Kotihoidon johtaja Anne Rauhala ja palvelujohtaja Seija Arve 30.12.2011:

Asia palautettiin 14.12.2011 § 342 yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi.

Aagot Jung on jättänyt peruspalvelulautakunnalle liitteenä olevan kansalaisaloitteen.

Liite 1Aagot Jungin kansalaisaloite

Aagot Jung esittää, että Turun kaupunki organisoi ruotsinkielisen kotihoidon siten, että se keskitetään tiettyihin yksiköihin tai palvelutiimiin, jossa kaikki kotihoidon työntekijät hallitsevat ruotsin kielen ja voivat antaa palvelua ruotsinkielellä.

Kotihoidon säännöllisissä palveluissa on tällä hetkellä ruotsinkielisiä asiakkaita 107. Tämä on noin 3.9 % koko kotihoidon asiakaskunnasta. Kotihoidossa on 21 lähipalvelualuetta, joista kahdella alueella ei ole ruotsinkielisiä asiakkaita (Luolavuori-Koivula ja Vasaramäki-Lehmusvalkama).

Kotihoitoon on tällä hetkellä, kuten muuallekin vanhusten hoitotyöhön vaikea rekrytoida henkilökuntaa. Jos rekrytoinnissa olisi lisäksi vaade ruotsinkielen täydellisestä osaamisesta, voisi olla suuria vaikeuksia saada ko. vakansseille hakijoita.

Asiakkuuden alkaessa asiakkaiden palvelukieli tulee olla henkilökunnan tiedossa. Pegasos – asiakastietojärjestelmän tulee kertoa asiakkaan tiedot äidinkielestä sekä tieto siitä, haluaako henkilö palvelunsa omalla äidinkielellään, jos asiakkaan äidinkieli on ruotsi. Kaikki asiakkuuteen liittyvät asiakirjat (palvelu- ja hoitosuunnitelma, tulotietolomake, maksupäätös) tulostetaan asiakkaalle ruotsinkielellä asiakkaan niin toivoessa. Palvelun alkaessa sovitaan palvelukieli.

Kotihoidossa tulisi ennen kaikkea lisätä hoitajien valmiuksia ruotsinkielen käyttöön. Tämä voi ensisijaisesti tapahtua lisäämällä erityisesti kotihoidon henkilökunnalle räätälöityjen kielikurssien lisäämistä.

Turun kaupungin henkilöstöjärjestelmästä Personec –fk on saatavana kaupungin työntekijöiden äidinkielitiedot. Tiedot perustuvat siihen, mitä työntekijät ilmoittavat perustietolomakkeella työsuhteen alkaessa. Lisäksi henkilöstöjärjestelmään viedään kaikki kielilisäpäätökset.

Valitettavasti henkilöstöjärjestelmästä saadut tiedot ovat puutteellisia, eikä järjestelmä kerro työntekijöiden kielitaidon osaamisen tasoa. Tästä syystä kotihoidossa tehtiin kielitaitoselvitys marraskuussa 2009. Tämän selvityksen mukaan kotihoidossa oli 8 äidinkielenään ruotsia puhuvaa työntekijää, erinomainen tai hyvä kielitaito oli 26 työntekijällä ja 224 työntekijää ilmoitti omaavansa välttävän ruotsinkielen taidon, jolla selviää arkipäivän tilanteista. Niitä työntekijöitä, joilla ei ole lainkaan ruotsinkielen taitoa oli kyselyhetkellä 168. Kyselystä on aikaa jo kaksi vuotta ja kotihoidossa on tapahtunut henkilöstövaihdoksia. Tästä syystä uusi kysely kotihoidon henkilökunnan osalta on jo käynnistetty. Ensimmäisessä vaiheessa on kysytty palveluesimiesten ja sairaanhoitajien ruotsinkielen taitoa. Tähän kyselyyn on liittynyt tiedustelu halukkuudesta osallistua kotihoitoa varta vasten räätälöidylle ruotsin kielen kurssille. Kenttähenkilökuntaa koskeva kysely tehdään tammikuussa 2012.

Kotihoidon henkilökunnalle räätälöityjen kielikurssien toteuttamisesta on aloitettu neuvottelut Turun AMK:n kanssa ja ne käynnistyvät helmikuussa 2012. Ryhmät muodostetaan osaamistason mukaisiin ryhmiin, joissa opetus tapahtuu.

Kotihoidon henkilökuntaa tulee kannustaa kaikin tavoin käyttämään jo opittua kielitaitoaan. Hyvä kannuste tähän voisi lisäksi olla Turun kaupungin kielilisäohjeistuksen modernisointi. Hyvä käytäntö tässä on esimerkiksi Kokkolassa, jossa kaupungin henkilökunnalla on käytössä ns. kielenkäyttölisä. Kokkolassa on lähdetty kahdesta pääperiaatteesta, ensinnäkin siitä, että henkilökunnalla olisi riittävä käytännön eli lähinnä suullinen kielitaito, ja että henkilöstö myös käytännössä osoittaa ja käyttää kielitaitoaan jokapäiväisessä työssään. Toinen periaate Kokkolassa on, että hyvästä tai erinomaisesta kielitaidosta tulisi maksaa tuntuvampi korvaus, ja että heikommastakin kielitaidosta, kunhan sitä aktiivisesti käytetään, voidaan maksaa pienempi, kannustava kielilisä. Kokkolassa on käytössä 5 erilaista kielenkäyttölisän asteikkoa. Kielenkäyttölisä -asteikon alkupäässä edellytetään, että henkilö ymmärtää hyvin puhetta toisella kotimaisella kielellä. Turun kaupungissa ei ole mahdollista työntekijän, joka osaa ns. arkikieltä, saada minkäänlaista korvausta ruotsin kielen käytöstä. Kielenkäyttölisän käyttöönotosta tuodaan esitys viraston johtoryhmälle.

