikkovertailun (2010) mukaan Turussa avohuollon sosiaalityöntekijöillä on asiakkainaan lapsia yli 112/työntekijä, mikä on selvästi enemmän kuin muilla kaupungeilla Kuusikkovertailussa. Vuonna 2011 uusia huostaanottoja tehtiin kaikkiaan 84.

Palvelujärjestelmän uudistaminen toteutetaan seuraavia periaatteita noudattamalla:

• Lastensuojelun palveluissa tehdään selvä resurssien uudelleen kohdentaminen sijaishuollosta avohuoltoon ja ehkäiseviin palveluihin. Ehkäiseviä palvelumuotoja ja avohuollon palveluja lisätään ja monipuolistetaan.
• Lastensuojelun sijaishuollossa resursseja kohdennetaan uudella tavalla laitoshoidosta perhehoitoon. Tarkoituksena on vähentää laitoshoidon määrää sekä omissa laitoksissa että ostopalveluina hankituissa palveluissa.
• Lastensuojelun palvelujen asiakasohjaukseen kiinnitetään tulevina vuosina paljon nykyistä enemmän huomiota niin, että palvelujärjestelmään esitetyt muutokset toteutuvat vuosina 2012-2016.
• Palvelujärjestelmän uudistamiseen varataan riittävä siirtymäaika, jotta kaikki yksittäisiä lapsia koskevat sijaishuollon muutokset voidaan toteuttaa lapsen edun mukaisesti. Omien lastenkotien lakkauttamisen osalta siirtymäaika ulottuu vuoteen 2016, vaikka rakennemuutoksia lähdetään toteuttamaan välittömästi.
• Palvelujärjestelmän uudistaminen toteutetaan oman henkilöstön osalta hyvän yhteistoimintamenettelyn periaatteiden mukaisesti..
• Palvelujärjestelmän uudistaminen edellyttää yhteistyökäytäntöjen vahvistamista erityisesti sosiaalityön (lastensuojelu), erikoissairaanhoidon (lasten ja nuorten psykiatriset palvelut) ja perusterveydenhuollon (äitiys- ja lastenneuvolat ja terveysasemat) tulosalueiden välillä.
• Palvelujärjestelmän uudistaminen tullaan toteuttamaan siirtymäkaudella kustannusneutraalilla tavalla, so. uudistaminen perustuu resurssien uudelleen kohdentamiseen tarkasteltaessa ajanjaksoa 2012-2016 ja olettaen, ettei lastensuojelun palvelutarpeet nykyisestä radikaalisti lisäänny.

Palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, 21.3.2012:

Oheismateriaaliin 1 on koottu taustatekijöitä avo-, sijais- ja jälkihuollon lastensuojelun toimintaympäristön muutoksesta ja resursseihin liittyviä volyymitietoja. Peruspalvelulautakunta pyysi 29.2.2012 sosiaali- ja terveystoimea valmistelemaan kattavan tilastokokonaisuuden lastensuojelun kokonaisuuteen liittyvistä tiedoista. Vaaditut selvitykset on sisällytetty oheismateriaaliin 2.

Oheismateriaali 1Taustatietoja lastensuojelun toimintaympäristön muutoksista ja nykyisistä resursseista

Oheismateriaali 2Peruspalvelulautakunnan 29.12.2012 § 106 ja 108-109 toimeksiannosta tulosaluejohtaja Leila Visan laatima tilastollinen selvitys lastensuojelun tilasta.

Lastensuojelun palvelujärjestelmän rakennemuutosta on käsitelty seuraavissa yhteistoimintakokouksissa henkilöstön kanssa: sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintaelin 6.2.2012, sosiaalityön tulosalueen johtoryhmä 6.2.2012, sosiaalityön tulosalueen avohuollon esimiehet 8.2.2012, sosiaalityön tulosalueen sijaishuollon esimiehet 9.2.2012, ulkopuoliset sijoitukset 13.2.2012, Pienten lasten vastaanottokoti 13.2.2012, Mäntymäen perhekeskus 13.2.2012, Lastenvalvojat palvelut 14.2.2012, Vakka-suomentien lastenkoti 14.2.2012, Sosiaalipäivystys 15.2.2012 ja 27.2.2012, Puolukkatien lastenkoti 15.2.2012, Luostarinkadun lastenkoti 16.2.2012, Virusmäentien lastenkoti 16.2.2012, sosiaalityön tulosalueen hallinto 17.2.2012 ja sosiaalityön tulosalueen tukiryhmä (kaikki esimiehet) 20.2.2012. Yhteistoimintakokousten pöytäkirjat ovat olleet nähtävillä peruspalvelulautakunnan kokouksessa 29.2.2012.

