Hallintojohtaja Antti Perälä 9.2.2012:

Peruspalvelulautakunta päätti 11.1.2012 hyväksyä vuoden 2012 talousarvion uudelleenjaon siihen liittyvine asiakirjoineen ja että lautakunnan sitovuustasot ovat ydinprosessikohtaiset määrärahat ja tulosalueiden määrärahat ja tuloerät.

Peruspalvelulautakunta palautti operatiivisen palvelutuotantosopimuksen yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi. Lisäksi peruspalvelulautakunta päätti, että 15.2.2012 kokoukseen tuodaan

•selvitys niistä palveluista, joiden palvelutaso alenee vuoden 2011 tasosta ja niiden vaikutus talousarvioon

•operatiivisen palvelutuotantosopimuksen lisäliite, jossa on tulosalueiden kaikille ydinprosesseille tuottamat palvelut yhteensä.

Kaupunginvaltuusto on päättänyt vuoden 2012 talousarviosta ja vuosien 2012- 2015 taloussuunnitelmasta kokouksessaan 28.11.2011 § 216 ja kaupunginhallitus on päättänyt sen täytäntöönpanosta hallintokunnissa 5.12.2011 § 566.

Peruspalvelulautakunnan talousarviokäsittelyssä 13.9.2011 § 257 todettiin seuraavaa:

”Talousarvio on laadittu kaupunginhallituksen 20.6.2011 antamaan ohjelukuun siitä huolimatta, että esimerkiksi hallitusohjelman palveluja koskevaa sisältöä ei ole ohjeluvussa otettu huomioon.

Vuoden 2012 talousarviossa ei ole varauduttu seuraaviin mahdollisesti toteutuviin menoihin. Perusteluna on joko päätöksenteon keskeneräisyys tai toteutumisen epävarmuus.

Toimeentulotuen perusosan korotus 6. %:lla tarkoittaisi noin 1,7 M€ nettokustannusta ja työmarkkinatuen korotus 100 €:lla/kk lisäisi kunnan menoja noin 1,5 M€.

Lastensuojelun osalta riskinä on todettava, että 10 % kasvu volyymin osalta nykyisellä sijoitustavalla tuottaa lähes 1,5 M€:n lisämenon v. 2011 ennusteeseen nähden.

Hammashuollon hoitotakuu vaatii lisärahoitusta jos asiakasmäärä jatkaa kasvuaan eikä omaa toimintaa pystytä lisätehostamaan.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osalta peruspalvelulautakunnan ja sairaanhoitopiirin talousarvion erotus lienee 3,1 – 6 M€ riippuen korotustarpeesta (5 – 7 %). Peruspalvelulautakunnan varaus on laskettu 2,9 %:n kasvun mukaan.

Edelleen ensihoidon kustannuksia mahdollisen uuden kenttäjohtojärjestelmän myötä on hyvin vaikea arvioida eikä niitä näin ollen voida sisällyttää talousarvioon.

Myöskään sairaanhoitopiirin sakkomaksuihin ei ole varauduttu koska hoitoketjun toimivuutta tullaan tarkasti seuraamaan.

Vammaispalveluiden palvelutarpeeseen nähden määrärahaa tarvittaisiin lisää noin 0,7 M€, mikäli asumispalvelujonoa halutaan lyhentää ja varautua mahdollisesti kuljetuspalveluiden volyymikasvuun.”

Kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelyssä 28.11.2011 § 216 listattiin seuraavat toimenpiteet peruspalvelulautakunnan toimeenpantavaksi:

•Vanhustenhuollon palvelusetelit tuodaan päätettäväksi

•Kotihoidon palveluita edistetään erilaisia vaihtoehtoisia palveluratkaisuja kehittäen

•Peruspalvelulautakunnalle lautakuntakäsittelyn yhteydessä osoitettu lisäraha tulee käyttää lastensuojeluun, tehostetun palveluasumisen lisäämiseen, hammashuollon oman tuotannon lisäämiseen sekä mielenterveyspalveluihin.

•Oman toiminnan kustannusrakenteen muodostumisen perusteet selvitetään.

Mainitut toimenpiteet on otettu huomioon hyväksytyssä strategisessa palvelusopimuksessa ja operatiivista palvelutuotantosopimusta koskevissa peruspalvelulautakunnan listateksteissä.

Vuoden 2012 talousarvion toteuttaminen on riskien ja vuoden 2011 toteutuman vuoksi erittäin vaikeaa ja tulee asettamaan aivan uudenlaisia haasteita johdolle ja henkilökunnalle. Itse talousarvion tekniseen jakoon ei ole tehty muutoksia. Talousjärjestelmästä johtuen määrärahat on kohdennettu arvioidun toteuttamisperiaatteen mukaisesti kustannuspaikoille pääosin lautakunnan 13.9.2011 käsittelyssä olleen mukaisesti. Nykyjärjestelmä ei mahdollista muuta menettelytapaa. Tästä johtuen kuluvan vuoden vahvistetun talousarvion toteutuminen on edellyttänyt muutoksia eri sopimustasoille palvelutarpeen ja käytettävissä olevien määrärahojen yhteensovittamiseksi.

Kaupunginhallitus hyväksyi strategisen palvelusopimuksen lähes sellaisenaan. Kaupunginhallitus lisäsi sopimukseen seuraavaa: Jatkotyöskentelyssä pitkät asiakasprosessit tulisi ottaa keskeiseksi painopistealueeksi ja huomioida strategisessa palvelusopimuksessa. Peruspalvelulautakunta hyväksyi tämän muutoksen. Operatiiviseen palvelutuotantosopimuksen on tullut sekä tavoitteellisia että määrällisiä muutoksia peruspalvelulautakunnan aiemmin käsittelyssä olleeseen versioon nähden.

