Sosiaali- ja terveystoimi, palvelujohtaja Sirpa Kuronen ja palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, 17.2.2012:

Turun kaupungin lastensuojelun palvelujärjestelmää tulee vuosina 2012-2015 uudistaa johdonmukaisesti, systemaattisesti ja kokonaisvaltaisesti. Tässä asiakohdassa peruspalvelulautakunnalle esitetään kokonaisvaltaisen uudistamisen taustalla olevia syitä ja periaatteita, jotka tulee ottaa huomioon tehtäessä päätöstä palvelujärjestelmän uudistamisesta.

Lastensuojelun toimintatapoihin ja rakenteeseen esitetään laajaa muutosta, jonka tavoitteet liittyvät siihen,

• että lapsiperheitä on voitava auttaa jo ennen varsinaista lastensuojelun tarvetta – ennalta ehkäisevää lasten suojelun palvelua tarvitaan lisää.
• että entistä useampaa lasta ja perhettä on voitava auttaa lastensuojelun avohuollon keinoin – avohuoltoon tarvitaan lisää palveluja, resursseja ja henkilöstöä.
• että huostaan otetut lapset ja nuoret on sijoitettava ensisijaisesti perheisiin – perhehoitoa on lisättävä ja laitoshoitoa on vähennettävä sekä oman tuotannon että ostopalvelujen osalta.

Lastensuojelun palvelujärjestelmää koskevia kysymyksiä on käsitelty viime vuosina peruspalvelulautakunnassa useasti.

• Peruspalvelulautakunnassa hyväksyttiin 17.2.2010 § 48 sijaishuollon rakennemuutos, johon sisältyi perhehoidon lisäämisen tavoite ja vastaanottokotitoiminnan ja erityishenkilöstön keskittäminen. Päätöksessä ei hyväksytty kaupungin omien lastenkotipaikkojen vähentämistä ja omien laitosten lakkauttamista.
• Seuraavan kerran asiaa laajemmin käsiteltiin 8.12.2010 § 356, jolloin tarkastelussa oli sijaishuollon lisäksi myös avohuolto. Tällöin lautakunta päätti valita nykyiseen lastenkotiverkkoon perustuvan kehittämisvaihtoehdon. Esittelyssä vaihtoehdon todettiin edellyttävän avohuollon lisäresursointia ja nostavan kustannuksia lyhyellä aikavälillä.

Vuoden 2011 talouden ja toiminnan toteutuman ja Kuusikkovertailun (2010) perusteella on todettavissa, että nykyisellä palvelurakenteella, jossa 87 % lastensuojelun määrärahasta sitoutuu sijaishuoltoon ja talousarvio ylittyy erityisesti sijaishuollon osalta, on mahdotonta tehdä vuonna 2010 valittujen linjausten edellyttämiä ja palvelurakenteen muutosta vauhdittavia lisäpanostuksia. Lastensuojelun palvelujärjestelmää kevennetään ja tämä tapahtuu lisäämällä ennalta ehkäiseviä palvelumuotoja, vahvistamalla avohuollon palveluja ja vähentämällä laitoshoitoa (oma tuotanto ja ostopalvelut).

Tarve uudistaa lastensuojelun palvelujärjestelmä perustuu kolmeen tekijään. Muutoksen toteuttamiseen velvoittavat lainsäädäntö, Turun kaupungin omat valtuuston päätöksiin perustuvat tavoitteet sekä käytännön lastensuojelutyössä tuntuva ahdinko ja huoli keinojen vähyydestä lasten oikea-aikaiseen auttamiseen asiakasmäärän jatkuvasti kasvaessa. Muutoksen lainsäädännöllinen peruste liittyy YK:n lasten oikeuksien julistukseen ja lastensuojelulakiin 1.1.2012 tulleisiin muutoksiin koskien nimenomaan perhehoidon ensisijaisuutta.

Juridisen velvoittavuuden osalta voidaan todeta, että lastensuojeluun kohdistuu tällä hetkellä useita palvelutakuunäkökohtia.

• Kunnalla on velvoite tehdä lastensuojelutarpeen arviot määräajassa (LsL § 26–27). Kun lastensuojelun sosiaalityöntekijä havaitsee itse tai saa ilmoituksen suojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on välittömästi arvioitava, onko lastensuojelun tarve kiireellinen. Kiireellisissä tapauksissa toimitaan heti ja muissa tilanteissa sosiaalityöntekijä päättää 7 vuorokauden kuluessa, onko ilmoituksen perusteella syytä tehdä selvitys lapsen lastensuojelun tarpeesta. Selvitys on tehtävä viimeistään 3 kuukauden kuluessa ilmoituksesta.
• Kunnalla on velvoite järjestää lapselle ja perheelle niitä avohuollon tukitoimia, joita lastensuojelun asiakkaan asiakassuunnitelmissa pidetään välttämättöminä (LsL § 35–37)rittämät tavoitteet.
• Lapsen sijaishuolto on järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa 1.1.2012 alkaen (LsL50 § ). Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää laitoshoitona vain, jos sitä ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla muualla.

