Sosiaali- ja terveystoimi, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, 30.11.2011:

Seuraavat tulosaluekohtaiset raportit on koottu tulosaluejohtajien laatimien katsausten perusteella.

Sosiaalityön tulosalueella toimeentulotuessa käsittelyajat ovat toteutuneet lakisääteisesti.

Asumis- ja päihdepalveluiden kehittämistä on toteutettu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja se on edistynyt suunnitellulla tavalla. Tuettua asumista on lisätty. TALK -hankkeen avulla tuettu asuminen on onnistuneesti käynnistynyt ja sen avulla on voitu lisätä 60 tukiasuntoa. Päihdepalveluissa tavoitteena on edelleen siirtää painopistettä tukiasumiseen.

Lastensuojelussa avohuollon lapsiasiakkaiden määrä on edelleen kasvussa. Avohuollon lastensuojeluasiakkaiden määrä oli viime vuonna vastaavana aikana 2273, kun se tänä vuonna on 2439 lasta. Kiireellisten sijoitusten määrä on kasvanut oleellisesti ja kiireellinen sijoituspäätös on tehty 129 lapsesta. Vastaanottokodeissa osastopaikat ovat olleet jatkuvasti täynnä ja lapsia on ollut ajoittain ylipaikoilla. Huostaan on otettu 67 lasta. Huostassa on vuoden 2011 alusta lukien ollut 402 lasta, joista 251 lasta on ollut sijoitettuina omiin ja ulkopuolisiin laitoksiin. Perhehoitoon panostaminen on näkynyt sosiaalityön tuloalueella, tällä hetkellä 160 lasta on sijoitettuna perhehoitoon, kun vastaava luku vuonna 2010 oli 135 lasta ja vuonna 2009 121 lasta.

Lastensuojelun kehittämistä varten on perustettu kesällä työryhmä, jossa on pohdittu keinoja avohuollon tuen lisäämiseksi lastensuojelun asiakasperheille. Yksi työryhmän ehdotuksista on ollut Nuorten vastaanottokodin muuttaminen avohuollon tukiyksiköksi. Työryhmän tavoitteena on lastensuojelun rakennemuutos, jolla voitaisiin lisätä perhehoidon osuutta sijoituksissa sekä avohuollon toimenpiteiden vahvistaminen.

Työvoiman lisäys verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan, selittyy osaltaan meneillään olevista hankkeista sekä lakimuutoksista johtuvista lisäyksistä henkilöstömitoitukseen. Vakinaisten osuus työvoimasta on vähentynyt jonkin verran. Työvoiman rekrytoinnissa on ollut ongelmia, varsinkin päteviä sosiaalityöntekijöitä on vaikea saada rekrytoiduksi vakinaisiin virkoihin. Tästä johtuen sijaistenkäyttö on pysynyt suhteellisen korkealla tasolla. Samoin sosiaalipalveluiden sijaisuuksiin on ollut vaikeata saada sijaistyövoimaa. Näin ollen voidaan todeta, että työvoiman rekrytoinnissa on ongelmia eikä sijaisreserviä ole ollut riittävästi saatavilla. Talkoovapaiden osalta on ollut hienoista nousua. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet alkuvuoteen verrattuna ja ovat koko tämän vuoden osalta alittaneet koko sosiaali- ja terveystoimen tason.

Sosiaalityön tulosalueen ylitys selittyy pääasiassa lastensuojelun ostopalvelujen voimakkaalla kasvulla. Ostopalveluihin kohdistuvaa kysynnän kasvua padotaan kehittämällä perhehoitoa ja panostamalla avohuollon tukitoimenpiteisiin.

Perusterveydenhuollon ehkäisevässä terveydenhuollossa (lastenneuvola ja äitiysneuvola) suoritteet ovat edellisvuoden tasolla. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kokonaissuoritteet ovat alhaisemmat kuin edellisvuonna ja muutos selittyy pandemiarokotuksilla.

Terveysasemien suoritemäärissä näkyy edelleen pandemiarokotusten viime vuoteen aiheuttama poikkeama. Terveysasemien asiakaskontakteissa on pientä kasvua verrattuna edellisvuoden normaaliajan toimintaan. Hoitotarvikejakelun luvussa näkyy terveydenhuoltolain mukanaan tuoma muutos. Asiakkaiden määrä on lisääntynyt ja samalla kustannukset ovat kasvaneet aikaisemmasta huomattavasti. Hoitotarvikkeiden jakelusta on poistunut kunnan mahdollisuus määritellä jaettavan materiaalin määrää. Lasten ja nuorten päivystyskäynneissä näkyy laskua mutta yli 65v on kasvua.

Suun terveydenhuolto on pystynyt lisäämään omaa tuotantoaan edellisvuoteen verrattuna. Hammashuollon ostopalvelujen tiedot eivät ole saatavilla ajantasaisena. Suun terveydenhuoltoa koskevilla järjestelyillä tähdätään hoitotakuuaikojen hallintaan, mihin muun muassa Aluehallintovirasto on sosiaali- ja terveystoimea velvoittanut. Asia tulee saada kuntoon maaliskuun loppuun mennessä vuonna 2012 eli asialla on kiire.

Perusterveydenhuollon budjetin ennuste osoittaa ylitystä, johon vaikuttaa lisääntyneet hoitotarvikekustannukset ja palvelujen ostot. Suun terveydenhuollon ostopalvelumäärärahan käyttö toteutunee noin 1,2- 1,3 milj. € suuruisena. Lisäksi TYKS:n A-sairaalan palosta aiheutui koko perusterveydenhuollolle lisäkustannuksia laboratorio- ja röntgentutkimuksiin, materiaaleihin ja palkoihin. Sairaankuljetuksen osalta tulee lisäkustannuksia. Tulopuolella näyttäisi siltä, että pakolaisista saatava korvaus olisi suurempi kuin edellisvuonna.

Erikoissairaanhoidon tulosalueella on edelleen panostettu OPTS -tavoitteiden mukaisesti palveluiden tuottamiseen hoitotakuun määräysten mukaisina, monimuotoisen konsultoinnin lisäämiseen perusterveydenhuollon toiminnan tukemiseksi ja hoitoketjujen joustavaan sujumiseen sairaanhoitopiirin kanssa.

Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten somaattiset ja psykiatriset erikoissairaanhoidon palvelut ovat edelleen toteutuneet tavoitteiden mukaisina tai ne ylittäen. Kaikilla erikoisaloilla, nuorten aikuisten psykiatrian käyttöä lukuun ottamatta, avohoitokäynnit ovat lisääntyneet viime vuoteen verrattuna. Nuorten aikuisten psykiatristen avohoitokäyntien lasku vuoteen 2010 verrattuna on vähäinen.

Itsenäisesti selviytyvien sekä somaattiset että psykiatriset avohoitokäynnit ovat edelleen lisääntyneet. Psykiatrian suoritteissa sairaalahoito on tavoitteen mukaisesti vähentynyt ja avohoidon suhteellinen osuus on lisääntynyt.

Myös vanhusten sekä somaattiset että psykiatriset avohoitokäynnit ovat edelleen lisääntyneet. Kaupunginsairaalan sairaalahoitojaksojen määrä on vähentynyt viime vuodesta, eikä vuoden tavoitetta saavuteta. Hoitopäivien lasku edelliseen vuoteen verrattuna on kuitenkin vähäinen. Tämä tarkoittaa, että TYKS:n tulipalon aiheuttaman syyskuisen poikkeustilanteen jälkeen jatkohoitoa odottavia potilaita on jälleen alkanut kertyä osastoille. Tämä on jälleen pidentänyt keskimääräisiä hoitoaikoja ja heikentänyt osastojen kapasiteettia ottaa vastaan uusia potilaita, mistä syystä hoitojaksojen määrä on vähentynyt. Tästä syystä myös TYKS:stä jatkohoitoa odottavien määrät ovat jälleen nousussa.

TYKS:n avohoitokäyntien lisääntyminen on vuoteen 2010 verrattuna 4 %:n tasolla. Tulipalon aiheuttama vuodeosastohoidon vähentyminen syys- ja osittain vielä lokakuuksi näkyy koko vuoden tilastoissa vielä hienoisena vuodeosastohoidon vähentymisenä, kun elokuun lopun tilastoissa vuodeosastohoidon lisääntyminen oli 0.6 %:n tasoa vuoteen 2010 verrattuna.

Taloudessa oman toiminnan menot ovat toteutuneet jokseenkin budjetoidusti, mutta tuloennuste on heikentynyt. Budjetin ylitysennuste johtuu ostopalveluista, joissa TYKS:n osuus on suurin.

Kuntoutumispalveluissa lokakuun 2011 kokonaistuotanto oli 1,5 % suurempi kuin syyskuun 2010 vastaava luku. Tulosalueen kokonaistavoitteesta on toteutunut 86,2 %. Tulosyksiköt saavuttivat tuotantotavoitteensa toteutumisen vaihdellessa 84-92 % tavoiteluvuista. Ydinprosessikohtaiset suoritteiden toteutumiset ovat olleet: lapset + 0,2 %, nuoret + 4,3 %, työikäiset + 1,4 % ja ikäihmiset + 1,5 %. Jonotilanteessa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Suurimmat jonot ovat edelleen fysioterapiassa (ei kiireellinen) 6 kk, puheterapiassa (ei kiireellinen) 12 kk ja vammaisten asumispalveluissa 40 henkilöä.

Asiakastuloksissa välittömän asiakaspalautteen kirjauksissa on vielä puutteita. Syys- lokakuussa kirjattiin 16 palautetta, joista 12 kiitosta ja 4 moitetta. Kiitoksia tuli asiakkaiden kohtelusta ja henkilökunnan asiantuntemuksesta, moitteita tiedottamisesta ja palvelun sujuvuudesta. Alkuvuoden palautteista 91 kpl on ollut kiitoksia, 18 kpl moitteita ja 5 kpl kehittämisehdotuksia.  Kiitoksista 65 kpl on kohdistunut kohteluun, 50 kpl asiantuntemukseen ja 19 kpl sujuvuuteen. Moitteista 4 kpl on kohdistunut kohteluun ja 3 kpl joko sujuvuuteen, asiakirjojen käsittelyaikaan tai tiedottamiseen/viestintään/internet-sivuun. Palautteet käsitellään ja epäkohtiin puututaan yksikkökohtaisesti.

Lokakuun työvoimaseuranta näyttää työvoiman osalta +7,8. Tämä johtuu pääasiassa tilapäisten henkilöiden palkkaamisesta kesäajaksi (1.5.-31.8.) vuodeosastoille. Sairauslomaprosentti on + 0,1 ja sijaisuusprosentti – 1,5 edelliseen vuoteen nähden. Työpanoksen osuus työvoimasta on noussut 79,6 %:sta 85 %:iin.

Taloudellisen tuloksen ennuste näyttää 1,9 miljoonan euron ylitystä. Ennusteeseen on otettu mukaan tulojen alitus 0,3 miljoonalla eurolla, joka johtuu pääasiassa Työkeskuksen tulojen alituksesta. Työkeskuksen tuotantoa on jouduttu supistamaan, koska toiminnalle ei ole löytynyt sopivia tiloja.

Operationaalisen palvelutuotantosopimuksen määrälliset tavoitteet kuvaavat vanhuspalveluiden palvelurakenteen muutosta. Palvelurakennemuutosta on tarkasteltava ikääntymispoliittisen strategian mukaisesti 75 vuotta täyttäneiden turkulaisten palvelunkäytöllä suhteessa 75 vuotta täyttäneeseen väestöön.

Vuoden 2010 lokakuun tilanteeseen verrattuna nähdään että palvelurakenteen kehitys on ollut pääosin strategian tavoitteiden mukaista; ympärivuorokautista hoitoa ja ennen kaikkea laitoshoitoa on vähennetty sekä kotihoitoa ja omaishoitoa on lisätty.