Peruspalvelulautakunnan esittämää ja kaupunginvaltuuston vahvistamaa 1 milj. euron määrärahaa koskeva esitys tuodaan erikseen peruspalvelulautakunnan käsittelyyn eikä sitä tässä yhteydessä ole jaettu tulosalueiden käyttöön.

Palvelujohtaja Sirpa Kuronen:

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Ydinprosessin palvelut kohdistuvat alle 18-vuotiaisiin. Operatiivisen palvelu-tuotantosopimuksen perustan muodostavat lastensuojelulain, terveydenhuoltolain ja siihen liittyvien asetusten sekä vammaispalveluja koskevan lainsäädännön mukaiset palvelut, joiden saatavuutta koskevat hoito- ja palvelutakuut. Sekä lastensuojelulaki että terveydenhuoltolaki määrittävät palvelut varsin yksityiskohtaisesti.

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen uudelleen arvioinnissa vuoden 2011 toteutuman ja talousarvion 2012 uudelleenjaon yhteydessä lasten ja nuorten kasvun turvaamisen prosessissa on tehty muutoksia pääosin sosiaalityön ja perusterveydenhuollon sopimuksiin. Muutokset ovat joko toiminnan tavoitetasoa laskevia käytettävissä olevaan henkilöstöresurssiin sopeuttamalla tai toiminnan muutoksia vauhdittavia. Palvelutaso pysyy pääosin vuoden 2011 tasolla. Palvelurakenteen muutoksen kannalta olennaisissa kohdissa palvelujen tavoitelukuja on kasvatettu vuodesta 2011. Strategisen palvelusopimuksen tavoitteet ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistamiseksi ja palvelurakenteen keventämiseksi ovat kiristyneessä taloustilanteessa entistäkin ajankohtaisempia. OPTS:n muutoksilla varmistetaan talouden toteutumista vuoden 2012 talousarvioin asettamissa rajoissa.

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen strategiset painopisteet perustuvat asukkaiden hyvinvointiohjelmaan ja valtuuston hyväksymiin talousarviolausumiin, ja ne toteuttavat strategisen palvelusopimuksen tavoitteita. OPTS:n strategiset painopisteet vuonna 2012 ovat

•ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen, erityisesti perheiden kotiin annettavan tuen lisääminen

•lastensuojelun rakennemuutoksen toteuttaminen avohuoltopainotteiseksi ja sijaishuollossa perhehoitopainotteiseksi.

Lastensuojelun toteutumatiedot ovat niin talouden kuin toimintalukujenkin osalta muuttuneet syyskuun 2011 arvioista huolestuttavampaan suuntaan.. Lastensuojelun määrärahaylitys on yli 3 M€. Taloustilannetta koskevat ennusteet heikkenivät koko syksyn ajan myös talousarvion laatimisen jälkeen. Lastensuojelun kokonaisasiakasmäärä on edelleen kasvanut ja huostaanottoja on vuoden 2011 aikana tehty ennätykselliset 84. Myös kiireellisten sijoitusten määrän kasvu kertoo palvelutarpeen kasvusta. Huostaan otettujen kokonais-määrän kasvu sitoo lastensuojelun määrärahoja oletettua enemmän ja syö perhehoidon hyvin käyntiin lähteneen kasvun kustannuksia vähentävää vaikutusta. Lastensuojelun palvelu- ja kustannusrakenteen muutos (avohuoltoon painottuvaksi ja sijaishuollossa perhehoitoon painottuvaksi) on lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin merkittävin kustannusten hallinnan keino.

Avohuollon palvelujen tavoitelukuja on operatiivisen sopimuksen tilausosassa nostettu vuoden 2011 tasosta, vaikka kokonaisasiakasmäärän tavoite on laskeva. Perhetyön tavoitetta on selkeästi nostettu. Ennaltaehkäisevä perhetyö otetaan seurattavaksi omana palvelunaan. Sijaishuollossa perhehoidon lisäämisen tavoite on määritetty strategisessa palvelusopimuksessa ja tavoite-prosentit pysyvät ennallaan. Muutoksena syksyyn 2011 voidaan todeta, että prosentuaalisen tavoitteen pysyessä ennallaan määrällinen tavoite on huostaanottojen kokonaismäärän kasvun vuoksi myös kasvanut. Tavoitteena on, että vuoden 2013 lopussa 53 % huostaan otetuista lapsista on sijoitettuna perheeseen. Vuonna 2012 tavoite on 45,2 %, mikä vuoden 2011 tasossa tarkoittaisi n. 24 perhesijoituksen lisäystä.

Muutokset OPTS:ssa:

•lastensuojelun asiakkaiden ja huostaanottojen määrässä vähenevä tavoite

•   laitossijoitusten vähenevä tavoite

•perhesijoitusten tavoite SPS:n mukaisesti kasvava, vuoden 2011 kokonaisasiakasmäärien perusteella edellyttää aiemmin suunniteltua suurempaa kasvua

•sijoitusten seurantaa on merkittävästi tarkennettu, nyt seurannassa ovat mukana myös avohuollon ja jälkihuollon sijoitukset sekä muiden kuntien tekemät, Turun maksettavat sijoitukset. Turun omien sijoitusten jakautumista eri hoitomuotojen välillä seurataan neljännesvuosittain.