Nyt esitettävien toimenpiteiden päämääränä on lastensuojelun avohuollon palvelujen vahvistaminen. Esitysten pääasiallinen sisältö on se, että sijaishuollosta siirretään avohuoltoon henkilöstöresursseja. Tämän tekee mahdolliseksi se, että sijaishuollon palvelurakennetta puretaan sekä oman palvelutuotannon että ostopalvelujen osalta. Peruspalvelulautakunnalle tehdään lastensuojelun rakennemuutoshankkeen edistyessä esitykset tarvittavista vakanssijärjestelyistä resurssipaineen helpottaessa sijaishuollon omassa palvelutuotannossa. Toteutettavilla toimenpiteillä on seuraavia toiminnallisia vaikutuksia:

• Avohuollon henkilöstön lisääminen mahdollistaa sen, että lastensuojelulain palvelutakuut toteutuvat ja lapsia ja perheitä voidaan auttaa ongelmien varhaisessa vaiheessa.
• Lastensuojelun perhetyön ja intensiivisen perhetuen lisääminen parantaa perheen toimivuutta yhdessä, huomioi lapsen edun ja parantaa lapsen mahdollisuuksia jatkaa asumista perheessään.
• Toimiva sosiaalipäivystys takaa sen, että lasten ja perheiden ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa.

Lastensuojelun sijaishuoltoon kohdistuu tällä hetkellä enenevässä määrin paineita korkeiden huostaanottolukujen vuoksi. Lastensuojelun lainsäädäntömuutokset korostavat perhehoidon ensisijaisuutta, mikä väistämättä merkitsee perhehoidon osuuden lisäämistä ja perhehoidon palvelujen uudelleen organisointia. Lastensuojelulaki muuttui 1.1.2012 lukien siten, että perhehoidosta tuli laitoshoitoon nähden ensisijainen sijaishuollon muoto. Lapsen voidaan järjestää laitoshoitona vain, jos sitä ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla muualla.

Perhehoidon ensisijaisuus tulee merkitsemään lastensuojelun ostopalveluiden asteittaista vähentämistä. Tätä prosessia vauhdittaa esimerkiksi se, että vuonna 2012 Turun kaupungin huostaan ottamista lapsista kaikkiaan 61 täyttää 18 vuotta ja näistä 18 vuotta täyttävistä 34 on tällä hetkellä sijoitettu sijaishuollossa lastensuojelun ostopalveluihin.

Oma lastenkotijärjestelmä muodostetaan jatkossa kolmiportaiseksi kokonaisuudeksi koostuen kahdesta vastaanottokodista, kahdesta erityislastenkodista ja kahdesta lastenkodista. Tämä tarkoittaa käytännössä kolmen jäljempänä mainitun lastenkodin lakkauttamista vuoteen 2016 mennessä ja sijaishuollon ostopalveluihin varattujen resurssien kohdentamista välittömästi avohuollon lastensuojeluun ja sijaishuollon perhehoitoon.

Omiin lastenkoteihin ehdotetaan seuraavassa yksilöityjä muutoksia.

Vastaanottokotien valmistuskeittiöistä luopuminen

• Pienten lasten vastaanottokodissa valmistuskeittiössä on töissä vastaava kokki, jonka sijaisena laitosapulainen toimii viikonloppuisin. Mäntymäen perhekeskuksessa valmistuskeittiössä on töissä vastaava kokki ja kaksi ruokapalvelutyöntekijää. Vastaanottokodeissa luovutaan valmistuskeittiöistä ja siirrytään jakelukeittiöön.

Erityislastenkotitoiminnan vahvistaminen

• Jatkossa erityislastenkoteina toimivat Lakkatien erityislastenkoti (18 paikkaa) ja Puolukkatien lastenkoti (18 paikkaa). Erityislastenkotipaikoista on tällä hetkellä puute, koska huostaan otetut lapset ovat yhä vaativahoitoisempia. Tällä hetkellä sijoituksia joudutaan tekemään ostopalveluina oman kunnan ulkopuolelle. Puolukkatien lastenkodin muuttaminen erityislastenkodiksi edellyttää henkilökuntamitoituksen nostamista samalle tasolle kuin Lakkatien erityislastenkodissa.

