Laatuasiantuntija Elisa Vuorinen, tutkimus- ja kehitysyksikkö ja palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen 23.1.2012:

Taustaa

Organisaation koko, toimintakulttuuri ja aiemmin omaksutut johtamisjärjestelmät vaikuttavat siihen, miten kokonaisvaltainen laadunkehittäminen sidotaan osaksi strategista ja operatiivista toiminnan kehittämistä. Tutkimusten valossa on tiedossa, että julkisen sektorin organisaatioiden laadun kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä ja systemaattista kehitystyötä, joka vaatii aikaa ja taloudellisia resursseja. Tiedossa esimerkiksi on, että laatupalkinnolla mitaten erinomaiselle suoritustasolle pääseminen edellyttää keskimäärin yli kymmenen vuoden systemaattista kehitystyötä.

Turun sosiaali- ja terveystoimessa on kehitetty laadunhallintaa eri tulosalueilla erilaisilla painotuksilla eikä kehittämistyö näin ollen ole ollut systemaattista. Joillakin tulosalueilla on kehitetty toimintatapoja johdonmukaisesti CAF -viitekehyksellä, joillakin tulosalueilla on rakennettu asiakaspalautejärjestelmiä, ja joillakin tulosalueilla ei ole vielä päästy eteenpäin systemaattisen laadunhallinnan kysymyksissä.

Paineet sosiaali- ja terveystoimen laadunhallinnan kehittämiseksi tulevat monelta suunnalta. Laadunhallinnan menettelyjä edellyttävät muun muassa lainsäädäntö (esimerkiksi 1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki ja monet muut sosiaali- ja terveydenhuollon lait) ja erilaiset hoitotakuun toteutumiseen liittyvät näkökohdat. Toisaalta laadunhallinnan kehittämistä edellyttää asiakkaiden ja potilaiden käyttäjäkokemukset ja käyttäjäkokemuksiin liittyvä palveluntuottajan tilintekovastuu. Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden mittaamisesta ja kyseisen tiedon hyödyntämisestä osana palvelutuotannon kehittämisestä tulee jatkossa suunnitteluprosessiin kuuluva rutiiniasia sosiaali- ja terveystoimessa. Myös viraston tai ydinprosessien strategiset kehittämistavoitteet tulee muuntaa tulosalueiden operatiivisiksi kehittämissuunnitelmiksi ja mitattaviksi tavoitteiksi. Tätä prosessia tukee sopimusohjauksen ja laadunhallinnan kytkeminen vuosikelloon ja sosiaali- ja terveystoimen suunnitteluun.

Laadunhallintastrategian sisältö

Laadunhallintastrategian valmistelussa lähdettiin liikkeelle siitä, että laadunhallinnan periaatteiden linjaaminen on riippumatonta mistään laadunhallinnan ja laatujohtamisen työkaluista, koska mainituilla työkaluilla ei ole sinänsä mitään itseisarvoa. Tämän lisäksi pidettiin tärkeänä, että sosiaali- ja terveystoimen tulosalueilla ja muilla yksiköillä tulee sallia tietty vapaus ja autonomia sen suhteen, miten ne haluavat laatutyössään edetä. Virastotasoisiin laadunhallinnan linjauksiin sisällytetään jatkossa kuitenkin toimenpiteitä ja menettelytapoja, jotka ovat koko virastoa yhdistäviä. Näitä ovat esimerkiksi yhteiset toimintaa ja tuloksia kuvaavat laadunhallinnan periaatteet ja tulosalueilla sekä tulosyksiköissä tehtävät vuosittaiset, vertailukelpoiset itsearvioinnit.

Laadunhallintastrategian valmisteluun osallistuivat viraston kaikki tulosalueet (ml. henkilöstön edustajat). Laadunhallintastrategia koskee tulosalueiden lisäksi myös viraston keskitettyjä hallintopalveluja.

Työryhmä laatima suunnitelma sosiaali- ja terveystoimen pitkän tähtäimen laadunhallintastrategiaksi kuvataan seuraavassa:

Liite 1Laadunhallintastrategian kokonaisuus

Liite 2Strategiasta toiminnan kehittämiseen ja arvioimiseen

Liitteet 1 ja 2 sisältävät toimintatavan siitä, miten kaupunki- ja ydinprosessitasoiset strategiset ohjelmat ja tavoitteet muunnetaan tulosalueiden operatiivisiksi kehittämissuunnitelmiksi ja osaksi sosiaali- ja terveystoimen johtamisjärjestelmää eli sopimusohjausmallia ja sen kehittämisosaa. Tulosalueiden kehittämiskohteiden priorisoinnissa vahvistetaan entisestään toiminnan ja tulosten nykytilan tunnistamista sekä asiakkaan ja henkilöstön näkökulmaa.

Liite 3Arvoista johdetut koko henkilöstöä koskevat laatulinjaukset

Liite 3 sisältää Turun kaupungin arvoista ohjatut ja aikanaan sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisprosessin aikana määritellyt sosiaali- ja terveystoimen toimintaa ohjaavat periaatteet.

Liite 4Laadunhallinnan periaatteet ja keinot

Liite 4 sisältää kaikkia tulosalueita koskevat yhteiset laadunhallinnan periaatteet, jotka pohjautuvat CAF- ja EFQM -viitekehykseen. Itsearviointia tukeva yhteinen kriteeristö on määritelty toiminnalle (arviointialueet 1-5) ja tuloksille (arviointialueet 6-9) ja niihin on erityisesti sisällytetty terveydenhuoltolain ja asetuksen mukaisen potilasturvallisuussuunnitelman laatimisen arviointi.

Liite 5Itsearviointiprosessi

Liite 5 sisältää suunnitelman konkreettiseksi tulosaluekohtaiseksi itsearviointiprosessiksi vuodelle 2012 ja alustavan suunnitelman itsearviointiprosessin laajentamiseksi tulosalueiden tulosyksiköille vuosina 2013 - 2015. Itsearviointiprosessissa henkilökunta kirjaa toiminnassa ja tuloksissa esiin nousevat vahvuudet ja kehittämiskohteet yhteisiä laadunhallinnan periaatteita vasten. Arviointituloksina saadut kehittämiskohteet priorisoidaan tulosalue ja organisaatiotasoille ja osaksi johtamisjärjestelmä eli sopimusohjausmallia. Kehittämistarpeiden määrittämisen yhteyttä havainnollistetaan sopimusohjauksen ja laadunhallinnan vuosikellolla.

Liite 6Laadun normiperusta ja erityisvaatimukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä edellytetään huomion kiinnittämistä laadunhallinnan kysymyksiin. Erityisesti 1.5.2011 voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa ja sitä täsmentävässä asetuksessa nostetaan esille laadunhallinnan kysymykset ja laadunhallintasuunnitelman laatiminen.

Yhteenveto

Laadunhallintastrategiaa on alettu viedä läpi tulosaluekohtaisesti vuoden 2012 alusta lukien. Laadunhallinnan hyödyt näkyvät monin eri tavoin aikaa myöden. Palvelujen käyttäjille laadunhallinta näkyy tasalaatuisina palveluina. Henkilöstön kannalta merkityksellistä on laadunhallintastrategian myötä kirjatut periaatteet organisaation toimintatavoista koko viraston tasolla esimerkiksi johtamiseen, suunnitteluun, henkilöstöpolitiikkaan, toiminnanohjaukseen, prosessien hallintaan ja tulosten mittaamiseen liittyen. Henkilöstöä koskevat laadunhallinnan linjaukset konkretisoivat laadunhallintastrategian yleisiä päämääriä. Päätöksenteon kannalta virastotasoisen laadunhallintastrategian myötä on lupa odottaa organisaatiolta vahvistunutta kustannus- ja laatutietoisuutta.

Sosiaali- ja terveystoimen osalta on vielä todettava, että muissa isoissa kaupungeissa laadunhallinnan kysymykset on viety pääsääntöisesti Turku pidemmälle, joten siinäkin mielessä kokonaisvaltainen laadun kehittäminen ja sen kytkeminen sosiaali- ja terveystoimen sopimusohjaukseen on mitä ajankohtaisin asia.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 23.1.2012:

EhdotusPeruspalvelulautakunta merkitsee tiedokseen sosiaali- ja terveystoimen laadunhallintastrategian vuosina 2011 – 2015 ja että peruspalvelulautakunnalle raportoidaan laadunhallintastrategian toteutumisesta vuoden 2012 aikana saatuja kokemuksia vuoden 2013 alussa.

PäätösAsia pantiin pöydälle yksimielisesti.