Johtava ylihammaslääkäri Minna Kinnarinen, tulosaluejohtaja Anne Santalahti ja palvelujohtaja Maisa Kuusela 14.10.2011:

Taustaa 

Suun terveydenhuollon palvelujen tarve lisääntyi oleellisesti vuonna 2002, jolloin koko väestö oikeutettiin käyttämään julkisia hammashoitopalveluita. Turussa hoitoon oikeutettujen määrän kasvoi yli 70 %:lla. Käyntien määrä lisääntyi vuosina 2001-2010 yli 50 %.

Turun kaupungin suun terveydenhuollolla on ollut vaikeuksia vastata kasvaneeseen kysyntään. Oman toiminnan resurssit eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa. Erityisesti työikäisten ja ikäihmisten käyntimäärät ovat edelleen kasvussa, mikä on lisännyt erityisesti vaativampien hoitojen määrää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuodelta 2010 tekemän selvityksen mukaan Turku käytti suun terveydenhuoltoon keskimääräistä vähemmän resursseja ja oman toiminnan kustannukset (painotetut toimenpiteet) olivat keskimääräistä pienemmät muihin kuntiin verrattuna.

Liite 1Julkiseen hammashuoltoon oikeutetut ja suun terveydenhuollon resurssit 2001–2010

Liite 2Suun terveydenhuollon käynnit ja asiakkaat 2001–2011

Liite 3Suun terveydenhuollon menot ja tulot 2001–2010

Suun terveydenhuollon nykyisillä resursseilla pystytään hoitamaan lasten ja nuorten tarvitsemat perus- ja erikoishammashoidon palvelut, kiireellinen, päivystysluonteinen hammashoito ja erikoishammashoito. Vuoden 2010 tilastoinnin perusteella pystytään lisäksi hoitamaan noin kolme neljäsosaa yli 18-vuotiaiden hoitoon hakeutuneiden kiireettömästä perushammashoidosta. Kiireettömän hammashoidon jonossa oli 10.10.2011 kaikkiaan 5718 potilasta, joista yli 6 kk jonottaneita oli 2026. Suun terveydenhuollon pitäisi pystyä järjestämään noin 28 000 kiireettömän perushammashoidon käyntiä nykyisen oman tuotannon lisäksi, jotta hoitotakuussa pysyttäisiin. Lisäksi tarvitaan kiireellisesti tilapäistä lisäresurssia nykyisen yli hoitotakuun menevän jonon lyhentämiseksi

Peruspalvelulautakunta valtuutti kesällä 2011 sosiaali- ja terveystoimen hankkimaan suun terveydenhuollon palveluita lisää 400.000 eurolla. Palveluita on hankittu ostopalvelulla ja oman henkilökunnan lisätyöllä. Toimenpiteistä huolimatta suun terveydenhuollon jono ei lyhene riittävästi eikä hoitotakuuseen päästä kuluvan vuoden aikana. Jatkossa olisi käytettävä kaikki mahdolliset keinot palveluiden takaamiseksi kuntalaisten tarvetta vastaaviksi.

Hoitotarpeen tyydyttäminen ostopalveluiden avulla

Turku on ostanut kiireettömän perushammashoidon palveluja usealta eri palveluntuottajalta sopimusten mukaisesti 2007-2009. Vuodesta 2010 lähtien palveluja on hankittu yhdeltä palveluntuottajalta (Mediverkko Oy:n Aurakadun hammaskeskus), jonka kanssa solmittu sopimus päättyy 31.5.2012. Ostopalvelu aiheuttaa lisätyötä suun terveydenhuollossa mm. laskutuksen ja sen viiveiden takia. Palveluntuottajan potilasasiakirjamerkinnät on lisäksi siirrettävä suun terveydenhuollon omaan järjestelmään.

Nykyinen palveluntuottaja ei ole pystynyt tuottamaan sovittua määrää palveluita, eikä potilasjono ole lyhentynyt suunnitellusti.

Aikaisempien vuosien perusteella ostopalvelulähetteen käyttää noin 70% sen saaneista, käyntejä ostopalvelussa on ollut 2,7 potilasta kohden ja käynnin keskihinta on ollut vuonna 2010 n. 84 € (136 € kun mukaan lasketaan asiakkaan palveluntuottajalle maksamat asiakasmaksut). Tähän hintaan ei ole laskettu suun terveydenhuollolle laskutuksesta ja potilasasiakirjatietojen siirtämisestä aiheutuvia kustannuksia.