Nykyisellään kotihoidossa työnjohto allokoi ruotsinkielentaitoiset työntekijät niille asiakkaille, jotka haluavat palvelukieleksi ruotsin. Tiimit siis keskittävät ruotsinkielisille tarjoamansa palvelut ruotsinkieltä osaaville työntekijöille. Alueet tekevät tässä asiassa myös yhteistyötä. On kuitenkin aina tilanteita, jossa henkilökuntaa on vähemmän työssä, kuten illat ja viikonloput. Tällöin on riskialttiimpaa, että työntekijällä ei ole ruotsin kielen taitoa. Tärkeää on kuitenkin palveluiden suunnitteluvaiheessa käydä, asiakkaan niin halutessa, palvelu- ja hoitosuunnitelman sisältö asiakkaan äidinkielellä. Tästä syystä kotihoidossa onkin ryhdyttävä selvittämään erityisesti hoitajien kieliosaamista ja tulosten perusteella parantaa hoitajien liikkuvuutta palveluiden suunnittelu- ja muutostilanteissa.

Kotihoito ostaa Folkhälsanilta siihen osoitetun määrärahan puitteissa tietyille asiakkailleen kotihoidon palveluita. Nämä palvelut on suunnattu erityisesti täysin yksikielisille usein muistisairaudesta kärsiville asiakkaille, joiden ruotsinkielistä hoitoa ei ole saatu muuten järjestymään. Tällä hetkellä ostopalveluiden piirissä on 13 asiakasta. Ongelmana Folkhälsanin tarjoamissa palveluissa on se, että heillä ei ole tarjota ilta- eikä viikonloppuhoitoa.

Turun Sosiaali- ja terveystoimi on mukana ympäristökuntien kanssa palvelusetelihankkeessa. Hankkeessa suunnitellaan myös kotihoidon palveluseteliä. Erinomainen kohderyhmä palvelusetelille voisi olla juuri ruotsinkielistä kotihoitoa tarvitseva asiakas, jos palveluntuottajilta edellytetään hyvää ruotsinkielen osaamista.

Aagot Jungin kansalaisaloitteessa esitetään lisäksi kotihoidon uudelleenorganisointia. Hän perustaa asian omiin huonoihin kokemuksiinsa kotihoidosta. Valitettavasti on vaikea ottaa kantaa tapahtuneeseen yksilötasolla. Kotihoidossa asiakkaan ja työntekijän kohtaaminen on aina vuorovaikutustilanne. Kotihoidon työntekijöillä on olosuhteiden pakosta usein kiire ja työtehtäviä on pakko priorisoida. Pääpaino hoitotyössä on luonnollisesti eniten apua tarvitsevilla asiakkailla, mutta pyrkimys on, että asiakkaan tarve olisi tärkein hoitotyötä ohjaava tekijä. On kuitenkin selvää, että asiakkaiden toiveet palvelun sisällöstä ovat joskus kaukana siitä, mitä työntekijä ehtii tekemään. Monesti asiakkailla ei ole kokonaiskäsitystä siitä, miten paljon työntekijällä on työlistallaan asiakaspaikkoja. Toisaalta kotihoidon työntekijät tekevät työtänsä jatkuvasti paineella ja pahoillaan liian lyhyistä käynneistä.

Kotihoidossa valmistui asiakastyytyväisyyskysely joulukuun 2011 aikana. Tämän kyselyn perusteella ruotsinkieliset asiakkaat olivat varsin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Ruotsia äidinkielenään puhuvien vastaajien keskiarvo kysymykseen kotihoidon palveluiden kouluarvosanasta oli 8.1. Suomea äidinkielenään puhuvien vastaajien kouluarvosanan keskiarvo oli 8.2. Tästä kyselystä on poimittu erityisesti kirjallisesti annetut kommentit, jotka ovat siirtyneet kotihoidon sisällä jatkokehitykseen ja annetut kiitokset viety eteenpäin henkilökunnalle.  Kotihoidossa seurataan muutenkin välitöntä asiakaspalautetta säännöllisesti. Myös näiden tulosten perusteella kotihoidon asiakkaat ovat varsin tyytyväisiä saamaansa palveluun ja työntekijöitä kiitetään ahkeruudesta ja ammattitaidosta.

Palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen 4.1.2012:

EhdotusPeruspalvelulautakunta antaa yllä olevan vastauksen Aagot Jungin kansalaisaloitteeseen: Pegasos-tietojärjestelmään tulee kirjata myös se, että asiakas haluaa palvelunsa ruotsinkielellä. Jos kaupunki ei pysty tarjoamaan tarvittavaa palvelua ruotsinkielellä, asiakkaalle tulee tarjota palveluseteliä tai hänellä on mahdollisuus saada ostopalveluna vastaava palvelu.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.