Esityslistat/pöytäkirjat

Ympäristöterveydenhuolto tarkastaa Turun koulujen terveydelliset olosuhteet kolmen vuoden välein ja uusien tai uusittujen rakennusten terveydensuojelulain mukaisen hyväksymisen yhteydessä. 2009 annettiin Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Asetuksen 12 §:n mukaan oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi on kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastettava joka kolmas vuosi. Tarkastus on tehtävä yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken.

Ympäristöterveydenhuolto, va. tulosaluejohtaja Liisa Palmu ja terveystarkastaja Markku Rohunen 27.2.2012:

Ympäristöterveydenhuolto on tarkastanut Turun koulut kolmen vuoden välein. Edellinen tarkastuskierros tehtiin 2008. Vuoden 2011 alussa ympäristöterveydenhuolto kutsui koolle palaverin, johon kutsuttiin työterveyshuollon, kouluterveyshuollon, työsuojelun, koulu- ja sivistystoimen, siivoustoimen ja tilaliikelaitoksen edustajat. Palaverissa sovittiin menettelystä, millä mahdollistettaisiin kaikkien osapuolten osallistuminen tarkastuksiin. Tarkastusaikataulusta, tarkastuksen luonteesta ja tarkastuslomakkeesta tiedotettiin kouluille tammikuussa 2011. Tarkastukset alkoivat helmikuun alussa ja loppuivat joulukuussa. Tarkastusten vetovastuu oli ympäristöterveydenhuollolla. Tarkastukset koskivat tässä vaiheessa kaupungin kouluja.

Liite 1Ympäristöterveydenhuollon koulutarkastukset 2011, aikataulu

Koulujen rehtoreille etukäteen lähetetyissä tarkastuslomakkeissa kysyttiin mm. koulujen sisäilmaongelmista. 58 % kouluista ilmoitti, että koulussa on kosteusvaurioita. Varsinaisissa tarkastuksissa suurin osa vaurioista oli havaittavissa, tosin kosteusvaurioiden laajuus vaihteli suuresti. Tarkastukset olivat silmämääräisiä, minkä vuoksi myöskään vakavuusastetta ei voitu arvioida. Samalla kysyttiin, kokeeko henkilöstö sisäilman aiheuttavan terveyttä vaarantavaa uhkaa. 62 % kouluista vastasi kysymykseen myönteisesti, eli terveysuhka koettiin todellisena. Sisäilmauhka sisältää monia osatekijöitä, kuten lämpötilan, ilmanvaihdon, melun sekä kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Kysymykseen poikkeavasta oppilaiden oireilusta ainoastaan yksi koulu vastasi myönteisesti, tämä johtunee koulussa tehdystä laajemmasta kouluterveydenhuollon tekemästä kyselystä, jossa asia ilmeni.

Muutamissa kouluissa henkilökunta oirehti ja koki sisäilman aiheuttavan uhkaa terveydelle, vaikka tiloissa ei havaittu mitään ulkoista poikkeavaa ja kouluissa oli tehty mittavia korjauksia. Näitä kouluja olivat esim. Luolavuoren koulun Piiparipolun, Pääskyvuoren ja Hepokullan yksiköt ja Triviumin koulukiinteistö.

Koulun siivouksen tasosta kysyttiin asteikolla hyvä, tyydyttävä ja ei tyydyttävä. 46 % piti siivouksen tasoa hyvänä, 44 % tyydyttävänä ja 10 % ei tyydyttävänä. Suurimpana ongelmana pidettiin resurssien pienuutta. Uutena ongelmana ja uhkana pidettiin siivouksen kilpailuttamista, koska tämän pelättiin heikentävän tasoa entisestään, samoin tuttujen siivoojien poistumista pidettiin ongelmana. Yksittäisinä ongelmina olivat ns. eurohiekan kulkeutuminen sisälle ja koulujen laskutasoilla olevaa ylimääräistä tavaraa, joka estää kunnollisen siivouksen. Ikkunoiden pesu ei onnistu useassa koulussa, koska ikkunat ovat niin huonossa kunnossa, että niitä ei voi aukaista.

Ilmanvaihtoon liittyvät ongelmat ovat olleet esillä jo useassa aikaisemmassa 3-vuotistarkastuksessa. Parannusta on tapahtunut joka vuosi, mutta vieläkin on jotain kouluja, joissa on vain painovoimainen ilmanvaihto. Ilmanvaihdon säädöissä on ongelmia. Luokkahuoneita ei uskalleta tuulettaa, kun pelätään ilmanvaihdon menevän sekaisin.

Koulujen keittiöt toimivat Kateringin alaisuudessa. Keittiöiden rakenteellinen kunto oli yleensä hyvä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta (mm. Pernon koulu). Suurimpina ongelmina olivat erillisten laatikkovarastojen puuttuminen ja tilanahtaus. Joissain keittiöissä ilmanvaihto ei toiminut riittävästi ja keittiöt ja erityisesti ruokasalit olivat meluisia.

Valaistuksen puutteita oli vain muutamassa koulussa. Melu ja akustiikkaongelmia sen sijaan oli useissa kohteissa. Melu oli ongelma yleensä käytävissä ja ruokasaleissa. Ääneneristysongelmat olivat yleisiä terveydenhoitajien tiloissa. Myös lämpötilat laskivat viime talvena monissa luokkahuoneissa liian mataliksi.

Tarkastuksista tehdyt pöytäkirjat on toimitettu tilaliikelaitokselle, joka on jakanut ne edelleen toimenpiteitä varten. Kouluissa tehdään korjauksia ja tutkimuksia jatkuvasti, nyt esitetyt pöytäkirjat kuvastavat tilannetta tarkastushetkellä.

Tarkastuksiin osallistuivat lähes aina kouluterveydenhoitaja, rehtori, siivoustyönjohtaja ja kiinteistönhoitaja. Muiden osapuolten edustajat osallistuivat tarkastuksiin harvemmin.

Tilaliikelaitoksella on päävastuu koulukiinteistöjen kunnosta. Tehtävä on vaativa, moni koulu odottaa peruskorjausta ja osa korjauksista on jäänyt kesken. Samanaikaisesti se joutuu puuttumaan akuutteihin ongelmiin. Esimerkiksi viime talvena yli kymmenessä koulussa katto aiheutti vesivahinkoja, jotka vaativat pikaisia korjauksia.

Tilojen osittainen korjaaminen ei tuo parasta mahdollista tulosta terveysongelmiin. Paavo Keron väitöstutkimus Tampereen teknisestä yliopistosta puuttuu juuri tähän ongelmaan. Tilat kannattaisi aina kunnostaa perusteellisesti, jotta terveysongelmilta vältyttäisiin.

Kouluverkko kehittyy jatkuvasti ja kouluja siirrellään uusiin kohteisiin. Peruskorjausta odottaa monta koulua. Tarkastusten perusteella n. 15 koulua odottaa joko siirtoa tai remonttia. Kouluja on vaikea laittaa kiireellisyysjärjestykseen. Seuraavat koulut vaativat joka tapauksessa ratkaisuja. Tilaliikelaitoksen kommentit nykytilanteesta on lisätty ko. koulun kohdalle.

Cygnaeuksen koulu, Maariankatu 7, tutkimukset jatkotoimenpiteistä valmistuvat maaliskuussa 2012.