Tilanne lokakuussa suhteessa strategian tavoitteisiin on seuraava:

Lokakuun loppuun mennessä on palvelurakenteen kehitys edennyt siten, että kotihoidon peittävyyden suhteen näyttää operationaalisen palvelutuotantosopimuksen mukainen tavoitetaso olevan vuoden loppuun mennessä saavutettavissa. Kotihoidon asiakaskunnan jakautuminen eri palveluluokkiin ei kuitenkaan ole vielä tavoitteen mukaista. Tästä huolimatta voidaan todeta, että verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin on Turun kotihoidossa onnistuttu siirtämään palvelujen kohdennusta eniten apua tarvitseville asiakkaille.

Myös ympärivuorokautisen hoidon peittävyystavoite tullaan saavuttamaan vuoden aikana. Laitoshoitoa on vähennetty lautakunnan päätöksen mukaisesti, ero vuoden 2010 lokakuun tilanteeseen on 119 laitoshoitopaikkaa. Vähennys kohdistuu suurimmalta osalta oman tuotannon vanhainkotipaikkoihin, joita koko strategiakauden aikana on vähennetty noin 250 paikkaa.

Tehostetun palveluasumisen ostopalvelujen ja dementiahoidon lisäys on toteutettu siinä laajuudessa kun vuoden 2011 talousarvio ja yksityisen sektorin palvelukapasiteetti sen mahdollistaa. Vuoden 2010 lokakuun tilanteeseen verrattuna tehostettua asumispalvelua on lisätty 102 asumispalvelupaikkaa. Lisäys on kohdistettu ostopalveluihin oman toiminnan tason pysyessä ennallaan.

Omaishoidon tuen kohdalla on suurin ero toteuman ja tavoitteen välillä. Koska omaishoidon tuesta ei ole tehty lainkaan kielteisiä päätöksiä määrärahatilanteeseen perustuen, tulee tavoitetason saavuttaminen olemaan erittäin haasteellista, joskin kehitys on ollut strategian suuntaista. Omaishoidon tuen asiakasmäärä vanhuspalveluiden tulosalueella on kasvanut viimeisen vuoden aikana 76 asiakkaalla, mikä merkitsee runsaan 10 %:n lisäystä asiakasmäärään. Lisäys on kuitenkin enimmäkseen kohdentunut alle 75 vuotiaisiin asiakkaisiin.

Geriatrisen sairaalahoidon tavoitteissa vuodelle 2011 näkyy Geriatrisen arviointiyksikön suunniteltu laajentaminen kuudella hoitosijalla alkusyksyn aikana. Laajennus on toteutettu vasta syyskuun alussa, mutta jo nyt voidaan arvioida, että tavoitteet hoitopäivien suhteen tultaneen saavuttamaan vuoden loppuun mennessä.

Vanhuspalvelujen tulosalueen talousarvio näyttää myös toteutuvan suunnitellun mukaisesti. Vaikka sijaisten parantunut saatavuus näkyy entistä korkeampana sijaistusprosenttina, tulee kaikkien tulosyksiköiden talousarvio pysymään budjetissa.

Ympäristöterveydenhuolto

Talousarviossa on pysytty hyvin. Toiminta on ollut suunnitelman mukaista tammi - lokakuussa ja toiminnalliset tavoitteet ovat lähes toteutuneet. Valvonnan suoritteet kirjataan tiedonhallintaohjelmaan viiveellä, minkä vuoksi luvut ovat todellista pienemmät. Toimintaa kuitenkin vaikeuttaa se, että osa terveysvalvonnan henkilöstöä on siirretty muihin toimitiloihin sisäilmaongelmien vuoksi. Eläinlääkintähuollon suoritteet ovat vuositason mittareita. Eläinhoitolan suoritteet ovat saavuttaneet edellisen vuoden tason kesällä tapahtuneen muuton jälkeen.  

Maaliskuusta lähtien puuttuu valvontasuunnitelmassa arvioidusta työpanoksesta yksi henkilö, kun kaupungineläinlääkäri hoitaa oman toimen ohella tulosaluejohtajan tehtäviä.

Työterveyshuollon tulosalueella on sekä työterveyslääkärikäyntien että lääkärikäynnin korvaavien puheluiden määrä jonkin verran pienempi kuin vuoden 2010 tilastossa vastaavana aikana. Hoitajakäyntien määrä on suurempi verrattuna vuoden 2010 tilastoon. Työterveyshuollon toiminnan valtakunnallisten linjausten mukaan painopistettä tulee edelleen siirtää työkykyä tukevaan toimintaan ja sairauksien ehkäisyyn aiemman sairaanhoitopainotteisuuden sijaan, joten muutos on pääosin toiminnan strategisten tavoitteiden suuntainen. Sairausvastaanoton perusaika on 15 minuuttia ja työpaikalle painottuvassa työssä, esimerkiksi työkykyneuvotteluissa, suunnatuissa työpaikkaselvityksissä ja ryhmätyyppisissä toimissa yksittäisen suoritteen pituus on usein vähintään tunti. Lääkärisuoritteiden määrään vaikuttaa myös edelleen lääkäripula. Taloudellinen tilanne on sekä menojen että tulojen osalta hieman budjetoidun alapuolella, osin johtuen juuri tiukasta lääkäritilanteesta.

Yhteenvetona palvelutuotannon osalta tammi - lokakuusta voi todeta, että tulosalueiden toiminta on pääosin ollut asetettujen tavoitteiden mukaista. Alkusyksystä erityisesti perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja vanhuspalvelujen tulosalueet sopeutuivat TYKS:n sairaalapalosta aiheutuneisiin toiminnan muutoksiin kiitettävästi.

Talousarviossa pysyminen on syksyn kuluessa osoittautunut haastavaksi. Erityistä huomiota on kiinnitetty sosiaalityön tulosalueen ostopalvelukustannuksiin kohdistuvan kysynnän patoamiseksi. Tulopuolella ongelmia on tuottanut SAP -järjestelmään siirtyminen ja siitä aiheutuneet laskutusongelmat.

