Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Peruspalvelulautakunta4631.01.201219

13851-2011 (032)

Alustavan toimintasuunnitelman hyväksyminen kuntouttavan lyhytaikaishoidon toimintayksikölle TYKS:n siirtoviivemaksujen ja korotettujen siirtoviivemaksujen ehkäisemiseksi

Tiivistelmä:

Peruspalvelulautakunta päätti 14.12.2011 toimenpiteistä, joiden avulla pyritään välttämään sairaanhoitopiirin siirtoviivemaksuja. Keskeisin omaan palvelutuotantoon liittyvä toimenpide on noin 20 -paikkaisen kuntouttavaa lyhytaikaishoitoa tarjoavan yksikön perustaminen. Lautakunnalle esitetään yksikön alustava toimintasuunnitelma.

Perla § 46

Tulosaluejohtaja Sari Ahonen ja tulosaluejohtaja Jukka Juvonen, 23.1.2012:

Peruspalvelulautakunta käsitteli kokouksessaan 14.12.2011 siirtoviivemaksun ehkäisemiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Lautakunta hyväksyi tuolloin useita toimenpide-ehdotuksia jatkovalmistelun pohjaksi. Merkittävin näistä oman palvelutuotannon kannalta on noin 20 -paikkaisen kuntouttavaa jatkohoitoa antavan lyhytaikaisyksikön käynnistäminen.

Vanhuspalvelujen ja kuntoutuksen tulosalueet ovat välittömästi käynnistäneet ko. toimintayksikön suunnittelun.

Toiminta-ajatus

Yksikön toiminta-ajatuksena on tuottaa ympärivuorokautista kuntoutumispalvelua asiakkaille (useimmiten vanhuksille), joiden akuuttisairaanhoidon tarve on päättynyt ja joiden kotiutuminen omaan kotiin tai palveluyksikköön on estynyt heikentyneen toimintakyvyn vuoksi.

Asiakkaat tulevat ohjautumaan kaupunginsairaalan osastoilta, jolloin pystytään entistä nopeammin vapauttamaan sairaansijoja TYKS:stä jatkohoitoon tuleville potilaille.

Asiakas voi myös jo jonottaa pitkäaikaista ympärivuorokautisen hoidon paikkaa, mutta kuntoutusjakson jälkeen voi palata omaan kotiinsa odottamaan pitkäaikaishoidon paikan järjestymistä.

Toiminnassa tulee korostuneesti näkyviin aktiivinen kuntouttamisen ote, yksikössä toimii fysioterapeutit kahdessa vuorossa, myös tilojen ja välineistöjen tulee tukea tätä tavoitetta. Laitostumisen ehkäisemiseksi asiakkaan omaa toimintakykyä tuetaan kaikin mahdollisin keinoin ja asukkaat mm. pukeutuvat omiin vaatteisiinsa.

Tavoitteena on noin 10-14 vuorokauden hoitojakso, jonka päätyttyä asiakas on valmis palaamaan joko omaan kotiinsa tai palveluyksikköön, josta hän on akuuttisairaanhoitoon siirtynyt. Kuntoutushenkilöstö tulee olemaan vahvasti mukana myös kotiutusprosessissa sekä ennen että jälkeen kotiutuksen.

Hoitojaksojen vaikuttavuutta arvioidaan alusta lähtien asianmukaisin mittarein (Rava ja Fim).

Toimitilat

Yksikön toimitilojen tulee tukea edellä mainittua toiminta-ajatusta. Koska asiakkaat ovat liikuntarajoitteisia ja tarvitsevat useita apuvälineitä, tulee tilojen olla myös esteettömiä, kuntoutukseen tulee olla tarkoitukseen sopivat tilat sekä hoito- ja saniteettitilojen olla tarkoitukseen sopivia. Kuntoutuksen tulosalueella on arvioitu kriteerit toiminnan edellyttämille tiloille ja kuntoutusvälineille.

Sosiaali- ja terveystoimen tiedossa ei tällä hetkellä ole Turussa kuntoutuspainotteiseksi hoitoyksiköksi soveltuvia toimitiloja vapaana.

Henkilöstö ja tukipalvelut

Yksikön henkilökunta tulee muodostumaan hoitohenkilöstöstä, kuntoutushenkilöstöstä ja kotiutushoitajasta/sosiaaliohjaajasta. Hoitohenkilöstömitoitus on 0,6 hoitajaa / asiakas kokonaishenkilöstön määrän ollessa 18.