Nykytilanteesta voi yhteenvetona todeta, että lastensuojelun palvelujärjestelmän nykyisellä rakenteella Turku ei pysty näitä velvoitteita täyttämään. Seuraavissa asiakokonaisuuksinaan omissa pykälissä esitetyt toimenpiteet perustuvat ajatukseen, että lastensuojelun avohuoltoa vahvistetaan siirtämällä avohuoltoon sijaishuollosta henkilöstöresursseja vuosina 2012-2015. Mikäli resursseja sijaishuollosta avohuoltoon ei siirretä, tilanne jatkuu Turussa entisenlaisena.

Lastensuojelun palvelujärjestelmän uudistamiseen tähtäävät toimenpiteet toteuttavat Turun kaupungin omia tavoitteita ennaltaehkäisevän työn merkityksestä palvelutuotannon kehittämisessä, lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin panostamisesta sekä lasten ja nuorten pahoinvoinnin vähentämisestä (Ryhmien välinen sopimus). Turun palvelustrategiassa todetaan, että laitospainotteisuutta on vähennettävä. Asukkaiden hyvinvointiohjelmassa on näistä johdettuja yksilöidympiä tavoitteita.

Lastensuojelun palvelujärjestelmään uudistamiseen tähtääviä keinoja rajaavat taloudelliset ja toiminnalliset realiteetit, jotka eivät juuri jätä liikkumavaraa tai mahdollista pitkää ja hyvin resursoitua kehittämistä ilman, että muutos toteutetaan olemassa olevia resursseja uudelleen kohdentamalla.

Lastensuojelun kustannukset, ja erityisesti sijaishuollon ostopalveluiden määrärahat ovat ylittyneet useana vuonna. Vuonna 2011 asiakaspalvelujen ostot ylittyivät jo lähes 4 M€. Lastensuojelun määrärahoista 87 % sitoutuu sijaishuoltoon ja vain 13 % avohuoltoon (Kuusikko 2010). Tämä trendi on jatkunut useita vuosia. Samaan aikaan avohuollon asiakasmäärä on kasvanut ja avohuollon aika ja resurssit yksittäisten lasten auttamiseksi ovat vähentyneet. Samanaikaisesti avohuollon asiakkuuksien määrä on kasvanut viimeksi kuluneiden vuosien aikana oleellisesti, samoin huostaanottojen määrä. Huostaanottojen määrä kertoo siitä, että Turun ennalta ehkäisevät palvelut ja lastensuojelun avohuollon toimenpiteet ovat riittämättömiä.

Kuusikkovertailun (2010) mukaan Turussa avohuollon sosiaalityöntekijöillä on asiakkainaan lapsia yli 112/työntekijä, mikä on selvästi enemmän kuin muilla kaupungeilla Kuusikkovertailussa kuten esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupungeissa ja Tampereella.Vuonna 2011 uusia huostaanottoja tehtiin kaikkiaan 84. Viime kuukausien raportit lastensuojelun avohuollosta viittaavat siihen, ettei huostaanottojen määrä ole laskemassa kuluvan vuoden osalta.

Strategisessa palvelusopimuksessa (SPS) on asetettu tavoitteeksi perhesijoituksen mahdollistaminen yli puolelle huostaan otetuista lapsista vuoden 2013 loppuun mennessä. Vuositavoitteet ja niiden tähänastinen toteutuma on seuraava:

Tavoitteena on 20 prosenttiyksikön lisäys vuoden 2013 loppuun mennessä 31.12.2009 lähtötasosta 32,9 % huostaan otetuista (N=334) sijaisperheissä (N=110).

