LIITE 4 /ASIA 3
PERLA 15.2.2012
SoTe:n lausunto työvoiman käytöstä vuonna 2011
Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:
Sosiaali- ja terveystoimen tulosaluejohtajat ja hallinnon vastuualueiden johtajat ovat käyneet läpi tammi- joulukuun 2011 työvoimaseurannan. Hallintokunnan työvoiman määrä on seurannan mukaan lisääntynyt 61,1:llä. Hallinnossa työvoima on vähentynyt (-5,9). Eniten työvoima on lisääntynyt perusterveydenhuollossa (34,8), vanhuspalveluissa (19,6) ja sosiaalityössä (18,5). Muilla tulosalueilla muutokset ovat pieniä puoleensa.
Sairauspoissoloprosentti SoTe:ssa (5,5 %) ylittää Turun kaupungin keskiarvon (4,9 %). Sairauspoissaolot ovat myös jonkin verran lisääntyneet edellisestä vuodesta. Suurin sairauspoissaoloprosentti on vanhuspalveluissa (6,8 %), jossa on myös nousua edelliseen vuoteen verrattuna (v. 2010/ 6,4 %). Vanhuspalveluissa pilotoitava Työkyvyn hallinta- hankkeen käyttöönotolla ja sen levittämisellä koskemaan koko SoTe:a toivotaan saatavan sairauspoissolojen kasvu taittumaan.
Sijaistusprosentti on noussut SoTe:ssa 2,9 prosenttiyksikköä. Suurimmat sijaistusprosentit ovat vanhuspalveluissa (89,0 %) ja sosiaalityössä (87,8 %).
Jäljempänä selvitykset muutosten syistä.
Hallintojohtaja Antti Perälä, resurssijohtaja Max Lönnqvist ja tutkimus- ja kehitysjohtaja Päivi Sannola
Hallinnon työvoimaseurannassa (- 5,9) näkyy vuosina 2010 ja 2011 tehdyt töiden uudelleenjärjestelyt tilanteissa, jolloin henkilö on jäänyt eläkkeelle tai muusta syystä vakanssi on vapautunut eikä tilalle ole palkattu uutta työntekijää.
Palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen
Tulosaluejohtajien antamien lausuntojen perusteella voidaan todeta seuraavaa:
Sosiaalityö
Sosiaalityön tulosalueen työvoima oli tammi- joulukuussa 2010 572,3 ja 2011 590,7, lisäystä 18,4.
Sairauspoissaoloprosentti oli tammi-joulukuussa 2010 4,0 ja 2011 4,4, lisäystä 0,4 %.
Sijaistusprosentti oli tammi-joulukuussa 2010 84,7 ja 2011 87,8, lisäystä 3,1 %.
Työvoiman lisäys johtuu ennen muuta Lakkatien erityislastenkodin uusista vakansseista ja tilapäisen henkilöstön määrän lisäyksistä. Työvoiman lisäys on kohdistunut eri toimintoihin seuraavasti:
Avohuolto
•Pernon sosiaalitoimisto tilapäinen sosiaalityöntekijä n. 8 kk
•Sosiaalipäivystys 2 tilapäistä sosiaalityöntekijää n. 10 kk
Sijaishuolto
•PLVK tilapäinen lastenhoitaja 4 kk ja yksi 2 kk
•Mäntymäen perhekeskukseen sijoitettu (upsissa) tilapäinen sosiaalityöntekijä 2 kk
•Moikoisten lastenkoti tilapäinen hoitaja 3 kk ja tilapäinen hoitaja n. 3 kk
•Luostarinkadun lastenkoti tilapäinen lastenhoitaja n. 9 kk
•Puolukkatien lastenkoti tilapäinen ohjaaja 6 kk ja 2 tilapäistä ohjaajaa 6 kk
•Lakkatien erityislastenkodin 13 uutta vakanssia (perla 23.3.2011 § 108 ja kaupunginhallituksen hallintojaosto 19.4.2011 § 79)
Erityispalvelut
•Asumis- ja päihdepalvelut tilapäinen sosiaaliohjaaja 12 kk
•TALK- hanke/ yksi tilapäinen ohjaaja lisää 10 kk
Työvoiman lisäys on kohdistunut ennen muuta lastensuojeluun ja siellä sijaishuoltoon. Tämä on ollut rakenteellinen työvoiman käyttöön liittyvä ongelma, jota parannetaan lastensuojelun palvelujärjestelmään tehtävillä muutoksilla vuonna 2012. Tarkoitus on siirtää työvoimaresurssia avohuoltoon, jotta jatkossa vältytään sijaishuollon ylikuormitukselta. Ylikuormitus johtuu tällä hetkellä siitä, ettei turkulaisille perheille pystytä tällä hetkellä tarjoamaan riittävästi palveluja avohuollossa. Tästä on ollut yhtenä seurauksena huostaanottojen määrän kasvu.
