Henkilöstöpäällikkö Maaria Palomäki 31.8.2011:

Keskushallinnon henkilöstön vastuualue on laatinut sosiaali- ja terveystoimen työvoimaseurannan tammi-heinäkuulta sekä näitä vastaavat tulosaluekohtaiset raportit. Työvoimaseurannan lisäksi seuranta käsittää sairauspoissaoloseurannan, tiedon sijaistusprosentista, työpanoksesta, kirjanpidon mukaiset tiedot palkoista sekä palveluiden ostoon ja työvoimavuokraukseen käytetyt eurot. Seurannassa on otettu huomioon kaikki kaupungin sisäiset ja ulkoiset henkilöstön siirtymät. Lisäksi seurantaan on merkitty talkoovapaiden ja lomarahavapaiden määrä.

Todettakoon, että raporteista on poistettu kokonaan varhaiskasvatusta koskevat tiedot 1.1.2010 lukien. Henkilöstön vastuualue on ilmoittanut, että raporttien kohdissa palveluiden ostot/ työvoimavuokraus/ kokonaismenot ja palkkamenojen osuus kokonaismenoista – tiedot saattavat olla vielä puutteellisia sap- järjestelmään siirtymisen vuoksi. Lisäksi henkilöstön vastuualue on toimittanut tiedot 100 % ulkopuolisella rahoituksella toteutettujen hankkeiden työvoiman määristä. SoTe:ssa työvoiman muutos näiden hankkeiden osalta ko. ajanjaksolla on ollut +1,9.

Liite 1Työvoimaseuranta tammi-heinäkuu 2011

Liite 2Tulosaluekohtainen työvoimaseuranta tammi-heinäkuu 2011

Liitteen 1 osalta voidaan todeta, että työvoiman muutos verrattuna vuoden 2010 vastaavaan jaksoon on ollut + 66,4. Tämä luku sisältää henkilökunnan ulkoisen ja sisäisen siirtymisen sekä talkoovapaat ja lomarahavapaat. Mikäli 100 % ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien hankkeiden vaikutus työvoimaan otetaan huomioon, työvoiman muutokseksi saadaan +64,3.

Liitteestä 1 voidaan vielä todeta, että

• talkoovapaiden määrä on hiukan lisääntynyt (v. 2010/ 12,5 ja v. 2011/ 13,6).
• sairauspoissaoloprosentti on noussut (v. 2010/ 5,3 ja v. 2011/ 5,5)
• sijaistusprosentti on huomattavasti noussut (v. 2010/ 72,0 % ja v. 2011/ 75,0 %)
• palkkamenot kirjanpidon mukaan ovat tarkastelujaksolla nousseet 3,3 %
• palveluiden ostot ovat nousseet 3,3 %
• työvoiman vuokraus ovat vähentynyt merkittävästi eli 38,7 %
• kokonaismenoissa on ollut vähennystä 3,6 %
• henkilökohtaisia vakansseja perustettu uudelleensijoitusten toteuttamiseksi 1.1.2009 lukien 3 kpl.

Liitteen 2 mukaan tulosalueiden/vastuualueiden osalta muutokset työvoimassa tarkastelujaksolla ovat olleet (ml sisäiset ja ulkoiset siirrot ja talkoovapaat/lomarahan vaihdot sekä 100 % ulkopuolisella rahoituksella toteutetut hankkeet):

• hallintopalvelut - 4,1
• tutkimus- ja kehitys – 6,9
• sosiaalityö + 17,9
• perusterveydenhuolto + 44,9
• erikoissairaanhoito + 0,7
• kuntoutumispalvelut + 6,9
• vanhuspalvelut + 6,3
• ympäristöterveydenhuolto – 0,3 ja
• työterveyshuolto – 0,9

Sosiaali- ja terveystoimi, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, 2.9.2011

Seuraavassa esitetty katsaus perustuu tulosaluejohtajien laatimiin työvoiman seurantaa koskeviin raportteihin.