Koska yksikön käynnistämisen tulee tapahtua mahdollisimman nopeasti sopivien toimitilojen löydyttyä, esitetään henkilöstön palkkaamiseksi tässä vaiheessa seuraavia tilapäisiä palkkaamislupia ajalle 1.3.2012.-31.12.2013.

3 sairaanhoitaja

9 lähihoitaja

4 fysioterapeuttia

1 yksikön esimies

1 kotiutusohjaaja

Lisäksi asiakkaille tulee olla tarjolla lääkäripalveluita tarvittaessa. Koska kyseisen asiakaskunnan akuuttisairaanhoidon tarve on ohi, voidaan arvioida, että lääkäripalvelujen tarve on satunnaista, palvelun jatkuva saatavuus tulee kuitenkin olla turvattu.

Ruokahuolto, siivous ja pyykkipalvelut tullaan niin ikään hankkimaan ostopalveluina joko kaupunkikonsernin sisältä tai yksityiseltä toimijalta.

Toiminnan kustannukset ja asiakasmaksut

Alustavan kustannusarvion mukaan hoitopäivän bruttokustannus on noin 200 €/hoitopäivä. Koska asiakkaan kannalta on kyseessä lyhytaikaishoito, tulisi asiakasmaksujen olla yhdenmukaiset muun lyhytaikaishoidon kanssa. Näin ollen asiakkaan maksama hoitopäivähinta olisi 32,60 € / hoitopäivä ja kunnan nettokustannukseksi muodostuisi näin 167,40 € / hoitopäivä.

Toiminnan kokonaiskustannukset vuositasolla ovat noin 1,4 miljoonaa euroa. Tätä menoerää ei ole huomioitu peruspalvelulautakunnan 13.9. tekemässä talousarvioesityksessä eikä valtuuston päättämässä peruspalvelulautakunnan lopullisessa talousarviossa vuodelle 2012.

Sairaanhoitopiirin tarkennettua omaa vuoden 2012 talousarviotaan ja hinnoitteluperiaatteitaan sekä siirtoviivemaksun tullessa käyttöön 1.1.2011 on käynyt ilmeiseksi, että riski sairaanhoitopiirin kokonaismenojen ylittymisestä on merkittävä. Nykyisessä jonotilanteessa vuotuinen siirtoviive- ja sakkomaku muodostuisi noin 5 miljoonan euron suuruiseksi.

Toteutusaikataulu

Toiminta käynnistetään mahdollisimman pian sopivien toimitilojen löydyttyä. Henkilöstön rekrytointi käynnistetään välittömästi tilapäisten palkkaamislupien myöntämisen jälkeen. Jotta toiminnalla saavutettaisiin toivottu vaikutus sosiaali- ja terveystoimen talousarvion ylitysuhkaan, tulisi toiminnan käynnistyä mahdollisimman nopeasti.

Sosiaali- ja terveystoimi, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, 25.1.2012:

Nyt perustettava, lähinnä ikäihmisten lyhytaikaiseen kuntouttavaan hoitoon tarkoitettu kuntoutumisyksikkö on tärkeä osa sosiaali- ja terveystoimen palvelukokonaisuutta. Jatkokuntoutuksen tavoitteena on kuntoutuksen keinoin valmentaa iäkkäitä mahdollisimman itsenäiseen asumisen muotoon. Palvelumuoto on perusteltu sekä palvelujen käyttäjien että kustannustenhallinnan (siirtoviivemaksujen ja korotettujen siirtoviivemaksujen välttäminen) kannalta.

Sosiaali- ja terveystoimessa on kuntoutusosastoja (Kaskenlinna), muttei niiden kapasiteetti riitä akuuttiongelman ratkaisuun. Sosiaali- ja terveystoimessa on viimevuosien aikana toistuvasti jouduttu tilanteeseen, jossa kiristyneiden jonotilanteiden vuoksi on olemassa oleviin yksiköihin jouduttu perustamaan tilapäisiä ylipaikkoja. Viimeksi näin tapahtui TYKS:n tulipalon aikana, jolloin ylipaikkoja perustettiin juuri edellä mainittuun Kaskenlinnan sairaalaan. Kokemus on osoittanut, että ylipaikoilla ei tätä pysyvää ongelmaa voida ratkaista.

Ylipaikoilla voidaan akuutissa hätätilanteessa tuottaa väliaikaista ylläpitävää hoitoa riittävän henkilöstölisäyksen turvin, mutta todellista vaikuttavuutta kuntouttavan toiminnan muodossa ei tällä keinolla voida saada aikaan. Iäkkään ihmisen ollessa kyseessä vaikutus on pikemminkin päinvastainen; pitkittynyt sairaalahoito heikentää vanhuksen toimintakykyä ja tekee paluun omaan kotiin tai aikaisempaan palveluyksikköön nopeasti mahdottomaksi.

Vanhuspalvelujen ja kuntoutuksen tulosalueet ovat välittömästi käynnistäneet ko. toimintayksikön suunnittelun peruspalvelulautakunnan 14.12.2011 linjausten mukaisesti. Viikon 3 lopussa julkaistun jonotilaston mukaan, että 35 potilasta odottaa akuuttisairaanhoidossa pitkäaikaista hoitopaikkaa. Näin ollen nämä 35 akuuttisairaanhoitopaikkaa on tavallaan pois poissa käytössä kun potilaita hoidetaan ”väärässä paikassa”. Tällaisiin potilaisiin kohdistuu siirtoviivemaksun uhka nyt välittömästi.

Sosiaali- ja terveystoimi jatkaa asian valmistelua lähiviikkojen aikana. Parhaillaan on käynnissä muun muassa selvitystyö siitä, millaisia potilaita voitaisiin nyt heti siirtää tämänkaltaiseen kuntoutumisyksikköön. Selvityksen tekevät ylilääkärit Heikki Alanko vanhuspalvelujen tulosalueella ja Maaria Seppälä erikoissairaanhoidon tulosalueella. Samalla selvitetään vielä täsmällisemmin sitä, olisiko nykyisten kuntoutusosastojen tiloja Kaskenlinnassa mahdollista ottaa tällaiseen toimintaan Kaskenlinnan pitkäaikaissairaiden hoitosijoja ja –käytäntöjä uudelleen organisoimalla.

Käyttöön saatujen tilojen selvittyä voidaan tehdä täsmällinen suunnitelma kyseisen yksikön henkilöstömitoituksesta ja henkilöstön rekrytointitavasta. Tässä vaiheessa henkilöstön rekrytoinnista voidaan sanoa, että henkilöstö voidaan palkata kyseiseen yksikköön omana henkilökuntana tai esimerkiksi vuokratyövoimana. Tämä asia voidaan ratkaista siinä vaiheessa, kun tiedetään kuntoutumisyksikön tilojen luonne ja hankintatapa (kaupungin omat tilat tai ulkopuolisilta vuokratut tilat). Tässä vaiheessa on vielä epäselvää, kuinka iso yksikkö tilojen osalta tulee perustettavaksi. Tässä vaiheessa on puhuttu noin 20-paikkaisesta yksiköstä, mutta tilojen selvittyä paikkalukumäärä voidaan vahvistaa täsmällisesti ja tämän perusteella taas voidaan suunnitella yksityiskohtaisesti kyseisen yksikön henkilöstörakenne.

Sosiaali- ja terveystoimi on vuoden alussa selvittänyt epävirallisesti tilaliikelaitokselta sitä, onko kaupungilla vapaana tai vapautumassa tämänkaltaisia tiloja nyt esitettävälle kuntoutumisyksikölle. Tähän mennessä sosiaali- ja terveystoimi ei ole saanut tietoa siitä, että tällaisia tiloja olisi vapaana tai vapautumassa.

Valmistelutyössä on tarkoitus edetä niin, että peruspalvelulautakunnalle tuodaan hyväksyttäväksi kuntoutumisyksikön lopullinen toimintasuunnitelma toimitilojen kartoituksen jälkeen. Lopullisessa suunnitelmassa otetaan kantaa yksikön henkilöstömitoitukseen. Suunnittelun lähtökohtana pidetään kuitenkin sitä, että yksikön hoitopäivän bruttokustannus on noin 200 €/hoitopäivä. Valmistelun eteenpäin viemiseksi esitetään peruspalvelulautakunnalle nyt tila-asian selvittämistä ensi tilassa.

Sosiaali- ja terveystoimi, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, 25.1.2012:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

esiKeskushallinto, tilakeskus
esiTilaliikelaitos
tpvAhonen Sari
tpvJuvonen Jukka
tpvVirtanen Petri