Perusterveydenhuolto
Perusterveydenhuollossa on terveydenhuoltolain, niin sanotun neuvola- ja kouluasetuksen, peruspalvelulautakunnassa hyväksytyn perusterveydenhuollon kehittämisohjelman ja opetushammashoitolaa koskevan yhteistyösopimukseen johdosta sekä päivystykseen joulukuussa 2010 tehdyn aluehallintoviraston tarkastuksen johdosta lisätty henkilöstöä tarkastelujaksolla vuosina 2010 - 2011. Henkilöstölisäykset näkyvät vuoden 2011 työvoiman seurantaluvuissa lisäyksenä.
Tarkastelujaksona tammi-joulukuu perusterveydenhuollon työvoima on noussut 34,8 henkilötyövuotta. Tämä johtuu seuraavista tekijöistä:
•Lokakuussa 2010 käynnistetyssä perusterveydenhuollon kehittämisohjelma on lisännyt työvoimaa projektipäällikön ja projektisihteeri osalta. Lisäksi kehittämistyön ja muun lakisääteisen tilastotyön lisääntyessä on loppuvuodesta 2010 saatu siirtovakanssia käyttäen yksi Pegasos-pääkäyttäjä lisää. Perusterveydenhuollon hallintoon siirtyivät vuoden 2011 alussa erikoissairaanhoidon tulosalueelta kaksi hygieniahoitajaa ja yksi tekstinkäsittelijä muualta SoTe:sta. Tämä lisäys on 6 henkilötyövuotta.
•Lääkärien kohdalla vuokratyövoiman käytöstä terveysasemilla on pyritty luopumaan, koska vuokralääkärit eivät saa tehdä virkalääkärille kuuluvia tehtäviä kuten M1-tarkailulähetteitä tai eristämispäätöksiä eivätkä antaa tai pyytää virka-apua. Vuonna 2011 onnistuttiin rekrytoimaan sijaislääkäreitä aiempia vuosia selvästi paremmin. Tätä auttoi yhden tilapäisen yleislääketieteen erikoislääkärin käyttö ohjaajalääkärinä. Toisaalta aluehallintovirastolta saadut koulutuskorvaukset näyttävät ylittävän budjetoidun summan.
•Päivystykseen ja alueelliseen yhteisyöpäivystykseen on jouduttu palkkaamaan tilapäistä henkilökuntaa (10 vakanssia) ja sijaisia viime vuoteen nähden selvästi enemmän. Tämä johtuu päivystyksen tarkkailussa useita tunteja hoidettavien potilaiden määrän lisääntymisestä ja myös merkittävästi lisääntyneestä tarkkailua vaativien potilaiden määrästä. Myös sairauspoissaolot päivystyksessä ovat lisääntyneet ja työn luonteen vuoksi sijaistuksen on oltava 100 %. Lisäksi päivystyksessä pitkät sairauslomat ovat lisääntyneet merkittävästi v.2011 ja myös sijaisten sairauspoissaoloja on ollut aiempaa enemmän. Sen sijaan lyhyitä sairauspoissaoloja on ollut vähemmän.
•Testinkäsittelyssä on ollut poikkeuksellisen suuri sijaistuksen nousu, peräti 40 %. Tämä näkyy koko perusterveydenhuollon luvussa.
•Suun terveydenhuollossa hoitotakuurajat ylittyivät jo huhtikuussa 2011. Hammaslääkäreitä ja hammashoitajia sekä suuhygienistejä palkattiin omaan toimintaan sijaisiksi kesällä enemmän kuin vuonna 2010. Voimassa olevat opetushammashoidon sopimukset velvoittavat kaupunkia ja suunterveydenhuoltoa hankkimaan lisääntyneen opiskelijamäärän mukaisesti lisää opetushenkilöstöä, jota on palkattu seitsemän henkeä. Kaikkiaan suunterveydenhuollossa on ollut 10 tilapäistä henkilöä enemmän kuin vuonna 2010.
