Palvelujohtaja Sirpa Kuronen 20.2.2012:

Asian valmisteluun ovat osallistuneet kasvatus- ja opetustoimen ja nuorisotoimen edustajat sekä edustajat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, kuntoutumispalvelujen ja sosiaalityön tulosalueilta.

Yleisesti ehkäisevästä lastensuojelusta

Ehkäisevä lastensuojelu tarkoittaa lasten (0-17 v.) hyvinvoinnin edistämistä sekä kehitys- ja terveysriskien ennakointia ja vähentämistä. Sillä edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sitä toteutetaan lakisääteisesti kunnan peruspalveluissa sekä vapaaehtoispohjalta järjestöjen, seurojen ja uskonnollisten yhteisöjen lapsitoiminnoissa.

Ehkäisevää työtä tehdään yhteistyönä seuraavien periaatteiden mukaan:

• puututaan huolenaiheisiin mahdollisimman varhain
• tuetaan vanhempia ja huoltajia lapsen hoidossa ja kasvatuksessa
• otetaan huomioon lapsen etu kaikessa toiminnassa.

Ehkäisevä työ voidaan nähdä jatkumona yleisesti saatavilla olevista hyvinvointia edistävistä palveluista vahvasti tukeviin, kohdennettuihin palveluihin. Ehkäisevän lastensuojelun toimien piirissä olevilla ei ole lastensuojelun asiakkuutta.

Lastensuojelulaki 7 § velvoittaa kuntia lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraamiseen ja edistämiseen. Kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja kunnan muiden viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä todetaan, että kunnan on huolehdittava siitä, että ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää (11 §). Tämän lisäksi LsL:n 36 § määrittelee palvelut, joita lastensuojelun asiakkaalle on tarvittaessa annettava avohuollon tukitoimena. Nämä voivat olla samoja, mitkä ilman lastensuojelun asiakkuutta toimivat ehkäisevinä palveluina. Asetus 380/2009 ja nuorisolaki velvoittavat hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen järjestämiseen yhteistyönä.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilan seuraamiseksi ja palvelujen kokonaiskartoittamiseksi Turussa on tehty Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma vuosille 2009-2012. Tästä ohjelmasta on koottu Asukkaiden hyvinvointiohjelman lapsia ja nuoria koskevat osiot. Kuntaliiton vuonna 2010 tekemän lastensuojelun suunnitelmien toteutumista koskevan kyselyn Turun tulosten perusteella voitiin todeta, että lain edellyttämiä palveluja järjestetään kattavasti, mutta saatavuusongelmia oli. Ehkäisevistä palveluista erityisesti lapsiperheiden kotiapua ja terapiapalveluja, kuten puheterapiaa, perheterapiaa sekä lasten ja nuorten psykoterapiaa todettiin olevan tarpeeseen nähden liian vähän.

Erityisesti sosiaalityön tulosalueella ehkäisevien palvelujen resurssointiin vaikuttaa Turun lastensuojelun rakenteellinen perusongelma: vuoden 2010 seurantatietojen mukaan (Kuusikkovertailu 2010) määrärahoista menee 87 % sijaishuoltoon, 13 % avohuoltoon. Ehkäisevän lastensuojelun tai ennaltaehkäisevän työn kustannusten seurantaan ei ole toistaiseksi ole eri tulosalueiden tai hallintokuntien kustannukset kokoavaa seurantatapaa, mutta sitä kehitetään parhaillaan.

Ehkäisevän lastensuojelun palvelut

Neuvolan palvelut tavoittavat n. 99 % turkulaisista perheistä. Perhevalmennus on antaa tuleville vauvaperheille valmiuksia vanhemmuuteen ja tutustuttaa lapsiperheiden palvelujärjestelmään. Valmennusta järjestetään omissa neuvoloissa sekä yhteistyössä lastensuojelujärjestöjen ja seurakuntayhtymän kanssa. Uutena osana valmennusta on kokeiluna isille suunnattu valmennusosio.

