Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 8.9.2011

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on pyytänyt Lounais-Suomen aluehallintovirastoa Turun kaupungin vanhustenhuoltoa valvovana viranomaisena selvittämään kantelupäätöksessä yksilöityjä asioita. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt selvitystä Turun kaupunginhallitukselta 1.10.2011 mennessä.

Liite 1Aluehallintoviraston selvityspyyntö

Taustaa Luolavuoren vanhainkodin lakkauttamispäätökselle

Turun sosiaali- ja terveysvirasto yhdistettiin vuoden 2009 alusta. Samalla peruspalvelulautakunnan alainen toiminta siirtyi ns. sopimusohjausmalliin, jossa sisäisen tilaaja- tuottajamallin mukaisesti ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen muodostaa yhden ydinprosesseista. Tilaajan tehtävänä on strategioihin perustuen turvata tässä tapauksessa ikäihmisten tarvitsemat palvelut eri tahojen tuottamana. Palvelutuotannossa vanhuspalvelujen tulosalueella toteutettiin lisäksi merkittävä organisaatiouudistus virastoja yhdistettäessä. Ympärivuorokautinen hoito muodostettiin viidestä vanhuskeskuksesta. Lähtökohtana organisoitumiselle oli perusajatus siitä, ettei asukkaan tarvitse muuttaa yksiköstä toiseen palvelutarpeen muuttuessa. Tämä edellyttää sekä joustavaa henkilöstörakennetta että asianmukaisia hoito-olosuhteita.

Vuonna 2008 tilaliikelaitokselta oli saatu arvio Luolavuoren vanhainkodin peruskorjaushankkeesta, joka mahdollistaisi nykyvaatimukset täyttävän hoitoympäristön. Rakenteelliset puutteet, ahtaat huoneet sekä rakennuksen kunto edellyttivät merkittävää peruskorjausta. Kustannusarvioksi oli runsaat 14 milj. euroa, minkä arvioitiin ylittävän 80 % uudisrakennuksen kustannuksista. Peruskorjauksen yhteydessä asukaspaikkamäärä olisi vähentynyt kolmanneksella eikä tilojen toimivuutta ja esteettömyyttä olisi silti kyetty turvaamaan. Yleisten korjauskustannussuositusten ja talon rakenne huomioiden peruskorjausajatuksesta luovuttiin. Vanhuksia, heidän omaisiaan ja henkilökuntaa informoitiin vuoden 2009 aikana perusparannushankkeesta luopumisesta ja siten Luolavuoren vanhainkodin toiminnan loppumisesta vuoden 2012 loppuun mennessä. Henkilökunta toivoi tässä vaiheessa toiminnan jatkumista toisissa tiloissa.

Vuonna 2009 hyväksyttiin Turun kaupungin ikääntymispoliittinen strategia vuosille 2009 – 2012. Strategia perustui sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevaan laatusuositukseen.  Turussa laskettiin suositukseen nähden olevan suhteessa 75 vuotta täyttäneeseen väestöön liikaa laitospaikkoja. Laatusuosituksen mukaisesti laitoshoitoa tuli vähentää ja tehostettua palveluasumista lisätä. Tavoite kirjattiin myös vahvistettuun strategiaan, jota valmisteltaessa kuultiin eri tahoja hyvin laajasti esim. eläkeläisjärjestöjä, seurakuntaa, luottamushenkilöitä, eri viranomaisia sekä vanhusneuvostoa.

Turun vanhainkodeista vain Mäntyrinteen vanhainkoti on peruskorjattu. Peruskorjaustarpeita oli kartoitettu Luolavuoren lisäksi Runosmäen ja Liinahaan vanhainkotien osalta. Kaupungin tekemien linjausten perusteella uudisrakentamisesta ympärivuorokautiseen hoitoon luovuttiin, ja perusparannuskohteet valikoituivat toiminnallisuuden, rakennusteknisten arvioiden ja kustannusten perusteella. Perusparannushankkeisiin saatiin odotettua nopeammin rahoitusta. Tässä yhteydessä Runosmäen peruskorjaustarpeet laajenivat alkuperäisestä ja päätös kaupunginvaltuustossa Liinahaan vanhainkodin peruskorjauksesta tehtiin 30.11.2009. Väistötilan tarve molempiin kohteisiin oli suuri ja ajankohdaltaan odotettua nopeampi. Väistötilojen saamista kartoitettiin useisiin kohteisiin, jotka karsiutuivat tilojen toiminnallisten puutteiden ja/tai kustannusten takia.

Peruspalvelulautakunta käsitteli Liinahaan vanhainkodin väistötiloja kokouksessaan 16.12.2009. Lautakunnalle esitettiin, että Luolavuoren tiloja käytettäisiin sekä Liinahaan että Runosmäen vanhainkotien väistötiloina. Luolavuoren toiminnan asteittaista lopettamista ja aikataulun nopeuttamista perusteltiin seuraavilla seikoilla:

• vahvistetun strategian linjaus laitoshoidon vähentämisestä
• nopea väistötilojen tarve
• vapautuvan henkilökunnan käyttötarpeet ja
• vuoden 2010 talousarvio

Valmistelun avoimuus

Asianomaisille (asukkaat, omaiset, henkilökunta) oli annettu tieto siitä, että vanhainkodin toimintaa ollaan lopettamassa. Syinä lopettamiseen olivat mm. vahvistetun ikääntymispoliittisen strategian tavoitteet sekä luopuminen Luolavuoren vanhainkodin perusparannushankkeesta. Aikataulun kiristymiseen puolestaan vaikuttivat mm. väistötilatarpeet. Tiedottamisen katsotaan olleen asian laatu ja merkitys huomioon ottaen lainmukaista.

Tulosaluejohtaja Sari Ahonen, Ympärivuorokautisen hoidon johtaja Kristiina Hellstén ja Vanhuskeskuksen johtaja Soile Lahtonen-Kiviranta, 1.9.2011:

Tiedotuksen vaiheistus, toteutus ja vastuuhenkilöt

Asukkaille ja heidän läheisilleen kerrottiin Luolavuoren vanhainkodin lakkauttamisesta ensimmäisen kerran elokuussa 2009 järjestetyn elojuhlan yhteydessä. Ympärivuorokautisen hoidon johtaja Kristiina Hellstén oli kutsuttuna puhujana juhlassa ja hänen senhetkisiin tietoihinsa perustuva arvio oli, että toiminta vanhainkodissa päättyy vuoden 2012 loppuun mennessä.

Vuoden 2010 budjetin valmisteluun liittyen ympärivuorokautisen hoidon paikkojen vähentäminen tuli ajankohtaiseksi kesällä 2009. Asian valmistelu käynnistettiin syyskuussa ja Luolavuoren vanhainkodin lopetus oli esillä peruspalvelulautakunnassa 16.12.2009. Yt-lain mukainen yhteistoimintaelimen kokous asiasta pidettiin 9.12.2009. Henkilökunnalle lautakuntaan menossa olevasta esityksestä tiedotettiin 14.12.2009.

Peruspalvelulautakunnan päätöksestä tiedotettiin asukkaille ja heidän läheisilleen heti peruspalvelulautakunnan päätöstä seuraavan päivän iltana 17.12.2009 järjestetyssä tilaisuudessa. Tiedotustilaisuudessa läsnä olivat vanhuspalvelujen tulosalueen tulosaluejohtaja Sari Ahonen, Ympärivuorokautisen hoidon johtaja Kristiina Hellsten sekä vanhuskeskuksen johtaja Soile Lahtonen-Kiviranta. Tiedottaminen toteutettiin yhdessä virkamiesten ja luottamusmiesten kanssa.

Omaisten kanssa tehtävä yhteistyö – kuuleminen ja toiveiden kirjaaminen

Omaisten kanssa tehtävä yhteistyö muodostui peruspalvelulautakunnan päätöstä seuraavan toimeenpanovaiheen alkamisen jälkeen osastokohtaisista omaistenilloista sekä niitä seuranneista henkilökohtaisista yhteydenotoista, puhelinneuvotteluista ja tapaamisista.

Jokainen omainen kutsuttiin osastokohtaisiin omaisteniltoihin (9 eri tilaisuutta) henkilökohtaisella, postin välityksellä toimitetulla kutsulla.  Koska olemassa ei ollut valmiita paikkoja, joita olisi voitu jatkohoitopaikoiksi tarjota, annettiin omaistenilloissa yleisinformaatiota mahdollisista hoitoyhteisöistä; sekä kaupungin omista, että niistä paikoista, joiden kanssa kaupungilla oli ostopalvelusopimus. Koska omaisilla oli myös näistä poikkeavia toiveita esimerkiksi saada vanhus lähemmäs omaisia, toisen kunnan alueella, annettiin heille ohjeet miten toimia näissä tilanteissa. Suuri osa näistä toiveista saatiin myös toteutumaan (5 vanhusta).

Vanhuksia tai heidän omaisiaan pyydettiin nimeämään kolme heille parhaiten soveltuvaa vaihtoehtoa uudeksi hoitopaikaksi. Jos omaisilla ei ollut omakohtaista kokemusta tarjolla olevista vaihtoehdoista, heillä oli mahdollisuus käydä tutustumassa näihin hoitoyhteisöihin. Henkilökohtainen tutustuminen hoitopaikkoihin yleensä teki toiveen esittämisen helpommaksi. Tärkeä merkitys tuntui olevan hoitopaikan sijainnilla suhteessa omaiseen tai omaisiin, jotka aktiivisimmin kävivät vanhusta tapaamassa. Bussiyhteydet, sijainti suhteessa omaisen työpaikkaan jne. olivat usein siirtotoiveiden perusteena.

Vanhainkodin lääkäri teki arvion kunkin vanhuksen hoidon tarpeesta pitkäaikaissairaanhoidon osalta, sosiaalityöntekijä teki arvion vanhainkotihoidon ja tehostetun palveluasumisen osalta. Omaisilla oli käytössään tämä tieto heidän pohtiessaan toiveitaan uuden hoitopaikan suhteen. Kaikkein huonokuntoisimpien vanhusten kohdalla omaiset saattoivat myös toivoa, että vanhus saisi olla Luolavuoressa loppuun asti, jotta hänen ei enää tarvitsisi siirtyä talosta pois. Viidentoista kuukauden vanhainkodin alasajon aikana Luolavuoren vanhainkodissa kuoli 21 vanhusta, määrä on hieman alle vanhainkotiasukkaiden kuolleisuutta koskevia pitkäaikaistilastoja.

Vanhuksille ja heidän omaisilleen annettiin myös mahdollisuus muuttaa toiveitaan tai kieltäytyä tarjotusta paikasta. Päämääränä oli, että vaikka siirtyminen toiseen hoitoyhteisöön sinänsä oli vastentahtoista, tuli uuden hoitopaikan olla mahdollisimman mieleinen. Suurin osa uudelleensijoituksista pystyttiin tekemään omaisten ilmaisemien kolmen vaihtoehdon sisällä. Kaikki omaiset eivät kuitenkaan käyttäneet mahdollisuutta esittää toivomuksiaan vaihtoehtoisista hoitopaikoista.

Omaisten ja vanhusten hoitopaikan valintaa koskevien toiveiden kuuleminen ja noudattaminen tässä laajuudessa on täysin poikkeuksellista. Tämän mahdollisti henkilökunnan vahva sitoutuminen vanhusten hyvään hoitoon ja koko tulosalueen joustavuus muutosprosessissa.

Asukassiirtojen toteutuminen ja onnistuminen

1.1.2010 Luolavuoren vanhainkodissa oli yhteensä 142 vakituista asukasta. Vanhainkodin alasajon aikana 1.1.2010 – 1.4.2011 tapahtuneissa siirroissa 69 asukasta siirtyi Turun kaupungin toiseen vanhainkotiin, pitkäaikaissairaanhoitoon siirtyi yhteensä 21 asukasta (kaupungin oma toiminta 17, ostopalvelut 4), tehostettuun palveluasumiseen 19 asukasta (oma toiminta 1, ostopalvelut 18), toiseen kuntaan muutti 5 asukasta ja saattohoitoon (ostopalvelu) siirtyi 3 asukasta.

Asukassiirrot 1.1.2010-1.4.2011	yht.
Kuollut Luolavuoren vanhainkodissa  Siirtynyt sairaalaan Turun kaupungin toinen vanhainkoti Turun kaupungin pitkäaikaissairaanhoito Turun kaupungin tehostettu palveluasuminen                  Yksityinen tehostettu palveluasuminen                          Yksityinen pitkäaikaissairaanhoito                                 Yksityinen saattohoito                              Muu kunta tehostettu palveluasuminen	21 4 69 17 1 18 4 3 5
Yhteensä	142

Apulaisoikeusasiamiehen toimenpideohjeistuksen täsmennyksen perusteella Lounais-Suomen Aluehallintovirasto pyysi Turun kaupunkia Luolavuoren väistömuuton osalta:

1. esittämään väistömuutosta yksityiskohtaisen selvityksen kunkin siirretyn vanhuksen osalta (nimi, milloin ja mihin siirtynyt, vanhuksen asioita hoitavan lähiomaisen tai edunvalvojan yhteystiedot)
2. toimittamaan jäljennökset kunkin vanhuksen siirtoa ja hoitomaksua koskevista päätöksistä, tai mikäli niitä ei ole tehty, ensin laadittava muutoksenhakukelpoiset päätökset ja annettava alkuperäiskappale asianomaiselle vanhukselle tai hänen edunvalvojalleen/valtuutetulleen ja jäljennökset näistä päätöksistä aluehallintovirastolle
3. toimittamaan kunkin siirretyn vanhuksen hoito- ja palvelusuunnitelmat niistä hoitolaitoksista, joihin Luolavuoren vanhuksia kantelussa mainitussa tilanteessa siirrettiin. Suunnitelmista on ilmettävä, kuinka vanhus ja hänen omaisensa ovat kokeneet muuton ja kuinka siirroissa on tosiasiallisesti onnistuttu.

Luolavuoren vanhusten siirrossa mukana ollut sairaanhoitaja on tehnyt selvityksen jokaisesta Luolavuoressa 1.1.2010 vakituisena asukkaana olleesta 142 vanhuksesta. Kohdassa 1 pyydetyt tiedot on tehty taulukkomuotoon. Kohdassa 3 vaaditut hoito- ja palvelusuunnitelmat on kerätty ja koottu asukaskohtaisesti Turun sosiaali- ja terveystoimen ja niiden hoitolaitosten, joihin Luolavuoren asukkaita siirrettiin, asiakas-/potilastiedoista. Jokaisen asukkaan osalta on tehty kansilehdeksi yhteenveto, josta ilmenee hoidontarve ennen siirtoa, asukkaan/omaisen toiveet ja siirtoon liittyneet erityispiirteet sekä joko asiakirjoista selvinnyt tai nykyisen hoitopaikan esimiehen, henkilökunnan tai omaisten antama arvio siirron onnistumisesta. Nämä tiedot ovat salassa pidettäviä ja ne toimitetaan suoraan Lounais-Suomen Aluehallintovirastoon.

Niille Turun kaupungin omasta vanhainkodista toiseen vanhainkotiin siirtyneille vanhuksille, joille ei siirron yhteydessä ollut tehty siirtoa ja hoitomaksua koskevaa muutoksenhakukelpoista päätöstä, on nyt tehty päätökset kohdan 2 ohjeistuksen mukaan.

Elokuussa 2011 kerätyn tiedon perusteella suurin osa siirroista onnistui hyvin. Valtaosa Luolavuoren vanhainkodista siirtyneistä vanhuksista ja heidän omaisistaan on elokuussa 2011 tyytyväinen nykyiseen hoitopaikkaan, nykytilanteeseen tyytymättömiä on 5-6.

Luolavuoren vanhainkodin alasajon aikana ei myöskään ole tehty yhtään valitusta sosiaaliasiamiehelle tai potilasasiamiehelle.

Henkilökunnan siirrot

Luolavuoren vanhainkodin alasajon yhteydessä vapautunut henkilökuntaresurssi (yli 100 työntekijää) ohjattiin kotihoidon ja geriatrisen sairaalahoidon henkilökuntamitoitusten parantamiseen sekä ympärivuorokautisenhoidon varahenkilöstön luomiseen. Henkilökunnan siirroissa kiinnitettiin erityisesti huomiota henkilökunnan työssä jaksamiseen muutosprosessin aikana sekä työkyvyn ylläpitämiseen sen jälkeen. Henkilökunta osallistui päivittäisen hoitotyön lisäksi myös aktiivisesti vanhusten uudelleensijoituksen yksilökohtaiseen suunnitteluun ja toteutukseen sekä osastojen loppuun liittyvään selvittelyyn. Omaisten kanssa keskusteluissa kävi toistuvasti ilmi se, että omaiset kokivat poikkeavissa oloissa hoitotyön kuitenkin laadukkaaksi ja yhteistyön hoitajien ja vanhusten sijoittelusta vastanneitten kanssa sujuvaksi.

Hoitajien työssään kokema stressi ei muodostanut uhkaa vanhusten hyvinvoinnille. Pitämällä monin eri keinoin huolta hoitajista pyrimme pitämään huolta myös vanhuksistamme. Psykologit pitivät jokaisen osaston henkilökunnalle yhteensä yhdeksän purkupäivää. Säännölliset henkilökuntapalaverit (yhteensä 17 kertaa) tukivat osaltaan jaksamista.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 6.9.2011:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää antaa edellä olevan lausunnon Lounais-Suomen aluehallintovirastolle.

PäätösPeruspalvelulautakunta päätti antaa edellä olevan lausunnon Lounais-Suomen aluehallintovirastolle.

Ennen päätöksentekoa jäsen Muukkonen ehdotti Lähteenmäen kannattamana, että asia palautettaisiin.

Asiasta äänestettiin. Vastakkain olivat keskustelun jatkaminen ja Muukkosen Lähteenmäen kannattamana tekemä palautusehdotus.

Keskustelun jatkamisen puolesta äänestivät Koivisto, Pietari, Koistinen, Kero, Sulkakoski, Wennström, Ylösmäki, Surakka, Birstolin ja Leppä. Muukkosen Lähteenmäen tekemän palautusehdotuksen puolesta äänestivät Rantanen, Muukkonen ja Lähteenmäki. Keskustelua jatkettiin.