Sosiaali- ja terveystoimen palvelujärjestelmien rakenteellisia muutoksia on valmisteltu elokuusta alkaen. Tässä vaiheessa valmistelutyö on liittynyt lastensuojelun palveluihin ja akuuttisairaanhoidon prosessiin. Lastensuojelun palvelujärjestelmän kehittämistä koskevat ehdotukset ehkäisevää lastensuojelua, avohuoltoa ja sijaishuoltoa koskien tuodaan peruspalvelulautakunnan käsiteltäväksi viimeistään helmikuussa. Sama koskee akuuttisairaanhoidon järjestelyjä ja omaa tuotantoa koskevia ratkaisuja. Mahdollinen organisaatiorakenteen muuttamista edellyttämä valmistelutyö tehdään ja esitellään peruspalvelulautakunnalle niin, että muutokset astuvat voimaan 1.1.2013.

Loppuvuoden 2011 mahdollisia säästötoimenpiteitä on käsitelty sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannon johtoryhmässä 1.12.2011. Vielä tässä vaiheessa ei voida arvioida tulosalueiden loppuvuoden 2011 aikana tehtyjen tehostamis- ja säästötoimenpiteiden euromääräistä vaikuttavuutta. Tulosalueet tekevät kaikki käytössään olevat toimenpiteet, joilla voidaan minimoida kustannuksia.

Palvelutuotannon johtoryhmässä käydään läpi joulu-tammikuussa uusia mahdollisuuksia sopeuttaa toiminta paremmin vuoden 2012 talousarvioraamiin.

Sosiaali- ja terveystoimen laadunhallintajärjestelmää koskeva kokonaissuunnitelma on valmistunut marraskuun lopussa ja sitä käsitellään seuraavaksi sosiaali- ja terveystoimen ja palvelutoimen johtoryhmissä joulu-tammikuussa. Suunnitelma esitellään peruspalvelulautakunnalle tammi-helmikuussa 2012. Suunnitelmassa otetaan kantaa sosiaali- ja terveystoimen toimintatapojen yhdenmukaistamiseen, laadunhallinnan johtamiseen ja laadun mittaamiseen.

Palvelujohtaja Sirpa Kuronen 30.11.2011:

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Strategisen palvelusopimuksen ja strategisen palvelutuotantosopimuksen tavoitteet

• Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä
• Järjestetään lasten ja nuorten peruspalvelut
• Parannetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluja
• Luodaan pohja nopealle ongelmiin puuttumiselle
• Vahvistetaan ennaltaehkäisevää toimintaa
• Määritellään ennaltaehkäisevän työn kokonaisuus
• Kevennetään palvelurakennetta
• Lisätään perhehoitoa ja vähennetään laitoshoitoa

Keskeisten kehittämistoimenpiteiden eteneminen

Perhetyön ja lapsiperheiden kotiavun saatavuuden parantamiseen tähtääviä esityksiä on ennaltaehkäisevän perhetyön kehittämistyöryhmän työn pohjalta sisällytetty sosiaali- ja terveystoimen talousarvioon 2012. Lapsiperheiden kotiavun järjestäminen oli talousarvioesityksessä hallintokunnan talousarviokehykseen sisältymättömänä toimena. Perhetyön lisäämisen edellytyksenä on henkilöstösuunnitelmassa esitettyjen vakanssien saaminen käyttöön. Neuvolan ennaltaehkäisevä perhetyö on vähitellen käynnistynyt ja se kohdistuu pikkulapsiperheisiin. Seurakuntien kanssa yhteistyössä Remontti-hankkeen rahoituksella toteutettava ennaltaehkäisevää perhetyötä tekevä Torin kulma on toiminnassa ja sille haetaan STM:ltä lyhyttä jatkorahoitusta.

Ennaltaehkäisevä työ on kaupungin strateginen painopiste ja tavoitteena on sen lisääminen. Lapsiin ja nuoriin kohdistetun ennaltaehkäisevän työn määrittelyä on tehty Remontti-hankkeessa, työn luonnos on valmistunut. Määrittely antaa perustan myös kustannusseurannalle, jota ei nykytiedolla voida luotettavasti tehdä. Työ esitellään kaupungin hyvinvointijohtoryhmälle. 

Lastensuojelun kehittämistoimia on valmisteltu vuoden 2011 ajan työskennelleessä työryhmässä. Toiminnalliseen ja p alvelurakenteen muutokseen luovat painetta lastensuojelun palvelujen kysynnän jatkuva kasvu niin avo- kuin sijaishuollossakin. Kehittämistyön tavoitteena on siirtää lastenlastensuojelun painopistettä avohuollon suuntaan ja sijaishuollon painopistettä perhehoitoon. Tavoitteena on, että vuoden 2013 lopussa huostaan otetuista lapsista yli puolet on toimeksiantosopimuksella sijoitettuna perheisiin. Lastensuojelulain muutos, jossa perhesijoitus tehdään ensisijaiseksi laitossijoitukseen nähden, tukee käynnissä olevaa muutosta. Perhehoidossa onkin nähtävissä merkittävää lisäystä. Toimenpiteitä valmistellaan perhehoidon lisäämisen ohella avohuollon lastensuojeluun ja omien laitosten kehittämiseen. Suunniteltujen toimenpiteiden toteutuminen edellyttää sosiaali- ja terveystoimen henkilöstösuunnitelmassa esitettyjen vakanssien saamista käyttöön. Muutoksessa käytetään tukena Remontti-hanketta, Turun seudun perhehoidon tuen ja valvonnan pilotti etenee hankesuunnitelman mukaisesti.

Lastensuojelun palvelujen seudullisen kilpailutus on tehty ja kilpailutustulos on peruspalvelulautakunnan hyväksyttävänä. Mukana oli kahta kuntaa lukuun ottamatta kaikki Varsinais-Suomen kunnat. Kilpailutus on edennyt suunnitellusti.

Konsultatiivisen työn kehittämisen tavoitteena on viedä erikoissairaanhoidon ja terapioiden osaamista lasten omiin toimintaympäristöihin tai perusterveydenhuoltoon. Kehittämistyön tuloksena lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon ja lastensuojelun psykiatrian konsultaatiomahdollisuudet paranevat ja palveluprosessit saadaan selkeämmiksi. Jalkautuvan työryhmän käynnistämiseen on valmius, mikäli tarvittavat vakanssit saadaan täytettyä. Tarvittavat toimenpiteet on huomioitu vuoden 2012 talousarviossa.