Kustannusvaikutukset:

Lastensuojelun kustannusten hallintaan käytetään seuraavia keinoja:

•Parannetaan avohuollon toimintaedellytyksiä, jotta huostaanottoja voidaan välttää:

oLastensuojelun avohuollon keinoja on vuoden 2012 alusta lisätty intensiivisen perhetuen yksiköllä, jonka nykyresurssilla palvelua voidaan antaa n. 30 perheelle. Mikäli näistä esim. viiden kohdalla voidaan välttää huostaanotto, kustannusvaikutus on vuositasolla Kuusikon 2010 keskihinnan 55 000 € mukaan arvioituna n. 300 000 €.

•Entistä suurempi osa huostaan otetuista lapsista sijoitetaan perheisiin

oKustannusvaikutus syntyy laitossijoituksen ja perhesijoituksen välisestä hintaerosta, joka vuoden 2010 Kuusikon keskiarvojen mukaan laskettuna on n. 60 000 € / sijoitus. Vuoden 2010 keskiarvohinnoin arvioituna tavoitteen mukaisen perhehoidon lisäämisen kustannusvaikutus on yli 1,1 M€, mikäli huostaanottojen määrä pysyy samana.

•   Huostaan otettujen määrän väheneminen

oMikäli huostaan otettujen kokonaismäärä vähenee, edellä esitetty kustannusvaikutus kasvaa nopeasti. Vuoden 2012 tilannetta helpottaa hieman se, että vuoden 2012 aikana n. 60 nuorta täyttää 18 ja siirtyy jälkihuoltoon, näistä 34 lastensuojelulaitoksista.

Koska lastensuojelun kustannukset ylittyivät vuonna 2011, edellä esitetyn kaltaisella toiminnalla pienennetään vuoden 2012 ylitysuhkaa. Lastensuojelun kustannusten kasvua ei saada taitettua ilman tuntuvia muutoksia rakenteissa. Ellei näihin päästä, kustannuskehitys jatkuu vastaavanlaisena kuin vuonna 2011. Nyt tehty intensiivisen perhetuen yksikön käynnistäminen on oikean suuntainen, mutta yksittäisenä toimenpiteenä riittämätön resurssisiirto avo-huoltoon. Perhehoidon lisäyksestä saatavaa kustannushyötyä vähentää osaltaan perhehoidon palkkioiden määrärahavajaus vuoden 2012 talousarvion valmisteluvaiheessa. Palkkioiden nostaminen kaikilta osin kilpailukykyiselle tasolle on kuitenkin välttämätön ja kokonaistaloudellisesti kannattava toimenpide. Lastensuojelussa vaadittava muutos on laaja ja sen vaikutukset näkyvät kokonaisuudessaan usean vuoden viiveellä.

Perusterveydenhuollon palvelut muodostavat lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien palvelujen kivijalan. Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon palvelujen piirissä ovat liki koko ikäluokat. Palvelut ovat lähipalveluina helposti saavutettavia ja ne ovat terveydenhuoltolailla ja asetuksella säädeltyjä. Toimintaa on sopeutettu taloustilannetta ja käytettävissä olevaa henkilöstöä vastaavaksi alentamalla eräitä vuodelle 2012 suunniteltuja tavoitelukuja vuoden 2011 tasolle.

Muutokset OPTS:ssa:

•   neuvolan toiminnan peittävyys 96 -> 95 %

•   kouluterveydenhuollon peittävyys 90 -> 85 %

Kustannusvaikutukset:

Toiminnan tavoitteet on sopeutettu henkilöstöresurssiin, joka on vuoden 2012 henkilöstösuunnitelmaan karsittu talousarvion valmisteluvaiheessa suunnitellusta. Toteutumatta jäävä kaavailtu palkkakustannus on n. 295 000 €.

Taloustilanteesta huolimatta alle 1-vuotiaiden terveydenhoitajan ja neuvolan perhetuen kotikäyntien määrä pyritään kasvattamaan. Neuvolan vauvaperheille suunnattu perhetuki on tärkeä osa ennaltaehkäisevän lastensuojelun vahvistamista ja toiminnan taloudellinen vaikutus näkyy jatkossa lastensuojellussa.

Myös perusterveydenhuollon toiminnan seurantaa tarkennetaan. Mm. koulu- ja opiskeluterveydenhuollon seurantaa vaikeuttaa se, että palvelut noudattavat kouluvuotta, mutta seuranta tehdään kalenterivuoden mukaan.

Kuntoutumispalvelujen ja erikoissairaanhoidon toiminnan tavoitteisiin ei ole kohdennettu taloustilanteeseen perustuvia tarkennuksia.

Peruspalvelulautakunnalle valtuustokäsittelyn yhteydessä osoitettu lisämääräraha tulee valtuuston päätöksen mukaisesti käyttää lastensuojeluun, tehostetun palveluasumisen lisäämiseen, hammashuollon oman tuotannon lisäämiseen sekä mielenterveyspalveluihin. Lastensuojelun palvelurakenteen muutoksen tueksi tehdään esitys lapsiperheiden kotiavun järjestämistä palvelusetelillä. Tavoitteena on palvelun käynnistäminen vuoden 2012 lopussa.

Edellä esitettyjen lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessiin kohdistuvien muutosten, jotka on tehty sopimuksiin ja henkilöstösuunnitelmaan syksyn 2011 talousarviokäsittelyn jälkeen voidaan arvioida vaikuttavan talousarvion toteutumista tukevasti.

Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Ydinprosessiin kuuluu erityisesti nuorille aikuisille suunnattu korjaava toiminta vaikka operatiivisen palvelutuotantosopimuksen toiminnan seurannassa mukana on kattavasti nuorten aikuisten palvelut.

