Tulosaluejohtaja Leila Visa ja palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, 22.2.2012:

Taustaa

Lastensuojelun sijaishuoltoon kohdistuu tällä hetkellä enenevässä määrin paineita korkeiden huostaanottolukujen vuoksi. Sijaishuollon palvelujen uudistamisen tarve aiheutuu pitkälti lastensuojelulainsäädännössä tehtyihin muutoksiin sekä toisaalta Turun tekemiin strategisiin painopistevalintoihin lapsiperheitä koskevissa strategisissa asiakirjoissa (kaupunginvaltuuston vahvistamat ohjelmat ja sopimusohjausdokumentit).

Lainsäädäntömuutokset korostavat perhehoidon ensisijaisuutta, mikä väistämättä merkitsee perhehoidon osuuden lisäämistä ja perhehoidon palvelujen uudelleen organisointia. Lastensuojelulaki muuttui 1.1.2012 lukien siten, että perhehoidosta tuli laitoshoitoon nähden ensisijainen sijaishuollon muoto. Lapsen voidaan järjestää laitoshoitona vain, jos sitä ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla muualla.

Perhehoidon ensisijaisuus tulee merkitsemään lastensuojelun ostopalveluiden asteittaista vähentämistä. Tätä prosessia vauhdittaa esimerkiksi se, että vuonna 2012 Turun kaupungin huostaan ottamista lapsista kaikkiaan 61 täyttää 18 vuotta ja näistä 18 vuotta täyttävistä 34 on tällä hetkellä sijoitettu sijaishuollossa lastensuojelun ostopalveluihin.

Oman laitosrakenteen uudistaminen tulee toteuttaa asteittain, mutta johdonmukaisesti, kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti. Viime vuodet ovat osoittaneet, että, että oma lastenkotijärjestelmä tulee rakentaa kolmiportaiseksi koostuen vastaanottokodeista, erityislastenkodeista ja lastenkodeista.

Kokonaisuutta arvioitaessa lastensuojelun palvelujärjestelmässä tulee tehdä yhtäällä painopisteen siirto sijaishuollosta avohuoltoon ja toisaalta painopisteen siirto sijaishuollon sisällä laitossijoituksista (omat/ostetut) perhehoitoon.

Sijais- ja jälkihuollon lastensuojelun toimintaympäristön muutosta ja nykyisiä resursseja kuvataan yksityiskohtaisemmin oheismateriaalissa.

Oheismateriaali 1Toimintaympäristön muutos ja nykyiset resurssit lastensuojelun sijais- ja jälkihuollossa

Sijais- ja jälkihuollon uudistamiseen tähtäävien ehdotusten vaikutukset ja yhteistoimintamenettelyn mukainen toiminta

Omiin lastenkoteihin ehdotetaan seuraavassa yksilöityjä muutoksia.

Vastaanottokotien valmistuskeittiöistä luopuminen

• Pienten lasten vastaanottokodissa valmistuskeittiössä on töissä vastaava kokki, jonka sijaisena laitosapulainen toimii viikonloppuisin. Mäntymäen perhekeskuksessa valmistuskeittiössä on töissä vastaava kokki ja kaksi ruokapalvelutyöntekijää. Vastaanottokodeissa luovutaan valmistuskeittiöistä ja siirrytään jakelukeittiöön. Yksiköt ovat vastaanottokoteja eli lasten sijoitukset ovat lyhytaikaisia (3-6 kk). Valmistuskeittiöstä luopuminen vapauttaa mahdollisesti sekä tiloja että henkilökuntaa lasten ja vanhempien kanssa tehtävään työhön. Lisäksi nykytilanteessa on uhkana, että vastaanottokotien keittiöhenkilöstö jää ammatillisen viiteryhmänsä ulkopuolelle.
• Asiaan liittyen on sosiaali- ja terveystoimeen toimitettu viikolla 8 kolme kirjelmää, joissa valmistuskeittiöistä luopumista vastustetaan.

Erityislastenkotitoiminnan vahvistaminen

• Jatkossa erityislastenkoteina toimivat Lakkatien erityislastenkoti (18 paikkaa) ja Puolukkatien lastenkoti (18 paikkaa)
• Vuonna 2010 Turussa oli Lakkatien erityislastenkodissa 11 paikkaa ja Mäntymäen perhekeskuksessa 12 paikkaa eli yhteensä 23 erityislastenkotipaikkaa. Erityislastenkotipaikat vähenivät, kun Mäntymäen perhekeskus muuttui kokonaan vastaanottokodiksi vuonna 201. Vuonna 2012 Turussa on 18 erityislastenkotipaikkaa Lakkatien erityislastenkodissa.
• Erityislastenkotipaikoista on tällä hetkellä puute, koska huostaan otetut lapset ovat yhä vaativahoitoisempia. Tällä hetkellä sijoituksia joudutaan tekemään ostopalveluina oman kunnan ulkopuolelle.
• Puolukkatien lastenkodin muuttaminen erityislastenkodiksi edellyttää henkilökuntamitoituksen nostamista samalle tasolle kuin Lakkatien erityislastenkodissa. Puolukkatien lastenkodissa on tällä hetkellä 20 vakanssia ja tarve on 35 vakanssia. Lisäystarve on seuraava: 3 vastaavaa ohjaajaa, 3 ohjaajaa, 3 sairaanhoitajaa ja 2 yöhoitajaa. Puolukkatien uusi henkilökuntarakenne olisi 1.1.2013 seuraavanlainen: johtaja, 3 sairaanhoitajaa, 3 vastaavaa ohjaajaa, 3 yöhoitajaa sekä vastaava kokki ja 3 talousapulaista. Lisäksi tiloihin täytyy tehdä erityislastenkodin vaatimat rakenteelliset muutokset.