Konsultatiivisen työn lisääminen on tavoitteena myös varhaiskasvatuksen kanssa toteutettavissa kanssa Remontti-hankkeen piloteissa, joissa viedään puheterapian ja lasten psykiatrian erityisosaamista päiväkodin toimintaympäristöön. Psykiatrian osio on päättynyt ja puheterapian osiolle haetaan vuoden jatkorahoitusta.

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen ja talousarvion toteutuminen

Lasten ja nuorten kasvun turvaamisen ydinprosessin palvelut ovat toteutuneet valtaosin sopimusten mukaisesti. Neuvoloiden, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten suun terveydenhuollon palvelut toteutuvat asetus 380/2009 vaatimusten mukaisesti. Suun terveydenhuollossa on priorisoitu lasten palveluja. Suurimmat haasteet ovat äitiys- ja lastenneuvolan kotikäyntien toteuttamisessa. Asetuksen mukaisen toiminnan mahdollistamiseksi on äitiys- ja lastenneuvoloiden työtä yhdennetty. Henkilöstöresurssi on vuonna 2011 edelleen riittämätön. Yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa toimii hyvin. Suurimmat saatavuusongelmat ovat lasten puheterapiassa. Lastenpsykiatrian saatavuus on hienoisesti parantunut.

Lastensuojelun palvelujen kysyntä on kasvanut voimakkaasti. Sekä lastensuojeluilmoitusten että avohuollon asiakkuuksien määrä on kasvanut. Huostaanottojen määrän kasvu jatkuu, huostaan on lokakuun loppuun mennessä otettu jo 67 lasta (vuonna 2010 kaikkiaan 51). Sijaishuollossa perhehoito on kääntynyt selvään kasvuun, mutta huostaanottojen kokonaismäärän kasvaessa ostopalvelujen käyttö on väistämättä lisääntynyt. Lastensuojelun toiminnallisiin ja rakenteellisiin ongelmiin haetaan ratkaisuja kehittämistyöllä, jota on lyhyesti kuvattu kehittämistoimenpiteiden raportoinnissa.

Sijaishuollon hoitopaikkarakenne lokakuussa 2011:

Sosiaalityön asiakaspalvelujen oston ennustettu talousarvioylitys kohdistuu suurelta osin lastensuojelun sijaishuoltoon. Sijaishuollon ja erityisesti ostopalvelujen käytön kasvun on erittäin merkittävä taloudellinen riski. Sitä voidaan purkaa perhehoidon lisäyksellä, mutta sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä ratkaisuja saadaan vain avohuollon ja ennaltaehkäisevästi toimivien peruspalvelujen vahvistamisella. Mikäli tätä ei mm. riittävällä henkilöstöllä pystytä turvaamaan, kustannusten hallintamahdollisuudet pienenevät merkittävästi.

Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Strategisen palvelusopimuksen ja strategisen palvelutuotantosopimuksen tavoitteet

• Tuetaan nuorten elämänhallintaa ja aikuistumista
• Kehitetään nuorten aikuisten palveluprosessia
• Edistetään nuorten aikuisten sosiaalista vahvistumista
• Ehkäistään nuorten syrjäytymistä

Keskeisten kehittämistoimenpiteiden eteneminen

Nuorten työttömyys on kääntynyt laskuun, mutta erityisesti nuorilla, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa, työttömyys helposti pitkittyy. Osa näistä nuorista on palvelujen monikäyttäjiä, ja heillä on myös sosiaalityön ja psykiatrin tai päihdepalvelujen tarvetta. Nuorten työttömyyden nopea katkaiseminen edellyttää sosiaali- ja terveystoimen eri palvelujen ja ELY -keskuksen yhteistyötä. Työllistymispalvelujen ja sosiaalityön yhteistyönä kehitetään asiakkaiden tunnistamista ja asiakasohjausta, jotta jo nyt käytettävissä olevista palveluista saadaan nuoren tarpeisiin yksilöllisesti soveltuva tavoitteellinen prosessi.

Edellä kuvatulla toimintatavalla pystytään vastaamaan myös maahanmuuttajanuorten erityistarpeisiin. Maahanmuuttajanuorten tarpeet on huomioitava myös kaupungin käynnissä olevissa maahanmuuttajahankkeissa.

Nuorten työttömyyttä ja syrjäytymistä ehkäistään turkulaisen nuoren ohjausmallilla. Sosiaali- ja terveystoimi on sitoutunut mallin toteuttamiseen omilla toimenpiteillään. Mallilla on tarkoitus varmistaa nuorten toisen asteen koulutustakuun toteutuminen. Tavoitteena on, että kaikilla peruskoulun päättävillä on jatkopaikka, ellei toisella asteella, niin ohjaavan toiminnan piirissä.

Nuorten asunnottomuuden laajuutta ja rakennetta selvitetään parhaillaan. Palvelujen piirissä on nyt nuoria, joilla ei ole vakituista asuntoa tai jotka elävät asunnottomuuden uhan alla. Nyt tarjottavia palveluja ovat lastensuojelun tukiasunnot ja asumisneuvojien palvelu, joita tarvittaisiin nykyistä enemmän.  Selvitys tehdään kaupunkitutkimusohjelman rahoituksella.

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen ja talousarvion toteutuminen

Nuorten aikuisuuden vahvistamisen ydinprosessissa palvelut ovat toteutuneet niin ikään pääasiassa suunnitellusti. Ongelmia on ollut lähinnä opiskelijaterveydenhuollon palvelujen tuottamisessa tarvetta vastaavasti. Myös tässä syynä on henkilöstöresurssin niukkuus.

Nuorten asunnottomuusselvitys on saanut rahoituksen kaupunkitutkimusohjelmasta ja se on parhaillaan käynnistymässä yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Selvityksen perusteella suunnitellaan TALK -hankkeen jatkoa myös nuorten aikuisten ongelmiin vastaavaksi.