Nuorten aikuisten palvelujen strategiset painopisteet ovat vuonna 2012

•   nuorten asunnottomuuteen puuttuminen

•nuorten aikuisten palveluprosessin kehittäminen, jossa kaupunkitasolla merkittävänä kokonaisuutena on turkulaisten nuorten ohjausmallin toteuttaminen. Nuorten päihdepalveluja kehitetään yhdessä A-klinikan kanssa.

Sosiaalityössä lastensuojelun palvelu- ja kustannusrakenteen ongelmat heijastuvat myös tähän ydinprosessiin. Sosiaalityön toiminnan seurantaan otetaan mukaan myös jälkihuollon sijoitukset. Jälkihuollon asiakasmäärä on kasvanut nopeasti muutamana viime vuonna ja vuoden 2012 aikana palvelun piiriin tulee yli 60 nuorta. Jälkihuoltoikäisten laitossijoitusten vähentämiseksi tuetun asumisen keinoin on STM:ltä haettu rahoitusta asunnottomuusohjelmasta (Perla 11.1.2012 § 11, Dnro 5858-2008).

Perusterveydenhuollossa OPTS:n muutokset kohdistuvat opiskelijaterveydenhuoltoon ja suun terveydenhuoltoon. Muutokset johtuvat syksyn 2011 suunnitelmiin nähden pienemmästä henkilöstöresurssista.

Muutokset OPTS:ssa:

•Opiskelijaterveydenhuollon toiminnan tavoitelukuja on perusterveydenhuollossa alennettu vuodelle 2012 suunnitellusta vähentämällä lääkäri ja terveydenhoitajakäyntejä sekä peittävyyttä 85 %-> 80 %.

•Nuorten aikuisten hammashoidon tavoitelukuja on nostettu asetuksen mukaisen toiminnan turvaamiseksi. Tavoitteen saavuttaminen on riippuvainen henkilöstöresurssin riittävyydestä.

Vaikutukset kustannuksiin:

•Jälkihuollon sijoitusten kustannukset, nuorten siirtyessä tuetun asumisen piiriin, n. 20 nuorta x 5,kk; arvioituna Kuusikon sijoitusten 2010 keskihinnan mukaan n. 450 000 €.

•Perusterveydenhuollossa suunniteltuja palkkakuluja jää toteutumatta 145 000 €.

Vuoden 2011 ylityksestä johtuvaa rasitetta vuonna 2012 pienentävä vaikutus yhteensä n. 595 000 €.

Valtuuston hyväksymästä lisämäärärahasta tehdään esitys 100 000 €:n suuntaamiseen nuorten mielenterveyspalveluihin.

Palvelujohtaja Maisa Kuusela:

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen

Ydinprosessin kohderyhmänä ovat kaikki itsenäisesti selviytyvät turkulaiset ikäryhmästä riippumatta. Käytännössä tilastotiedot kootaan toistaiseksi kuitenkin vain 25-64 -vuotiaista.

Tavoitteena on edistää ja ylläpitää turkulaisten hyvinvointia ja terveyttä niin, että palvelutarve pysyy mahdollisimman kevyenä. Merkittäviä haasteita ovat hyvinvointi- ja terveyserot, yksinasuvien ja yksihuoltajien sekä maahanmuuttajien suuri määrä.

Kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelyn yhteydessä hyväksyttiin seuraavat itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaamisen ydinprosessia koskevat tekstilisäykset: tehostetaan kehitysvammaisten henkilöiden asumisohjelman toteutusta, pyritään saamaan aiesopimus valtion kanssa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi ja peruspalvelulautakunnalle lautakuntakäsittelyn yhteydessä osoitettu lisämääräraha tulee käyttää hammashuollon oman tuotannon lisäämiseen ja mielenterveyspalveluihin (lastensuojelun ja tehostetun palveluasumisen lisäämisen ohella).

Vuoden 2012 talousarvion suurimmat riskit ovat Varsinais-Suomen sairaan-hoitopiirin menojen kasvu, työmarkkinatuen kuntaosuuden ja toimeentulotuen perusosan korotukset sekä suun terveydenhuollon hoitotakuussa pysyminen. Talousarviossa pysymiseksi on operatiiviseen palvelutuotantosopimukseen tehty muutoksia, jotka laskevat palvelutuotannon määrää toisaalla. Osa säästöistä pystytään toteuttamaan jo toteutuneiden rakennemuutosten avulla.

Sosiaalityön palveluissa päihdehuollon asumispalveluiden osalta rakenne-muutos näyttää toteutuneen hyvin, asunnottomuus ja asumispalveluiden tarve on vähentynyt, mikä mahdollistaa sopimuksessa 10 asiakkaan vähennyksen (kustannusvaikutus -300 000 €). Sekä mielenterveyskuntoutujien että päihde-huollon asumispalveluissa pyritään kuntouttavaan toimintaan niin, että asiakkaat pystyvät siirtymään vähitellen kevyempien palveluiden piiriin (10 asiakkaan siirtyminen kummassakin, kustannusvaikutus yhteensä -300 000 € ). Tämä edellyttää tulosalueiden yhteistyötä. Siirrot tehdään asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.

