Kotihoidon johtaja Anne Rauhala 2.12.2011:

Aagot Jung on jättänyt peruspalvelulautakunnalle kansalaisaloitteen, jossa hän esittää, että

• Turun kaupunki organisoi ruotsinkielisille annettavan palvelun omaksi kokonaisuudeksi tai erilliseksi palvelutiimiksi, jossa kaikki hoitajat hallitsevat ja osaavat hyvää ruotsia
• Turun kaupunki pikaisesti uudelleen organisoi koko koti- ja sairaanhoidon siten, että se vastaa vaatimusta, joka voidaan asettaa sivistyneelle yhteiskunnalle

Kotihoidon säännöllisissä palveluissa on tällä hetkellä ruotsinkielisiä asiakkaita 107. Tämä on noin 3.9 % koko kotihoidon asiakaskunnasta. Kotihoidossa on 21 lähipalvelualuetta, joista kahdella alueella ei ole ruotsinkielisiä asiakkaita (Luolavuori-Koivula ja Vasaramäki-Lehmusvalkama).

Aagot Jung esittää kotihoitoon erillisen ruotsinkielisen yksikön perustamista. Jos tällainen yksikkö perustettaisiin, olisi sillä toimialueena koko kaupunki. Näin ollen asiakaspaikkojen siirtymiset tulisivat olemaan hankalia ja siitä syntyisi turhaa työajan hukkakäyttöä. On myös kuitenkin niin, että näiden nykyisten ruotsinkielisten asiakkaiden hoitosuhteet ovat saattaneet kestää jo vuosia nykyisessä tiimissä. Asiakkailla on omahoitaja, joka huolehtii suunnitelmallisesti hoidon tavoitteista. Tuntuisi kohtuuttomalta, että asiakassuhteita revittäisiin auki organisaatiomuutoksen vuoksi.

Kotihoitoon on tällä hetkellä, kuten muuallekin vanhusten hoitotyöhön vaikea rekrytoida henkilökuntaa. Jos rekrytoinnissa olisi lisäksi vaade ruotsinkielen täydellisestä osaamisesta, voisi olla suuria vaikeuksia saada ko. vakansseille hakijoita.

Kotihoidossa tulisi ennen kaikkea lisätä hoitajien valmiuksia ruotsinkielen käyttöön. Tämä voi ensisijaisesti tapahtua lisäämällä erityisesti kotihoidon henkilökunnalle räätälöityjen kielikurssien lisäämistä.

Kotihoidossa tehtiin kielitaitoselvitys marraskuussa 2009. Tämän selvityksen mukaan kotihoidossa oli 8 äidinkielenään ruotsia puhuvaa työntekijää, erinomainen tai hyvä kielitaito oli 26 työntekijällä ja 224 työntekijää ilmoitti omaavansa välttävän ruotsinkielen taidon, jolla selviää arkipäivän tilanteista. Niitä työntekijöitä, joilla ei ole lainkaan ruotsinkielen taitoa oli kyselyhetkellä 168. Kyselystä on aikaa jo kaksi vuotta ja kotihoidossa on tapahtunut henkilöstövaihdoksia. Tästä syystä on päätetty tehdä ko. kysely uudestaan tammikuussa 2012.

Kotihoidon henkilökunnalle räätälöityjen kielikurssien toteuttamisesta on aloitettu neuvottelut Turun AMK:n kanssa. On huomioitavaa, että kotihoidon piirissä on myös muitakin kieliryhmiä, erityisesti venäläisiä.

Kotihoidon henkilökuntaa tulee kannustaa kaikin tavoin käyttämään jo opittua kielitaitoaan. Hyvä kannuste tähän voisi lisäksi olla Turun kaupungin kielilisäohjeistuksen modernisointi. Hyvä käytäntö tässä on esimerkiksi Kokkolassa, jossa kaupungin henkilökunnalla on käytössä ns. kielenkäyttölisä. Kokkolassa on lähdetty kahdesta pääperiaatteesta, ensinnäkin siitä, että henkilökunnalla olisi riittävä käytännön eli lähinnä suullinen kielitaito, ja että henkilöstö myös käytännössä osoittaa ja käyttää kielitaitoaan jokapäiväisessä työssään. Toinen periaate Kokkolassa on, että hyvästä tai erinomaisesta kielitaidosta tulisi maksaa tuntuvampi korvaus, ja että heikommastakin kielitaidosta, kunhan sitä aktiivisesti käytetään, voidaan maksaa pienempi, kannustava kielilisä. Kokkolassa on käytössä 5 erilaista kielenkäyttölisän asteikkoa. Kielenkäyttölisä -asteikon alkupäässä edellytetään, että henkilö ymmärtää hyvin puhetta toisella kotimaisella kielellä. Turun kaupungissa ei ole mahdollista työntekijän, joka osaa ns. arkikieltä, saada minkäänlaista korvausta ruotsin kielen käytöstä. Kielenkäyttölisän käyttöönotosta tuodaan esitys viraston johtoryhmälle.

