Sosiaali- ja terveystoimi, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, 22.9.2011:

Sosiaalityössä toimeentulotuessa perheenjäsenten/kotitalouksien määrässä on jonkin verran vähennystä edelleen tapahtunut. Käsittelyajat ovat toteutuneet lakisääteisesti. Kotitalouksia on ollut kuluvan vuoden aikana toimeentulotuen piirissä 8 012 kotitaloutta.

Asumis- ja päihdepalveluiden kehittämistä on toteutettu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja se on edistynyt suunnitellulla tavalla. Tuettua asumista on lisätty. TALK -hankkeen avulla tuettu asuminen on onnistuneesti käynnistynyt. Päihdepalveluissa on edelleen kehitystyö menossa ympärivuorokautisesta hoidosta tuettuun asumistoimintaan.

Lastensuojelussa avohuollon lapsiperheiden määrä on edelleen kasvussa. Samoin huostaanottoluvut heijastavat tässä vaiheessa kasvua tälle vuodelle. Kiireellisten sijoitusten määrä on kasvanut oleellisesti. Vastaanottokodeissa osastopaikat ovat olleet jatkuvasti täynnä ja lapsia on ollut ajoittain ylipaikoilla. Myös muissa omissa laitoksissa käyttökapasiteetti on ollut korkea.

Resurssien kohdentamista ennaltaehkäisevään työhön, tukemiseen ja varhaiseen puuttumiseen ei ole onnistuttu toteuttamaan riittävästi sosiaalityön tulosalueella. Lastensuojelun ostopalvelujen ylitys talousarvioennusteen mukaan on erittäin merkittävä. Ennusteen mukaan talousarvioylitys tulee olemaan ostopalveluissa 2,2-2,5 M€. Ostopalvelujen käyttöön on tehty menettelytapamuutos elokuussa. Vuoden loppuun asti huostaanoton valmistelun yhteydessä konsultoidaan palvelutuotantojohtajaa tilanteessa, jos on tehty arvio, että lapsi sijoitetaan ulkopuoliseen laitokseen tai yksityiseen perhekotiin.

Lastensuojelulakiin vuoden 2012 tulevat muutokset pakottavat uudistamaan lastensuojelun palvelujärjestelmää. Muutos korostaa perhehoidon ensisijaisuutta laitoshoitoon nähden. Sosiaali- ja terveystoimessa on kesällä asetettu kehittämistyöryhmä lastensuojelun rakennemuutoksen vauhdittamiseksi. Työryhmässä keskitytään avohuollon ja sijaishuollon yhteistyön lähentämiseen ja sujuvuuteen sekä perhehoidon ensisijaisuuteen sijoituksissa. Tarkoitus on kehittää avohuollon lastensuojelun toimintatapoja ja vahvistaa sen resursseja. Näin menetellen voidaan saada lastensuojelun sijaishuoltoon kohdistuva pitkään jatkunut huostaanottojen ja sijoitusten määrän kasvu taittumaan.  

Henkilöstöresurssit ovat pitkään sosiaalityön tulosalueella kohdentuneet korjaavaan työhön ja jonojen purkuun. Vakituisten henkilöiden lisäksi on jouduttu palkkaamaan myös tilapäistä työvoimaa. Työvoiman saatavuudessa sosiaalityöntekijöiden ja perheohjaajien osalta on ollut vaikeuksia.

Perusterveydenhuollon ehkäisevässä terveydenhuollossa (lastenneuvola ja äitiysneuvola) suoritteet ovat edellisvuoden tasolla. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kokonaissuoritteet ovat alhaisemmat kuin edellisvuonna ja muutos selittyy pandemiarokotuksilla.

Terveysasemien suoritemäärissä näkyy edelleen pandemiarokotusten viime vuoteen aiheuttama poikkeama. Terveysasemien asiakaskontakteissa on pientä kasvua verrattuna edellisvuoden normaaliajan toimintaan. Hoitotarvikejakelun luvussa näkyy terveydenhuoltolain mukanaan tuoma muutos. Asiakkaiden määrä on lisääntynyt ja samalla kustannukset ovat kasvaneet aikaisemmasta huomattavasti. Hoitotarvikkeiden jakelusta on poistunut kunnan mahdollisuus määritellä jaettavan materiaalin määrää. Päivystyskäynnit ovat lisääntyneet edellisvuodesta n.1300.

Suun terveydenhuolto on pystynyt lisäämään omaa tuotantoaan hieman tarkasteltaessa elokuun tilastoja. Hammashuollon ostopalvelujen tiedot eivät ole saatavilla ajantasaisena.  

Perusterveydenhuollon budjetin ennuste osoittaa ylitystä, johon vaikuttaa lisääntyneet hoitotarvikekustannukset ja palvelujen ostot. Suun terveydenhuollon ostopalvelumäärärahan käytön toteutuminen 1,6 milj.€ suuruisena on epävarmaa tässä vaiheessa, koska nykyinen ostopalvelun tuottaja ei ole pystynyt tuottamaan riittävää määrää ostopalvelua. Lisäksi TYKS:n A-sairaalan palosta aiheutui koko perusterveydenhuollolle lisäkustannuksia laboratorio- ja röntgentutkimuksiin, materiaaleihin ja palkoihin. Tästä johtuva kustannusten nousu voidaan arvioida täsmällisemmin vasta syys- ja lokakuun seurannassa.  

Erikoissairaanhoidossa on edelleen panostettu tavoitteiden mukaisesti palveluiden tuottamiseen hoitotakuun määräysten mukaisina, monimuotoisen konsultoinnin lisäämiseen perusterveydenhuollon toiminnan tukemiseksi ja hoitoketjujen joustavaan sujumiseen sairaanhoitopiirin kanssa.

Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten somaattiset ja psykiatriset erikoissairaanhoidon palvelut ovat toteutuneet tavoitteiden mukaisina. Kaikilla erikoisaloilla avohoitokäynnit ovat lisääntyneet viime vuoteen verrattuna.

Itsenäisesti selviytyvien somaattiset avohoitokäynnit ovat lisääntyneet. Psykiatrian suoritteissa sairaalahoito on tavoitteen mukaisesti vähentynyt ja avohoidon suhteellinen osuus on lisääntynyt. Psykiatrivaje tulee loppuvuonna jonkin verran vähentämään avohoitosuoritteiden määrää.

Myös vanhusten sekä somaattiset että psykiatriset avohoitokäynnit ovat lisääntyneet. Kaupunginsairaalan sairaalahoitojaksot ja hoitopäivät olivat elokuun lopulla jokseenkin edellisen vuoden tasolla. Alkuvuonna pidentyneet TYKS:n hoitojonot lyhenivät elokuun aikana.

Välittömästi seurantajakson päätyttyä syyskuun alussa tapahtui TYKS:n A-sairaalan tulipalo. Sosiaali- ja terveystoimen omille vuodeosastoille perustettiin ylipaikkoja ja lisättiin henkilökuntaa TYKS:n vajeen paikkaamiseksi. Tästä syystä heti syyskuun alussa hoitopäivät ja hoitojaksot lisääntyivät ja TYKS:ssä sosiaali- ja terveystoimen sairaalahoitoa jonottavien määrä väheni minimiin.

Taloudessa oman toiminnan menot ovat toteutuneet jokseenkin budjetoidusti, mutta tuloennuste on heikentynyt. Budjetin ylitysennuste johtuu ostopalveluista, joissa TYKS:n osuus on suurin. Tulosalueen ylitysuhka on nykyisen ennusteen mukaan noin 3,3 M€ (netto).

Kuntoutumispalveluissa elokuun 2011 kokonaistuotanto oli 1,7 % suurempi kuin elokuun 2010 vastaava luku. Tulosalueen kokonaistavoitteesta on toteutunut 67 %. Tulosyksiköt saavuttivat tuotantotavoitteensa toteutumisen vaihdellessa 65,2-73,2 % tavoiteluvuista. Ydinprosessikohtaiset suoritteiden toteutumiset ovat olleet: lapset - 1,9 %, nuoret – 0,2 %, työikäiset + 3,6 % ja ikäihmiset + 1,8 %. Jonotilanteessa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Suurimmat jonot ovat edelleen fysioterapiassa (ei kiireellinen) 6 kk, puheterapiassa (ei kiireellinen) 12 kk ja vammaisten asumispalveluissa 40 henkilöä.

Asiakastuloksissa välittömän asiakaspalautteen kirjauksissa on vielä puutteita. Alkuvuoden palautteista 82 % on ollut kiitoksia, 12 % moitteita ja 6 % kehittämisehdotuksia. Palautteet käsitellään ja epäkohtiin puututaan yksikkökohtaisesti.