Makslankadun ja Moikoisten lastenkotien tilojen uudistaminen

• Makslankadun (14 paikkaa) ja Moikoisten (14 paikkaa) lastenkodit remontoidaan tarvittaessa siten, että jokaiselle lapselle saadaan oma huone ja molemmissa säilyy paikkalukuna 14.

Kolmen lastenkodin lakkauttaminen vuoden 2016 loppuun mennessä

• Lakkautettavaksi esitetään Luostarinkadun lastenkoti (14 paikkaa), Vakka-Suomentien lastenkoti (7 paikkaa) ja Virusmäentien lastenkoti (7 paikkaa). Luostarinkadun, Vakka-Suomentien ja Virusmäentien lastenkotien tilat ovat epäkäytännölliset ja turvattomat ajatellen lasten hoitoa. Lastenkodit toimivat vanhoissa omakotitaloissa, jotka on alun perin suunniteltu yksityisasunnoiksi. Kyseiset lastenkodit ovat nykyisin vastaavia kuin ammatilliset perhekodit sillä erolla, että ammatillisissa perhekodeissa perheen vanhemmat asuvat perhekodissa. Vuoden 2016 loppuun mennessä ko. lastenkodeissa tällä hetkellä asuvista lapsista (yht. 26) kaikkiaan 12 lasta on joko tullut täysi-ikäiseksi tai on täysi-ikäisyyden kynnyksellä.
• Taustaksi voidaan vielä todeta, että yksittäisiä lapsia koskevia sijaishuollon muutospäätöksiä tehdään joka tapauksessa vuosittain paljon ja syyt tähän vaihtelevat. Vuonna 2010 tällaisia päätöksiä tehtiin 81 ja vuonna 2011 kaikkiaan 88.

Rakennemuutoksen toteutustapa

Lastensuojelun rakennemuutos ehdotetaan toteuttavaksi seuraavassa esitetyllä tavalla.

Nyt esitetyt henkilöstölisäykset lastensuojelun avohuoltoon ja sijaishuollon perhehoitoon ja erityislastenkotihoitoon on siis tarkoitus toteuttaa lakkauttamalla vuoden 2016 loppuun mennessä Luostarinkadun, Vakka-Suomentien ja Virusmäentien lastenkodit, joissa on tällä hetkellä kaikkiaan 35 vakanssia ja yksi (1) tilapäinen palkkaamislupa. Lisäksi ehdotetaan lakkautettavaksi 1.1.2013 lukien Pienten lasten vastaanottokodin ja Mäntymäen perhekeskuksen valmistekeittiöt, mikä edelleen vapauttaisi henkilöstöä vakanssien osalta uudelleen käyttöön kaikkiaan viisi (5) vakanssia. Kaikkiaan oman palvelutuotannon supistaminen vuoteen 2016 mennessä koskee noin 40 vakanssia. Tarkoitus on tuoda kyseisten vakanssien muutokset peruspalvelulautakuntaan vuosina 2012-2016, jotta edellä mainitut vakanssilisäykset voidaan kompensoida vastaavilla vakanssimuutoksilla ja –lakkautuksilla.

Uusista vakansseista aiheutuvien kustannusten lisäksi on otettava huomioon toimintakustannusten lisäys, jotka tässä vaiheessa oletetaan olevan varovaisen arvion mukaan noin 25.000 € kuluvana vuonna 2012 ja vuositasolla noin 70.000 €. Uudistuksen kokonaiskustannukset ovat siis tänä vuonna noin 470.500 € ja vuositasolla 1.750.000 €. Mainittujen kustannusten lisäksi kustannuksia aiheutuu Puolukkatien, Makslankadun ja Moikoisten muutostöistä.

Seuraavasta asetelmasta käy ilmi nyt lakkautettaviksi ehdotettavien lastenkotien kustannustiedot vuoden 2012 budjetin osalta. Lakkautettavaksi esitettävien lastenkotien kustannukset vuonna 2012 ovat noin 2.015.000 €.