Palvelujohtaja Maisa Kuusela 30.11.2011:

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen

Strategisen palvelusopimuksen ja strategisen palvelutuotantosopimuksen tavoitteet

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

• kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja, erityisenä kohderyhmänä maahanmuuttajat
• lisätään yhteistyötä yhdistysten ja yhteisöjen kanssa
• ehkäistään kansantauteja terveitä elämäntapoja tukemalla
• huolehditaan terveestä ympäristöstä

Palvelujen tarkoituksenmukainen kehittämien

• panostetaan peruspalveluihin
• kehitetään palveluverkkoa tarkoituksenmukaisesti
• kevennetään palvelurakennetta
• panostetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin

Keskeisten kehittämistoimenpiteiden eteneminen

Strategiaan perustuvat keskeiset kehittämistoimenpiteet ovat hillinneet kustannuksia ja ohjaavat toimintaa oikeaan suuntaan.

Maahanmuuttajien PALO -hanke on edennyt hyvin ja sen osahankkeet valmistavat palvelujärjestelmää uuden maahanmuuttajien kotouttamislain vaatimuksiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Maahanmuuttajien terveystutkimus toteutetaan ennakkotiedoista poiketen Turussa jo loppusyksystä 2011. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia toteutetaan perusterveydenhuollon ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyönä täydentäen työllistämispalveluyksikön toimintaa.

Perusterveydenhuollon kehittämishankkeeseen kuuluva terveyshyötymalli keskittyy kansansairauksien ehkäisyyn ja hoitoon ja korostaa myös oman vastuun ottamista terveyden ylläpitämisessä. Toukokuun alusta lähtien asukkaat ovat saaneet valita oman terveysasemansa terveydenhuoltolain mukaisesti. Terveysasemien toimintamalleja kehitetään ja Pansio-Pernon terveysaseman ulkoistamisen neuvottelumenettelyyn valituista palveluntuottajista tehtiin päätös 26.10 ja neuvottelut käydään 7.-14.12. 

Vammaispalvelujen hoidon porrastus etenee. Kehitysvammaisten asumispalvelut kilpailutettiin vuonna 2010 ja vammaispalveluiden asumispalvelut syksyllä 2011. Tarkoituksena on asumispalveluiden lisääminen ja laitoshoidon vähentäminen. Myös omaa asumispalvelua kehitetään. Asumispalveluihin jonottavien määrä on lyhentynyt merkittävästi.

Mielenterveys- ja päihdeohjelma on käsitelty lautakunnassa tammikuussa ja päihteidenkäyttäjien hoidon kokonaissuunnitelma maaliskuussa. TALK -hanke on onnistunut hyvin pitkäaikaisasunnottomien ja sen toimintaa tulee jatkaa peruspalveluina. Aikuisten selviämishoidon liittäminen katkaisuaseman toimintaan tulee parantamaan hoitoketjun toteutumista. Päihteiden käytön suurkulutusta pyritään tunnistamaan kaikilla tulosalueilla.

Tulosalueiden sähköinen asiointi ei ole juuri edennyt perusterveydenhuoltoa lukuun ottamatta. Kehittämistyöhön olisi syytä perustaa oma hanke, jolle haetaan ulkopuolista rahoitusta.

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen ja talousarvion toteutuminen

Toimintaluvut näyttävät pysyneen suurin piirtein edellisen vuoden tasolla ja vastaavat tilausta, eikä kehityksessä ole tapahtunut suuria muutoksia kevään jälkeen. Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaamisen ydinprosessin osalta suurimmat menoylitykset ovat erikoissairaanhoidon (sairaanhoitopiiri) ja kuntoutumispalveluiden tulosalueilla. Kuntoutumispalveluissa ylitys johtuu työmarkkinatuen kuntaosuuden määrästä ja vammaispalveluiden asiakaspalveluiden ostoista.

Erikoissairaanhoidossa ja geriatrisessa sairaalahoidossa työikäisten palvelujen käyttö on jonkin verran kasvanut. TYKS:n A-sairaalan palon aiheuttamat järjestelyt näkyvät erityisesti työikäisten vuodeosastopäivien kasvuna omassa erikoissairaanhoidossa.  Sairaanhoitopiirin kustannuksiin on pyritty vaikuttamaan omaan toimintaan panostamalla ja toisaalta vaikuttamalla sairaanhoitopiirin toiminnan tehostamiseen. Lähetteiden määrän kasvu on taittunut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimenpiteiden ansioista.

Suun terveydenhuollon hoitotakuu on ylittynyt ja Lounais-Suomen aluehallintovirasto on määrännyt Turun kaupungin hoitamaan hoitoon pääsyn lain edellyttämälle tasolle maaliskuun 2012 loppuun mennessä. Tähän pyritään sekä omaa toimintaa että ostopalveluita lisäämällä.

Työelämän kuntoutuksessa toimintaluvut ovat kasvaneet. Tämä hillitsee pitkäaikaistyöttömyyttä ja siitä seuraavaa hyvinvointierojen kasvua ja toisaalta myös työmarkkinatuen kuntaosuuden määrää. Myös toimeentulotuen tarpeessa on ollut laskua.

Vaikka vammaispalveluiden palvelurakenteen muutos on edennyt suunnitelmien mukaan, on kustannuksissa edelleen nousua, mikä johtuu vammaispalvelulain tuomista lisävelvoitteista ja subjektiivisten oikeuksien lisääntymisestä.

Palvelujohtaja Seija Arve 30.11.2011:

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen - ydinprosessi

Strategisen palvelusopimuksen ja strategisen palvelutuotantosopimuksen tavoitteet

Muutetaan ikäihmisten hoidon palvelurakenne avopalvelupainotteisemmaksi

• Lisätään kotihoidon peittävyyttä
• Lisätään omaishoidon tuen kattavuutta
• Muutetaan ympärivuorokautisen hoidon palvelurakennetta
• Parannetaan hoidon vaikuttavuutta
• Parannetaan ikäihmisten palvelujen hoitoketjun toimivuutta

Turvataan aktiivinen elämä toimintakykyä ylläpitävillä palveluilla

• toteutetaan laaja-alainen palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus
• Edistetään ja ylläpidetään 65 vuotta täyttäneiden toimintakykyä

Keskeisten kehittämistoimenpiteiden eteneminen

Strategian mukaisten kehittämishankkeiden painopisteinä ovat olleet kotihoidon palveluluokkien välisen painotuksen muutos, lääkinnällisen kuntoutuksen kotihoitotoiminnan kehittäminen, ympärivuorokautisen hoidon peittävyyden ja palvelurakenteen muutos, oikea-aikaisen sairaalahoidon turvaaminen ja osallistuminen Turun seudun palvelusetelihankkeeseen.