Kesäkuun työvoimaseuranta näyttää työvoiman osalta + 7,1. Tämä johtuu pääasiassa tilapäisten henkilöiden palkkaamisesta kesäajaksi vuodeosastoille. Sairauslomaprosentti on + 0,4 ja sijaisuusprosentti – 0,2 edelliseen vuoteen nähden. Työpanoksen osuus työvoimasta on noussut 78,5 %:sta 84,9 %:iin.

Tulopuolen toteutuminen näyttää edelleen huolestuttavalta, koska tuloista on toteutunut elokuuhun mennessä
41 %. Suurimpana syynä on TAPAKE:een laskutusvaikeudet vammaispalveluiden asiakaslaskutuksessa, työkeskuksen alihankinnassa ja lääkinnällisen kuntoutuksen ja työterveyden laskutuksessa. Menopuolen ennusteessa ei ole muutoksia (ylitysuhka 1,6 M€).

Vanhuspalveluissa operationaalisen palvelutuotantosopimuksen määrälliset tavoitteet kuvaavat vanhuspalveluiden palvelurakenteen muutosta. Palvelurakennemuutosta tarkastellaan ikääntymispoliittisen strategian mukaisesti 75 vuotta täyttäneiden turkulaisten palvelunkäytöllä suhteessa 75 vuotta täyttäneeseen väestöön.

Vuoden 2010 elokuun tilanteeseen verrattuna nähdään että palvelurakenteen kehitys on ollut pääosin strategian tavoitteiden mukaista. Ympärivuorokautista hoitoa ja ennen kaikkea laitoshoitoa on vähennetty sekä kotihoitoa ja omaishoitoa on lisätty. Tilanne elokuussa suhteessa strategian tavoitteisiin on seuraava:

Elokuun loppuun mennessä on palvelurakenteen kehitys edennyt siten, että kotihoidon peittävyyden suhteen näyttää tavoitetaso olevan vuoden loppuun mennessä saavutettavissa. Kotihoidon asiakaskunnan jakautuminen eri palveluluokkiin ei kuitenkaan ole vielä tavoitteen mukaista. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää sekä strategian mukaista lisäystä kotihoidon henkilöstöön että kotihoidon kriteereiden uudelleenarviointia. Loppuvuoden aikana tilanne tullee kuitenkin lähentymään tavoitetasoa kotihoidon uusien henkilöstöresurssien käyttöönoton myötä.

Myös ympärivuorokautisen hoidon peittävyystavoite tullaan saavuttamaan vuoden aikana. Laitoshoitoa on vähennetty lautakunnan päättämän nopeutetun aikataulun mukaisesti, ero vuoden 2010 lopun tilanteeseen on - 99 laitoshoitopaikkaa. Tehostetun palveluasumisen ostopalvelujen ja dementiahoidon ostopalvelujen lisäys on toteutettu siinä laajuudessa kun vuoden 2011 talousarvio sen mahdollistaa. Vuoden 2010 lopun tilanteeseen verrattuna tehostettua asumispalvelua on lisätty elokuun loppuun mennessä 66 asumispaikkaa.

Omaishoidon tuen kohdalla on suurin ero toteuman ja tavoitteen välillä. Koska omaishoidon tuesta ei ole tehty lainkaan kielteisiä päätöksiä määrärahatilanteeseen perustuen, tulee tavoitetason saavuttaminen olemaan erittäin haasteellista. Kehitys on silti ollut strategian suuntaista. Omaishoidon tuen asiakasmäärä vanhuspalveluiden tulosalueella on kasvanut kuluvan vuoden aikana 75 asiakkaalla, mikä on noin 10 % lisäys vuoden vaihteen asiakasmäärään. Lisäyksestä kuitenkin ainoastaan 21 on kohdentunut 75 vuotta täyttäneisiin asiakkaisiin.

Geriatrisen sairaalahoidon tavoitteissa vuodelle 2011 näkyy Geriatrisen arviointiyksikön suunniteltu laajentaminen kuudella hoitosijalla alkusyksyn aikana. Laajennus on toteutettu syyskuun alusta alkaen, joten suunniteltu hoitopäivä ja –jaksolisäys ei ole vielä nähtävissä elokuun seurannassa. Tavoitteet hoitopäivien suhteen tultaneen kuitenkin saavuttamaan vuoden loppuun mennessä.

Ympäristöterveydenhuollossa toiminta on ollut tavoitteiden mukaista tammi-elokuussa ja toiminnalliset tavoitteet ovat lähes toteutuneet. Valvonnan suoritteet kirjataan tiedonhallintaohjelmaan viiveellä, minkä vuoksi luvut ovat todellista pienemmät. Toimintaa vaikeuttaa se, että osa terveysvalvonnan henkilöstöä (4/15) on siirretty muihin toimitiloihin sisäilmaongelmien vuoksi. Eläinlääkintähuollon suoritteet ovat vuositason mittareita. Eläinhoitolan suoritteita on vähentänyt kesäaikana tapahtunut muutto, vaikka se pyrittiin tekemään siten, että hoitola ei olisi missään vaiheessa kokonaan suljettuna. Maaliskuusta lähtien puuttuu valvontasuunnitelmassa arvioidusta työpanoksesta yksi henkilö, kun kaupungineläinlääkäri hoitaa oman toimen ohella tulosaluejohtajan tehtäviä. Tulosalue pysyy talousarviossaan.

Työterveyshuollossa sekä työterveyslääkärikäyntien että hoitajakäyntien määrä on jonkin verran pienempi kuin vuoden 2010 tilastossa. Sen sijaan lääkärikäynnin korvaavien puheluiden määrä on huomattavasti suurempi kuin vuoden 2010 vastaavana aikana. Työterveyshuollon toiminnan valtakunnallisten linjausten mukaan painopistettä tulee edelleen siirtää työkykyä tukevaan toimintaan ja sairauksien ehkäisyyn aiemman sairaanhoitopainotteisuuden sijaan, joten muutos on pääosin toiminnan strategisten tavoitteiden suuntainen. Sairausvastaanoton perusaika on 15 minuuttia, kun taas työpaikalle painottuvassa työssä, esimerkiksi työkykyneuvotteluissa, suunnatuissa työpaikkaselvityksissä ja ryhmätyyppisissä toimissa yksittäisen suoritteen pituus on usein vähintään tunti. Lääkärisuoritteiden määrään vaikuttaa myös edelleen tiukka lääkäritilanne, erityisesti kokoaikaisista lääkäreistä on pulaa. Taloudellinen tilanne on sekä menojen että tulojen osalta hieman budjetoidun alapuolella, osin johtuen juuri lääkäripulasta.

Yhteenvetona palvelutuotannon osalta tammi-elokuusta voi todeta, että tulosalueiden toiminta on pääosin ollut asetettujen tavoitteiden mukaista. Syyskuun osalta erityisesti perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja vanhuspalvelujen tulosalueet ovat sopeutuneet TYKS:n sairaalapalosta aiheutuneisiin toiminnan muutoksiin kiitettävällä tavalla. Sairaalapalosta johtuvat uudelleen järjestelyt tulevat johtamaan toiminta- ja työkäytäntöjen muutoksiin mainituilla tulosalueilla. Pohdinnan kohteena ovat tällä hetkellä esimerkiksi tiettyjen terveysasemien aukioloajat ja uusien hoitokäytäntöjen käyttöönotto. Näiden käytäntöjen raportointiin palataan syys-lokakuun raportoinneissa.

Sosiaali- ja terveystoimen palvelujärjestelmien rakenteellisia muutoksia on valmisteltu elokuusta alkaen. Tässä vaiheessa valmistelutyö on liittynyt lastensuojelun palveluihin ja akuuttisairaanhoidon prosessiin. Näitä koskevia esityksiä valmistellaan peruspalvelulautakunnan päätettäväksi syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana. Lastensuojelun palvelujen uudelleen kohdentamisen pääperiaatteet liittyvät resurssien kohdentaminen avohuollon lastensuojelutyöhön ja sijaishuollon osalta perhehoitoon.

Tulosalueet kiinnittävät loppuvuoden aikana erityistä huomiota henkilöstömenoihin (esim. sijaisten ja tilapäisen työvoiman käyttö, virkamatkakäytännöt, koulutuksiin osallistuminen), palvelujen ostoihin (erityisesti lastensuojelun ostopalvelut) ja tarvikkeiden (esim. laboratorio- ja kuvantamispalvelujen käyttö, lääkehankinnat) hankintaan, jotta olemassa oleva ylitysuhka saataisiin minimoitua.

Sosiaali- ja terveystoimen laadunhallintajärjestelmän kokonaissuunnitelma ja tiekartta valmistuu näillä näkymin marraskuun aikana. Asia esitellään peruspalvelulautakunnalle joulukuussa. Laadunhallintasuunnitelmassa otetaan kantaa sosiaali- ja terveystoimen toimintatapojen yhdenmukaistamiseen, laadunhallinnan johtamiseen ja laadun mittaamiseen.

Sosiaali- ja terveystoimi, palvelujohtajat Sirpa Kuronen, Maisa Kuusela ja Seija Arve, 23.9.2011:

Lasten ja nuorten kasvun turvaamisen ydinprosessin toiminta tulosalueilla näyttää toteutuvan pääosin operatiivisen palvelusopimuksen mukaisesti. Erikoissairaanhoidon tuotantoluvut ovat kaikilla erikoisaloilla lisääntyneet, syynä on niin parantunut lääkäritilanne kuin toiminnan tehostuminen puhelinkonsultaatioiden lisääntymisen myötä. Perusterveydenhuolto pystynee tuottamaan vuodelle 2011 tilatun toiminnan. Lastensuojelussa näkyvissä on asiakasmäärän kasvu avohuollon palveluissa ja kustannusten merkittävä ylitysuhka sijaishuollon palveluissa. Tulosalueella on ryhdytty korjaaviin toimenpiteisiin, joista osan vaikutusten pitäisi nähtävissä jo kuluvan vuoden aikana ylitysuhan pienenemisenä, osan vaikutukset näkyvät vasta vuonna 2012 tai myöhemmin. Lastensuojelun kehittämistä koskevia päätösesityksiä valmistellaan tuotavaksi seuraavaan peruspalvelulautakuntaan. Perhehoidon osuuden lisääminen huostaan otettujen sijoituksissa etenee oikean suuntaisesti mutta liian hitaasti.

Tulosalueelta tarvitaan pikaisia toimenpiteitä uusien sijaisperheiden saamiseksi. Kuntoutumispalveluissa merkittävin palvelupuute on lasten puheterapiassa. Tulosalueen talousarvion ylitysuhka lasten ja nuorten palveluissa johtuu vammaisten lasten aamu- ja iltapäiväkerhojen kustannuksista.

Nuorten aikuisuuden tukemisen prosessin palvelut toteutuvat pääosin tilatun mukaisesti.

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaamisen -ydinprosessin toimintaluvut vastaavat pääosin tilausta. Kysyntään ei ole pystytty vastaamaan tarpeen mukaisesti hammashuollossa, jossa sekä oman työvoiman että ostopalveluiden saanti on ollut ongelmallista. Työvoiman huono saatavuus on näkyvissä myös muilla tulosalueilla. Työelämän kuntoutus on selviytynyt hyvin työllistämistoimenpiteissään. Tämä hillitsee pitkäaikaistyöttömyyttä ja siitä seuraavaa hyvinvointierojen kasvua ja toisaalta jatkossa työmarkkinatuen kuntaosuuden ja toimeentulotuen määrää. Toimeentulotuen tarve onkin kuluvana vuonna vähentynyt.

Päihteidenkäyttäjien asumispalveluissa rakennemuutos on toteutumassa hyvin, tässä vaiheessa voidaan luopua tilapäisistä asumisratkaisuista, jotka nostivat kustannuksia. TALK-hankkeen vakinaistamisen normaaliin toimintaan takaa myönteisen kehityksen myös jatkossa. Kehitysvammaisten asumispalveluissa kehitys on ollut samansuuntaista ja tehostuu edelleen vuonna 2012.

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen – ydinprosessin toimintaluvut vastaavat pääosin tilausta. Palvelurakenteen muutos ympärivuorokautisessa hoidossa on oikeansuuntainen, laitoshoidon osuus lähenee tilausta. Tilauksen mukaisesti tehostetun palveluasumisen ostoja voidaan vielä lisätä. Kotihoidon peittävyystavoite vastaa tämän vuoden tilausta, mutta tilauksen rakenteellisen muutoksen tavoitteet eivät ole vielä toteutuneet. Omaishoidon tuen saajien määrän kasvattaminen tilauksen mukaisesti tukisi myös kotihoidon ensimmäisen palveluluokan tarpeen vähentymistä.

Akuutin sairaanhoidon päivystyskäyntien määrä on vain hieman viime vuotta suurempi Oman erikoissairaanhoidon hoitojaksoja on viime vuotta vähemmän, tosin hoitopäivien määrässä on myös lievää laskua. Vanhuspsykiatrian hoitojaksojenmäärä on lisääntynyt, mutta hoitopäivien määrä lisääntynyt vain vähän, joten potilaiden hoitoajat ovat lyhentyneet ja jatkohoito on näin onnistunut entistä paremmin. Yleisesti ottaen akuutin sairaanhoidon ja sairaalahoidon kehittämistä tulee nopeuttaa ja sairaalasta kotiuttamista sekä jatkohoitoon ohjaamista voidaan vielä tehostaa. Näin sairaalan toiminta kohdentuu entistä tehokkaammin tukemaan oman päivystyksen ja kotihoidon tarpeita. Geriatrisen arviointiyksikön laajennus on tapahtunut syyskuun alusta ja tämä tulee näkymään seuraavassa seurannassa positiivisesti sairaalahoitoa tukevana toimintana.

Resurssijohtaja Max Lönnqvist 23.9.2011:

Talouden seuranta on laadittu tammi-elokuun toteutuman ja tiedossa olevien velvoitteiden pohjalta. Toimintamenojen ylitysuhka on noin 7,9 M€ ja tulojen ylitys noin 1,9 M€ (sisältäen valmistuksen omaan käyttöön). Nettomääräinen talousarviopoikkeama on vajaat 6 M€ ja on noin 0,2 M€ huonompi kuin edellisen raportointikauden perusteella voitiin olettaa. Nettotulos on pysynyt lähes ennallaan edelliseen ennusteeseen verrattuna vaikka joitakin menolajikohtaisia muutoksia on tapahtunut. Ennusteeseen on myös sisällytetty arvio TYKS:in A-sairaalan palon aiheuttamista ylimääräisistä kustannuksista ja ne selittävät osittain nyt raportoidun muutoksen.

Suurin ylitysuhka liittyy palveluiden ja asiakaspalveluiden ostoihin. Palveluiden ostot näyttäisivät ylittyvän noin 2,3 M€ ja asiakaspalveluiden ostot noin 6,3 M€ koko lautakunnan tasolla. Palvelujen ostot näyttävät ylittyvän suun terveydenhuollossa, vammaispalveluissa ja erikoissairaanhoidossa sekä lastensuojelussa. Euromääräisesti suurimmat ylitysuhat liittyvät lastensuojelun ostopalveluihin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuteen. Lisäksi työmarkkinatuen kuntaosuuteen arvioidaan kuluvan noin 8,1 M€, mikä ylittää talousarvion noin 1 M€. Muiden avustusten osalta tilanne on parempi ja toimeentulotukimenot näyttävät alittavan talousarvion selvästi. Toisaalta perustoimeentulotukeen budjetoitu tuloerä tulee alittumaan selvästi.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuden osalta ennustetta ei ole muutettu ja ylityksen arvioidaan olevan 2,1 M€. Tässä luvussa on huomioitu Turun hieman lisääntynyt erikoissairaanhoidon käyttö mutta ei mahdollisesti perittäviä sakkomaksuja. Edelleen oletetaan, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri alentaa joitakin palveluhintoja loppuvuonna 2011 kuntayhtymätason ennustetun ylijäämän minimoimiseksi.

Peruspalvelulautakunta esitti kokouksessaan 1.9.2011 § 245 määrärahojen korotusta nettomääräisesti 5,8 M€:lla, jotta kaikista velvoitteista voidaan selviytyä. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 21.9.2011 § 418 toiminnan ja talouden seurantaraportin johdosta, että peruspalvelulautakunnan tulee laatia kaupunginjohtajalle 30.10. mennessä yhteistyössä apulaiskaupunginjohtajan kanssa suunnitelma peruspalvelulautakunnan säästötavoitteiksi menokehityksen hillitsemiseksi. Asia tuodaan peruspalvelulautakunnan käsittelyyn 26.10.2011 pidettävään kokoukseen.

Liite 1Taloustiedot ajalta 1.1.-31.8.2011

Liite 2Toiminnan seuranta ajalta 1.1.-31.8.2011

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 23.9.2011:

EhdotusPeruspalvelulautakunta merkitsee tiedoksi toiminnan ja talouden seurannan 1.1.-31.8.2011.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.