Perusterveydenhuollossa suun terveydenhuollon palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan talousarvion puitteissa, mikäli peruspalvelulautakunnan joulukuussa perustettavaksi esitetyt 28 vakanssia saadaan käyttöön jo alkuvuodesta. Suun terveydenhuollon kustannusten kattamiseksi työikäisten kiireettömiä terveysasemakäyntejä vähennetään. Vuoden 2011 tavoite oli 136 500, toteuma 138 757, syksyn sopimusluonnoksen tavoite 130 000 ja uusi tavoite 123 500 (kustannusvaikutus noin - 500 000 €). Tämä toteutetaan sijaisia vähentämällä, kiireettömiä aikoja vähentämällä, terveyshyötymallin avulla ja ohjaamalla asiakkaita mahdollisuuksien mukaan työterveyshuoltoon. Toimenpiteen riskinä on jonojen pidentyminen lähelle hoitotakuurajoja, asiakastyytyväisyyden väheneminen ja pahimmassa tapauksessa terveysriskien lisääntyminen. Asiakkaat saattavat myös siirtyä yksityissektorille, mikä voi lisätä erikois-sairaanhoidon käyttöä. Muilta osin perusterveydenhuollon tavoitteet pidetään vuoden 2011 tasolla.

Erikoissairaanhoidon kustannusten hillitsemiseksi sairaanhoitopiirin käyttöä vähennetään kaikin mahdollisin keinoin noin 1 % eli noin 1000 poliklinikka-käyntiä, 100 hoitojaksoa ja 400 hoitopäivää. Tavoitteen saavuttamiseksi ohjeistetaan sekä omaa toimintaa että yksityissektoria sekä neuvotellaan sairaanhoitopiirin kanssa STM:n julkaisemien yhtenäisten hoidon perusteiden noudattamisesta. Lisäksi noudatetaan Terveyshyötymallia ja lisätään konsultaatioita. Päivystyksen siirtyminen sairaanhoitopiirille näyttää tässä vaiheessa helpottavan tavoitteeseen pääsyä. Vähennystavoitteella ei ole haitallisia vaikutuksia. Toimenpide ei välttämättä vähennä kustannuksia, jos sairaanhoito-piirin hinnoittelu muuttuu. (kustannusvaikutus -700 000 €)

Kuntoutumispalveluissa kehitysvammaisten henkilöiden asumisohjelman toteuttamiseksi oman, uuden asumisyksikön perustaminen on tärkeätä ja näillä resursseilla ainoa mahdollisuus asumispalvelujonojen lyhentämiseksi. Muutos edellyttää seitsemän, vuoden 2012 henkilöstösuunnitelmassa olevan lähihoitajan vakanssin perustamista (nimikemuutokset).

Strategisten tavoitteiden tärkeimmät painopisteet vuonna 2012 ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä palveluiden tarkoituksenmukainen kehittäminen. Strateginen palvelutuotantosopimus ja operatiivisen palvelutuotantosopimuksen kehittämisosa pohjautuvat näihin painopisteisiin. Strategisia kärkilinjauksia ovat hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen vähentämällä köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä sekä päihde- ja mielenterveysongelmaisten palvelujen kehittäminen.

Hyvinvointi- ja terveyseroja kavennetaan mm. lisäämällä työllisyyttä, ehkäisevän toimeentulotuen myöntämistä sekä räätälöimällä terveysasemien palvelluita asiakaskunnan tarpeiden mukaisesti.

Päihde- ja mielenterveysongelmaisten palveluja kehitetään mm. hoitoketjuja luomalla, tehostamalla hoitoprosessia hyödyntäen katkaisuaseman yhteyteen tulevan selviämisaseman palveluita, pyrkimällä asumispalveluissa asiakkaan tarpeiden mukaisesti mahdollisimman kevyisiin palveluihin sekä keskittämällä päihdepalveluita.

Vuoden 2012 talousarvio ei mahdollista kaikkia keinoja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen, esim. ehkäisevän toimeentulotuen riittävä lisääminen tai terveysasemien henkilökuntaprofiilin laajentaminen.

Palvelujohtaja Seija Arve:

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen ydinprosessi:

Taustaa

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen ydinprosessi vastaa yli 65-vuotiaiden turkulaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutumisesta. Vuoden 2012 operatiivisessa palvelusopimuksessa on huomioitu kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelyssä (28.11.2011 § 216) listaamat ydinprosessiin kohdistuvat toimenpiteet, jotka tulivat peruspalvelulautakunnan toimeenpantavaksi:

-   Vanhustenhuollon palvelusetelit tuodaan päätettäväksi

-Kotihoidon palveluita edistetään erilaisia vaihtoehtoisia palveluratkaisuja kehittäen

Turun väestöennusteen mukaan + 75-vuotiaiden osuus kasvaa vuodesta 2011 vuoteen 2012 167 henkilöllä. Tämän väestökasvun merkitys on suhteellisen vähäinen säännöllisten palveluiden osalta. Suurempi vaikutus palvelu-tarpeeseen on sillä, että + 75-vuotiaat elävät yhä pidempään.

Strategisen palvelusopimuksen tavoitteita ei ole sovittu muutettavaksi viimeisenä strategiavuotena muilta osin kuin omaishoidon tuen saajien osalta. Sopimuksen tavoitteeksi asetetut + 75-vuotiaiden palveluiden prosentuaaliset osuudet ovat toteutuneet oikeansuuntaisesti, mutta joissakin palveluissa tavoitteet jäävät vuoden 2012 aikana toteutettaviksi. Myös palveluiden sisäiset rakennemuutokset ovat osittain vielä kesken.

Operatiivinen palvelutuotantosopimus (OPTS)

Perusterveydenhuollossa terveyshyötymallin käyttöönotto myös +65 -vuotiaiden osalta tuo tarkennetut hoitosuunnitelmat asiakkaiden hoitoon ja parantavat näin hoidon tasapainoa. Tämä ja päiväaikaisten aikojen saatavuuden paraneminen terveysasemilla vähentää ikäihmisten päivystyskäyntejä. Yksittäisten käyntien määrää terveysasemilla voidaan vähentää 1450.