Kotihoidon kehittämisen keskeisinä toimenpiteinä ovat vuoden 2011 aikana olleet henkilöstörakenteen muuttaminen eläköitymisten yhteydessä, kotihoidon palveluluokkien asiakasprofiilien analysointi ja sitä kautta kotihoidon asiakaskriteerien muodostaminen sekä mobiilijärjestelmän käyttöönotto. Kaikki hankkeet ovat meneillään. Kotihoidon asiakaskriteerit ovat olleet lautakunnan käsittelyssä. Toistaiseksi asia on palautettu, mutta vanhuspalveluiden tulosalueella kerätään kokemusta kriteerien käytön pilotoinnista ja arvioidaan niiden hyötyä. Palaute tuodaan lautakunnalle tiedoksi. Mobiilijärjestelmän käyttöönotto on hieman viivästynyt teknisten ongelmien takia, mutta järjestelmä saataneen käyttöön alkuvuodesta. Käyttöönotosta odotetaan syntyvän merkittävää hyötyä välittömän työajan lisääntymiseen. Tämä auttaa myös palveluluokkien sisäisen rakenteen muuttumista kevyestä enemmän apua tarvitsevien palvelujen suuntaan. 

Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelutapahtumat ovat lisääntyneet ja työpanosta on kohdennettu painopisteenä olevaan kotihoitoon.

Ympärivuorokautisen hoidon peittävyys on jo vuoden 2011 aikana lähes toteutunut, mutta tehostetun palveluasumisen osuutta ei ole saatu vielä korjattua, koska palveluja ei ole ollut riittävästi tarjolla. Tehostetun palveluasumisen uudet, seudullisesti kilpailutetut palveluntuottajat aloittavat toimintansa toukokuun alusta 2012 ja silloin on mahdollisuus tarkastella ympärivuorokautisen hoidon rakenteen kehittämistä uudelleen. SAS-toiminnan kehittäminen on edelleen tapahtunut yhden tulosalueen sisällä eikä se tue tällaisenaan koko ydinprosessin toimintaa. Ympärivuorokautisen hoidon tilojen parantumisen suhteen on edetty sekä Liinahaan että Runosmäen vanhainkotien remontin edistyessä. Uusitut tilat vastaavat paremmin nykyisiä laatuvaatimuksia ja vanhainkotien rooli vastuualueensa keskiössä lisää palvelujen saatavuutta ja monipuolisuutta myös ympäristössä asuville ikäihmisille. Kutomakadun uudet tilat korvaavat Varissuon tornin tehostetun asumispalvelujen tilat ja myös muistisairaiden pienryhmäkoti on toteutunut muuton yhteydessä.

Oikea-aikaisen sairaalahoidon kehittämiseksi perustettiin työryhmä ja työryhmää tukee ulkopuolinen konsultti. Tavoitteena on yhtenäinen sairaalakokonaisuus, joka vastaa sekä omasta akuutista sairaalahoidosta että TYKS:n käytön oikeasta kohdentumisesta. Samalla pyritään vähentämään liikelaitokseksi muuttuvan päivystystoiminnan käyttöä erityisesti ikäihmisten osalta. Näkökulmaa kuitenkin laajennettiin myös kotihoidon ja geriatrisen arviointiyksikön kanssa tehtävään yhteistyöhön. Toipilashoidon ja jatkokuntoutuksen paikkoja ehdotetaan samalla lisättäväksi väliaikaisesti, jotta jono TYKS:stä ja omasta sairaalasta saadaan tasaantumaan. Jonojen syntyä kasvatti erityisesti keskussairaalassa sattunut sairaalapalo, jolloin oma sairaalahoito otti runsaasti potilaita keskussairaalasta ja toisaalta pitkäaikaissairaanhoito otti ylipaikoille sairaalan potilaita. Kehittämisen toimenpide-ehdotukset esitellään lautakunnalle joulukuussa 2011.

Turun palvelusetelihanke on osa Sitran tukemaa seudullista palvelusetelihanketta. Ehdotukset palvelusetelin käytön kohteista vanhuspalveluissa tuodaan lautakunnalle alkuvuonna 2012. Vanhusten palvelusetelit kohdennetaan kahteen tuotteeseen; kotihoidon palveluseteli ja tehostetun palveluasumisen palveluseteli.

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen ja talousarvion toteutuminen

Ikäihmisten ydinprosessin näkökulmasta toiminnan toteutumat kuukauden takaiseen vertailuun ovat jokseenkin ennallaan. Merkittävin muutos on tapahtunut ikäihmisten päivystyspalvelujen käytössä verrattuna v 2010 vastaavaan aikaan. Käyttö on lisääntynyt n 1900 asiakkaalla ko. aikaan verrattuna. Suun terveydenhuolto on pystynyt lisäämään ikäihmisten palvelujen määrää ja sillä on merkitystä ikäihmisten hyvinvointiin.

Sairaalahoidossa positiivisena näyttäytyy ikäihmisten somaattisten ja psykiatristen avohoitokäyntien lisääntyminen. Kaupunginsairaalan sairaalahoitojaksojen määrä on vähentynyt ja siihen on myös vaikuttanut TYKS:n sairaalapalo, jonka jälkeen jatkohoitopaikkoihin odottavien määrä on selvästi lisääntynyt.

Vanhuspalveluissa strategianmukaiset luvut ovat lähes täsmälleen samat kuin kuukautta aikaisemmin.  Ainoastaan kotihoidon peittävyys on hieman laskenut eikä sen sisäinen rakenne ole muuttunut. Geriatrinen arviointiyksikkö laajeni vasta syyskuun alusta, mutta sen toiminta on käynnistynyt hyvin.