Asetus 380/2009 määrittää tarkoin neuvolan lapsille tekemien tarkastusten sisällön. Se mm. velvoittaa neuvoloita järjestämään vähintään yhden ja tarvittaessa useampia kotikäyntejä vauvaperheisiin. Turussa kotikäynnit voidaan toteuttaa nykyisellä henkilöresurssilla toistaiseksi ensimmäisen lapsensa saaviin perheisiin. Mikäli kotikäynneillä havaitaan, että perhe tarvitsee tukea, mutta lastensuojelutarvetta ei ole, neuvolan perhetuki on ennaltaehkäisevää perhetyötä, jota perhe voi vanhemmuuden ja lapsen hoidon ongelmiin saada. Neuvola on arvioinut tuen tarpeessa olevia perheitä olevan noin 10 % vauvaperheistä. Nyt tukea voidaan tarjota noin prosentille. Torin kulma on kaupungin ja seurakuntayhtymän yhteinen ennaltaehkäisevää perheryhmiä järjestävä palvelu. Se on kehitetty STM:n Kaste-ohjelmarahoituksella Remontti-hankkeessa. Koko perheen hyvinvointia selvitetään tarkemmin neuvolan laajoissa terveystarkastuksissa.

Yhdentyvä työmalli neuvolassa tukee hyvin ehkäisevää lastensuojelua, koska neuvolalla on lähipalveluna mahdollisuus tutustua perheeseen jo raskauden alusta ja olla matalan kynnyksen tuki erilaisissa lapsen terveydentilaan, kasvuun, kehitykseen ja hoitoon liittyvissä ongelmissa. Neuvolapsykologit antavat konsultaatiota muille ammattiryhmille, neuvontaa lasten vanhemmille lapsen kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä sekä osallistuvat perhevalmennukseen. Neuvolan ja varhaiskasvatuksen hyvällä yhteistyöllä tehostetaan molempien työtä. Neuvolatyöryhmät kokoavat alueittain lapsiperheiden kanssa työskentelevät eri toimijat, yhteistyö voi olla joko rakenteellista tai lapsikohtaista.

Varhaiskasvatus voi jo sinällään toimia ehkäisevänä lastensuojeluna. Kasvatuskumppanuus perheen, neuvolan, kasvatus- ja perheneuvolan ja sosiaalityön kanssa pystyy antamaan monipuolista tukea perheille. Työtä vaikeuttavat tiedonkulun ongelmat, joihin haetaan ratkaisuja niin perheen läsnäoloon perustuvasta verkostotyöstä kuin tietojärjestelmistäkin. Varhaiskasvatuksen piirissä on n. 7200 (1/12) turkulaista lasta, joista tehostettua ja erityistä tukea saa n. 450. Varhaiskasvatuksen toimintaympäristöihin tuodaan lapsen kasvua ja kehitystä tukevia palveluja. Erityispäivähoito ja konsultoivat erityislastentarhanopettajat pystyvät auttamaan haastavammissa tilanteissa. Avoimien palveluiden piirissä (puisto- ja kerhotoiminta) on yhteensä noin 460 lasta. Näitä palveluja pyritään lisäämään ja tarjontaa monipuolistamaan. Perheryhmät toimivat joko avoimina perhekerhotyyppisinä tai kohdennettuina, jolloin niiden rooli voi olla vahvastikin tukeva. Kiusaamisen ehkäisyyn kiinnitetään huomiota järjestämällä koulutusta henkilöstölle ja sisällyttämällä asia varhaiskasvatussuunnitelmaan. Esiopetuksen oppilashuollosta on laadittu ohjeistus. Nivelvaiheen prosessi esiopetuksesta alkuopetukseen on kuvattu, ja siinä yhtenä tärkeänä osana on moniammatillinen yhteistyö eri tahojen kanssa.