•Ehkäisevän terveydenhuollon henkilöstölisäykset ovat kuntia velvoittavan asetuksen ja toisaalta vuodelle 2011 tehdyn operatiivisen palvelutuotantosopimuksen mukaisia. Niin sanottu neuvola-asetus tuli kuntia velvoittavaksi 1.1.2011 alkaen ja sen toteuttamiseksi on perusterveydenhuoltoon lisätty henkilökuntaa, johon kunta on saanut myös valtionosuuden lisäystä 3 €/asukas. Vakituista henkilökuntaa on ollut vuoden alusta enemmän yksi terveydenhoitaja ja yksi lääkäri. Lisäksi on käytössä tilapäisiä vakansseja 6, koska vakituisia peruspalvelulautakunnan esittämiä vakansseja vuodelle 2011 ei saatu käyttöön.
Erikoissairaanhoito
Erikoissairaanhoidon työvoiman käyttö toteutui vuonna 2011 suunnitelmien mukaisesti. Työvoiman määrä pysyi käytännössä edellisen vuoden tasolla (muutos +1,6). Sairauspoissaoloprosentti 4,6 alitti koko Soten 5,5 %:n tason. Sijaisten käytössä noudatettiin taloudenpidon sanelemaa tarkkaa tarveharkintaa, ja sijaistusprosentti laski 2,2:lla 66,4 %:iin. Tämäkin alitti koko Soten tason 76,3 %.
Kuntoutumispalvelut
Kuntoutumispalveluiden työvoiman muutos on ollut +19,9. Tässä luvussa on mukana kaupungin työllisyysmäärärahalla palkatut työllistetyt. Ilman työllistettyjä kuntoutumispalveluiden työvoiman määrän kasvu oli vain 3,1. Sijaisuusprosentti on pienentynyt – 2,1. Sairauspoissaoloprosentti on noussut 4,2 %:sta 4,4 %:iin.
Vanhuspalvelut
Vanhuspalveluiden tulosalueen työvoiman käytön seuranta vuodelta 2011 näyttää 19,9 henkilötyövuoden lisäystä edelliseen vuoteen nähden. Kun huomioidaan siirtymät ja talkoovapaat, on työvoiman kasvu 19,6 henkilötyövuotta. Ottaen huomioon että sosiaali- ja terveystoimessa elokuussa käytössä olevasta työvoimasta noin puolet on vanhuspalvelujen tulosalueella, voidaan todeta, että muutos on varsin vähäinen ja muodostaa noin 0,88 % vanhuspalveluiden kokonaistyövoimasta.
Huomiota tulee kuitenkin kiinnittää vanhuspalvelujen tulosalueen sairauspoissaolojen korkeaan tasoon ja kasvavaan trendiin. Vuoden 2011 aikana sairauspoissaoloja oli 6,8 % kun vastaava luku edellisen vuoden aikana oli 6,4 %.
Sairauspoissaolojen negatiiviseen kehitykseen pyritään löytämään keinoja vanhuspalvelujen tulosalueen, kaupungin henkilöstöjohdon ja työterveyshuollon yhdessä käynnistämässä Työkyvyn Hallinta -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on löytää keinot varhaiseen puuttumiseen työkyvyn heiketessä ja ehkäistä näin usein toistuvia ja pitkittyneitä sairaslomia sekä helpottaa työntekijän työhön paluuta pitkiltä sairaslomilta.
Vanhuspalvelujen tulosalueella myös sijaistusprosentti on kasvanut 85,7 %:sta 89,0 %:iin. Sijaisten saatavuuden parantuminen on ollut tärkeää toiminnan turvaamisen kannalta, mutta yksin sairauspoissaolojen kasvun ja sijaisten saatavuuden parantumisen yhteisvaikutus selittää noin puolet työvoiman kasvusta.
Työterveyshuolto
Työvoiman käyttö on kaukana 100 %:sta eli on toimittu vajaalla miehityksellä. Tämä näkyy myös jaksamisessa ja työhyvinvoinnissa. Työterveyshuollossa sairauslomia suurentavat useat pitkät poissaolot vakaviin, pitkäaikaisiin sairauksiin liittyen. Pienessä henkilöstömäärässä muutaman henkilön pitkä sairauspoissaolo kasvattaa sairauspoissaoloprosenttia huomattavasti.
Ympäristöterveydenhuolto
Työvoiman määrä on hieman vähentynyt edellisestä vuodesta. Sairauspoissaoloprosentti on noussut johtuen yhden henkilön äitiyslomasta. Pienessä henkilömäärässä tämä poissaolo nostaa huomattavasti poissaoloprosenttia.