Makslankadun ja Moikoisten lastenkotien tilojen uudistaminen

• Makslankadun (14 paikkaa) ja Moikoisten (14 paikkaa) lastenkodit remontoidaan tarvittaessa siten, että jokaiselle lapselle saadaan oma huone ja molemmissa säilyy paikkalukuna 14.

Kolmen lastenkodin lakkauttaminen vuoden 2015 loppuun mennessä

• Lakkautettavaksi esitetään Luostarinkadun lastenkoti (14 paikkaa), Vakka-Suomentien lastenkoti (7 paikkaa) ja Virusmäentien lastenkoti (7 paikkaa).
• Luostarinkadun lastenkodin tilat ovat epäkäytännölliset ja turvattomat ajatellen lasten hoitoa. Tiloista ei ole saatavissa edes remontilla lapsen hoidon kannalta turvallisia, vaikka Luostarinkadulla onkin viime vuosina tehty välttämättömiä remontteja. Luostarinkadun lastenkodin lakkauttaminen vapauttaisi työntekijäresursseja avohuollon lastensuojeluun, perhehoitoon ja Puolukkatien lastenkodin resursoimiseksi erityislastenkodiksi.
• Vakka-suomentien ja Virusmäentien lastenkodin tilat ovat epäkäytännölliset ja turvattomat ajatellen lasten hoitoa, lastenkodit toimivat vanhoissa omakotitaloissa, jotka on alun perin suunniteltu yksityisasunnoiksi. Tiloista ei ole saatavissa edes remontilla lapsen hoidon kannalta turvallisia. Lastensuojelulaki muuttui 1.1.2012 siten, että perhehoidosta tuli laitoshoitoon nähden ensisijainen sijaishuollon muoto. Vakka-Suomentien ja Virusmäentien lastenkodit ovat nykyisin vastaavia kuin ammatilliset perhekodit sillä erolla, että ammatillisissa perhekodeissa perheen vanhemmat asuvat perhekodissa ja kustannukset ovat edullisemmat kuin näissä kunnallisissa yksiköissä. Vakka-suomentien ja Virusmäentien lastenkotien lakkauttamiset vapauttaisivat työntekijäresursseja avohuollon lastensuojeluun, perhehoitoon ja Puolukkatien lastenkodin resursoimiseksi erityislastenkodiksi.

Edellä mainituilla toimenpiteillä on seuraavia vaikutuksia:

Toiminnalliset vaikutukset asiakkaisiin

• Esitetyt toimenpiteet, parempi asiakasohjaus ja lainsäädännöstä tuleva perhehoitopainotus parantavat lasten mahdollisuuksia tulla sijoitetuksi perheeseen. 
• Toimenpiteillä tähdätään myös lapsille, sijaisperheille ja biologisille perheille annettavan tuen vahvistamiseen.

Taloudelliset vaikutukset

• Vakanssimuutoksista aiheutuvia kokonaiskustannuksia ei voi vielä laskea, koska ei ole tiedossa milloin sijaishuollon henkilöstöresurssit siirtyvät lakkautettaviksi esitetyistä laitoksista avohuoltoon ja edelleen ei tiedetä sitä, millaisia vakanssijärjestelyjä (vakanssimuutokset) siirrot vaativat. Esitykset muutoksista tehdään peruspalvelulautakunnalle erikseen vuosina 2012–2015 henkilöstösuunnitelmien yhteydessä. Palkkauksen tarkistuksista aiheutuvia kustannuksia on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida edellä mainitusta syistä johtuen.
• Tiedossa olevat taloudelliset kustannukset liittyvät tilapäisen työvoiman (2 sosiaalityöntekijää ja 3 sosiaaliohjaajaa) palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin, jotka ovat vuonna 2012 noin 85.000 € ja vuositasolla noin 170.000 €. Tarkoitus on kattaa näitä palkkauksesta aiheutuvia kustannuksia muun muassa ostopalveluista säästyvillä resursseilla.
• Jäljelle jäävien lastenkotien muutostöiden kustannukset yksilöidään vuosina 2012–2013 tehtävien tilatarveselvitysten yhteydessä.
• Perhehoitoon sijoitettujen lasten määrän kasvaessa laitospainotteisuus vähitellen pienenee, mikä vaikuttaa sijaishuollon kokonaiskustannusten alenemiseen tai vähintäänkin kasvun taittumiseen.
• Erityislastenkotipaikkojen lisääminen nostaa kustannuksia lyhyellä tähtäimellä, mutta toisaalta vähentää niitä pidemmällä tähtäimellä.
• Avohuoltoon resursointi mahdollistaa lasten ja perheiden auttamisen ongelmien varhaisessa vaiheessa.
• Henkilöstön osalta tavoitteena on, että muutoksen myötä yleinen kustannustietoisuus lisääntyisi ja kokonaiskuva lastensuojelun palvelujärjestelmän toiminnasta ja lainalaisuuksista täsmentyisi.

