Turun kaupunki § Kokouspvm Asia 1
Peruspalvelulautakunta 311 16.11.2011 5

12500-2009 (065, 044)

Aikuisten kiireettömän suun terveydenhuollon palvelujen turvaaminen

Tiivistelmä:

Peruspalvelulautakunta palautti kokouksessaan 26.10.2011 aikuisten kiireettömän suun terveydenhuollon palvelujen turvaamista koskevan pykälän uudelleen valmisteltavaksi. 21.10.2011 Lounais-Suomen aluehallintavirasto velvoitti Turun kaupungin huolehtimaan siitä, että suun terveydenhuollon hoitoon pääsy saatetaan lain edellyttämälle tasolle 31.3.2012 mennessä ja että hoitoon pääsy toteutuu myös tulevaisuudessa lain mukaisesti. Turun kaupunki velvoitettiin antamaan asiasta selvitys 16.4.2012 mennessä. Peruspalvelulautakunnalle esitetään palveluiden järjestämistä monipuolisesti painottaen oman tuotannon lisäämistä.

Perla § 311

Johtava ylihammaslääkäri Minna Kinnarinen ja palvelujohtaja Maisa Kuusela 8.11.2011:

Taustaa

Suun terveydenhuollon palvelujen tarve lisääntyi oleellisesti vuonna 2002, jolloin koko väestö oikeutettiin käyttämään julkisia hammashoitopalveluita. Turussa hoitoon oikeutettujen määrän kasvoi yli 70 %:lla. Käyntien määrä lisääntyi vuosina 2001-2010 yli 50 %.

Turun kaupungin suun terveydenhuollolla on ollut vaikeuksia vastata kasvaneeseen kysyntään. Oman toiminnan resurssit eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa. Erityisesti työikäisten ja ikäihmisten käyntimäärät ovat edelleen kasvussa, mikä on lisännyt erityisesti vaativampien hoitojen määrää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuodelta 2010 tekemän selvityksen mukaan Turku käytti suun terveydenhuoltoon keskimääräistä vähemmän resursseja ja oman toiminnan kustannukset (painotetut toimenpiteet) olivat keskimääräistä pienemmät muihin kuntiin verrattuna.

Liite 1Julkiseen hammashuoltoon oikeutetut ja suun terveydenhuollon resurssit 2001–2010

Liite 2Suun terveydenhuollon käynnit ja asiakkaat 2001–2011

Liite 3Suun terveydenhuollon menot ja tulot 2001–2010

Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto käynnisti vuonna 2006 valvonta-asian hammashuollon saattamiseksi lainmukaiseen tilaan. Valvontaprosessi päättyi vuonna 2010, jolloin Lounais-Suomen aluehallintovirasto totesi Turun terveystoimessa tehdyn oikeasuuntaisia toimenpiteitä suun terveydenhuollon hoitotakuun toteutumiseksi. Näitä toimenpiteitä olivat mm. uudet suuhygienistien vakanssit, tilapäiset hammaslääkäri-hammashoitaja-työparien vakanssit sekä ostopalvelut. Tilapäisten hammaslääkäreiden vakanssien päätyttyä ja ostopalveluiden vähennyttyä tilanne on oleellisesti huonontunut. Kiireettömän hammashoidon jonossa oli 28.10.2011 kaikkiaan 5333 potilasta, joista yli 6 kk jonottaneita oli 1567.

Lounais-Suomen aluehallintavirasto velvoitti 21.10.2011 Turun kaupungin huolehtimaan siitä, että suun terveydenhuollon hoitoon pääsy saatetaan lain edellyttämälle tasolle 31.3.2012 mennessä ja että hoitoon pääsy toteutuu myös tulevaisuudessa lain mukaisesti. Turun kaupunki velvoitettiin antamaan asiasta selvitys 16.4.2012 mennessä.