Kasvatus- ja perheneuvola antaa kasvatus- ja perheneuvontaa sekä terapiapalveluja. Kasvatus- ja perheneuvolaan perheet voivat hakeutua myös suoraan. Noin puolet asiakkaista tulee lähetteellä terveydenhuollosta (mm. neuvola ja kouluth.), varhaiskasvatuksesta, oppilashuollosta tai sosiaalityöstä. Tavoitteena on mahdollisimman varhaisen vaiheen ohjaus, jotta ongelmiin päästäisiin puuttumaan, mutta palveluihin on yleensä useiden viikkojen jono. Asiakkaana on n. 1200-1300 lasta perheineen. Palveluihin kuuluu myös lakisääteinen perheasioiden sovittelu. Konsultaatiopalveluja ja koulutusta järjestetään varhaiskasvatuksen, terveydenhuollon ja sosiaalityön henkilöstölle. Jonkin verran on havaittu päällekkäisyyttä terveydenhuollon kanssa, kun lapsia ohjataan erityisesti terapiapalveluihin.   

Perusopetuksen oppilashuolto on kouluikäisten ehkäisevän lastensuojelun perusta. Palvelujen piirissä on käytännössä koko ikäluokka. Perusopetuksen oppilashuollosta säädetään perusopetuslain 31 a §:ssä. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Lastensuojelulain 9 § mukaan kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat perusopetuslaissa tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi.

Perusopetuksen tulosalueen alaisuudessa toimii vuonna 2006 perustettu erityispalveluyksikkö, johon kuuluu 12 koulupsykologia ja 11 koulukuraattoria sekä yksikön esimies. Perusopetuksessa kaupungin kouluissa oppilaita (20.9.2011) oli 12 690, joista vuosiluokilla 1-6  8259 oppilasta ja vuosiluokilla 7-10  4431 oppilasta. Perusopetuksen oppilashuoltoon erityisesti koulupsykologipalveluihin on viime vuosina saatu lisää resursseja, mutta edelleenkin osalta perusopetuksen kouluja puuttuu joko koulukuraattori- ja/tai koulupsykologipalvelut. Ilman koulukuraattoripalvelua lv.2011- 2012 on 9 yleisopetuksen koulua ja ilman koulupsykologipalvelun 5 yleisopetuksen koulua.

Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Oppilashuoltoa toteutetaan aina yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Perusopetuksessa on hankkeita, joilla kehitetään oppilaan tukipalveluja sekä oppilashuoltotyötä.

Myös kouluterveydenhuolto on asetuksella tarkoin määritelty. Kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset 1-, 5- ja 8-luokalla ottavat aikaisempaa laajemmin huomioon koko perheen hyvinvoinnin. Näihin tarkastuksiin pyydetään mukaan vanhemmat. Turussa on 7-luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen kehitetty Kasvamme yhdessä – vanhempainiltamalli, jota ollaan levittämässä kaikkiin Turun yläkouluihin. Tavoitteena tukea yläkouluikäisten vanhempia heidän kasvatustyössään, mahdollistaa vanhempien verkostoituminen sekä lisätä vuoropuhelua vanhempien ja nuorten välillä. Koulun vanhempainillat ja kasvatuskeskustelut vanhempien kanssa ovat tärkeä tukeva työmuoto.

On syytä muistaa, että ilmaisella kouluruualla on erittäin suuri koululaisten hyvinvointia ja terveyttä ylläpitävä vaikutus. Monille perheille sillä on myös lapsilisään verrattavissa oleva taloudellinen merkitys.