Kustannusvaikutus -200.000 €.

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, kuntoutuksen ja vanhuspalveluiden välinen toiminnan kehittämissuunnitelma välimuotoisten toimintojen yhteensovittamiseksi vähentää oman sairaalahoidon sairaalajaksojen määrää ja lyhentää hoitojaksojen pituutta. Merkittävä hyöty saadaan mm siitä, että erikoissairaanhoidon päivystyspartion ja kotisairaalan avulla viedään sairaala-hoitoa kotiin tukemaan kotihoitoa. Näin voidaan vähentää vanhusten kuljettamista ensihoitoyksikön avulla päivystykseen ja takaisin. Kotona annettavaa sairaanhoitoa tukee myös liikuteltava peruslaboratorionäytteiden vierianalyysivälineistö, jolloin tiettyjä laboratoriotutkimuksia voidaan tehdä kotona heti hoidon aloitusvaiheessa.

Kustannusvaikutus erikoissairaanhoidon tulosalueella -200.000 €, vanhuspalveluiden tulosalueella -100.000 € ja sairaanhoitopiirin päivystysliikelaitoksen käytön vähentymisenä -100.000€

Kuntoutuspalveluiden osalta on vähennetty fysioterapian suoritetavoitetta 1500 käynnillä.

Kustannusvaikutus -67.500 €.

Sosiaalityön tavoitteita ei ole muutettu.

Vanhuspalveluissa on v. 2011 tapahtunut oman toiminnan laitoshoitopaikkojen väheneminen. Näin on mahdollistunut vapautuneen henkilökunnan uudelleen kohdentaminen. Kotihoitoon jo saatujen 44 hoitohenkilön lisäyksellä tulee palveluja kohdentaa niille kotihoidon asiakkaille, joiden palvelutarve (2. ja 3. palveluluokka) on suurempi ja näin tukea heidän kotona-asumisen mahdollisuuttaan riittävällä avulla. Lisäksi alkuvuonna 2012 käyttöön otettavat Mobiili -laitteet lisäävät kotihoidon henkilöstön välitöntä työaikaa ja näin myös suorite-tuottavuus paranee eli sama henkilö pystyy joko antamaan enemmän panosta yhdelle asiakkaalle tai hoitamaan useampia asiakkaita kuin aikaisemmin. Ehkäisevän vanhustyön saama 4 henkilön lisäys puolestaan mahdollistaa jonkin verran palveluja tarvitsevien tukemista.

Valtuuston budjettikäsittelyssä listatut peruspalvelulautakunnan toimeenpantavaksi määritellyt toimenpiteet ikäihmisten ydinprosessin osalta tarkoittavat käytännössä kolmea asiaa

•Seudullinen palvelusetelityöryhmän peruspalvelulautakunnalle tammi-kuussa 2012 tuoman esityksen mukaisesti palveluseteleitä tarjotaan kotihoidossa erityisesti tilapäiseen kotisairaanhoitoon.

•Kotihoidon asiakasmäärän tavoiteltu kasvu tuotetaan ostopalveluilla n 150 – 160 henkilölle

•Palveluohjauksen sisällöllistä kehittämistä siten, että vaihtoehtoiset palvelumuodot tuodaan entistä monipuolisemmin esille palveluja tarvitseville.

Nämä valtuuston toimeenpantavaksi määrittelemät kotihoidon monimuotoistamistoimenpiteet voidaan tuottaa sillä budjettivarauksella, joka on jo nyt vanhuspalvelujen budjetin sisällä ja jolla oli tarkoitus lisätä oman kotihoidon henkilöstöä vielä 32 vakanssilla (n 1.4 M€). Näistä kotihoitoon vuodelle 2012 ehdotetuista vakansseista vain 2 uutta lääkärin vakanssia ehdotetaan toteutettavaksi omana toimintana, perusteluna kotihoidon lääketieteellisen kokonaisuuden yhtenäinen hallinta.

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus keväällä 2012 lopettaa tietyllä aikavälillä pitkäaikaissairaanhoidon ostopalvelut ja siten pitkäaikaissairaanhoito on jatkossa omaa toimintaa. Tällä ympärivuorokautisenhoidon palvelurakenteen muutoksella on myös kustannuksia vähentävä vaikutus, joka määrältään on riippuvainen siitä, millä aikataululla ko. ostoja voidaan vuositasolla vähentää.

Ympärivuorokautisen hoidon ja geriatrisen sairaalan tilapäisiä vakansseja pystyttiin korvaamaan v. 2011 yhteensä 66 henkilöllä ja avustavan henkilö-kunnan osalta saatiin 16 henkilön lisäys, joka kohdistui lähinnä vanhainkoteihin. Tilapäisten henkilöiden korvaaminen vapautuneilla ympärivuorokautisen hoidon vakansseilla toi 66 hengen palkkakustannussäästön, jonka laskennallinen arvo on n 2 M€. Lisäksi kotihoitoon saatiin 32 hoitajaa lisää ilman lisä-kustannuksia ja sen arvo on n. 0.9 M€.