Liite 4Lounais-Suomen aluehallintaviraston määräys 21.10.2011

Suun terveydenhuollon nykyisillä resursseilla pystytään hoitamaan lasten ja nuorten tarvitsemat perus- ja erikoishammashoidon palvelut, kiireellinen, päivystysluonteinen hammashoito ja erikoishammashoito. Vuoden 2010 tilastoinnin perusteella pystytään lisäksi hoitamaan noin kolme neljäsosaa yli 18-vuotiaiden hoitoon hakeutuneiden kiireettömästä perushammashoidosta. Suun terveydenhuollon pitäisi pystyä järjestämään noin 28 000 kiireettömän perushammashoidon käyntiä nykyisen oman tuotannon lisäksi, jotta hoitotakuussa pysyttäisiin. Lisäksi tarvitaan kiireellisesti tilapäistä lisäresurssia nykyisen yli hoitotakuun menevän jonon lyhentämiseksi

Peruspalvelulautakunta valtuutti kesällä 2011 sosiaali- ja terveystoimen hankkimaan suun terveydenhuollon palveluita lisää 400 000 eurolla. Palveluita on hankittu ostopalvelulla ja oman henkilökunnan lisätyöllä. Toimenpiteistä huolimatta suun terveydenhuollon jono ei lyhene riittävästi eikä hoitotakuuseen päästä kuluvan vuoden aikana. Suun terveydenhuoltoon on nyt perustettu 8 tilapäistä suuhygienistin ja 3 tilapäistä hammaslääkäri-hammashoitaja työparin vakanssia, jotka pyritään täyttämään mahdollisimman pian. Jatkossa olisi käytettävä kaikki mahdolliset keinot palveluiden takaamiseksi kuntalaisten tarvetta vastaaviksi.

Peruspalvelulautakunta käsitteli suun terveydenhuollon järjestämistä kokouksessaan 26.10.2011 § 296 ja palautti sen uudelleen valmisteltavaksi.

Hoitotarpeen tyydyttäminen ostopalveluiden avulla

Turku on ostanut kiireettömän perushammashoidon palveluja usealta eri palveluntuottajalta sopimusten mukaisesti 2007-2009. Vuodesta 2010 lähtien palveluja on hankittu yhdeltä palveluntuottajalta (Mediverkko Oy:n Aurakadun hammaskeskus), jonka kanssa solmittu sopimus päättyy 31.5.2012. Ostopalvelu aiheuttaa lisätyötä suun terveydenhuollossa mm. laskutuksen ja sen viiveiden takia. Palveluntuottajan potilasasiakirjamerkinnät on lisäksi siirrettävä suun terveydenhuollon omaan järjestelmään.

Kun nykyinen palveluntuottaja, Mediverkko Oy ei alkuvuoden aikana pystynyt tarjoamaan sovittua määrää palveluita, neuvoteltiin lisäpalveluiden tuottamisesta. Tarjonta on kuitenkin lisäyksenkin jälkeen ollut riittämätön hoitotakuussa pysymiseksi. Hoitotakuuajan ylittäneiden, yli 6 kuukautta odottaneiden potilaiden tutkimus ja hoito on toteutettu lisäkapasiteettia hankkimalla yhteensä seitsemältä muulta kilpailutukseen osallistuneelta palvelutuottajalta.

Aikaisempien vuosien perusteella ostopalvelulähetteen käyttää noin 70 % sen saaneista, käyntejä ostopalvelussa on ollut 2,7 potilasta kohden ja käynnin keskihinta on ollut vuonna 2010 n. 84 € (125-133 € kun mukaan lasketaan asiakkaan palveluntuottajalle maksamat asiakasmaksut). Tähän hintaan ei ole laskettu suun terveydenhuollolle laskutuksesta ja potilasasiakirjatietojen siirtämisestä aiheutuvia kustannuksia.

Palvelujen hankkiminen palvelusetelillä

Palveluseteli sopii suun terveydenhuollon palveluissa selkeisiin kokonaisuuksiin, joissa on etukäteen määritelty/ arvioitu tuleva hoidon tarve. Tällaisia ovat esimerkiksi päivystyksen jatkohoito sekä suukirurgiset toimenpiteet. Setelin hinnoittelun tulee perustua oman toiminnan toimenpidekohtaisiin kustannuksiin.