Nuorisotoimen palvelujen tavoitteena on lasten ja nuorten myönteisen kasvun tukeminen. Erityistä tukea antavat sosiaalisen vahvistamisen ohjaajat ja etsivän nuorisotyön työntekijät. Nuorisotoimen (Ohjaamo, etsivä nuorisotyö, Fendarin nuorisotyöntekijät), sosiaali- ja terveystoimen (KOHO, sosiaalityö), kasvatus- ja opetustoimen (peruskoulun uraohjaaja, ammattiopetuksen urasuunnittelijat, lukioiden opinto-ohjaajat) sekä muiden yhteistyötahojen (Puolustusvoimat/siviilipalvelu jne.) kanssa luotu Turkulaisten nuorten ohjausmalli varmistaa, että peruskoulun päättävällä on joko koulutuspaikka tai hän on muun tarvitsemansa palvelun piirissä.

Nuorisotoimen koordinoimaa aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään yhteistyössä kasvatus- ja opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä kaupungin ulkopuolisten tuottajien kanssa. Toiminnassa oli päivittäin 1617 koululaista syksyllä 2011. Nuorisotoimen työpajoilla (Fendari) oli 153 nuorta ja nuorisotoimen muissa yksiköissä 23 nuorta työpajatoimintaan rinnastettavalla työ- tai harjoittelujaksolla. Ohjaamossa oli uusia asiakkaita 186. Nuorisotiedotuksessa ja neuvonnassa (NuortenTurku) oli asiakkaita 5 513. Etsivässä nuorisotyössä tavoitettiin 268 nuorta.

Nuorten ehkäiseviin palveluihin kuuluvat myös ehkäisyneuvolan palvelut ja matalan kynnyksen päihdepalvelut selviämisasema ja nuorisopoliklinikka (päihdepkl). Lasten ja nuorten poliklinikalla on käytössä varhaisen puuttumisen malli. Nuorisotoimen ohjaavat toimenpiteet. Opiskeluterveydenhuolto palvelee toisen asteen opiskelijoita. Terveystarkastukset tehdään asetuksen mukaisesti ensimmäisenä ja toisena opiskeluvuotena. Erityisesti pyritään havaitsemaan nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä opiskelukykyyn liittyvät muut vaikeudet. Ehkäiseviä palveluja tarvitsevat myös muualta Turkuun opiskelemaan tulevat yksin asuvat alaikäiset.

Lapsiperheiden sosiaalityö on osittain myös ehkäisevää lastensuojelutyötä, sen piirissä on kaiken ikäisiä lapsia. Perheen taloudelliset vaikeudet tai suoranainen köyhyys ovat myös lapsille merkittävä riskitekijä. Lastensuojelun perhetyön yksikkö tuottaa myös ennaltaehkäisevää perhetyötä, vuonna 2011 51 perheelle. Tarkoituksena on ehkäistä ongelmien kasautumista ja kasvamista. Ennaltaehkäisevä perhetyö voi olla konkreettista työskentelyä perheen.  kanssa kuten lastenhoitoa ja pieniä kotiaskareita, ohjausta ja neuvontaa sekä niiden yhdistämistä konkreettiseen työskentelyyn. Tavoitteena on tukea vanhempien jaksamista parisuhteessa, kasvatuksessa, arjessa selviytymisessä ja oman tukiverkoston muodostamisessa

Osa ennaltaehkäisevästä perhetyöstä on ollut lähempänä kotipalvelua kuin ennaltaehkäisevää ohjausta, neuvontaa tai opastusta esim. vauvanhoidossa tai kasvatuksessa. Palvelupyyntö tulee neuvolasta, päiväkodista, sairaalasta ja sosiaalityöstä. Sosiaalityön tulosalue avustaa vuosittain järjestöjä, vuonna 2012 n. 330.000 €:lla sekä ehkäisevän työn järjestämiseen että avohuollon lastensuojelun palveluja tukevaan toimintaan.

Lapsiperheiden sosiaalityön sosiaalityöntekijät vastaavat myös avohuollon lastensuojelusta ja asiakasmäärät työntekijää kohden ovat hyvin suuret. 