Vaihtoehtoinen toteutusmalli

Edellä yksilöidyt vakanssilisäykset (38 vakanssia) toteutetaan, mutta ilman Luostarinkadun, Vakka-Suomentien ja Virusmäen lastenkotien lakkauttamista ja ilman, että Pienten lasten vastaanottokodin ja Mäntymäen perheperhekeskuksen valmistekeittiöistä luovutaan. Tässä toteutustavassa lisäresurssin tarve vuonna 2012 on uusien vakanssien ja toimintamenojen osalta edellä mainittu 470.500 € ja vuositasolla jatkossa vähintään 1.750.000 €. Tämä vaihtoehtoinen toteutustapa lisää oleellisesti työvoiman käyttöä lastensuojelun sosiaalityön palveluissa. Mainittujen kustannusten lisäksi kustannuksia aiheutuu Puolukkatien, Makslankadun ja Moikoisten muutostöistä ja toiminnallisista kustannuksista. Vaihtoehtoisessa toteutusmallissa lisäkustannuksia aiheutuu myös lakkautettaviksi esitettyjen lastenkotien mahdollisista korjaustöistä.

Olennaista on – riippumatta siitä, kumpi toteutustapa rakennemuutoksen toteuttamiseen valitaan – että lastensuojelun avohuoltoon suunnataan lisää resursseja mahdollisimman nopeasti. Tammi-helmikuun 2012 toteumaraporttien perusteella näyttää siltä, että lastensuojelun palvelutakuiden osalta vain puolet lastensuojelutarpeen selvityksistä pystytään tekemään lastensuojelulain edellyttämässä 3 kuukauden määräajassa. Tammi-helmikuun aikana on otettu huostaan 8 lasta ja huostaanotto on valmisteluvaiheessa 27 lapsen osalta.

Loppuyhteenvetona voidaan vielä todeta, että on olemassa tutkittua tietoa siitä, miten avohuoltoon suunnatut kehittämispanostukset vaikuttavat huostaanottojen määrään. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) vuonna 2011 toteutetussa tutkimuksessa saatiin selville, että sosiaalityöntekijöiden suhteellisen määrän kasvu laskee kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuutta kunnassa. THL:n tutkimusaineisto kerättiin Sotkanet-tietokannasta ja aineistokehikkona oli vuoden 2010 kuntajako ja tutkimuksen tiedot koskivat vuosia 2000-2008. Tutkimuksessa selitettävänä muuttujana oli nimenomaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus alle 18-vuotiaista ja selittävänä muuttujana sosiaalityöntekijöiden suhteellinen määrä. (Väisänen, A, 2010. Lastensuojelun käyttö ja kustannukset Suomessa. CHESS-seminaari 25.11.2010. Helsinki). Kokonaisvaltaisen lastensuojelun kehittämisen puolesta – koskien avohuoltoon ja sijaishuollon perhehoitoon panostamista – puhuvat myös kokemukset 2000-luvulla muista kaupungeista, joista esimerkiksi Kotkan osalta on olemassa dokumentoituja suunnitelmia ja arvioita (Kotkan kaupunki. Sijaishuollon selvitys.Sosiaali- ja terveysviraston julkaisuja 3/2006).

Peruspalvelulautakunta päättää, että

• lastensuojelun palveluihin lisätään vuosina 2012 - 2016 edellä esitetyllä tavalla kaikkiaan 38 vakanssia, joista tehdään asianmukaiset yksilöidyt vakanssiesitykset kaupunginhallituksen hallintojaostolle. Perustettavat 38 vakanssia sisällytetään sosiaali- ja terveystoimen vuosien 2012 - 2016 henkilöstösuunnitelmiin. Vuonna 2012 perustettavat vakanssit sisällytetään sosiaali- ja terveystoimen valmistelussa olevaan vuoden 2012 henkilöstösuunnitelmaan, joka tuodaan peruspalvelulautakunnan käsittelyyn huhtikuussa 2012
• Sosiaalipäivystys ja Turun seudun sosiaalipäivystys yhdistetään yhdeksi organisatoriseksi kokonaisuudeksi 1.1.2013 lukien
• Pienten lasten vastaanottokodin ja Mäntymäen perhekeskuksen valmistuskeittiöstä luovutaan ja ruokapalvelut kilpailutetaan 1.1.2013 lukien
• Luostarinkadun, Vakka - Suomentien ja Virusmäentien lastenkodit lakkautetaan vuoden 2016 loppuun mennessä
• Luostarinkadun, Vakka- Suomentien ja Virusmäentien lastenkotien hoitohenkilöstö ja vastaanottokotien keittiöpalvelujen henkilöstö siirretään sosiaali- ja terveystoimessa muihin avoimiin/ vapautuviin vakansseihin
• Luostarinkadun, Vakka - Suomentien ja Virusmäentien lastenkotien vakanssit ja vastaanottokotien keittiöpalvelujen vakanssit, yhteensä 40 kpl, esitetään lakkautettaviksi tai uudelleen käytettäviksi mahdollisten nimikemuutosten jälkeen niiden vapauduttua vuoden 2016 loppuun mennessä.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 21.3.2012:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää, että

• lastensuojelun palveluihin lisätään vuosina 2012 - 2016 edellä esitetyllä tavalla kaikkiaan 38 vakanssia, joista tehdään asianmukaiset yksilöidyt vakanssiesitykset kaupunginhallituksen hallintojaostolle. Perustettavat 38 vakanssia sisällytetään sosiaali- ja terveystoimen vuosien 2012 - 2016 henkilöstösuunnitelmiin. Vuonna 2012 perustettavat vakanssit sisällytetään sosiaali- ja terveystoimen valmistelussa olevaan vuoden 2012 henkilöstösuunnitelmaan, joka tuodaan peruspalvelulautakunnan käsittelyyn huhtikuussa 2012
• Sosiaalipäivystys ja Turun seudun sosiaalipäivystys yhdistetään yhdeksi organisatoriseksi kokonaisuudeksi 1.1.2013 lukien
• Pienten lasten vastaanottokodin ja Mäntymäen perhekeskuksen valmistuskeittiöstä luovutaan ja ruokapalvelut kilpailutetaan 1.1.2013 lukien
• Luostarinkadun, Vakka - Suomentien ja Virusmäentien lastenkodit lakkautetaan vuoden 2016 loppuun mennessä
• Luostarinkadun, Vakka- Suomentien ja Virusmäentien lastenkotien hoitohenkilöstö ja vastaanottokotien keittiöpalvelujen henkilöstö siirretään sosiaali- ja terveystoimessa muihin avoimiin/ vapautuviin vakansseihin
• Luostarinkadun, Vakka -Suomentien ja Virusmäentien lastenkotien vakanssit ja vastaanottokotien keittiöpalvelujen vakanssit, yhteensä 40 kpl, esitetään lakkautettaviksi tai uudelleen käytettäviksi mahdollisten nimikemuutosten jälkeen niiden vapauduttua vuoden 2016 loppuun mennessä.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 28.3.2012:

PäätösPeruspalvelulautakunta päätti, että:

• lastensuojelun palveluihin lisätään vuosina 2012 – 2016 edellä esitetyllä tavalla kaikkiaan 38 vakanssia, joista tehdään asianmukaiset yksilöidyt vakanssiesitykset kaupunginhallituksen hallintojaostolle. Perustettavat 38 vakanssia sisällytetään sosiaali- ja terveystoimen vuosien 2012 – 2016 henkilöstösuunnitelmiin. Vuonna 2012 perustettavat vakanssit sisällytetään sosiaali- ja terveystoimen valmistelussa olevaan henkilöstösuunnitelmaan, joka tuodaan peruspalvelulautakunnan käsittelyyn huhtikuussa 2012.
• sosiaalipäivystys ja Turun seudun sosiaalipäivystys yhdistetään yhdeksi organisatoriseksi kokonaisuudeksi 1.1.2013 lukien.
• kun riittävät tiedot avohuollon toimenpiteiden ja perhehoidon tukitoimenpiteiden vaikutuksista huostaanottojen vähenemiseen ja sijaishuollon palveluiden tarpeesta ovat saatavissa, arvioidaan lastensuojelun palveluverkoston tarkoituksenmukaisuus ja muutostarpeet vuoden 2014 aikana.
• uudelleenarvioinnin pohjalta mahdollisesti vapautuvat vakanssit lakkautetaan tai käytetään uudelleen nimikemuutosten jälkeen vuoden 2016 loppuun mennessä.
• peruspalvelulautakunnalle tulee raportoida puolivuosittain lastensuojelun tarpeen ja eri palvelujen käytön kehityksestä.

Päätös tehtiin esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta.