Resurssijohtaja Max Lönnqvist ja hallintojohtaja Antti Perälä, 6.9.2011:

Vuoden 2012 talousarvioehdotuksen kokonaisuus

Kaupunginhallitus antoi hallintokunnille 20.6.2011 § 317 ohjeluvut vuoden 2012 talousarviosuunnittelua varten. Peruspalvelulautakunnan ohjeluku vuodelle 2012 on 533.036.000 euroa netto ja nyt laadittu esitys vastaa ohjelukua. Vuoden 2011 talousarvio ilman työllistämismäärärahaa on nettona 515.066.775 euroa, joten siihen nähden kasvua on 3,5 %. Tammi-heinäkuun 2011 tietojen perusteella laadittuun ennusteeseen nähden (netto 520,8 M€) kasvua on noin 2,3 %.

Talousarvioehdotuksen laatimisen yleisten periaatteiden mukaan esityksessä tulee huomioida tiedossa olevat pakottavat menot. Laskennassa on käytetty mm. seuraavia periaatteita:

• Palkkamenot + 2,5 %, henkilösivukulut + 0,2 %
• Palveluiden ja asiakaspalveluiden ostojen hinnankorotukset nykytason mukaisesti arviolta + 2-3 %.
• Muiden kustannusten muutos arviolta + 2 %
• Sisäiset vuokrat + 1,5 %

Keskushallinto syöttää toimielinten budjettipohjiin valmiiksi seuraavat erät:

• Taloushallintomenot (Tapake)
• Perus-it
• Puhepalvelumenot
• Tilavuokrat (sisältäen siivouksen ja kulunvalvonnan)
• KuEL-eläkemenoperusteiset ennakkomaksut ja varhaiseläkemenoperusteiset ennakot
• Logistiikkakustannukset (Kj:n esityksessä)

Edellä mainituista tulee yhteensä runsaan 50 miljoonan euron kuluerä. Sisäisten palveluiden osalta kustannusnousun pitäisi olla enintään 1,5 % mutta esim. perus-it ja taloushallintomenot nousevat tätä enemmän. Keskitetyt menot ovat luonteeltaan enemmän laskennallisia kulueriä kuin todellisia ostoja tai panostuksia mutta rasittavat ohjelukuvaiheessa talousarviota huomattavasti. Ponnistuksista huolimatta näiden palveluiden sisäinen tilaaminen ja tuottaminen eivät toteudu nykyisellään kovinkaan hyvin.

Talousarvion valmistelun lähtökohtana on ollut nykyistä kysyntää vastaava esitys, jossa huomioidaan tiedossa olevat pakottavat menot. Ohjeluku on jaettu sisäisesti siten, että v. 2011 tulosaluekohtaisia talousarvioita on korotettu 2,8 % ja lisäpanostukset, noin 0,7 % on kohdistettu strategiaan perustuen tai velvoitteisiin liittyen erikoissairaanhoitoon, kuntoutumispalveluihin ja vanhuspalveluihin.

Tämä tarkoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osalta, että maksuosuuteen on voitu osoittaa oman erikoissairaanhoidon kasvun verran lisää eli 2,9 %. Sosiaali- ja terveystoimen talousarviossa on varattu varsinaiseen erikoissairaanhoidon ostoon 151,542 miljoonaa euroa ja päivystystoiminnan ostoon 4,357 M€ (netto). Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on kuitenkin käyttänyt omassa laskennassaan jäsenkuntatuottojen muutoksena + 5 %, joka tarkoittaa noin 3,1 M€ enemmän kuin mihin on varauduttu. Lisäksi ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen perusterveydenhuollosta siirtyvä uusi toiminta kasvattaa toimintakuluja jäsenkuntatuottojen lisäksi. Tämä osuus on varattu perusterveydenhuollon budjettiin ja on edellä mainittu 4,357 M€ netto. Todettakoon myös, että talousarviossa ei ole voitu varautua 1.9.2011 voimaan tulleeseen sakkomaksuun.

Hallitusohjelmasta mahdollisesti tulevia uusia velvoitteita ei ole sisällytetty talousarvioehdotukseen.

Ydinprosessikohtaiset esittelyt ja toiminnan tarkastelu ovat erillisinä liitteinä. Tuloslaskelmat tulosalueittain ja toimielin yhteensä on esitetty myös erillisillä liitteillä. Hankintasuunnitelma ja käyttöomaisuuden hankintaesitys vastaavat aikaisempaa käytäntöä ja ovat esityksen liitteinä. Henkilöstösuunnitelma esitetään erillisessä pykälässä. Rakennusinvestointiehdotukset on käsitelty peruspalvelulautakunnassa 23.3.2011 § 94.

Lainsäädäntömuutokset

Sosiaali- ja terveystoimen toimialalla on viime vuosien aikana tehty lainsäädäntöuudistuksia, joilla on oleellista merkitystä vuoden 2012 toimintaan.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä säädettiin vuonna 2007. Erinäisten ongelmien vuoksi tiettyjen säännöksien voimaan tuloa siirrettiin myöhempään aikaan. Siirtymäsäännösten mukaan mm. 1.4.2013 julkisen terveydenhuollon tulee käyttää e-reseptiä, 1.9.2014 lukien julkisen terveydenhuollon tulee tallentaa potilastiedot KanTaan ja sosiaalihuollon palvelujen antajien on noudatettava sosiaalihuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevia säännöksiä viimeistään 1.9.2014.

Vuoden 2011 aikana voimaan tulivat terveydenhuoltolaki ja kotikuntalaki ja siihen liittyvät sosiaalihuoltolain muutokset. Näiden lakien soveltamisessa ja tulkinnoissa haetaan vielä vakiintunutta käytäntöä.

Tietohallintolaki on tullut voimaan 1.9.2011. Laki painottuu julkisen hallinnon, eli valtion ja kuntien, tietojärjestelmien yhteentoimivuuden lisäämiseen. Tämän toteutumiseksi laki edellyttää julkisen hallinnon viranomaisten käyttävän yhtenäistä kokonaisarkkitehtuuria ja yhteisiä palveluita sekä järjestelmien olevan yhteentoimivuuden kuvausten ja määritysten mukaisia.

Yksityisiä sosiaalipalveluja koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu. Laki tulee voimaan 1.10.2011 Tavoitteena on vahvistaa palvelujen tuottajan velvollisuutta oma-aloitteisesti huolehtia asiakkaalle tarjoamiensa palvelujen laadusta sekä vahvistaa ohjausta ja neuvontaa ensisijaisina valvonnan keinoina. Palvelujen valvontaan käytettävissä olevat voimavarat kohdennetaan tehokkaammin sinne, missä valvonnan tarve on asiakkaiden hyvinvoinnin kannalta suurin.

Valmistelussa on laki iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta, ns. ikälaki. Tavoitteena on edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja, tukea ikääntyneiden osallisuutta ja voimavaroja, edistää ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista puuttumalla ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskitekijöihin ja turvata ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin pääsy ja määrältään ja laadultaan riittävät palvelut. Lain lopullisesta sisällöstä ei vielä ole yksimielisyyttä. Ikälain yhteydessä on esitetty, että palveluasumisen maksuja uudistetaan ehdotusten pohjalta siten, että kunnan järjestämisvastuulla oleviin asumispalveluihin säädetään valtakunnallisesti yhdenmukaiset asiakasmaksujen määräytymisperusteet.

Sosiaalihuoltoa koskevien lakien kokonaisuudistus on vireillä. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisen lähtökohtana on ihminen hänen omine tarpeineen. Lakien suuren määrän ja niiden keskinäisten riippuvuussuhteiden vuoksi esitetään, että uudistus toteutetaan kolmena toisiaan täydentävänä kokonaisuutena: ensimmäisenä kokonaisuutena valmistellaan uusi sosiaalihuoltolaki, toisena kokonaisuutena tarkistetaan sosiaalihuoltoa ohjaavien erityislakien sisältö ja kolmantena kokonaisuutena tarkistetaan sosiaalihuollon rajapintojen sääntely.

Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma

Uusi maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä säädetty laki tuli voimaan 1.9.2011. Kotoutumislain tavoitteena on tukea maahanmuuttajien aktiivista osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa sekä edistää heidän kotoutumistaan. Erityisesti pyritään parantamaan heidän kotoutumisensa alkuvaiheen ohjausta; Suomeen muuttavalla on mahdollisuus kotoutumispalveluihin ja neuvontaan. Uuden lain myötä jokaiselle jaetaan tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämästä sekä kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista jo oleskeluluvan myöntämisen tai oleskeluoikeuden rekisteröinnin yhteydessä. Aikaisemmin lain lähtökohtana olivat pakolaisina tai paluumuuttajina Suomeen saapuvat, mutta nyt uudessa kotoutumislaissa otetaan huomioon monista eri syistä, kaikenikäiset ja -taustaiset muuttajat (työperäiset, avioliiton kautta tulevat, opiskelijat jne.)

Lakimuutos koskee myös valtion kunnalle maksaman laskennallisen korvauksen korvausaikaa. Valtio maksaa kunnalle laskennallista korvausta pääsääntöisesti kolmen vuoden ajalta. Ulkomaalaislaissa tarkoitetussa pakolaiskiintiössä Suomeen otetuista henkilöistä laskennallista korvausta maksettaisiin kuitenkin neljän vuoden ajalta.

Kotoutumislain kustannusvaikutus Turun kaupungille on sisäasianministeriön antamien ohjelukujen mukaan n. 144.000 euroa/vuosi.

Kustannukset saadaan takaisin täysimääräisesti maksatushakemuksella.

Sosiaali- ja terveystoimi on valmistautunut omalta osaltaan hyvin uuden kotoutumislain velvoittamiin alkuvaiheen palveluihin mm. seuraavilla hallinnoimillaan hankkeilla: Palo- hanke kielitaidon ja oppimisen alkukartoituksen osalta, Infotori matalan kynnyksen neuvontapalveluiden osalta ja rahoittajan valmistelussa vielä oleva työllisyyshanke Triangeli.

Triangeli- työllisyyshanke on valmisteltu työelämäkuntoutuksen yksikön ja tutkimus- ja kehitysyksikön kanssa. Hankehakemus on jätetty rahoittajalle 28.2.2011. Myönteistä päätöstä odotetaan syyskuun 2011 aikana. Hanke on suunniteltu päättyväksi 30.6.2014. Hankeen tavoitteena on saada asiakkaaksi 30 asiakasta/vuosi, joista tavoitteena on 90 henkilön työllistyminen vuosittain avoimille työmarkkinoille. Lisäksi 60 henkilöä arvioidaan ohjautuvan työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat vuositasolla n. 500.000 euroa ja kaupungin omarahoitusosuus n. 150.000 euroa, mikä sisältyy talousarvioon.

Kestävän kehityksen huomioon ottaminen talousarviossa 2012

Kaupungin kaikille yhteiset sekä toimialakohtaiset kestävän kehityksen toimenpiteet perustuvat Ilmasto- ja ympäristöohjelmaan (Kv 26.10.2009) ja sen toimeenpanosuunnitelmaan (Kh 2.11.2009). Talousarvio-ohjeiden mukaisesti kestävä kehitys otetaan huomioon seuraavien teemojen kautta: energia, liikkuminen, materiaalit ja toimintakulttuuri. Näiden näkökulmien eteenpäin viemistä hallintokunnan tulisi edistää.

Sosiaali- ja terveystoimessa on vuonna 2011 nimetty kullekin tulosalueelle ja virastotasoisille hallintopalveluille yhteensä kahdeksan ekotukihenkilöä, jotka osallistuvat syksyn 2011 aikana ekotukihenkilökoulutukseen. Ekotukihenkilöverkoston avulla sosiaali- ja terveystoimen yksiköissä aloitetaan päästövähennyssuunnitelman laadinnan edellyttämä lähtökartoitus kestävän kehityksen budjetoinnin teemojen mukaisesti. Kartoituksen pohjalta sosiaali- ja terveystoimeen laaditaan kasvihuonepäästövähennyssuunnitelma. Suunnitelmaan valitaan kunkin em. teeman osalta toimenpiteitä, jotka edistävät kestävää kehitystä. 

Olennainen osa kestävää kehitystä on taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta mukaan on otettu lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn näkökulma, joka sisältyy painokkaasti lasten ja nuorten prosessin OPTS -tavoitteisiin. Itsenäisesti selviytyvien prosessiin sisältyy OPTS -sopimuskohta, jossa sovitaan sekä väestön hyvinvoinnin edistämisestä että hyvinvointierojen kaventamisesta eri väestöryhmien välillä. Nämä näkökulmat ovat olennainen osa sosiaalisesti kestävän kehityksen edistämistä.

Strateginen palvelusopimus talousarvioehdotuksessa vuodelle 2012

Turussa sopimusohjausjärjestelmä muodostuu kolmiportaisesta sopimusketjusta, jossa ylin sopimustaso on strateginen palvelusopimus (SPS). Strateginen palvelusopimus on nimensä mukaisesti strateginen asiakirja, joka solmitaan lähtökohtaisesti valtuustokauden ajaksi. Sopimusta voidaan kuitenkin tarkentaa vuosittain, kuten sopimusohjausjärjestelmän käyttöönotosta lähtien on tehty.

Strategisen palvelusopimuksen linjaukset konkretisoidaan strategisessa palvelutuotantosopimuksessa (SPTS) ja operatiivisessa palvelutuotantosopimuksessa (OPTS). Strategisesta palvelutuotantosopimuksesta ei ole erillistä sopimusasiakirjaa, vaan sen sisällölliset linjaukset hyväksytään osana operatiivista palvelutuotantosopimusta. Alemmissa sopimuksissa strategiset tavoitteet ja kehittämisen painopisteet muuntuvat käytännön toimenpiteiksi ja organisaation toiminnaksi. Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen kautta syntyy myös konkreettinen yhteys talouden ja toiminnan välille. Operatiivinen palvelutuotantosopimus hyväksytään lautakunnan ja viraston välillä sen jälkeen kun lopullinen talousarvio on hyväksytty kaupunginvaltuustossa.

Palvelujohtaja Sirpa Kuronen, 6.9.2011:

Lasten ja nuorten kasvun turvaaminen

Strategisessa palvelusopimuksen päätavoitteet, lasten ja nuorten normaalin kasvun ja kehityksen tukeminen, ennaltaehkäisevän toiminnan kehittäminen ja palvelurakenteen keventäminen ovat pysyneet ennallaan. Tavoitteet täsmentyvät strategisessa palvelutuotantosopimuksessa peruspalvelujen järjestämiseksi, ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistamiseksi, lapsen tukemiseksi varhaiskasvatuksen ja koulun toimintaympäristössä, konsultoivan työotteen lisäämiseksi sekä lastensuojelun painopisteen muutoksiin sijaishuollosta avohuoltoon ja laitoshoidosta perhehoitoon. Uusi hallitusohjelma ei ole tuonut tarvetta muutoksiin sopimustavoitteissa. Lasten ja nuorten palveluja kehitetään jo nyt ohjelmassa esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti.

Operatiivisessa palvelutuotantosopimuksessa määritellään edellä olevien tavoitteiden käytännön toteuttaminen, palvelujen tuotantomäärät ja kehittämiskohteet. Lähtökohtana on, että lasten ja nuorten palveluissa on palvelujen ja kustannusten painopistettä pystyttävä siirtämään ennaltaehkäisevämpään suuntaa. Tuen tarpeeseen ja ongelmiin on tarjottava apua nykyistä aikaisemmin ja mahdollisuuksien mukaan lasten, nuorten ja perheiden omissa toimintaympäristöissä. Liian suuri osuus lasten ja nuorten palveluihin käytettävästä määrärahasta kohdistuu raskaimpiin ja kalleimpiin palveluihin. Tilannetta kuvaa hyvin lastensuojelun kulurakenne, jossa avohuollon palveluihin käytetään 13,2 % määrärahoista ja sijaishuollon palveluihin, erityisesti laitoshoitoon 87,8 % määrärahoista. Avohuollon palveluja saa n. 80 % lastensuojelun asiakkaista. Rakennemuutostavoitteet näkyvät vuoden 2012 toiminnan ja määrärahojen painotuksissa, mutta muutoin palvelut tuotetaan vuoden 2011 tasossa. Sopimustavoitteiden toteutumisen edellyttämät henkilöstö- ja toiminnalliset muutokset sisältyvät talousarvioehdotukseen.

Lasten ja nuorten palvelujen perustana ovat toimivat neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä suun terveydenhuollon palvelut, jotka on yksityiskohtaisesti määritelty asetuksessa 380/2009 ja terveydenhuoltolaissa. Avohuollon lastensuojelu vastaa lastensuojelutarpeen arvioinneista. Näiden palvelujen tuottaminen palvelu- ja hoitotakuiden määräajoissa edellyttää riittävää henkilöstöä. Tarvittavat henkilöstölisäykset sisältyvät sosiaali- ja terveystoimen talousarvioon.

Lastensuojelun rakennemuutos etenee oikeansuuntaisesti, mutta tavoitteeseen nähden liian hitaasti. Sijaishuollon ostopalvelukustannusten kasvu jatkui edelleen vuonna 2010, vaikka perhehoidon osuus huostaan otettujen sijoituksista hieman kasvoikin. Lastensuojelun rakennemuutoksen tavoitteet ovat täysin yhdensuuntaiset uuden lastensuojelulain vaatimusten kanssa. Muutoksen vauhdittamiseksi on välttämätöntä edetä kahdella rintamalla: lisäämällä perhehoitoa sijaishuollossa ja vahvistamalla avohuollon toimintamahdollisuuksia. Avohuollon vahvistaminen edellyttää oman henkilöstön lisäystä. Henkilöstön lisäyksestä aiheutuvat palkkamenot ovat katettavissa muutaman vuoden kuluessa, mikäli rakennemuutoshyöty realisoidaan. Lapsiperheiden kotipalvelun järjestäminen olisi olennainen osa myös tätä toiminnan muutosta.

Perheiden kotiin annettavia palveluja on pystyttävä nykyisestään lisäämään. Tähän velvoittavat niin kaupungin omat tavoitteet kuin lastensuojelua ja terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntökin. Kotiin apua saavien perheiden lukumäärä on viimeisen kahden vuoden aikana ollut laskussa, vastoin asetettuja tavoitteita. Vähennystä on tapahtunut avustuksella hankittavassa lastenhoitotoiminnassa. Tilannetta korjaisi lapsiperheiden kotipalvelu, joka mm. Helsingissä on järjestetty palvelusetelillä. Kysymyksessä olisi merkittävä ennaltaehkäisevän työn panostus, mutta toiminnan laajennuksena sitä ei ole ollut mahdollista sisällyttää talousarvioehdotukseen. Varhaisen vaiheen korjaava työ edellyttäisi lisäpanostusta perheiden kanssa tehtävään työhön. Ennaltaehkäisevän työn tilannetta parantaisi myös neuvolan perhetuen laajentaminen koko kaupungin alueelle kahden työntekijän lisäyksellä.

Talousarvioehdotukseen ei ole ollut mahdollista sisällyttää seuraavia, lasten ja nuorten palvelujen rakenteiden muuttamisen kannalta merkittäviä kustannuseriä:

• lapsiperheiden kotipalvelun järjestäminen: käynnistämiskustannus vuodelle 2012 olisi n. 300.000 €, mikäli toiminta voitaisiin käynnistää syksyllä 2012
• neuvolan perhetuen kahden työntekijän lisäys 83.000 €
• viiden lastensuojelun työntekijän lisäys 173.000 €.

Nuorten aikuisuuden vahvistamisen ydinprosessi

Strategisessa palvelusopimuksessa tavoitteina ovat nuorten aikuisten sosiaalinen vahvistuminen sekä heidän elämänhallintansa ja aikuistumisen tukeminen. Tavoitteet täsmentyvät strategisessa palvelutuotantosopimuksessa syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja palveluprosessin kehittämiseksi. Myös nuorten aikuisten kehittämistavoitteet ovat yhdensuuntaisia uuden hallitusohjelman tavoitteiden kanssa.

Operatiivisessa palvelusopimuksessa ylemmän tason sopimukset täsmentyvät palvelukokonaisuuksiksi ja kehittämistavoitteiksi. Nuorten aikuisten peruspalvelut sekä päihdehuollon ja mielenterveyspalvelut on järjestettävä helposti saavutettaviksi ja nopean ongelmiin puuttumiseen mahdollistaviksi.

Peruspalveluihin panostamalla vähennetään korjaavien palveluiden tarvetta. Nuorten ehkäisevään terveydenhuoltoon tarvittava lisäresurssi (asetus 380/2009) mm. opiskelijaterveydenhuoltoon sisältyy talousarvioon. Nuorten päihdehuollon palveluja kehitetään päihde- ja mielenterveystyön kokonaissuunnitelman pohjalta, tarkoitukseen varataan 50.000 € päihdehuollon ostopalvelumäärärahoista.

Nuorten aikuisten sosiaalisen vahvistamisen perustehtäviä ovat opintojen loppuun saattamisen ja työllistymisen tukeminen. Niiden turvaamiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja muiden hallintokuntien kanssa. Sosiaali- ja terveystoimi on sitoutunut omilla palveluillaan turkulaisen nuoren ohjausmalliin, jolla toteutetaan nuorten koulutustakuuta.

Nuorten asunnottomuuden laajuus selvitetään ja selvityksen perusteella ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Nuorten aikuisten palveluissa halutut muutokset ovat toteutettavissa talousarvioon esitetyllä määrärahalla ja tulosalueiden yhteistyönä tehtävillä toimintatapamuutoksilla.

Palvelujohtaja Maisa Kuusela, 6.9.2011:

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen

Strategisen palvelusopimuksen painopisteinä ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä palveluiden tarkoituksenmukainen kehittäminen. Strategisen palvelutuotantosopimuksen tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen (erityisenä kohderyhmänä maahanmuuttajat) sekä kansantautien ehkäiseminen. Palveluiden tarkoituksenmukainen kehittäminen tehdään panostamalla peruspalveluihin, keventämällä palvelurakennetta ja panostamalla ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Strategisten sopimusten sisällöt ovat pysyneet ennallaan ja vastaavat hyvin uuden hallitusohjelman tavoitteita, kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen ja sähköisen asioinnin kehittäminen.

Talousarvioehdotukseen on sisällytetty useita operatiivisen palvelutuotantosopimuksen kehittämiskohteita. Hyvinvointi- ja terveyseroja kavennetaan vähentämällä köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä esimerkiksi. harkinnanvaraista toimeentulotukea lisäämällä. Maahanmuuttajien kotouttaminen hoidetaan pääosin hankkeilla. Perusterveydenhuoltoa pystytään kehittämään olemassa olevin resurssein.

Vammaispalveluiden palvelurakennetta kevennetään edelleen, kehitysvammaisten asumispalveluita lisäämällä ja laitosasumista vähentämällä. Uuden kehitysvammaisten palveluasumisyksikön henkilökunta ja seudullinen perhehoitokokeilu sisältyvät talousarvioon.

Päihde- ja mielenterveysongelmaisten palveluita kehitetään edelleen. Päihdepalveluiden keskittäminen vaatii rakennusinvestointeja, jotka eivät toteudu vielä vuoden 2012 aikana. Hoitoketjuja kehitetään, erityisesti asumispalveluissa pyritään mahdollisimman kevyisiin palveluihin. Tämä edellyttää TALK-hankkeen jalkauttamista normaalitoimintaan, siihen liittyvien 5 ohjaajan vakanssin vakinaistaminen sisältyvät budjettiin. A-klinikan sopimukseen sisällytetään katkaisuaseman yhteydessä olevan selviämisaseman käyttö, mikä tehostaa hoitoketjua ja lisää hoidon onnistumista.

Talousarvioon sisältyy uusi valvontaeläinlääkärin vakanssi, josta aiheutuvat kustannukset valtio korvaa täysimääräisesti.

Talousarvioon ei sisälly terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen mm. alueiden palveluiden räätälöinti tarpeen mukaisesti (päihde- ja sosiaalityöntekijät terveysasemille 200.000 €), erillinen keskitetty hanke sähköisen asioinnin lisäämiseksi (100.000 €), vammaispalveluiden asiakasmäärän kasvun aiheuttama lisäresurssitarve (esimerkiksi kymmenen kotona asumispalvelupaikkaa jonottavan kehitysvammaisen henkilön asumispalveluiden kustannukset 310.000 €) eikä ympäristöterveydenhuollon kaksi terveystarkastajan vakanssia, joilla saataisiin lisättyä tuotantoa (50.000–80.000 €).

Budjettiin ei sisälly työmarkkinatuen tai toimeentulotuen mahdollinen tasokorotus.

Prosessin selkeästi suurin menoerä kohdistuu edelleen erikoissairaanhoitoon ja erityisesti sairaanhoitopiiriin, jonka kustannuksia pyritään hillitsemään mm. lähetemääriä vähentämällä.

Palvelujohtaja Seija Arve, 6.9.2011:

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

Strategisen palvelusopimuksen painopisteinä ikäihmisten osalta ovat palvelurakenteen muutos avopalvelupainotteisemmaksi sekä ikäihmisten aktiivisen elämän turvaaminen toimintakykyä ylläpitävillä palveluilla.  Strategisen palvelutuotantosopimuksen tavoitteina ovat kotihoidon peittävyyden lisääminen, omaishoidon tuen saajien kattavuuden lisääminen, ympärivuorokautisen hoidon palvelurakenteen muuttaminen, hoidon vaikuttavuuden ja hoitoketjun toimivuuden parantaminen, laaja-alainen palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus sekä 65 vuotta täyttäneiden toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen. Tavoitteet vastaavat sekä ikäihmisten laatusuositusta, Turun kaupungin ikääntymispoliittista ohjelmaa ja siltä osin kuin hallitusohjelmassa on ikääntyneiden palveluihin otettu kantaa, myös nämä tavoitteet ovat yhteneväiset. Ikälain etenemisen aikataulusta ei tällä hetkellä ole tietoa, mutta sillä ei ole kuitenkaan suoraa vaikutusta vielä vuoden 2012 toimintaan.

Pysyvien vaikutusten saamiseksi ikäihmisten toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitämiseksi ovat ehkäisevän vanhustyön eri toimintamuodot. Näillä toimenpiteillä voidaan vaikuttaa palvelujen oikea-aikaiseen riittävyyteen tulevaisuudessakin. Ehkäisevän vanhustyön alueella painopiste on palveluohjauksessa, ennakoivien kotikäyntien toteuttamisessa ja palvelutarpeen arvioinnissa, poikkihallinnollisessa yhteistyössä sekä yhteistyössä kolmannen sektorin, järjestöjen ja yksityisten palvelutuottajien kanssa. Vapaaehtoistoimintaa hoidetaan keskitetysti seurakunnan sekä järjestöjen avulla. Uutena painopisteenä on ikäihmisten alkoholin liikakäytön tunnistaminen ja varhainen puuttuminen asiaan. Ikääntymispoliittisen strategian tavoitteita on tarkastelu ja arvioitu yhdessä eri toimijoiden kanssa elokuussa 2011. Nämä ehkäisevän vanhustyön toimet tukevat laitoshoitoon joutumisen myöhentymistä ja sisältyvät v 2012 talousarvioon.

Vanhuspalveluiden tärkeitä kehittämiskohteita ovat kotihoito ja ympärivuorokautinen hoito. Näihin kohdistuu myös strategian mukaisia resurssitarpeita. Säännöllisen kotihoidon kattavuustaso 75 vuotta täyttäneiden osalta saavutetaan, mutta haasteita on palveluluokkien välisen rakenteen muutoksen onnistumiselle ja sitä kautta kotihoidon vaikuttavuudelle. Kotihoitoon kohdistuu myös useita eri kehittämistoimenpiteitä, jotka tukevat sisäisen rakenteen korjaantumista ja osaamisen parantamista hoidon laadun turvaamiseksi. Muita kehittämisalueita ovat palvelusetelihankkeen valmistumisen myötä talousarvioon varattu noin 10 asiakkaan pilottikokonaisuus ja sen rahoitus. Kotihoidon perhehoitokokeilu ja vertailun valmistelu oman ja yksityisen kotihoidon toiminnan välillä aloitetaan kehittämishankkeena v 2012. Kotihoitoon ehdotetut vakanssilisäykset sisältyvät talousarvioehdotukseen 2012.

Omaishoidon tuen lisääminen on sekä ikääntymispoliittisen strategian tavoite että laatusuosituksessa että hallitusohjelmassa mainittu valtakunnallinen tavoite.

Ympärivuorokautisen hoidon sisäisen palvelurakenteen tavoitteet edellyttävät etenkin tehostetun palveluasumisen lisäämistä ja laitoshoidon osalta vielä jonkin verran vähentämistä. Tehostetun palveluasumisen osalta vuoden 2012 talousarvioehdotukseen sisältyy 20 paikan resurssilisäys. Tehostetun palveluasumisen lisääminen tukee myös oman sairaalahoidon toimivuutta.

Omana toimintana tehtävä akuutin sairaanhoidon/sairaalahoidon kehittäminen on alkanut syksyllä 2011. Sairaanhoidon osalta panostetaan ikäihmisten päivystyksen optimaaliseen käyttöön välimuotoisten sairaanhoidollisten palvelujen sekä kotisairaanhoidon lääkärilisäyksen avulla. Tavoitteena on myös sairaalahoidon hoitoketjun toimivuuden turvaaminen.

SAS – toiminnan yli tulosalueiden kohdentuvalla työllä turvataan oikea-aikainen hoidon tarpeen arviointi. Toisaalta tulee varmistaa ydinprosessin tilaajalle mahdollisuus varhaisessa vaiheessa puuttua uhkaaviin jonotilanteisiin, joten joustava tiedonkulku tulee turvata.

Talousarvioehdotukseen ei ole ollut mahdollista sisällyttää seuraavia, ikäihmisten elämänlaadun turvaamisen palvelujen rakenteiden muuttamisen kannalta merkittäviä kustannuseriä:

• omaishoidon tuen saajien määrän lisääminen ikääntymispoliittisen ohjelman mukaisesti (merkitsee toteutuessaan 0.9 milj.€ lisärahoitusta).
• tehostetun palveluasumisen strategian mukainen lisääminen 30 paikalla (merkitsee toteutuessaan 1 milj.€ lisärahoitusta).

Palvelutuotanto

Sosiaali- ja terveystoimi, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, 6.9.2011:

Seuraavassa tarkastellaan sosiaali- ja terveystoimen talousarvioehdotusta SPS- ja OPTS -sopimusten sisällön (laatu ja volyymi), keskeisten toiminnallisten riskien, resurssien riittävyyden ja tuotannon tehostamistoimenpiteiden näkökulmasta.

Sosiaalityön budjetti sisältää nykytasoisen toiminnan ja palkankorotukset on huomioitu ohjeen mukaan. Budjettiehdotus sisältää Lakkatien lastenkodin vakanssilisäykset. Tulosalueelle asetetut tavoitteet ovat tämän hetken tiedon valossa saavutettavissa 2012.

Mahdollinen taloudellinen taantuma muuttaa tilannetta ainakin työttömyyteen liittyen kustannusten ja lastensuojelun palvelukysynnän (huostaanotot) osalta. Lastensuojelun lisäksi mielenterveyspalveluissa on huomattavissa jo kuluvana vuonna tasainen asiakasmäärien kasvu, etenkin 65 vuotta täyttäneiden osalta.

Tulosalueen keskeiset toiminnalliset riskit liittyvät lastensuojelun palvelujen kysyntään (sijaisperheiden saatavuus ja palvelutarpeen selvittäminen avohuollon lastensuojelussa kolmen kuukauden kuluessa) ja toimeentulotukihakemusten käsittelyaikoihin. Tulosalueen budjetissa ostopalvelut on budjetoitu vuoden 2011 ennakoidun kulutuksen ja indeksikorotusten tasoisesti. Lastensuojelun ostopalveluissa ei ole korotusvaraa volyymin osalta.

Tulosalueen tuotannon tehostamistoimenpiteet liittyvät ennen muuta palvelujärjestelmän uudistamiseen lastensuojelussa ja päihdehuollossa. Lisäksi tuloalueella on tarkoitus siirtää joustavasti resursseja budjettivuoden aikana kysynnän kasvulukujen perusteella.

Perusterveydenhuollon ehkäisevässä toiminnassa ja terveysasematoiminnassa nyt asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa edellyttäen, että budjetoidut uudet työntekijät saadaan palkattua.

OPTS-sopimusten ulkopuolella on muun muassa tartuntatautien valvonta ja hygieniatoiminta, joihin liittyy ennakoimattomia kustannuksia, joita voi seurata erilaisten epidemioiden, kuten MRSA tai tuhkarokko, torjunnasta.

Suun terveydenhuollossa sairaanhoidollisten palvelujen kysyntä jatkuu runsaana ja hakeutuminen julkisen hammashoidon piiriin on lisääntynyt. Hoitotakuussa pysyminen edellyttää panostuksen lisäämistä kliiniseen hammashoitoon. Samoin päivystyksellistä hammashoitoa näytetään tarvittavan nykyistä enemmän. Omaan toimintaan ja työnjakomalliin panostaminen vuonna 2012 olisi kustannustehokkain toimintatapa. Lisäksi suun terveydenhuollossa otetaan käyttöön sähköistä asiointia.

Tulosalueen riskeistä on syytä todeta se, että perusterveydenhuollon on vastattava 1.5.2011 voimaantulleen terveydenhuoltolain mukaan potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta. Tämä pitää sisällään muun muassa hoitosuunnitelmat ja hoitotarvikkeet. TYKS:n erikoissairaanhoidosta siirtynee vuoden 2012 aikana merkittäviä potilasryhmiä kuten uniapneapotilaat ja heidän C-pap-hoitonsa perusterveydenhuollon hoitovastuulle. Näiden erikoissairaanhoidosta siirtyvien potilaan hoidon resursointi ei sisälly tulosalueen budjettiin.

Terveyshyötymallia ajetaan sisään terveysasematoimintaan erityisesti vuoden 2012 aikana. Tämä malli vaatii sekä henkilökunnan kouluttamista, mutta myös kuntalaisten informoimista muuttuneista toimintatavoista. Terveyshyötymalliin pohjautuva toimintatapa saadaan käyttöön kaikilla terveyskeskuksen hoitovastuulla olevilla kroonisia sairauksia sairastaville potilaille vuoden 2012 aikana.

Perusterveydenhuollossa optimoidaan sekä laboratoriotutkimusten että kuvantamistutkimusten käyttöä. Tämä toiminta on aloitettu jo syksyllä 2011 ja sitä jatketaan koko vuoden 2012. Toiminnalla tavoitellaan kustannusvaikuttavuuden lisääntymistä. Lääkäreitä ohjataan lisäksi säteilysuojauskoulutukseen, jotta kuvantamistutkimuksien kohdalla esiintyvää tarpeetonta tai liian tiheää kontrollikuvausten käyttöä saadaan vähennettyä.

Erikoissairaanhoidossa sopimusten sekä sisällölliset että volyymitavoitteet on tehty yhdessä tulosalueen johdon kanssa. Asetetut tavoitteet ovat hyvään suoritukseen motivoivia ja ovat realistisesti saavutettavissa. Sopimusten toteutumisen keskeiset riskit tavoitteiden toteutumisessa liittyvät akuuttisairaanhoidon ja sairaalaprosessin potilashallinnan ongelmiin. Keskeisin haaste on vanhuspalveluiden edellytykset tuottaa jatkohoitoa joko intensiivisenä, sairaanhoidon tasoltaan riittävänä kotihoitona tai eriasteisena palveluasumisena. Merkittävää on myös yhteistyön sujuminen sairaanhoitopiirin kanssa ja siirtoviiveongelmaan liittyvät ratkaisut. Osaavan henkilöstön rekrytoinnissa suurimmat haasteet ovat psykiatrian erikoislääkäreiden ja sisätautien vuodeosastojen hoitohenkilökunnan saatavuudessa.

Erikoissairaanhoidon resurssien riittävyyden keskeiset riskit liittyvät hoitotakuun kiristymiseen ja ikäihmisten hoitoketjun ongelmien aiheuttama jatkohoitoa odottavien potilaiden kertyminen sairaalaosastoille, jolloin resurssit eivät riitä tarpeenmukaiseen akuuttipotilaiden hoitoon. Tulosalueen keskeisimmät tehostamistavoitteet liittyvät sosiaali- ja terveystoimessa käynnistyneen somaattisen sairaalahoidon kehittämishankkeeseen. Tämän lisäksi psykiatrialla on menossa avohoidon kehittämisprojekti, jonka tavoitteena on tehostaa palveluiden laatua, saatavuutta ja oikeaa kohdentumista.

Kuntoutumispalveluissa laatutavoitteet (ka. 8) ja tuotannon volyymilisäykset (+2.2 %) ovat mahdollista toteuttaa käytössä olevin resurssein. Keskeiset toiminnalliset riskit liittyvät keskeisiin tuotannontekijöihin eli henkilöstöön, tiloihin, tietojärjestelmiin ja tukipalvelujen saatavuuteen.

Tulosalueen riskit budjetoinnissa liittyvät työttömyyden hoitoon (ja ennen muuta työmarkkinatuen kuntaosuuteen) ja vammaispalveluihin (kuljetuspalvelut, asumispalvelut jne.). Tulosalueella on käytössä laatujärjestelmän (CAF) mukainen kehittämisohjelma, jota ylläpidetään vuosittain itsearviointiprosessin yhteydessä.

Vanhuspalvelujen tavoitteet perustuvat Ikäpoliittisen strategian sisältämiin palvelurakenteen mitoitustavoitteisiin. Talousarvion puitteessa eri palvelumuotojen kokonaisvolyymia koskevat tavoitteet ovat pääosin mahdollista toteuttaa. Omaishoidon tuen tavoitetaso (4,5.%) on vaikeasti saavutettavissa. Kysymys ei ole talousarvion riittävyydestä, vaan siitä että tavoitetaso on korkea turkulaiseen vanhusväestöön nähden (valtakunnallisissa laatusuosituksissa näin korkea tavoitetaso on asetettu koko vuoden asiakkaille, ei poikkileikkaustilanteen asiakasmäärälle kuten tässä). Talousarviossa on varauduttu 20 omaishoitajan lisäykseen, tämän lisäys on mahdollista saavuttaa.

Palvelumuotojen sisäiset tavoitteet sen sijaan muodostavat haasteen; kotihoidon palveluluokkien välinen rakenne edellyttää merkittävää muutosta asiakaskunnan rakenteessa. Tämä edellyttää asiakkuuskriteereiden muutosta, talousarvion sisältämiä resurssilisäyksiä sekä toiminnan tehostumista (toiminnanohjaus ja mobiilihanke).

Ympärivuorokautisen hoidon sisäinen jako tehostettuun palveluasumiseen, sosiaalihuoltolain mukaiseen laitoshoitoon ja pitkäaikaissairaanhoitoon on riippuvainen sekä aluehallintoviraston toimilupakäytännöistä että yksityisten palveluntuottajien toiminnasta. Tulosalueen vaikutusmahdollisuudet näihin ovat rajalliset.

Vanhusten asumispalveluiden ostopalveluiden määrärahat on budjetoitu tilauksen mukaisesti siten, että ympärivuorokautisen hoidon kokonaisuus kattaa 10,5 % 75 vuotta täyttäneestä väestöstä. Kilpailutuksen vaikutus kustannustasoon on myös riski. Hallitusohjelman on tehty kirjaukset koskien hoitotuen määräytymistä ja asumistuen laitosrajoitteen purkamista sekä tavoite kehittää asiakasmaksujärjestelmää siten, että se ei muodostu palvelun käytön esteeksi. Kaikki nämä saattavat vaikuttaa kielteisesti tulokertymään. Edelleen hallitusohjelmassa todetaan, että on huolehdittava laitoshoidon riittävästä saatavuudesta ja omaishoidontuen myöntämisessä tulisi pyrkiä valtakunnallisesti yhdenmukaisiin myöntämiskriteereihin.

Toiminnan tehostaminen liittyy tulosalueella kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon (mobiili-hanke), vanhuspalveluiden työkyvynhallinta-hankkeeseen yhteistyössä työterveyshuollon ja kaupungin henkilöstöjohdon kanssa ja työvoiman käytön seurannan tehostamiseen tulosalueella.

Ympäristöterveydenhuollon osalta tavoitteet ovat realistisia ja saavutettavissa. Toiminnallisia ja taloudellisia riskejä aiheuttavat henkilöstövaje, työntekijöiden hajasijoituksesta (sisäilma) johtuvat toiminnalliset ongelmat, useiden vuonna 2011 odotettavissa olevien eläköitymisten vaikutus työn jatkuvuuteen ja tarkastajaohjelman laskutusohjelman yhteensopivuus SAPin kanssa vaikeuttaa laskutusta. 

Työterveyshuollossa tavoitteet ovat realistisia ja saavutettavissa olevia. Työterveyshuollon organisaatiomalli tulee ratkaista syksyn 2011 kuluessa, jotta orientoituminen uuteen toimintamalliin voisi tapahtua tehokkaasti jo syksyn 2011 kuluessa.

Yhteenvetona omasta tuotannosta voi todeta, että tulosalueiden alustavat OPTS-tavoitteet ovat haastavia, kunnianhimoisia, mutta realistisia. Vuonna 2012 tavoitteiden saavuttaminen edellyttää henkilöstöjohtamisessa onnistumista ja tarkoituksenmukaisia toimitiloja. Näissä molemmissa on vielä parannettavaa. Vuoden 2012 (ja sitä seuraavien vuosien) strategiset painopisteet edellyttävät myös palvelutuotannon rakennemuutoksia. Näitä muutoksia valmistellaan parhaillaan lastensuojelun palvelujärjestelmän ja akuuttisairaanhoidon osalta. Rakennemuutoksia vauhdittavat ehdotukset tuodaan peruspalvelulautakunnan käsiteltäväksi syksyn 2011 ja alkuvuoden 2012 aikana.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa, 6.9.2011:

Sosiaali- ja terveystoimen talousarvioehdotus ja ehdotus strategiseksi palvelusopimukseksi ovat laadittu voimassaolevien ohjelmien ja RVS:n tavoitteiden mukaisesti. Toiminnan laajuus voidaan säilyttää, mutta tämä edellyttää palvelurakennemuutosten toteutumista tehokkaammin kuin tähän asti on tapahtunut. Toisaalta rakennemuutoksille tulee antaa mahdollisuus toteutua, vaikka se alkuvaiheessa saattaa edellyttää lisäpanostuksia.

Oman ja ostetun palvelun vaikuttavuuden ja tehokkuuden jatkuva parantaminen antaa mahdollisuuden kasvavaan palvelutarpeeseen vastaamiseen. Lisäksi tarvitaan strategioiden mukaista priorisointia.

Talousarvio on laadittu kaupunginhallituksen 20.6.2011 antamaan ohjelukuun siitä huolimatta, että esimerkiksi hallitusohjelman palveluja koskevaa sisältöä ei ole ohjeluvussa otettu huomioon.

Vuoden 2012 talousarviossa ei ole varauduttu seuraaviin mahdollisesti toteutuviin menoihin. Perusteluna on joko päätöksenteon keskeneräisyys tai toteutumisen epävarmuus.

Toimeentulotuen perusosan korotus 6.%:lla tarkoittaisi noin 1,7 M€ nettokustannusta ja työmarkkinatuen korotus 100 €:lla/kk lisäisi kunnan menoja noin 1,5 M€.

Lastensuojelun osalta riskinä on todettava, että 10 % kasvu volyymin osalta nykyisellä sijoitustavalla tuottaa lähes 1,5 M€:n lisämenon v. 2011 ennusteeseen nähden.

Hammashuollon hoitotakuu vaatii lisärahoitusta jos asiakasmäärä jatkaa kasvuaan eikä omaa toimintaa pystytä lisätehostamaan.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osalta peruspalvelulautakunnan ja sairaanhoitopiirin talousarvion erotus lienee 3,1 – 6 M€ riippuen korotustarpeesta (5 – 7 %). Peruspalvelulautakunnan varaus on laskettu 2,9 %:n kasvun mukaan.

Edelleen ensihoidon kustannuksia mahdollisen uuden kenttäjohtojärjestelmän myötä on hyvin vaikea arvioida eikä niitä näin ollen voida sisällyttää talousarvioon.

Myöskään sairaanhoitopiirin sakkomaksuihin ei ole varauduttu koska hoitoketjun toimivuutta tullaan tarkasti seuraamaan.

Vammaispalveluiden palvelutarpeeseen nähden määrärahaa tarvittaisiin lisää noin 0,7 M€, mikäli asumispalvelujonoa halutaan lyhentää ja varautua mahdollisesti kuljetuspalveluiden volyymikasvuun.

Lisäksi voidaan kuitenkin todeta, että talousarviossa pysyminen edellyttää toimintojen edelleen tehostamista, rakennemuutosten toteutumista tehokkaammin sekä toimintojen innovatiivista uudelleenarviointia. Mikäli muutoksista ei ole olemassa lautakunnan päätöstä, esitetään ne erikseen lautakunnalle päätettäväksi.

Peruspalvelulautakunnan talousarvioehdotus vuodelle 2012 on seuraava:

Menot	612.770.452 €
Tulot	79.734.452 €
Netto	533.036.000 €

Käyttöomaisuuden hankintaan esitetään yht. 1.512.000 euron määrärahaa.

Taloussuunnitelmakauden 2012 – 2015 kolmelle viimeiselle vuodelle peruspalvelulautakunnan talousarvioon tulee toimintaympäristön muutosten (mm. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri), lainsäädäntömuutosten ja palvelukysynnän muutosten johdosta kohdistumaan huomattavia menopaineita. Taloussuunnittelun pohjaksi peruspalvelulautakunnan taloussuunnitelmakauden kasvuksi esitetään vähintään 3,5 % p.a.

Liite 1Talousarvion tuloslaskelma

Liite 2Talousarvion ydinprosessikohtainen jako

Liite 3Ehdotus strategiseksi palvelusopimukseksi

Liite 4Käyttöomaisuus- ja leasinghankinnat

Oheismateriaali 1Talousarvion esittelymateriaali lautakunnan seminaarissa 1.9.2011

Oheismateriaali 2Palvelujohdon talousarviokalvot

Oheismateriaali 3OPTS sopimusluonnokset

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää hyväksyä talousarvioehdotuksen ja strategisen palvelusopimuksen vuodelle 2012 liitteissä ilmenevässä muodossa ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle.

PäätösPeruspalvelulautakunta hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti Pietarin ehdottamalla ja Keron kannattamalla seuraavalla lisäyksellä:

1. Lisätään tehostettua palveluasumista ikäpoliittisen ohjelman mukaisesti joko omana tuotantona tai ostopalveluina sekä vahvistetaan lastensuojelun sekä ennaltaehkäisevää työtä että avohuoltoa lisäämällä lapsiperheiden kotiin annettavia palveluja. (yhteiskustannusvaikutus 1,0 milj. euroa).

2. Vahvistetaan oman tehostetun palveluasumisen tuotantoa pitkäjänteisesti vuosina 2012-2014 joko kaupungin omissa tai vuokratiloissa.

3. Varmistetaan sijaisperheiden kulukorvausten kilpailukyky suhteessa ympäristökuntien palkkioihin ja kulukorvauksiin.

4. Vahvistetaan toiminnan seurantaa vertailukelpoisten laatu- ja suoritemäärien raportoinnin osalta.

Lisäksi peruspalvelulautakunta oikeutti virkamiehet tekemään em. lisäyksen aiheuttamat tekniset korjaukset talousarvioon.