Sosiaalityön tulosalue

Alkuvuoden seurannan mukaan työvoiman lisäys verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan TALK- hankkeen toteutuminen, joka osaltaan on vaikuttanut päihdepalveluiden asumispalveluja lisäävästi ja laitoshoitoa vähentävästi. Sijaishuollon tilapäiset vakanssit perhehoidon tuen kehittämiseksi on myös lisäävänä tekijänä.

Talkoovapaiden määrä on suhteellisesti sama koko alku vuoden vertailussa. Sairauspoissaolot ovat jonkin verran nousseet viime vuoden jaksoon verrattuna ja se osaltaan selittää sijaisten määrän käytön lisäystä. Henkilöstömitoitukseen on lastensuojelulaitoksessa tullut lakimuutos 31.12.2010. Se vaikuttaa kahden henkilötyövuoden verran lisäystä viime vuoteen verrattuna.

Sijaisuusjärjestelyjä pyritään tulosalueella aina ensisijaisesti järjestämään sisäisin järjestelyin.

Perusterveydenhuolto

Perusterveydenhuollossa on terveydenhuoltolain, ns. neuvola- ja kouluasetuksen, peruspalvelulautakunnassa hyväksytyn kehittämisohjelman ja opetushammashoitolaa koskevan yhteistyösopimukseen johdosta lisätty henkilöstöä tarkastelujaksolla.

Lokakuussa 2010 peruspalvelulautakunnassa hyväksyttiin perusterveydenhuollon kehittämisohjelma. Sen mukaisesti vuoden 2011 alusta aloittivat projektipäällikkö ja projektisihteeri. Lisäksi kehittämistyön ja muun lakisääteisen tilastotyön lisääntyessä on loppuvuodesta 2010 saatu siirtovakanssia käyttäen yksi Pegasos-pääkäyttäjä lisää. Perusterveydenhuollon hallintoon siirtyivät vuoden 2011 alussa erikoissairaanhoidon tulosalueelta kaksi hygieniahoitajaa ja yksi tekstinkäsittelijä muualta sosiaali- ja terveystoimesta.

Tarkastelujaksossa tammi-heinäkuu 2011 on perusterveydenhuollossa ollut 44,9 vakanssia enemmän kuin vuonna 2010 vastaavana ajankohtana. Vakituisen henkilökunnan määrä on vähentynyt 6,2 %, ja sijaistus on noussut 3,9 %:a. Lääkärien kohdalla vuokratyövoiman käytöstä terveysasemilla on pyritty luopumaan, koska vuokralääkärit eivät saa tehdä virkalääkärille kuuluvia tehtäviä kuten M1-tarkailulähetteitä tai eristämispäätöksiä eivätkä antaa tai pyytää virka-apua.

Vuokratyövoimaan käytettävä euromäärä on vähentynyt tarkastelujaksolla 41,5 %.

Henkilötyövuosissa tapahtuu vähenemistä elokuun 2011 jälkeen, kun hoitotakuun toteutuminen tapahtuu terveysasemilla listamallilla ja 31.7.2011 on päättynyt kahdeksan tilapäisen (neljä lääkäriä ja neljä sairaanhoitajaa) vakanssin käyttö terveysasemilla. Päivystykseen ja alueelliseen yhteistyöpäivystykseen on jouduttu palkkaamaan tilapäistä henkilökuntaa ja sijaisia viime vuoteen nähden selvästi enemmän. Tämä johtuu lisääntyneestä kävijämäärästä, tarkkailua vaativien potilaiden pitkistä hoitoajoista päivystyksen tarkkailupaikoilla ja merkittävästi lisääntyneestä tarkkailua vaativien potilaiden määrästä. Myös sairauspoissaolot päivystyksessä ovat lisääntyneet ja työn luonteen vuoksi sijaistuksen on oltava 100 %.