Monikulttuurisuuden tuomat erityishaasteet on otettu edellä mainituissa palveluissa joko läpileikkaavana huomioitavana asiana tai siihen on olemassa omat ohjeensa ja tarvittaessa erityispalveluja.

Ehkäisevän työn kustannuksista ja vaikuttavuudesta

THL:n arvioi ehkäisevän lastensuojelun hinnaksi 3 000 € vuodessa yhtä lasta kohti. Jos ehkäisevä työ epäonnistuu, kustannukset ovat huostaan otetun lapsen sijoitusratkaisusta riippuen 18.000 -72.000 € vuodessa. Erityislaitoksissa sijoituskustannus voi ylittää 100.000 € vuodessa. Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut toisen asteen opinnoista pois jääneen nuoren tuottamaksi vuosittaiseksi kustannukseksi n. 28.000 €. Nuoren syrjäytymisen kokonaiskustannukseksi on arvioitu n. 1-1,2 M€, ilman esim. rikollisuuden tuomaa lisäkustannusta. 

Terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi on tärkeää, että kaikille suunnattujen universaalien palvelujen lisäksi pystytään tarjoamaan kohdennettua tukea sitä tarvitseville. THL käyttää tästä esimerkkinä mm. neuvolan kotikäyntejä ja perhetyötä. Yleisesti käytetty esimerkki on Imatra, jossa perhetyöntekijöiden rekrytointi lapsiperheiden varhaiseksi tukemiseksi vuodesta 2009 on kääntänyt korjaavien palvelujen kustannukset vuoden 2010 alkupuoliskolla laskuun.

Ehkäisevän lastensuojelun muutostarpeet

Ehkäisevän työn painottaminen on kaupungin strategisia tavoitteita ja se on mukana niin Asukkaiden hyvinvointiohjelmassa kuin sosiaali- ja terveystoimen sopimusten eri tasoilla. Lastensuojelua koskevana strategisena tavoitteena on lastensuojelun piirissä olevien kokonaismäärän vähentäminen. Lastensuojelun palveluissa tavoitellaan sitä, että entistä suurempi osa lapsista saisi tarvitsemansa avun ja tuen avohuollon toimenpitein ja huostaan otettujen osuus lastensuojelun asiakkaista ja myös kokonaismäärä pienenisi. Sijaishuollon sisällä entistä suuremman osan lapsista pitäisi saada sijaisperhe.

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen vertailussa käy ilmi, että Turussa on muita kaupunkeja merkittävästi vähemmän ennaltaehkäisevän perhetyön resursseja. Myös lastensuojelun perhetyön työntekijöitä on suhteessa väestöön vähän, ja tällöin priorisointitilanteissa ehkäisevän palvelun tarve jää väistämättä toiseksi. Ennaltaehkäisevän perhetyön työryhmässä (Dn. 7854-2010) todettiin sama resurssiniukkuus suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin puhtaasti ehkäisevän palvelun osalta, mm. lapsiperheiden kotipalvelua ei ole erillisenä palveluna lainkaan. Myös lastensuojelun avohuolto tarvitsee perhetyön rinnalle lapsiperheiden kotipalvelua. Ennaltaehkäisevää perhetyötä on tarjolla tarpeeseen nähden liian vähän. Neuvolan perhetuki on vasta käynnistymässä. Nykyresurssilla se riittää vain kohdennetusti esikoisvauvaperheisiin (kaikkiaan n. 800 perhettä/v). Ensi vaiheessa palvelun tulisi olla saatavilla myös muille vauvaperheille ja jatkossa myös yli 1-vuotiaiden perheille. Kohdennettu tarve on neuvolan arvion mukaan n. 600 perheessä. Lisähenkilöstöesitystä ollut mahdollista nykyisessä taloudellisessa tilanteessa sisällyttää perusterveydenhuollon vuoden 2012 henkilöstösuunnitelmaan. Asia on otettava uudelleen esille vuoden 2013 henkilöstösuunnitelmaa laadittaessa.   