• v. 2010 lisäystavoite 3 % -yksikköä, osuus sijoituksista 35,9 %, toteutunut 35,8 %
• v. 2011 lisäystavoite 4 % -yksikköä, osuus sijoituksista 39,8 %, toteutunut 38,7 %
• v. 2012 lisäystavoite 5,5 % -yksikköä, osuus sijoituksista 45,2 %
• v. 2013 lisäystavoite 7,5 % -yksikköä, osuus sijoituksista 53 % 

Sijaishuollon perhehoito on lähtenyt hyvin kasvuun, vaikka lisäys on edelleen riittämätön. Tavoitteen saavuttamista on vaikeuttanut huostassa olevien kokonaismäärän tuntuva kasvu lähtötilanteeseen nähden (31.12.2009 yhteensä 334 lasta, 31.12.2011 yhteensä 364 lasta). Vuoden 2011 lukuun on lisäksi lisättävä niiden lasten sijaishuollon kustannukset, jotka on tuomioistuimen päätöksellä osoitettu Turun kaupungin maksettavaksi, so. huostaanoton tarve on katsottu syntyneeksi Turun kaupungin alueella vaikka jokin muu kunta on ko. huostaanoton varsinaisesti tehnyt. Tällaisia lapsia oli vuoden 2011 lopussa nettomääräisesti kaikkiaan 16; kaiken kaikkiaan siis Turulla on 31.12.2011 tilanteen perusteella vastuu kaikkiaan 380 huostaan otetusta lapsesta.

Lastensuojelun palvelujärjestelmän uudistaminen esitetään toteutettavaksi vuosina 2012-2015 kohdentamalla lastensuojelun resursseja uudella tavalla, jotka esitetään erillisinä pykälinä. Yhteenvetona voidaan todeta, että uudistaminen toteutetaan seuraavia periaatteita noudattamalla:

• Lastensuojelun palveluissa tehdään selvä resurssien uudelleen kohdentaminen sijaishuollosta avohuoltoon ja ehkäiseviin palveluihin. Ehkäiseviä palvelumuotoja ja avohuollon palveluja lisätään ja monipuolistetaan.
• Lastensuojelun sijaishuollossa resursseja kohdennetaan uudella tavalla laitoshoidosta perhehoitoon. Resursseja siirretään perhehoitoon niin omasta palvelutuotannosta kuin ostopalveluista. Tarkoituksena on vähentää laitoshoidon määrää sekä omassa että ostopalveluina hankituissa palveluissa.
• Lastensuojelun palvelujen asiakasohjaukseen kiinnitetään tulevina vuosina paljon nykyistä enemmän huomiota niin, että palvelujärjestelmään esitetyt muutokset toteutuvat vuosina 2012-2015.
• Palvelujärjestelmän uudistamiseen varataan riittävä siirtymäaika, jotta muutokset voidaan toteuttaa lapsen edun mukaisesti. Omien lastenkotien lakkauttamisen osalta siirtymäaika ulottuu vuoteen 2015, vaikka rakennemuutoksia lähdetään toteuttamaan välittömästi.
• Palvelujärjestelmän uudistaminen toteutetaan oman henkilöstön osalta hyvän yhteistoimintamenettelyn periaatteiden mukaisesti, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että henkilöstön uudelleen sijoitukset tehdään yhteistyössä henkilöstön kanssa.
• Palvelujärjestelmän uudistamisessa kiinnitetään erityistä huomiota oman henkilöstön ammatillisen kasvun mahdollistamiseen ja lastensuojelutyötä koskevaan osaamisen johtamiseen. Osaamisen vahvistamisen haasteet koskevat niin ennalta ehkäiseviä palveluja kuin lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuoltoa.
• Palvelujärjestelmän uudistaminen edellyttää yhteistyökäytäntöjen vahvistamista erityisesti sosiaalityön (lastensuojelu), erikoissairaanhoidon (lasten ja nuorten psykiatriset palvelut) ja perusterveydenhuollon (äitiys- ja lastenneuvolat ja terveysasemat) tulosalueiden välillä. Tähän tullaan kiinnittämään aivan erityistä huomiota tulevaisuudessa sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannon johtamisessa.
• Palvelujärjestelmän uudistaminen tullaan toteuttamaan siirtymäkaudella kustannusneutraalilla tavalla, so. uudistaminen perustuu resurssien uudelleen kohdentamiseen tarkasteltaessa ajanjaksoa 2012-2015 ja olettaen, ettei lastensuojelun palvelutarpeet nykyisestä radikaalisti lisäänny.
• Palvelujärjestelmän uudistamisen etenemisestä raportoidaan peruspalvelulautakunnalle säännöllisesti sopimusohjaukseen liittyvän tulosraportoinnin lisäksi.

Oheismateriaali 1Lastensuojelun rakennemuutokseen liittyvä PowerPoint-aineisto (helmikuu 2012)

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 17.2.2012:

EhdotusPeruspalvelulautakunta hyväksyy edellä olevan kuvauksen lastensuojelun palvelujärjestelmän kokonaisuudistuksen taustatekijöistä ja periaatteista.

PäätösPeruspalvelulautakunta palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Asia käsitellään 28.3.2012 kokouksessa.