Resurssijohtaja Max Lönnqvist 1.12.2011:

Talouden seuranta

Talouden seuranta on laadittu tammi - lokakuun toteutuman ja tiedossa olevien velvoitteiden pohjalta. Toimintamenojen ylitysuhka on noin 13,5 M€ ja tulojen ylitys noin 3,5 M€ (sisältäen valmistuksen omaan käyttöön). Nettomääräinen talousarviopoikkeama on 10 M€ ja on noin 0,5 M€ huonompi kuin edellisen raportointikauden perusteella voitiin olettaa. Ennusteeseen on myös sisällytetty arvio TYKS:in A-sairaalan palon aiheuttamista ylimääräisistä kustannuksista sekä menojen että tulojen osalta.

Suurin ylitysuhka liittyy palveluiden ja asiakaspalveluiden ostoihin. Palveluiden ostot näyttäisivät ylittyvän noin 2,3 M€ ja asiakaspalveluiden ostot noin 11,7 M€ koko lautakunnan tasolla. Palvelujen ostot näyttävät ylittyvän suun terveydenhuollossa, vammaispalveluissa ja erikoissairaanhoidossa sekä lastensuojelussa. Euromääräisesti suurimmat ylitysuhat liittyvät lastensuojelun ja sijaishuollon ostopalveluihin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuteen. Lisäksi työmarkkinatuen kuntaosuuteen arvioidaan kuluvan noin 8,2 M€, mikä ylittää talousarvion noin 1,1 M€. Muiden avustusten osalta tilanne on parempi ja toimeentulotukimenot näyttävät alittavan talousarvion selvästi. Toisaalta perustoimeentulotukeen budjetoitu tuloerä tulee alittumaan selvästi.

Menojen ja tulojen varsin suuri muutos johtuu työllistämismäärärahan käytön tarkentumisesta ja se aiheuttaa noin 2 M€ ylityksen menoissa ja tuloissa edelliseen ennusteeseen nähden. Lastensuojelun ja sijaishuollon ostopalveluiden kokonaismenoennustetta on nostettu edelliseen ennusteeseen verrattuna noin 1 M€ ja tämä selittää osittain heikennyksen edelliseen raportointikauteen nähden.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuden osalta ennustetta ei ole ollut syytä muuttaa ja luvut ovat samat kuin syyskuun ennusteessa. Turun kasvaneen käytön perusteella Turun VSSHP:n maksuosuus tulee olemaan runsaat 155,9 M€. Myös tasaerälaskutusta on korotettu loppuvuoden osalta siten, että marras-joulukuun tasaerät ovat 2,3 miljoonaa euroa suurempia per kuukausi kuin alkuvuonna. Tämä vaikuttaa Turun kaupungin rahoitusasemaan mutta ei kokonaisennusteeseen. Alla laskelma miten päädytään talousarviopoikkeamaan (edellytyksellä, että hintojen alennus myönnetään sairaanhoitopiirin toimesta) tammi-syyskuun tilanteen perusteella. Näillä näkymin asiaa käsitellään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksessa 20.12.2011.

Liite 1Taloustiedot ajalta 1.1 - 31.10.2011

Liite 2Toiminnan seuranta ajalta 1.1 - 31.10.2011

Kaupunginhallitus päätti esittää kokouksessaan 21.11.2011 § 535 peruspalvelulautakunnalle, varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnalle sekä kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalle, että ne ryhtyvät jo päätettyjen sopeuttamis- ja säästötoimenpiteiden lisäksi kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin menojen sopeuttamiseksi vuoden 2011 talousarvion tasolle siten, että toimenpiteet johtavat pysyviin kustannusvaikutuksiin myös talousarviovuodelle 2012.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 1.12.2011:

EhdotusPeruspalvelulautakunta merkitsee tiedoksi toiminnan ja talouden seurannan 1.1.-31.10.2011.

Ennen päätöksentekoa valmistelutekstiin lisättiin seuraava kappale:

Resurssijohtaja Max Lönnqvist 14.12.2011:

Sosiaali- ja terveystoimen sairaanhoitopiirin menoennuste on 14.12.2011 sairaanhoitopiirin internet-kotisivuilta saadun tiedon mukaan heikkenemässä selvästi. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin 20.12.2011 kokoontuvalle hallitukselle esitetään, että palvelujen hintoja ei tarkisteta vuoden 2011 osalta muuta kuin psykiatrian tulosalueella. Esityslista on luettavissa sairaanhoitopiirin kotisivuilla 14.12.2011 lukien. Muutoksen vaikutus sosiaali- ja terveystoimen ennusteeseen on noin 3M€. Turun kaupunki huomautti liikalaskutuksesta jo vuonna 2010 sairaanhoitopiirin tehdessä vahvasti ylijäämäisen tuloksen. Vuoden 2011 osalta Turun maksuosuus on merkittävästi ylittymässä ja tulosalueiden väliset suhteet eivät ole juurikaan muuttuneet. Hallituksen esityslistan tietojen mukaan Turun yliopistollisen keskussairaalan tulos tullee olemaan v. 2011 7,3 M€ parempi kuin mitä talousarvioon on merkitty. Tyks:n palveluiden merkittävin käyttäjä on Turun kaupunki ja vaikka parempi tulos selittyisi osittainkin vaativamman hoidon myynnillä niin se ei poista aikaisemman ylilaskutuksen palauttamisvelvoitetta.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksan muutettu päätösehdotus 14.12.2011:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää merkitä talousarvion ja toiminnan seurannan ajalta 1.1.-31.10.2011 tiedoksi.

Lisäksi lautakunta päättää ilmoittaa kaupunginhallitukselle, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin talousarvion ylittyminen aikaisemmin ennustetusta ei ole Turun kaupungin kannalta hyväksyttävää ja edellyttää maksualennusta vuosilta 2010 – 2011.

PäätösPeruspalvelulautakunta päätti esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta merkitä talousarvion ja toiminnan seurannan ajalta 1.1.-31.10.2011 tiedoksi.

Lisäksi lautakunta päättää ilmoittaa kaupunginhallitukselle, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin talousarvion ylittyminen aikaisemmin ennustetusta ei ole Turun kaupungin kannalta hyväksyttävää ja edellyttää maksualennusta vuosilta 2010 – 2011.