Nykyisellään kotihoidossa tiimit keskittävät ruotsinkielisille tarjoamansa palvelut ruotsinkieltä osaaville työntekijöille. Alueet tekevät tässä asiassa myös yhteistyötä. On kuitenkin aina tilanteita, jossa henkilökuntaa on vähemmän työssä, kuten illat ja viikonloput. Tällöin on riskialttiimpaa, että työntekijällä ei ole ruotsin kielen taitoa. Tärkeää on kuitenkin palveluiden suunnitteluvaiheessa käydä, asiakkaan niin halutessa, palvelu- ja hoitosuunnitelman sisältö asiakkaan äidinkielellä. Tästä syystä kotihoidossa onkin ryhdyttävä selvittämään erityisesti sairaanhoitajien kieliosaamista ja tulosten perusteella parantaa sairaanhoitajien liikkuvuutta palveluiden suunnittelu- ja muutostilanteissa.

Kotihoito ostaa Folkhälsanilta tietyille asiakkailleen kotihoidon palveluita. Nämä palvelut on suunnattu erityisesti täysin yksikielisille usein muistisairaudesta kärsiville asiakkaille, joiden ruotsinkielistä hoitoa ei ole saatu muuten järjestymään. Tällä hetkellä ostopalveluiden piirissä on 13 asiakasta. Ongelmana Folkhälsanin tarjoamissa palveluissa on se, että heillä ei ole tarjota ilta- eikä viikonloppuhoitoa.

Turun Sosiaali- ja terveystoimi on mukana ympäristökuntien kanssa palvelusetelihankkeessa. Hankkeessa suunnitellaan myös kotihoidon palveluseteliä. Erinomainen kohderyhmä palvelusetelille voisi olla juuri ruotsinkielistä kotihoitoa tarvitseva asiakas, jos palveluntuottajilta edellytetään hyvää ruotsinkielen osaamista.

Aagot Jungin kansalaisaloitteessa esitetään lisäksi kotihoidon uudelleenorganisointia. Hän perustaa asian omiin huonoihin kokemuksiinsa kotihoidosta. Valitettavasti on vaikea ottaa kantaa tapahtuneeseen yksilötasolla. Kotihoidossa asiakkaan ja työntekijän kohtaaminen on aina vuorovaikutustilanne. Kotihoidon työntekijöillä on olosuhteiden pakosta usein kiire ja työtehtäviä on pakko priorisoida. Pääpaino hoitotyössä on luonnollisesti eniten apua tarvitsevilla asiakkailla, mutta pyrkimys on, että asiakkaan tarve olisi tärkein hoitotyötä ohjaava tekijä. On kuitenkin selvää, että asiakkaiden toiveet palvelun sisällöstä ovat joskus kaukana siitä, mitä työntekijä ehtii tekemään. Monesti asiakkailla ei ole kokonaiskäsitystä siitä, miten paljon työntekijällä on työlistallaan asiakaspaikkoja. Toisaalta kotihoidon työntekijät tekevät työtänsä jatkuvasti paineella ja pahoillaan liian lyhyistä käynneistä.

Kotihoidossa valmistuu asiakastyytyväisyyskysely joulukuun 2011 aikana. Tästä kyselystä poimitaan erikseen ruotsinkieliset asiakkaat ja arvioidaan heidän vastauksiaan kotihoidon kehittämisen valossa. Kotihoidossa seurataan välitöntä asiakaspalautetta säännöllisesti. Näiden tulosten perusteella kotihoidon asiakkaat ovat varsin tyytyväisiä saamaansa palveluun ja työntekijöitä kiitetään ahkeruudesta ja ammattitaidosta.

Palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen 2.12.2011:

EhdotusPeruspalvelulautakunta antaa yllä olevan vastauksen Aagot Jungin kansalaisaloitteeseen.

PäätösPeruspalvelulautakunta palautti asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi.