Sosiaali- ja terveystoimi, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, 14.10.2011:

Sosiaalityön tulosalueella toimeentulotuessa perheenjäsenten/kotitalouksien määrässä on jonkin verran vähennystä edelleen tapahtunut. Käsittelyajat ovat toteutuneet lakisääteisesti. Kotitalouksia on ollut kuluvan vuoden aikana toimeentulotuen piirissä 8306 kotitaloutta, viime vuoden vastaava luku oli 8589.

Asumis- ja päihdepalveluiden kehittämistä on toteutettu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja se on edistynyt suunnitellulla tavalla. Tuettua asumista on lisätty. TALK -hankkeen avulla tuettu asuminen on onnistuneesti käynnistynyt. Päihdepalveluissa on edelleen kehitystyö menossa ympärivuorokautisesta hoidosta tuettuun asumistoimintaan.

Lastensuojelussa avohuollon lapsiperheiden määrä on edelleen kasvussa. Kiireellisten sijoitusten määrä on kasvanut oleellisesti. Vastaanottokodeissa osastopaikat ovat olleet jatkuvasti täynnä ja lapsia on ollut ajoittain ylipaikoilla. Lakkatien uudisrakennus on valmistunut ja muutto uusiin tiloihin on toteutunut.

Lastensuojelun kysymyksiä varten on perustettu kehittämistyöryhmä, jossa on pohdittu avohuollon tuen lisäämiseen asiakasperheille. Työryhmä ehdottaa muun muassa Nuorten vastaanottokodin muutosta avohuollon tukiyksiköksi.  Lisäksi työryhmän työ kohdistuu rakennemuutokseen, joka mahdollistaa perhehoidon lisäämistä sijoitusmuotona.

Tammi-syyskuu seurannan mukaan työvoiman lisäys verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan, selittyy osaltaan meneillään olevista hankkeista sekä lakimuutoksista johtuvista lisäyksistä henkilöstömitoitukseen. Vakinaisten osuus työvoimasta on vähentynyt jonkin verran. Työvoiman rekrytoinnissa on ollut ongelmia, varsinkin päteviä sosiaalityöntekijöitä on vaikea saada rekrytoiduksi vakinaisiin virkoihin. Tästä johtuen sijaistenkäyttö on pysynyt suhteellisen korkealla tasolla. Samoin sosiaalipalveluiden sijaisuuksiin on ollut vaikeata saada sijaistyövoimaa. Näin ollen voidaan todeta, että työvoiman rekrytoinnissa on ongelmia eikä sijaisreserviä ole ollut riittävästi saatavilla. Talkoovapaiden osalta on ollut hienoista nousua. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet alkuvuoteen verrattuna ja ovat koko tämän vuoden osalta alittaneet koko sosiaali- ja terveystoimen tason.

Sosiaalityön tulosalueen resurssien ylityspaine selittyy pääasiassa lastensuojelun ostopalvelujen kustannusten voimakkaalla kasvulla.

Perusterveydenhuollon tulosalueella terveysasemien suoritemäärissä näkyy edelleen pandemiarokotusten viime vuoteen aiheuttama poikkeama. Kun tämä otetaan huomioon, näyttäisi tavallisten terveyskeskuskäyntien ja käynnin korvaavien puheluiden määrä olevan jopa 8500 suurempi kuin vertailuajankohtana viime vuonna. Hoitotarvikejakelun luvussa näkyy terveydenhuoltolain mukanaan tuoma muutos. Asiakkaiden määrä on lisääntynyt ja samalla kustannukset ovat kasvaneet aikaisemmasta huomattavasti. Hoitotarvikkeiden jakelusta on poistunut kunnan mahdollisuus määritellä jaettavan materiaalin määrää. Päivystyskäyntien määrän kasvu on hidastunut ja nyt niitä on reilut 100 vähemmän kuin viime vuonna.

Lastenneuvolassa, äitiysneuvolassa suoritteet ovat edellisvuoden tasolla. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kokonaissuoritteet ovat alhaisemmat kuin edellisvuonna selityksenä siihen on viime vuoden pandemiarokotukset. Ehkäisyneuvolassa suoritteita on edellisvuotta vähemmän.

Suun terveydenhuolto on pystynyt lisäämään omaa tuotantoaan. Selkeimmin tämä näkyy opetushammashoitolan toiminnassa, jossa on lähes 2000 käyntiä enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Hammashuollon ostopalvelut ovat merkittävästi jäljessä viime vuoden tasosta eli reilut 7000 käyntiä.

Perusterveydenhuollon budjetin ennuste osoittaa ylitystä, johon vaikuttaa lisääntyneet hoitotarvikekustannukset ja palvelujen ostoihin käytetyt rahat. Suun terveydenhuollon ostopalvelumäärärahan käytön suuruus on auki, koska ostopalveluja hankitaan nyt useilta palveluntuottajilta, jotta suun terveydenhuolto saataisiin hoitotakuuseen. Laboratorio- ja kuvantamiskustannuksissa ei ole toistaiseksi pystytty A-sairaalan tulipalosta johtuen kaikilta osin toteuttamaan suunniteltua vähentämistä.

Erikoissairaanhoidon tulosalueella on edelleen panostettu tavoitteiden mukaisesti palveluiden tuottamiseen hoitotakuun määräysten mukaisina, monimuotoisen konsultoinnin lisäämiseen perusterveydenhuollon toiminnan tukemiseksi ja hoitoketjujen joustavaan sujumiseen sairaanhoitopiirin kanssa.

Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten somaattiset ja psykiatriset erikoissairaanhoidon palvelut ovat toteutuneet jokseenkin tavoitteiden mukaisina. Kaikilla erikoisaloilla, nuorten aikuisten psykiatrian käyttöä lukuun ottamatta, avohoitokäynnit ovat lisääntyneet viime vuoteen verrattuna. Nuorten aikuisten psykiatristen avohoitokäyntien lasku vuoteen 2010 verrattuna on vähäinen.

Itsenäisesti selviytyvien sekä somaattiset että psykiatriset avohoitokäynnit ovat lisääntyneet. Psykiatrian suoritteissa sairaalahoito on tavoitteen mukaisesti vähentynyt ja avohoidon suhteellinen osuus on lisääntynyt.

Myös vanhusten sekä somaattiset että psykiatriset avohoitokäynnit ovat lisääntyneet. Kaupunginsairaalan sairaalahoitojaksot ja hoitopäivät olivat syyskuun lopulla jokseenkin edellisen vuoden tasolla.

TYKS:n A-sairaalan tulipalo muutti radikaalisti syyskuun ajaksi sisätautiosastojen profiilia. Jatkohoitopaikkoja odottavat siirrettiin vanhuspalveluiden kuntoutus- pitkäaikaissairaanhoidon ja ympärivuorokautisen sairaalahoidon osastoille, ja sisätautiosastoille otettiin myös keskussairaalatasoista hoitoa tarvitsevia potilaita. Sisätautiosastojen vaihto vilkastui huomattavasti ja keskimääräinen hoitoaika lyheni vuoden 2011 tähänastisesta 13,4 vrk:sta 9,3 vrk:een. Samanaikaisesti TYKS:n jonot vähenivät muutamaan potilaaseen.

Taloudessa oman toiminnan menot ovat toteutuneet jokseenkin budjetoidusti, mutta tuloennuste on heikentynyt. Budjetin ylitysennuste johtuu ostopalveluista, joissa TYKS:n osuus on suurin.

Kuntoutumispalvelujen tulosalueella syyskuun 2011 kokonaistuotanto oli 2,1 % suurempi kuin syyskuun 2010 vastaava luku. Tulosalueen kokonaistavoitteesta on toteutunut 77,2 %. Tulosyksiköt saavuttivat tuotantotavoitteensa toteutumisen vaihdellessa 75-85 % tavoiteluvuista. Ydinprosessikohtaiset suoritteiden toteutumiset ovat olleet: lapset + 0,3 %, nuoret + 4,7 %, työikäiset + 2,4 % ja ikäihmiset + 1,9 %. Jonotilanteessa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Suurimmat jonot ovat edelleen fysioterapiassa (ei kiireellinen) 6 kk, puheterapiassa (ei kiireellinen) 12 kk ja vammaisten asumispalveluissa 40 henkilöä.

Asiakastuloksissa välittömän asiakaspalautteen kirjauksissa on vielä puutteita. Alkuvuoden palautteista 91 kpl on ollut kiitoksia, 18 kpl moitteita ja 5 kpl kehittämisehdotuksia. Kiitoksista 65 kpl on kohdistunut kohteluun, 50 kpl asiantuntemukseen ja 19 kpl sujuvuuteen. Moitteista 4 kpl on kohdistunut kohteluun ja 3 kpl joko sujuvuuteen, asiakirjojen käsittelyaikaan tai tiedottamiseen/viestintään/internet-sivuun. Palautteet käsitellään ja epäkohtiin puututaan yksikkökohtaisesti.

Syyskuun työvoimaseuranta näyttää työvoiman osalta + 8,2. Tämä johtuu pääasiassa tilapäisten henkilöiden palkkaamisesta kesäajaksi (1.5.-31.8.) vuodeosastoille. Sairauslomaprosentti on + 0,2 ja sijaisuusprosentti – 1,4 edelliseen vuoteen nähden. Työpanoksen osuus työvoimasta on noussut 78,4 %:sta 84,8 %:iin.

Tulopuolen toteutuminen näyttää edelleen huolestuttavalta, koska tuloista on toteutunut syyskuuhun mennessä 44 %. Suurimpana syynä on TAPAKE:en laskutusvaikeudet vammaispalveluiden asiakaslaskutuksessa, työkeskuksen alihankinnassa ja lääkinnällisen kuntoutuksen ja työterveyden laskutuksessa. Menopuolen ennusteessa ei ole muutoksia. Se näyttää 1,6 miljoonan euron ylitystä.

Vanhuspalvelujen tulosalueella määrälliset tavoitteet kuvaavat vanhuspalveluiden palvelurakenteen muutosta. Palvelurakennemuutosta tarkastellaan ikääntymispoliittisen strategian mukaisesti 75 vuotta täyttäneiden turkulaisten palvelunkäytöllä suhteessa 75 vuotta täyttäneeseen väestöön. Vuoden 2010 syyskuun tilanteeseen verrattuna nähdään että palvelurakenteen kehitys on ollut pääosin strategian tavoitteiden mukaista.

Tilanne syyskuussa suhteessa strategian tavoitteisiin on seuraava:

Syyskuun loppuun mennessä on palvelurakenteen kehitys edennyt siten, että kotihoidon peittävyyden suhteen näyttää tavoitetaso olevan vuoden loppuun mennessä saavutettavissa. Kotihoidon asiakaskunnan jakautuminen eri palveluluokkiin ei kuitenkaan ole vielä tavoitteen mukaista. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää sekä strategian mukaista lisäystä kotihoidon henkilöstöön, kotihoidon toiminnan kohdentumisen uudelleenarviointia. Loppuvuoden aikana tilanne tullee kuitenkin lähentymään tavoitetasoa kotihoidon uusien henkilöstöresurssien käyttöönoton myötä.

Myös ympärivuorokautisen hoidon peittävyystavoite tullaan saavuttamaan vuoden aikana. Laitoshoitoa on vähennetty lautakunnan päätöksen mukaisesti, ero vuoden 2010 syyskuun tilanteeseen on -116 laitoshoitopaikkaa. Tehostetun palveluasumisen ostopalvelujen ja dementiahoidon ostopalvelujen lisäys on toteutettu siinä laajuudessa kun vuoden 2011 talousarvio ja yksityisen sektorin palvelukapasiteetti sen mahdollistaa. Vuoden 2010 syyskuun tilanteeseen verrattuna tehostettua asumispalvelua on lisätty 90 asumispalvelupaikkaa.

Seurantakauden alussa tapahtunut TYKS:n tulipalo aiheutti vääristymää tulosalueen tavoitteissa. Tilanteen johdosta vanhuspalveluihin perustettiin ylipaikkoja sekä ympärivuorokautiseen hoitoon (15 ylipaikkaa) että geriatriseen sairaalahoitoon (21 ylipaikkaa). Lisäksi laajennettiin tehostetun palveluasumisen ostopalveluita siinä määrin kun yksityisen palvelutuotannon kapasiteetti sen mahdollisti. Tämä on aiheuttanut laitoshoidon määrään kasvua edelliseen kuukauteen nähden.

Omaishoidon tuen kohdalla on suurin ero toteuman ja tavoitteen välillä. Koska omaishoidon tuesta ei ole tehty lainkaan kielteisiä päätöksiä määrärahatilanteeseen perustuen, tulee tavoitetason saavuttaminen olemaan erittäin haasteellista, joskin kehitys on ollut strategian suuntaista.  Omaishoidon tuen asiakasmäärä vanhuspalveluiden tulosalueella on kasvanut viimeisen vuoden aikana 69 asiakkaalla, mikä on noin 10 % lisäys asiakasmäärään. Lisäys on kuitenkin enimmäkseen kohdentunut alle 75 vuotiaisiin asiakkaisiin.

Geriatrisen sairaalahoidon tavoitteissa vuodelle 2011 näkyy Geriatrisen arviointiyksikön suunniteltu laajentaminen kuudella hoitosijalla alkusyksyn aikana. Laajennus on toteutettu vasta syyskuun alussa, mutta jo nyt voidaan arvioida että tavoitteet hoitopäivien suhteen tultaneen saavuttamaan vuoden loppuun mennessä.

Vanhuspalvelujen tulosalueen talousarvio näyttää myös toteutuvan suunnitellun mukaisesti. Vaikka sijaisten parantunut saatavuus näkyy entistä korkeampana sijaistusprosenttina, näyttää kaikkien tulosyksiköiden talousarvio pysyvän budjetissa.

Ympäristöterveydenhuollon tulosalueella toiminta on ollut suunnitelman mukaista tammi-syyskuussa ja toiminnalliset tavoitteet ovat lähes toteutuneet. Valvonnan suoritteet kirjataan tiedonhallintaohjelmaan viiveellä, minkä vuoksi luvut ovat todellista pienemmät. Toimintaa kuitenkin vaikeuttaa se, että osa terveysvalvonnan henkilöstöä (4/15) on siirretty muihin toimitiloihin sisäilmaongelmien vuoksi. Eläinlääkintähuollon suoritteet ovat vuositason mittareita. Eläinhoitolan suoritteita on vähentänyt kesäaikana tapahtunut muutto, vaikka se pyrittiin tekemään siten, että hoitola ei olisi missään vaiheessa kokonaan suljettuna.  Maaliskuusta lähtien on puuttunut valvontasuunnitelmassa arvioidusta työpanoksesta yksi henkilö, kun kaupungineläinlääkäri hoitaa oman toimen ohella tulosaluejohtajan tehtäviä. Tulosalue pysyy budjetissaan.

Työterveyshuollon tulosalueella lääkärikäynnin korvaavien puheluiden määrä on huomattavasti suurempi kuin vuoden 2010 vastaavana aikana, mutta sekä työterveyslääkärikäyntien että hoitajakäyntien määrä on jonkin verran pienempi kuin vuoden 2010 tilastossa. Työterveyshuollon toiminnan valtakunnallisten linjausten mukaan painopistettä ollaan edelleen siirtämässä työkykyä tukevaan toimintaan ja sairauksien ehkäisyyn aiemman sairaanhoitopainotteisuuden sijaan, joten muutos on pääosin toiminnan strategisten tavoitteiden suuntainen. Sairausvastaanoton perusaika on 15 minuuttia, kun taas työpaikalle painottuvassa työssä, esimerkiksi työkykyneuvotteluissa, suunnatuissa työpaikkaselvityksissä ja ryhmätyyppisissä toimissa yksittäisen suoritteen pituus on usein vähintään tunti. Lääkärisuoritteiden määrään vaikuttaa myös edelleen tiukka lääkäritilanne, erityisesti kokoaikaisista lääkäreistä on pulaa. Taloudellinen tilanne on sekä menojen että tulojen osalta hieman budjetoidun alapuolella, osin johtuen juuri lääkäripulasta. Tulosalue pysyy budjetissaan.

Yhteenvetona palvelutuotannon osalta tammi-syyskuusta voi todeta, että tulosalueiden toiminta on pääosin ollut asetettujen tavoitteiden mukaista. Syyskuun osalta erityisesti perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja vanhuspalvelujen tulosalueet sopeutuivat TYKS:n sairaalapalosta aiheutuneisiin toiminnan muutoksiin kiitettävällä tavalla. Sairaalapalosta seuranneet uudelleen järjestelyt tulevat johtamaan toiminta- ja työkäytäntöjen muutoksiin mainituilla tulosalueilla. Pohdinnan kohteena ovat tällä hetkellä esimerkiksi tiettyjen terveysasemien aukioloajat ja uusien hoitokäytäntöjen käyttöönotto.

Tulosalueiden talousarvioiden toteutumat vastaavat elokuun lopun tilannetta eikä tulosaluekohtaiset budjettiennusteet ole muuttuneet sosiaalityön tulosaluetta lukuun ottamatta. Sosiaalityön tulosalueella palvelujen ostot ylittyvät tämän hetken arvion mukaan noin 3,3 milj. euroa. Asiaan on kiinnitetty paljon huomiota viraston sisäisessä toiminnassa alkusyksyn aikana ja muutosta on haettu siirtämällä ostopalvelujen käyttöharkintaa organisaatiossa tulosalueen ulkopuolelle palvelutuotannon johtoon.

Sosiaali- ja terveystoimen palvelujärjestelmien rakenteellisia muutoksia on valmisteltu elokuusta alkaen. Tässä vaiheessa valmistelutyö on liittynyt lastensuojelun palveluihin ja akuuttisairaanhoidon prosessiin.

Sosiaali- ja terveystoimen laadunhallintajärjestelmän kokonaissuunnitelma ja tiekartta valmistuu marraskuun loppuun mennessä. Asia tuodaan peruspalvelulautakunnan käsittelyyn joulukuussa. Laadunhallintasuunnitelmassa otetaan kantaa sosiaali- ja terveystoimen toimintatapojen yhdenmukaistamiseen, laadunhallinnan johtamiseen ja laadun mittaamiseen.

Sosiaali- ja terveystoimi, palvelujohtajat Maisa Kuusela ja Seija Arve, 14.10.2011:

Lasten ja nuorten kasvun turvaamisenydinprosessin toiminta tulosalueilla näyttää toteutuvan pääosin operatiivisen palvelusopimuksen mukaisesti. Lastensuojelussa on edelleen näkyvissä asiakasmäärän kasvu avohuollon palveluissa ja kustannusten merkittävä ylitysuhka sijaishuollon palveluissa. Tulosalueella on ryhdytty korjaaviin toimenpiteisiin, joista osan vaikutusten pitäisi olla nähtävissä jo kuluvan vuoden aikana ylitysuhan pienenemisenä, osan vaikutukset näkyvät vasta vuonna 2012 tai myöhemmin. Perhehoidon osuuden lisääminen huostaan otettujen sijoituksissa etenee oikean suuntaisesti, mutta liian hitaasti.

Kuntoutumispalveluissa merkittävin palvelupuute on lasten puheterapiassa. Tulosalueen talousarvion ylitysuhka lasten ja nuorten palveluissa johtuu vammaisten lasten aamu- ja iltapäiväkerhojen kustannuksista.

Nuorten aikuisuuden tukemisen prosessin palvelut toteutuvat sopimusten mukaisesti.

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaamisen -ydinprosessin toimintaluvut vastaavat pääosin tilausta. Kysyntään ei ole pystytty vastaamaan tarpeen mukaisesti hammashuollossa, jossa sekä oman työvoiman että ostopalveluiden saanti on ollut ongelmallista. Työelämän kuntoutus on selviytynyt hyvin työllistämistoimenpiteissään, mikä hillitsee pitkäaikaistyöttömyyttä ja siitä seuraavaa hyvinvointierojen kasvua ja toisaalta jatkossa työmarkkinatuen kuntaosuuden ja toimeentulotuen määrää. Toimeentulotuen tarve onkin kuluvana vuonna vähentynyt.

Päihteidenkäyttäjien asumispalveluissa rakennemuutos on toteutumassa hyvin, syyskuun lopussa luovuttiin tilapäisistä, kustannuksia lisäävistä asumisratkaisuista. TALK -hankkeen toiminnan jatkaminen normaalissa toiminnassa takaa myönteisen kehityksen myös jatkossa. Kehitysvammaisten palveluissa rakennemuutos on edennyt hyvin ja tehostuu edelleen vuonna 2012.

Vammaispalveluissa palveluiden ostot ylittyvät vammaispalvelulain subjektiivisten oikeuksien myötä. Lisäksi ylitystä tullee sairaanhoitopiirin maksuosuuteen.

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

Vanhuspalveluiden osalta toiminnan toteumat ovat lähes samalla tasolla kuin kuukautta aikaisemmin. Syyskuun toimintaa leimasi merkittävästi TYKS:n tulipalon aiheuttamat toimenpiteet, jotka ovat heijastaneet jatkohoitopaikkojen saatavuuteen ja tilanne ilmeisesti vaikuttaa syksyn mittaan pidemmälläkin aikavälillä. Kotihoidon sisäisessä rakenteessa ja omaishoidon tuen saajien määrissä on vain vähäisiä muutoksia ja kotihoidon palvelurakenteen osalta muutokset ovat strategiaan nähden jonkin verran ristiriitaisia. Geriatrinen arviointiyksikkö toimii nyt koko kapasiteetillaan ja tukee niin päivystystoimintaa kun kotihoitoakin.

Perusterveydenhuollossa päivystyskäytön väheneminen näkyy positiivisesti ikäihmisten osalta. Vuode 2012 alusta lähtien toteutuva päivystyksen muutto liikelaitoksen toiminnaksi aiheuttaa toiminnallisia muutoksia organisaatiossa ja näihin haasteisiin ryhdyttiin syyskuussa etsimään ratkaisuja yhteistyössä eri tulosalueiden ja akuutin sairaalahoidon kehittämistyöryhmän kanssa.

Erikoissairaanhoidossa sisätautien ja neurologian poliklinikan käyttö on merkittävästi lisääntynyt ja potilasohjaus on avohoitokäynneissä kohdentunut entistä selkeämmin omaan toimintaan. Vanhuspsykiatrian käyttö on edelleen ollut vähäisempää kuin v 2010 myös hoitopäivien osalta. 

Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelutapahtumat ovat selvästi lisääntyneet elokuun tilanteesta.

Resurssijohtaja Max Lönnqvist 26.10.2011:

Talouden seuranta on laadittu tammi-syyskuun toteutuman ja tiedossa olevien velvoitteiden pohjalta. Toimintamenojen ylitysuhka on noin 11,6 M€ ja tulojen ylitys noin 2,1 M€ (sisältäen valmistuksen omaan käyttöön). Nettomääräinen talousarviopoikkeama on 9,5 M€ ja on noin 3,5 M€ huonompi kuin edellisen raportointikauden perusteella voitiin olettaa. Ennusteeseen on myös sisällytetty arvio TYKS:in A-sairaalan palon aiheuttamista ylimääräisistä kustannuksista sekä menojen että tulojen osalta.

Suurin ylitysuhka liittyy palveluiden ja asiakaspalveluiden ostoihin. Palveluiden ostot näyttäisivät ylittyvän noin 2,3 M€ ja asiakaspalveluiden ostot noin 10 M€ koko lautakunnan tasolla. Palvelujen ostot näyttävät ylittyvän suun terveydenhuollossa, vammaispalveluissa ja erikoissairaanhoidossa sekä lastensuojelussa. Euromääräisesti suurimmat ylitysuhat liittyvät lastensuojelun ja sijaishuollon ostopalveluihin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuteen. Lisäksi työmarkkinatuen kuntaosuuteen arvioidaan kuluvan noin 8,1 M€, mikä ylittää talousarvion noin 1 M€. Muiden avustusten osalta tilanne on parempi ja toimeentulotukimenot näyttävät alittavan talousarvion selvästi. Toisaalta perustoimeentulotukeen budjetoitu tuloerä tulee alittumaan selvästi.

Lastensuojelun ja sijaishuollon ostopalveluiden kokonaismenoennustetta on nostettu edelliseen ennusteeseen verrattuna noin 0,9 M€ ja tämä selittää osittain heikennyksen edelliseen raportointikauteen nähden.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuden osalta ennustetta on korjattu 24.10.2011 saadun tiedon perusteella. Turun kasvaneen käytön perusteella Turun VSSHP:n maksuosuus tulee olemaan runsaat 155,9 M€. Myös tasaerälaskutusta on korotettu loppuvuoden osalta siten, että marras-joulukuun tasaerät ovat 2,3 miljoonaa euroa suurempia per kuukausi kuin alkuvuonna. Tämä vaikuttaa Turun kaupungin rahoitusasemaan mutta ei kokonaisennusteeseen. Edellisessä sairaanhoitopiirin ja sosiaali- ja terveystoimen controllertapaamisessa elokuussa käsiteltiin tammi-kesäkuun tilannetta ja silloin talousarviopoikkeamaksi arvioitiin noin 2,1M€ SoTe:n talousarvioon nähden. Tässä yhteydessä sairaanhoitopiirin oma menoarvio oli noin 151,9 M€. Selityksenä ennusteen muutokselle lokakuun palaverissa todettiin, että erityisesti Turun terveyskeskuksen lähetteiden määrä on kasvanut (+9,3 %) edelliseen vuoteen verrattuna ja kokonaiskysynnän lisäys koskee kaikkia erikoisaloja. Edelleen siirtoviivepotilaiden määrä on selkeästi kasvanut palotilanteen jälkeen ja alkuviikon 43 jono oli 24 kun normaalitilanteessa järjestelyjonon pitäisi olla alle 20. Alla laskelma miten päädytään talousarviopoikkeamaan (edellytyksellä, että hintojen alennus myönnetään sairaanhoitopiirin toimesta) tammi-syyskuun tilanteen perusteella)

Talousarvion sopeuttamismahdollisuuksia ja säästötoimenpiteitä liittyen kaupunginhallituksen päätökseen 21.9.2011 § 418 käsitellään erillisessä pykälässä.

Liite 1Taloustiedot ajalta 1.1 - 30.9.2011

Liite 2Toiminnan seuranta ajalta 1.1- 30.9.2011

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa18.10.2011:

EhdotusPeruspalvelulautakunta merkitsee tiedoksi toiminnan ja talouden seurannan 1.1 - 30.9.2011.

Lisäksi peruspalvelulautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että toimielimen peruspalvelulautakunta määrärahaa korotetaan vuonna 2011 yhteensä 11.620.000 euroa ja että tuloerää korotetaan 1.855.000 euroa välttämättömien palveluiden turvaamiseksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.