Ehkäisevän työn kokonaisseuranta on nykyisellään hankalaa. Remontti-hankkeessa on tehty luonnos ehkäisevän lastensuojelun määrittelyksi ja tätä tarkennetaan kuluvan vuoden aikana. Tavoitteena on liittää määrittelyyn myös määrärahaseuranta, jotta mm. valtuuston asettaman ennaltaehkäisevän työn vahvistamisen tavoitetta voitaisiin täsmällisemmin seurata.

Ehkäisevä lastensuojelun asiakkuus on ns. pitkiä asiakasprosesseja, jossa palvelu rakentuu usean toimijan toimenpiteistä. Resurssien mahdollisimman tehokkaan käytön ja palvelun katkeamattomuuden varmistamiseksi ehkäisevän lastensuojelun prosessi ja ohjauskäytännöt on syytä kuvata vastaavalla tavalla kuin Turkulaisen nuoren ohjausmallissa on tehty. Tällöin toimijat eri tulosalueilla ja hallintokunnissa voivat sitoutua omaan osuuteensa ehkäisevän työn kokonaisuudessa omasta perustehtävästään lähtien. Mallintaminen tekee myös palveluaukot näkyviksi, jotta niihin voidaan hakea ratkaisuja.

Muutosesitykset:

Valtuusto on päättänyt vuoden 2012 talousarvion yhteydessä peruspalvelulautakunnalle osoitettavasta 1 M€:n ylimääräisestä määrärahasta, jonka yhtenä käyttötarkoituksena on lastensuojelu. Esitän tästä määrärahasta 150 000 € kohdennettavaksi ennaltaehkäisevään lastensuojeluun lapsiperheiden kotipalvelun käynnistämiseksi.

Esimerkiksi Tampereella palvelua tarjotaan n. 5 %:lle lapsiperheistä. Turussa tämä tarkoittaisi n. palvelun järjestämistä 800 perheelle vuosittain. Oulun taso, 4 % lapsiperheistä vastaavan palvelun piirissä, tarkoittaisi n. 650 perheen ottamista palvelun piiriin vuosittain. Kaupungin supistavan henkilöstötavoitteen huomioiden palvelua ei ole perusteltua käynnistää omana toimintana. Ennaltaehkäisevää perhetyötä tai kotipalvelua järjestetään muissa suurissa kaupungeissa maksullisena palveluna joko asiakasmaksulain mukaisesti määräytyvin palveluhinnoin tai palvelusetelillä. Turku on parhaillaan mukana Sitran palvelusetelihankkeessa.

Lapsiperheiden kotipalvelun /ennaltaehkäisevän perhetyön käynnistämistä koskevassa esityksessä on oltava

• palvelun järjestämistapa
• palvelun saatavuus
• palvelun järjestämisen kokonaiskustannus ja sen arvioitu vaikutus muiden palvelujen tarpeeseen
• asiakasmaksut
• palvelun hallinnointi
• palvelun saamisen kriteerit
• käyttöönoton aikataulu

Lisäksi esitän em. määrärahasta 150.000 €:n varaamista lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun käyttöön vaikuttaviksi todettujen lastensuojelun ennaltaehkäisevän ja avohuollon työmenetelmien kokeilemista varten. Määrärahan käytöstä on raportoitava.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 22.2.2012:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää

• merkitä tiedokseen ennaltaehkäisevän lastensuojelun kuvauksen
• osoittaa valtuuston peruspalvelulautakunnalle osoittamasta 1 M€:n määrärahasta 150.000 € lapsiperheiden kotipalvelun / ennaltaehkäisevän perhetyön käynnistämiseen edellä olevan mukaisesti
• osoittaa em. määrärahasta 150 000 € lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun käyttöön vaikuttaviksi todettujen lastensuojelun ennaltaehkäisevän ja avohuollon työmenetelmien kokeilemista varten.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.