Budjetin 2012 yhteydessä peruspalvelulautakunnalle osoitettiin 1 M€ lisämääräraha, josta n. 300.000 € tulee erillispäätöksillä käyttää tehostetun palveluasumisen lisäämiseen. Tehostetun palveluasumisen lisääminen mahdollistuu kilpailutusprosessin yhteydessä keväällä 2012.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sakkomaksun ehkäisemiseksi (toteutuessaan kustannusvaikutus n. 2.5 - 5 M€) on päätetty toteutettavaksi omana toimintana 20 jatkokuntoutuspaikan lisäys alkuvuodesta 2012. Tarkempi esitys tuodaan peruspalvelulautakunnalle helmikuun 2012 aikana. Samasta syystä lautakunta päätti jo joulukuussa lisätä toipilaspaikkojen ostoja 10 paikalla. Kustannusvaikutus näistä lisäyksistä on n. 2.0 milj. €, mutta tavoitteena on ehkäistä jopa 5 M€:n sakkomaksut. Talousarviossa tähän ei kuitenkaan ole vielä voitu varautua peruspalvelulautakunnan ja sairaanhoitopiirin talousarvion korotustarpeen kasvun määrittelyeroista johtuen. Ehdotetulla toiminnalla on kuitenkin selkeät vaikutukset sairaanhoitopiirin käyttöön ja oman erikois-sairaanhoidon mahdollisuuteen vastata ikäihmisten hoidon tarpeeseen viiveettä.

Ikäihmisten ydinprosessin rakennemuutos on tuonut kustannusvaikutuksia hallintokunnalle etenkin sillä, että 66 tilapäistä vakanssia voitiin täyttää sisäisesti vanhainkodeissa, pitkäaikaissairaanhoidossa ja Kaskenlinnan sairaalassa. Tämä toteutui vakituisen henkilöstön siirtymisellä tulosalueen sisällä oman toiminnan rakennemuutoksen seurauksena. Tällä muutoksella on vuosina 2011 - 2012 suurin kustannusvaikutus budjettiin n. - 2 M€. Muut OPTS:n toteuttamisen keinoin tehtävät toiminnalliset muutokset ovat 0.675 M€ ja lisäksi sakkomaksujen ehkäiseminen onnistuessaan tuottaa vaikuttaa kustannuksiin n. 2 M€.

Ydinprosessin strategiset painopisteet ovat linjassa ja osittain samat kuin kaupunginvaltuuston esittämät painopisteet. Palvelutaso vanhuspalveluissa tulee säilymään entisellään, mutta palvelurakenne kehittyy strategian mukaisesti. Palvelurakennemuutos koskee kotihoitoa siten, että kotihoidon sisäinen palvelurakenne korjaantuu ja asiakasmäärä nousee sopimuksen mukaisesti. Kevythoitoisten asiakkaiden kohdalla palveluohjauksen merkitys korostuu siten, että vähäistä palvelua tarvitsevia asiakkaita voidaan tukea ehkäisevän vanhustyön, kotitalousvähennyksen turvin tai kolmannen sektorin avulla. Kuntoutumispalvelujen lievä väheneminen tulee arvioida siten, että vaikuttavin lääkinnällinen kuntoutus kohdennetaan erityisesti akuutin sairausvaiheen potilaiden kuntouttamiseen, joka on todettu vaikuttavuudeltaan merkittävimmäksi.

Vuoden 2012 strategisten tavoitteiden painopisteet ovat

1. Kotihoidon vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisääminen

•kotihoidon palveluluokkien välisen painotuksen muutos ja kotihoidon benchmarking/kilpailutus n 150–160 asiakkaalle kehittämisajatuksella yksityisen ja julkisen toiminnan yhteistyö

•kotihoidon palvelusetelin käyttöönotto tilapäisessä kotisairaanhoidossa

•   palveluohjauksen sisällön kehittäminen

2. Ympärivuorokautisen hoidon palvelurakenteen muutos

•palvelurakenteen muutoksen eteenpäin vieminen, yksiportainen palvelurakenne ja toisaalta pitkäaikaissairaalahoidon kohdentaminen vanhuksille, joilla sairaalatasoinen hoito elämän loppuvaiheessa on tarpeellinen

•palvelusetelin käyttöönotto tehostetussa palveluasumisessa, pilotti 2012

3. Ikäihmisten hoitoprosessin kehittäminen

•Pitkät asiakasprosessit - kotihoito- sairaalahoito- toipilashoito – koti-hoito- ympärivuorokautinen hoito- hoitoketjun kehittäminen ja SAS-toiminnan siirtäminen tilaajalähtöiseksi.

•Panostus ostopalvelujen laadun seurantaan nykyisiä resursseja hyödyntämällä

Sosiaali- ja terveystoimi, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, 8.2.2012:

Palvelutuotantojohtajien esittämät täsmennykset alkuperäiseen, tammikuussa 2012 peruspalvelulautakunnassa käsittelyssä olleeseen operatiiviseen palvelutuotantosopimukseen ovat perusteltuja, realistisia ja toteuttamiskelpoisia. Esitetyillä muutoksilla edistetään palvelurakenteen muutosprosesseja esimerkiksi lastensuojelussa ja vanhustenhuollossa. Samoin esitetyt muutokset ovat tarkoituksenmukaisia potilas- ja asiakasvirtojen järkevämmän ohjauksen näkökulmasta (esim. sairaanhoitopiirin käytön asteittainen vähentäminen omien tulosalueiden yhteistyötä tiivistämällä). Palvelujohtajien esittämät täsmennykset kommunikoidaan tulosalueille peruspalvelulautakunnan päätöksen jälkeen ja esitettyjä muutoksia seurataan vuoden kuluessa palvelutuotannon johtoryhmässä asianmukaisella tavalla. Esitettyjen sopimusmuutosten lopulliset kustannusvaikutukset konkretisoituvat talousarviovuoden kuluessa.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 8.2.2012:

Yhteenveto

Peruspalvelulautakunnan käsitellessä operatiivista palvelutuotantosopimusta 11.1.2012 § 21, jatkovalmistelulta edellytettiin sekä tilausosien muutosten että palvelutuotannon tehostamistoimenpiteiden vaikutusten tarkempaa arviointia.

Jatkovalmistelua on toteutettu vuoden 2012 vahvistetun talousarvion, vuodelle 2012 ennustettavan palvelutarpeen ja toisaalta vuoden 2011 valmisteilla olevan tilinpäätöksen pohjalta.

Palvelujohto on omalta osaltaan tarkentanut tilausosiaan ja arvioinut muutoksen vaikutusta yhteenvetona seuraavasti:

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Sosiaalityön palvelut

1.   Perhetyön tavoitetta on nostettu

2.Perhehoidon lisäämisen tavoite on ennallaan huolimatta asiakasmäärän kasvusta

3.   Laitossijoitusten tavoite on vähenevä

Kustannusvaikutusten arvioinnissa voidaan lähteä siitä, että mikäli edellä mainitun kaltaisia tavoitteita ei toteuteta, kustannuskehitys jatkaa kasvuaan hallitsemattomasti. Kuvatuilla toimenpiteillä saadaan kuitenkin kustannuksia hillittyä lyhyellä tähtäimellä ja saavutetaan pitkällä tähtäimellä merkittäviä kustannussäästöjä, joita voidaan kohdentaa enenevässä määrin ennaltaehkäisevään työhön.

Toimenpiteiden arvioitu kustannusvaikutus on -0.3M€.

Perusterveydenhuollon palvelut

1.Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon tavoiteluvut pidetään vuoden 2011 tasolla. Suunniteltua kasvua ei toteuteta

Toimenpiteen arvioitu kustannusvaikutus on -0.295 M€.

Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Sosiaalityön palvelut

1.Jälkihuoltoon siirtyvien tuetun asumisen määrän tavoitetta on nostettu vaihtoehtona laitossijoitusten jatkamiselle

Perusterveydenhuollon palvelut

1.Opiskelijaterveydenhuollon tavoitelukuja on laskettu vuoden 2011 tasolle.

2.Nuorten aikuisten suun terveydenhuollon tavoitelukuja on nostettu asetuksen mukaisen toiminnan turvaamiseksi

Edellä kuvattujen toimenpiteiden kustannusvaikutus sosiaalityön osalta on -0.450M€ ja perusterveyden-huollon osalta -0.145M€. Näillä kustannusvaikutuksilla kuitenkin katetaan lasten, nuorten ja nuorten aikuisten palveluissa vuodelta 2011 vuodelle 2012 siirtynyt ylitysrasite +0.595M€, jota ei ole alkuperäisessä talousarviossa huomioitu. Mikäli sosiaalityöhön ja perusterveydenhuoltoon kohdennettuja toimenpiteitä ei toteuteta, lisäkustannus on vuodelle 2012 arvioidun ylitysrasitteen suuruinen.

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen

Sosiaalityön palvelut

1.Päihdeongelmaisten asumispalvelujen määrän väheneminen 10 paikalla. Vähennys perustuu toteutumaan vuodelta 2011.

2.Mielenterveyskuntoutujien ja päihdeongelmaisten asumispalvelujen keventyminen kuntoutuksen myötä muuttaa tavoitteita 10 paikan kohdalla.

Kustannusvaikutus molemmissa toimenpiteissä on -0.3 M€ eli yhteensä -0.6 M€.

Perusterveydenhuollon palvelut

1.Suun terveydenhuollon kustannusten kattamiseksi työikäisten kiireettömien terveyskeskuskäyntien tavoitetta on laskettu 5 % eli 6500 käynnillä

Toimenpiteen rahallinen vaikutus kohdentuu suun terveydenhuollon tavoitteiden toteuttamiseen tarvittaviin resursseihin.

Erikoissairaanhoidon palvelut

1.Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin käyttöä vähennetään 1 %. Vähennys toteutetaan terveys-hyötymallin, konsultoinnin ja yhtenäisten hoidon perusteiden noudattamisella.

Kustannusvaikutus toimenpiteillä arvioidaan -0.7 M€ suuruiseksi.

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

Perusterveydenhuollon palvelut

1.   Terveyskeskus- ja päivystyskäyntien määrää lasketaan

Terveyshyötymallin ja kotiin annettavien sairaanhoidollisten palvelujen avulla toteutetun toimenpiteen vaikutus arvioidaan -0.3 M€ suuruiseksi.

Erikoissairaanhoidon palvelut

1.Sairaalajaksojen määrä vähennetään ja hoitojaksojen pituutta lyhennetään.

Toimenpiteiden kustannusvaikutus on – 0.2M€.

Vanhuspalvelut

Eri tulosalueiden yhteistyön tehostamisesta saavutettavan hyöty arvioidaan -0.1 M€ suuruiseksi.

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin korotetun sakkomaksun välttämiseksi tehtävien toimenpiteiden vaikutus on +2 M€, jolla pyritään arvioidun +5 M€:n varautumattomien kustannusten minimointiin.

Yhteensä palvelujohtajien tilausmuutosten vaikutusten arvioidaan olevan 2.5 M€ suuruinen.

Liite 1                                  Operatiivinen palvelutuotantosopimus liitteineen [erillinen nide]

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 9.2.2012:

Ehdotus        Peruspalvelulautakunta hyväksyy vuoden 2012 operatiivisen palvelutuotantosopimuksen.

Sopimuksen allekirjoittavat lautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, peruspalvelujohtaja, palvelujohtajat, palvelutuotantojohtaja ja tulosaluejohtajat.