Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Peruspalvelulautakunta1711.01.201217

13494-2010 (001, 011)

Seudullisen tehostetun palveluasumisen palvelusetelin käyttöönotto

Tiivistelmä: -

Perla § 17

Projektijohtaja Taina Kaila, seudullinen palvelusetelihanke (Turku), vanhuspalvelujohtaja Seija Sjöblom (Kaarina), vanhustyön johtaja Ulrika Lundberg (Lieto), hoito- ja vanhuspalvelujohtaja Taina Lahtiola (Naantali) ja johtava hoitaja Ritva Seppälä (Raisio):

Turku on toiminut vetäjänä seudullisessa palvelusetelihankkeessa. Mukana hankkeessa ovat Turun lisäksi olleet Kaarinan, Liedon, Naantalin ja Raision kunnat. Kahdessa eri työryhmässä on valmisteltu kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen sääntökirjat. Valmistelun aikana on kuultu seudun yksityisiä palveluntuottajia 6.10.2011 ja 9.11.2011. Lisäksi luottamusmiehille järjestettiin oma tilaisuus 25.10.2011.

Turun kaupunginvaltuusto on 28.11.2011 § 216 päättänyt, että vanhustenhuollon palvelusetelit tuodaan päätettäväksi vuoden 2012 aikana. Nyt esitettävä tehostetun palveluasumisen palvelusetelien käyttöönotto on yksi vanhustenhuollon palveluseteleistä.

Tehostetun palveluasumisen sääntökirja sisältää palvelusetelillä hankittavan tehostetun palveluasumisen palvelukuvauksen, palveluntuottajan hyväksymiskriteerit sekä kunnan, asiakkaan ja palveluntuottajan oikeudet ja velvollisuudet palvelusetelijärjestelmässä. Osa kriteereistä on palvelusetelilaissa tai muissa laeissa määriteltyjä kriteereitä ja osa kriteeristä on kuntien määrittelemiä mm. laatuun, toiminnan sisältöön, tiloihin liittyviä kriteereitä. Sääntökirja on kokonaisuus, jossa on huomioitu kaikkien järjestelmässä toimivien näkökulmat.

Liite 1Tehostetun palveluasumisen sääntökirja

Palvelusetelin käyttöönoton lähtökohtana on se, että palveluseteliä on kaikkien vanhusten mahdollista käyttää tuloista riippumatta, jos muut käyttämisen edellytykset ovat olemassa. Näitä ovat mm. se, että asiakas pystyy itse (tai laillinen edustaja, omainen tai muu läheinen henkilö) ottamaan yhteyttä palveluntuottajaan ja tekemään ao. sopimukset palvelusta palveluntuottajan kanssa. Asiakkaalla ei ole subjektiivista oikeutta palveluseteliin, mutta jos kunta on sitä hänelle tarjonnut, hän voi joko ottaa palvelusetelin käyttöönsä tai kieltäytyä sen käytöstä. Asiakkaan kieltäytyessä palvelusetelin käytöstä kunnan tulee järjestää hänelle palvelu muulla tavoin.

Palveluseteleitä käytettäessä tulee huomioida se, että kunta ei saa asiakastuloja. Tulot kompensoituvat asiakkaan saaman palvelusetelin arvon pienentyessä asiakkaan tulojen kasvaessa, jolloin kunnan palveluntuottajalle maksama osuus pienenee. Pääsääntöisesti (pienituloisimpia lukuun ottamatta) asiakas maksaa palvelusetelin antamasta valinnanvapaudesta jonkin verran enemmän kuin asiakasmaksulain ja -asetuksen mukainen kotihoidon maksu olisi. Palvelusetelijärjestelmän tulee olla kunnalle pidemmällä aikavälillä kustannusneutraali tai kokonaiskustannuksia alentava.

Tehostetun palveluasumisen hoitoisuustasot (asiakkuus)

Tehostettu palveluasumisen asiakkuus perustuu hoitoisuustasojen mukaan seuraavasti: hoitoisuustaso 1 (RaVa 2.70 – 3.49), hoitoisuustaso 2 (RaVa ≥ 3.5) ja vaativa, muistisairaiden tehostettu palveluasuminen (RaVa voi vaihdella 2,00 – 3.50 välillä ja RaVa-arvoa voidaan painottaa x 1,2, jolloin se kuvaa paremmin asiakkaan hoidon tarvetta). RaVa-arvot ovat ohjeellisia ja niiden lisäksi tehdään aina yksilöllinen arviointi asiakkaan palvelutarpeesta. Lisäksi käytetään muita hoitoisuuden ja kuntoisuuden mittareita tukemassa päätöksentekoa. Hoitoisuustason muuttuessa tilanteesta tehdään kunnan ja palveluntuottajan kanssa yhteisarviointi.

Hoitoon osallistuvan sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneen hoitohenkilökunnan määrä on seuraava:

Tehostetun palveluasumisen palvelusetelin arvo

Palvelusetelin hinnoittelun perusperiaatteita ovat asiakkaiden yhdenvertaisuus ja sosiaalinen oikeuden mukaisuus.  Asiakkaan omavastuuosuuden tulee olla kohtuullinen. Omavastuuosuus on palveluntuottajan hinnan ja palvelusetelin arvon välinen erotus, jonka asiakas itse maksaa.

Palvelusetelin arvo (kunnan maksama osuus palvelun hinnasta) voi olla sidottu asiakkaan tuloihin (tulosidonnainen) tai kaikille asiakkaille yhtä suuri (tasasuuruinen). Lait eivät säätele tehostetun palveluasumisen palvelusetelin arvoa, joten kuntien tulee itse määritellä setelin arvo. Kohtuullisuusperiaatteen ja tasavertaisuuden näkökulmasta tehostetun palveluasumisen palvelusetelin arvon tulee olla tulosidonnainen.

Tehostetun palveluasumisen palveluseteli kohdistuu palvelun (hoitovuorokausi) kustannuksiin. Asiakas maksaa itse vuokran ja ateriat. Ateriat kuuluvat kuitenkin siten tehostetun palveluasumisen kokonaisuuteen, että asiakas ei voi jättää aterioita pois palvelukokonaisuudesta.  Näin ollen palvelusetelin arvon määrittelyssä on käytetty peruslähtökohtana asiakasmaksulain ja -asetuksen säännöksiä, jotka koskevat kotihoidon maksujen määrittelyä sekä nykyisiä tehostetun palveluasumisen ostopalveluita tuottavien palveluntuottajien palveluiden hintoja. Lisäksi on huomioitu palveluntuottajien nykyiset vuokra- ja ateriakustannukset arvioitaessa asiakkaan kokonaiskustannuksia.

Nykyisten palveluntuottajien hinnoissa on paljon vaihtelua ja toisaalta kaikilta osin palvelun sisältö ei vastaa sääntökirjassa olevia kriteereitä: mm. ikähoivatyöryhmän raportin tavoitteiden mukaisesti tehostetun palveluasumisen palveluasumisyksikössä tullaan asumaan elämän loppuun saakka. Asiakkaita ei tulevaisuudessa pääsääntöisesti siirretä kuntoisuuden ja hoitoisuuden muuttuessa toiseen palvelu- tai hoitoyksikköön.

Hankekunnilla on yhteisiä palveluntuottajia sekä vain ko. kunnan alueella toimivia palveluntuottajia. Palvelusetelien arvon laskenta perustui pääasiassa Turun ostopalveluiden palveluntuottajien hintoihin. Laskelmissa pyrittiin huomioimaan se, että osalla palveluntuottajilla ei ollut välttämättä sääntökirjan vaatimusten mukaisia tuotteita. Näiden palveluntuottajien hintoja ei huomioitu laskelmissa.

Taulukko 1: Hintavertailu Turun ostopalveluiden palveluntuottajien hinnoista

 

 Tehostettu
palveluasuminen
€/hvrk
Tehostettupalveluasuminen, dementiahoito
€/hvrk
Vuokra €/kk

Ateria

€/vrk

    
Halvin63,75 76,65 34310,85    
Kallein120,97 111,2 72523,86    
Keskiarvo83,47 94,2 506

14,56

14,15 €, kun kallein poistettu

 

Palveluntuottajien keskimääräinen hoitovuorokauden hinta on 83,50 euroa. Jotta pienituloisimmatkin voivat ottaa palvelusetelin käyttöön, niin palvelusetelin lähtöarvo hoitoisuustaso 1:ssä on 83 €/hvrk. Hoitoisuustaso 2:ssa ja vaativassa muistisairaiden tehostetussa palveluasumisessa lähtöarvo on 96 €/hvrk. Kuitenkin siten, että kummankin palvelusetelin osalta asiakas maksaa aina vähintään asiakasmaksulain ja asetuksen mukaisen kotihoidon maksun eli omavastuu on kotihoidon maksun suuruinen. Tällä taataan se, että asiakkaat ovat yhdenvertaisessa asemassa verrattuna kotihoidon asiakkaisiin. Asiakkaan kannalta palvelusetelin etuna on mm. valinnanvapauden lisääntyminen. Tämän myötä tarjoutuu mahdollisuus muuttaa itselle mieluisimpaan palvelutaloon, myös jonotusaika saattaa lyhentyä.

Liite 2Palvelusetelin arvon määrittelytaulukoita

Palvelusetelin arvot määräytyvät seuraavasti.

 

BruttotuloHoitoisuustaso 1. Lähtöarvo 83 €/hvrk

Hoitoisuustaso 2 ja vaativa muistisairaiden tehostettu palveluasuminen

Lähtöarvo 96 €/hvrk

0 - 10008396
1001 -12008295
1201 -15007992
1501 - 17007789
1701 - 19007486
1901 - 21007283
2101 - 23006980
2301 - 25006676
2501 - 27006373
2701 - 29006070
2901 - 31005867

Palvelusetelin arvot on pyöristetty tasaeuroiksi, koska se helpottaa asiakkaiden informointia ja eri palveluiden hintojen vertailua käytännössä.

Liite 3Asiakkaan omavastuuosuuden määräytyminen

Palvelusetelin lähtöarvoja tulee tarkistaa tietyin väliajoin mm. palveluntuottajien hintojen tarkistusten vaikutuksia arvioitaessa tai lakimuutosten vuoksi.

Palvelusetelilain 8 §:n mukaan asiakkaan saaman palvelusetelin arvoa on korotettava, jos asiakkaan toimeentulo vaarantuu. Asiakkaalle on annettava päätös palvelusetelin arvon korottamisesta.

Palvelusetelin käyttöönotto ja tarvittavat toimenpiteet

Palvelusetelijärjestelmän yleiset periaatteet, sääntökirja, setelin myöntämiskriteerit ja järjestelmän käyttöönotto saatetaan hankkeessa mukana olevien kuntien hyväksyttäväksi tammikuussa 2012.

Kunnilta saatujen käyttöönottopäätösten jälkeen tavoitteena on käynnistää helmikuussa 2012 palveluntuottajien haku, jolloin yhdellä hakuilmoituksella haetaan keskitetysti palveluntuottajia palveluseteliyrittäjiksi. Tämän jälkeen palveluntuottajat voivat hakeutua palveluseteliyrittäjiksi jatkuvasti ilman erillistä hakuaikaa.

Turku voi hankkeen vetovastuukuntana käynnistää palveluntuottajien haun ja valmistella palveluntuottajien hyväksymisen. Jokainen kunta tekee erilliset päätökset hyväksymistään palvelutuottajista ja ylläpitää palveluntuottajarekisteriä.

Myöhemmin palveluseteliyrittäjiksi hakeutuvista palveluntuottajista jokainen kunta valmistelee itse palveluntuottajien hyväksymisen, ellei asiasta ole muuta yhteisesti päätetty.

Palveluseteliä valmistellut työryhmä esittää, että Tehostetun palveluasumisen palveluseteli otetaan käyttöön 1.5.2012 alkaen.

Samalla työryhmä esittää, että se oikeutetaan tekemään vähäisiä teknisluonteisia tarkistuksia sääntökirjaan ja sen liitteisiin.

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää,

PäätösPeruspalvelulautakunta päätti esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta,

Jakelu

ilmLahtiola Taina, Naantali
ilmLundberg Ulrika, Lieto
ilmSeppälä Ritva, Raisio
ilmSjöblom Seija, Kaarina
tiedAhonen Sari
tiedHietanen Raili
tpvKaila Taina


Liitteet:

Perla § 17
Liite 1:Tehostetun palveluasumisen sääntökirja
Liite 2:Palvelusetelin arvon määrittelytaulukoita
Liite 3:Asiakkaan omavastuuosuuden määräytyminen