Turku on ollut mukana valtakunnallisessa sähköisen palvelusetelin suun terveydenhuollon osaprojektissa, jonka tavoitteena on käytettävästä potilastietojärjestelmästä riippumaton sähköisen palvelusetelin kaikki toiminnot käsittävä kokonaisuus. Peruspalvelulautakunta on käsitellyt suun terveydenhuollon palveluseteliä kokouksissaan vuoden 2010 aikana. Setelin kokeiluun on suhtauduttu myönteisesti, mutta päädytty odottamaan Sitran sähköisen palveluseteliportaalin valmistumista.

Jyväskylä otti keväällä 2011 ensimmäisenä Suomessa käyttöön verkossa toimivan, suun terveydenhuollon palvelusetelin maksuliikenteen hoitamiseen tarkoitetun järjestelmän. Samanlaisen järjestelmän rajoitettuun kokeiluun on valmius myös Turussa.

Palvelusetelin hallinnoinnissa on haasteita ostopalvelun tapaan: vaikka asiakassuhde syntyy suoraan palveluntuottajan ja asiakkaan välille, on palvelusetelin antaja potilasasiakirjojen rekisterinpitäjä ja vastaa merkinnöistä. Potilasasiakirjamerkinnät on siirrettävä hammashuollon potilasasiakirjoihin, mikä vaatii resursseja. Palveluseteliä käytettäessä kunnan kustannukset ovat ennustettavampia kuin ostopalvelussa, mikä saattaa toisaalta tuoda lisäkustannuksia asiakkaalle. Potilaalla tulee kuitenkin aina olla oikeus valita kunnallinen palvelu palvelusetelin sijaan.

Vuokratyövoiman käyttö jonojen hallinnassa

Vuokrahammaslääkäreiden käyttö työvoimana sopii tilapäisten resurssipuutosten korjaamiseen. Vuokrahammaslääkärit työskentelevät sosiaali- ja terveystoimen tiloissa ja käyttävät suun terveydenhuollon potilasasiakirjajärjestelmää.

Vuokratyövoimaa on tällä hetkellä saatu ostopalvelua vastaavaan hintaan. Asiakasmaksut maksetaan tällöin kuitenkin sosiaali- ja terveystoimelle, toisaalta hammashoitajan, materiaalien ja tilojen käytöstä tulee lisäkustannuksia.

Oman tuotannon lisääminen

Kliinisen suun terveydenhuollon hammaslääkäreiden määrä ei ole kasvanut vuosina 2001-2010 tilapäisiä vakansseja lukuun ottamatta. Suuhygienistejä on saatu parikymmentä. Opetushammashoitolaan on pääosin saatu voimassa olevan kolmikantasopimuksen mukaisesti henkilökuntaa, suuri osa opetustyössä toimivien hammaslääkäreiden vakansseista on osa-aikaisia. Turku saa korvauksen opetushammashoitolatoiminnasta eli toiminnan kustannukset korvataan Turulle EVO- rahoituksesta.

Suun terveydenhuollon henkilöstön saatavuus on viime aikoina parantunut. Ongelmana on edelleen suuri osa-aikaisten työntekijöiden määrä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Omassa toiminnassa osa-aikaisuuden aiheuttama työpanoksen vajaus on saatu pääosin korvattua sijaisilla. Mikäli suotuisa kehitys jatkuu edelleen, on kannattavinta lisätä omaa toimintaa ja jatkaa suun terveydenhuollon työnjaon kehittämistä niin, että osa hammaslääkäreiden tekemistä tarkastuksista siirtyy suuhygienisteille. Mikäli suuhygienistit tekisivät kaikille ei-kiireellistä hoitoa odottaville asiakkaille hoidon tarpeen arvioinnin, nykyisen kaltaisia hoitojonoja ei pääsisi syntymään. Turussa ja muualla tehtyjen selvitysten mukaan noin 20 % ei-kiireellisen jonon potilaista tulee hoidetuksi yhdellä suuhygienistin käynnillä, eikä hammaslääkärin aikaa tarvita lainkaan.