Henkilöstövaikutukset

• Muutokset edellyttävät tehtävä- ja työpaikkamuutoksia työntekijätasolla siltä osin kun puhutaan henkilöstöstä, joka tulevina vuosina siirtyy sijaishuollosta avohuoltoon. Lisäksi sijaishuollon sisällä siirtyy vakansseja perhehoitoon ja Puolukkatien lastenkodin lisäresursoinniksi.
• Nyt ehdotetut ja tulevina vuosina toteutettavat muutokset edellyttävät muutoksia sosiaalityön tulosalueen organisaatioon. Näiltä osin tuodaan erillinen esitys peruspalvelulautakunnalle muutoshankkeen edetessä.
• Muutokset edellyttävät henkilöstöltä sitoutumista ja muutosvalmiutta
• Muutokset minimoivat henkilöstölisäyksen tarpeen. Jos avohuoltoon ei saada resursoitua henkilöstöä sijaishuollon laitoshoidosta, tarvitaan avohuollon palveluihin huomattavaa lisäresursointia.

Lastensuojelun palvelujärjestelmän rakennemuutosta on käsitelty seuraavissa yhteistoimintakokouksissa henkilöstön kanssa:

• Sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintaelin 6.2.2012
• Sosiaalityön tulosalueen johtoryhmä 6.2.2012
• Sosiaalityön tulosalueen avohuollon esimiehet 8.2.2012
• Sosiaalityön tulosalueen sijaishuollon esimiehet 9.2.2012
• Ulkopuoliset sijoitukset 13.2.2012
• Pienten lasten vastaanottokoti 13.2.2012
• Mäntymäen perhekeskus 13.2.2012
• Lastenvalvojat palvelut 14.2.2012
• Vakka-suomentien lastenkoti 14.2.2012
• Sosiaalipäivystys 15.2.2012
• Puolukkatien lastenkoti 15.2.2012
• Luostarinkadun lastenkoti 16.2.2012
• Virusmäentien lastenkoti 16.2.2012
• Sosiaalityön tulosalueen hallinto 17.2.2012
• Sosiaalityön tulosalueen tukiryhmä (kaikki esimiehet) 20.2.2012
• Sosiaalipäivystys 27.2.2012

Yhteistoimintakokousten pöytäkirjat ovat nähtävinä peruspalvelulautakunnan kokouksessa.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää,

• että Pienten lasten vastaanottokodin ja Mäntymäen perhekeskuksen valmistuskeittiöstä luovutaan ja ruokapalvelut kilpailutetaan 1.1.2013 lukien.
• että Luostarinkadun, Vakka-suomentien ja Virusmäentien lastenkodit lakkautetaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Riittävä siirtymäaika tarvitaan turvaamaan lapsen etu ja turvallisen korvaavan hoitopaikan löytyminen.
• että Remontti –hankkeen juurruttamisvaiheessa vuonna 2012 tehostetaan perhehoidon markkinointia ja rekrytointia sekä selvitetään, miten perhehoidon valvonta järjestetään.
• Lisäksi peruspalvelulautakunta esittää kaupunginhallituksen hallintojaostolle,
• että Turun kaupunkiin, ensimmäisenä sijoituspaikkana sosiaali- ja terveystoimi, perustetaan 1.7.2012 lukien 2 sosiaalityöntekijän virkaa perhehoidon palvelujen vahvistamiseksi, ja
• että Turun kaupunkiin, ensimmäisenä sijoituspaikkana sosiaali- ja terveystoimi, perustetaan 1.7.2012 lukien 3 sosiaaliohjaajaa tointa perhehoidon palvelujen tukemiseksi,

Mainitut uudet vakanssit korvaavat nykyiset tilapäiset palkkaamisluvat ja ne sisällytetään sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2012 henkilöstösuunnitelmaan, jossa esitetään vakanssien yksityiskohtaiset kustannustiedot vaadittavilla lomakepohjilla, Hallintojaostolle nyt esitettävät uudet vakanssit on tarkoitus ottaa käyttöön kustannusneutraalisuuden periaatteella eli vakanssien käyttöön ottaminen edellyttää vastaavien säästöjen aikaan saamista lastensuojelun ostopalveluissa ja omassa palvelutuotannossa lastensuojelun laitoshoidossa.

PäätösPeruspalvelulautakunta palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Asia käsitellään 28.3.2012 kokouksessa.