Palvelujen hankkiminen palvelusetelillä

Palveluseteli sopii suun terveydenhuollon palveluissa selkeisiin kokonaisuuksiin, joissa on etukäteen määritelty/ arvioitu tuleva hoidon tarve. Tällaisia ovat esimerkiksi päivystyksen jatkohoito sekä suukirurgiset toimenpiteet. Setelin hinnoittelun tulee perustua oman toiminnan toimenpidekohtaisiin kustannuksiin.

Turku on ollut mukana valtakunnallisessa sähköisen palvelusetelin suun terveydenhuollon osaprojektissa, jonka tavoitteena on käytettävästä potilastietojärjestelmästä riippumaton sähköisen palvelusetelin kaikki toiminnot käsittävä kokonaisuus. Peruspalvelulautakunta on käsitellyt suun terveydenhuollon palveluseteliä kokouksissaan vuoden 2010 aikana. Setelin kokeiluun on suhtauduttu myönteisesti, mutta päädytty odottamaan Sitran sähköisen palveluseteliportaalin valmistumista.

Jyväskylä otti keväällä 2011 ensimmäisenä Suomessa käyttöön verkossa toimivan, suun terveydenhuollon palvelusetelin maksuliikenteen hoitamiseen tarkoitetun järjestelmän. Samanlaisen järjestelmän rajoitettuun kokeiluun on valmius myös Turussa.

Palvelusetelin hallinnoinnissa on haasteita ostopalvelun tapaan: vaikka asiakassuhde syntyy suoraan palveluntuottajan ja asiakkaan välille, on palvelusetelin antaja potilasasiakirjojen rekisterinpitäjä ja vastaa merkinnöistä. Potilasasiakirjamerkinnät on siirrettävä hammashuollon potilasasiakirjoihin, mikä vaatii resursseja. Palveluseteliä käytettäessä kunnan kustannukset ovat ennustettavampia kuin ostopalvelussa, mikä saattaa toisaalta tuoda lisäkustannuksia asiakkaalle. Potilaalla tulee kuitenkin aina olla oikeus valita kunnallinen palvelu palvelusetelin sijaan.

Vuokratyövoiman käyttö jonojen hallinnassa

Vuokrahammaslääkäreiden käyttö työvoimana sopii tilapäisten resurssipuutosten korjaamiseen. Vuokrahammaslääkärit työskentelevät sosiaali- ja terveystoimen tiloissa ja käyttävät suun terveydenhuollon potilasasiakirjajärjestelmää.

Vuokratyövoimaa on tällä hetkellä saatu ostopalvelua vastaavaan hintaan. Asiakasmaksut maksetaan tällöin kuitenkin sosiaali- ja terveystoimelle, toisaalta hammashoitajan, materiaalien ja tilojen käytöstä tulee lisäkustannuksia.

Oman tuotannon lisääminen

Kliinisen suun terveydenhuollon hammaslääkäreiden määrä ei ole kasvanut vuosina 2001-2010 tilapäisiä vakansseja lukuun ottamatta. Suuhygienistejä on saatu parikymmentä. Opetushammashoitolaan on pääosin saatu voimassa olevan kolmikantasopimuksen mukaisesti henkilökuntaa, suuri osa opetustyössä toimivien hammaslääkäreiden vakansseista on osa-aikaisia. Turku saa korvauksen opetushammashoitolatoiminnasta eli toiminnan kustannukset korvataan Turulle EVO- rahoituksesta.

Suun terveydenhuollon henkilöstön saatavuus on viime aikoina parantunut ja vakituiset vakanssit on saatu täytettyä. Ongelmana on edelleen suuri osa-aikaisten työntekijöiden määrä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Omassa toiminnassa osa-aikaisuuden aiheuttama työpanoksen vajaus on saatu pääosin korvattua sijaisilla. Mikäli suotuisa kehitys jatkuu edelleen, on kannattavinta lisätä omaa toimintaa ja jatkaa suun terveydenhuollon työnjaon kehittämistä niin, että osa hammaslääkäreiden tekemistä tarkastuksista siirtyy suuhygienisteille. Mikäli suuhygienistit tekisivät kaikille ei-kiireellistä hoitoa odottaville asiakkaille hoidon tarpeen arvioinnin, nykyisen kaltaisia hoitojonoja ei pääsisi syntymään. Turussa ja muualla tehtyjen selvitysten mukaan noin 20 % ei-kiireellisen jonon potilaista tulee hoidetuksi yhdellä suuhygienistin käynnillä, eikä hammaslääkärin aikaa tarvita lainkaan.

Kaikkien julkiseen hammashoitoon hakeutuvien potilaiden hoitaminen omana toimintana vaatisi kolmentoista hammaslääkäri-hammashoitaja-työparin lisäksi kahdeksan suuhygienistin lisäresurssin (Hammaslääkäri-hammashoitaja-työparin on arvioitu hoitavan keskimäärin 1500 aikuispotilaan käyntiä/vuosi ja suuhygienistin n.1000 käyntiä/vuosi). Henkilöstökustannukset olisivat n. 1.537.000 € (13 hl+13 hh+8 shg) ja kokonaiskustannukset (materiaalit ym lisättynä) noin 2 300 000 €. Mikäli näistä kustannuksista vähennetään maksutuotot, kokonaiskustannukset olisivat n.1.500.000 €. Keskimääräinen käynnin nettohinta olisi tällöin noin 54 €. Nykyisiä tiloja olisi mahdollista hyödyntää lisääntyvän hoitohenkilökunnan avulla esim. jatkamalla työaikaa arkisin klo 18.00 asti.

Ostopalveluina vastaavan potilasmäärän hoitaminen maksaisi vuoden 2010 kustannuksilla n. 2.352.000 € vuodessa (n. 28.000 käyntiä à 84 €) + hallinnointikustannukset.

Palvelujen järjestäminen riittävien palvelujen turvaamiseksi

Suun terveydenhuollon ongelmana on viime vuosina ollut kysynnän jatkuva kasvu ja toisaalta työvoiman huono saatavuus. Hoitotakuun ylittävät jonot edellyttävät välittömiä ja tehokkaita toimia tuotannon lisäämiseksi. Omien vakanssien lisääminen ja toiminnan tehostaminen työnjakoa kehittämällä on kustannustehokkainta. Tässä vaiheessa on kuitenkin epätodennäköistä, että omaan tuotantoon saataisiin 13 uutta työparia. Tämän vuoksi palvelut on turvattava lisäämällä sekä omaa toimintaa että ostettuja palveluita monipuolisesti.

Esitämme, että riittävien suun terveydenhuollon palvelujen takaamiseksi

• lisätään omia vakansseja ja tehostetaan toimintaa työnjakoa kehittämällä
• kilpailutetaan vuokrahammaslääkäripalveluita tilapäisen henkilökunnan puutosten paikkaamiseksi,
• kilpailutetaan ostopalveluita
• kokeillaan palveluseteliä rajoitetusti päivystyksen jatkohoito- sekä suukirurgisia toimenpiteitä ostettaessa.

Esitykset yksittäisistä toimenpiteistä tuodaan erikseen lautakunnan päätettäväksi.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 19.10.2011:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää, että riittävien suun terveydenhuollon palvelujen takaamiseksi

• lisätään omia vakansseja ja tehostetaan toimintaa työnjakoa kehittämällä
• kilpailutetaan vuokrahammaslääkäripalveluita tilapäisen henkilökunnan puutosten paikkaamiseksi,
• kilpailutetaan ostopalveluita
• kokeillaan palveluseteliä rajoitetusti päivystyksen jatkohoito- sekä suukirurgisia toimenpiteitä ostettaessa.

Esitykset yksittäisistä toimenpiteistä tuodaan erikseen lautakunnan päätettäväksi.

PäätösPeruspalvelulautakunta palautti asian äänin 8 - 5.

Keskustelun jatkamisen puolesta äänestivät Huovinen, Kero, Sulkakoski, Wennström ja Leppä. Rosenlöfin Muukkosen kannattamana tekemän palautusehdotuksen puolesta äänestivät Rosenlöf, Koivisto, Pietari, Muukkonen, Lähteenmäki, Koivunalho, Surakka ja Birstolin.