Kaikkien julkiseen hammashoitoon hakeutuvien potilaiden hoitaminen omana toimintana vaatisi kolmentoista hammaslääkäri-hammashoitaja-työparin lisäksi kahdeksan suuhygienistin lisäresurssin (Hammaslääkäri-hammashoitaja-työparin on arvioitu hoitavan keskimäärin 1500 aikuispotilaan käyntiä/vuosi ja suuhygienistin n.1000 käyntiä/vuosi). Henkilöstökustannukset olisivat n. 1.537.000 € (13 hl+13 hh+8 shg) ja kokonaiskustannukset (materiaalit ym lisättynä) noin 2.300.000 €. Mikäli näistä kustannuksista vähennetään maksutuotot, kokonaiskustannukset olisivat n. 1.500.000 €. Keskimääräinen käynnin nettohinta olisi tällöin noin 54 €. Nykyisiä tiloja olisi mahdollista hyödyntää lisääntyvän hoitohenkilökunnan avulla esim. jatkamalla työaikaa arkisin klo 18.00-20.00 asti. Tämä edellyttää paikallisia työehtosopimusneuvotteluja. Tällä hetkellä ko. järjestelyin pystytään sijoittamaan 8 suuhygienistiä ja 3 hammaslääkäri-hammashoitaja-työparia.

Ostopalveluina vastaavan potilasmäärän hoitaminen maksaisi vuoden 2010 kustannuksilla n. 2.352.000 € vuodessa (n. 28 000 käyntiä à 84 €) + hallinnointikustannukset.

Palvelujen järjestäminen riittävien palvelujen turvaamiseksi

Suun terveydenhuollon ongelmana on viime vuosina ollut kysynnän jatkuva kasvu ja toisaalta työvoiman huono saatavuus. Hoitotakuun ylittävät jonot edellyttävät välittömiä ja tehokkaita toimia tuotannon lisäämiseksi. Omien vakanssien lisääminen ja toiminnan tehostaminen työnjakoa kehittämällä on kustannustehokkainta. Hammaslääkäreiden saatavuus on tällä hetkellä kuitenkin vielä ongelmallista ja on epätodennäköistä, että omaan tuotantoon saataisiin 13 uutta työparia. On tarkoituksenmukaista kilpailuttaa myös ostopalveluja palveluiden riittävyyden turvaamiseksi.

Mikäli kaikki 8 suuhygienistin ja 10 työparin vakanssia saadaan täytettyä jo vuoden alussa, vakanssien palkkakustannukset vuodelle 2012 olisivat 1.250.000 €, ostopalvelut (5000 käyntiä) 420 000 € ja kokonaiskustannukset oman toiminnan materiaali-, tila- ym. kustannukset mukaan luettuna noin 2,3 m€. Nettokustannukset maksutulot vähennettynä ovat noin 1.662.000 €, mikä tarkoittaa 662.000 euron ylitystä suunniteltuun talousarvioon. Muutokset operatiiviseen palvelutuotantosopimukseen vuodelle 2012 tehdään ennen sen lopullista hyväksymistä.

Esitämme, että riittävien suun terveydenhuollon palvelujen takaamiseksi

Liite 5Esitykset vakanssien perustamisesta

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 19.10.2011:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää, että riittävien suun terveydenhuollon palvelujen takaamiseksi

Riitta Liuksa 16.11.2011, kokouksessa korjattu päätösehdotus:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää, että riittävien suun terveydenhuollon palvelujen takaamiseksi

PäätösPeruspalvelulautakunta palautti asian Lepän ehdotuksesta Koistisen kannattamana. Päätös asiassa tehtiin äänin 8-5.

Lepän Koistisen kannattamana tekemän palautusehdotuksen puolesta äänestivät: Leppä, Koisitinen, Kero, Sulkakoski, Wennström, Koivunalho, Surakka ja Birstolin.

Esittelijän kokouksessa korjaaman päätösehdotuksen puolesta äänestivät Rosenlöf, Koivisto, Pietari, Muukkonen ja Lähteenmäki.

Jakelu

tpvKinnarinen Minna
tpvKuusela Maisa
tpvSantalahti Anne

Liitteet:

Perla § 311
Liite 1:Julkiseen hammashuoltoon oikeutetut ja suun terveydenhuollon resurssit 2001-2010
Liite 2:Suun terveydenhuollon käynnit ja asiakkaat 2001-2011
Liite 3:Suun terveydenhuollon menot ja tulot 2001-2010
Liite 4:Lounais-Suomen aluehallintaviraston määräys 21.10.2011
Liite 5:Esitykset vakanssien perustamista