Suun terveydenhuollossa hoitotakuurajat ylittyivät jo huhtikuussa 2011. Hammaslääkäreitä ja hammashoitajia sekä suuhygienistejä palkattiin omaan toimintaan sijaisiksi kesällä enemmän kuin vuonna 2010. Toisaalta voimassa olevat opetushammashoidon sopimukset velvoittavat kaupunkia ja suunterveydenhuoltoa hankkimaan lisääntyneen opiskelijamäärän mukaisesti lisää opetushenkilöstöä, jota on palkattu seitsemän henkeä.

Ehkäisevän terveydenhuollon henkilöstölisäykset ovat kuntia velvoittavan asetuksen ja toisaalta vuodelle 2011 tehdyn OPTS:n mukaisia. Ns. neuvola-asetus tuli kuntia velvoittavaksi 1.1.2011 alkaen ja sen toteuttamiseksi on perusterveydenhuoltoon lisätty henkilökuntaa, johon kunta on saanut myös valtionosuuden lisäystä 3€/asukas. Vakituista henkilökuntaa on ollut vuoden alusta enemmän yksi terveydenhoitaja ja yksi lääkäri. Lisäksi on käytössä tilapäisiä vakansseja, koska vakituisia peruspalvelulautakunnan esittämiä vakansseja vuodelle 2011 ei vielä ole saatu käyttöön, kolme terveydenhoitajaa ja yksi lääkäri.

Erikoissairaanhoito

Erikoissairaanhoidon työvoimataso on säilynyt jokseenkin samana vuoteen 2010 verrattuna, työvoiman lisäystä on ollut yhteensä + 0,7. Sairauspoissaolo% 4,3 alittaa Soten tason ja on alentunut 0,2 % vuodesta 2010.

Erikoissairaanhoidossa ei ole lisätty sijaisten käyttöä, vaan sijaistusprosentti on jopa laskenut vuoden 2010  67 %:sta kuluvan vuoden 64,5 %:iin. Valitettavana syynä laskuun ovat vaikeudet rekrytoida hoitohenkilökunnan sijaisia sisätautien vuodeosastoille ja lääkärinsijaisia psykiatrian yksiköihin. Erikoissairaanhoidon palkkamenojen nousu 2,7 % alittaa sosiaali- ja terveystoimen keskimääräisen tason.

Kuntoutumispalvelut

Heinäkuun työvoimaseuranta näyttää työvoiman osalta + 7,1. Tämä johtuu pääasiassa kesäajan tilapäisten henkilöiden palkkaamisesta. Sopimuksen mukaisesti Kuntoutumispalvelujen henkilökuntaa on lisätty vuodeosastoille, jotta kotiutuminen ja kuntoutusprosessi nopeutuisivat kesällä.

Sairauslomaprosentti on 4,7 %. Tämä on 0,4 % enemmän kuin vuonna 2010. Sijaisuusprosentti on 51,2 %, joka on 0,2 % enemmän kuin vuona 2010. Työpanoksen osuus t yövoimasta on noussut 78,5 %:sta 84,9 %:iin.

Vanhuspalvelut

Vanhuspalveluiden tulosalueen työvoimankäytön seuranta heinäkuulta näyttää 6,3 henkilön lisäystä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden kun otetaan huomioon sekä siirtymät että talkoovapaat.

Koko sosiaali- ja terveystoimessa heinäkuussa käytössä olevasta työvoimasta noin puolet (49,7 %) on vanhuspalvelujen tulosalueella ja 6,3 henkilön lisäys muodostaa 0,2 % vanhuspalveluiden kokonaistyövoimasta. Tämän suuruusluokan muutos voi selittyä satunnaisvaihtelulla. Kesäkuun seurannassa vanhuspalveluiden työvoiman kasvu olikin ainoastaan 0,5 henkilöä.

Työvoiman seuranta heinäkuulta osoittaa myös tilapäisen työvoiman käytön vähentyneen selvästi; tammi-heinäkuussa 2010 tilapäisen työvoiman osuus oli 2,1 % kokonaistyövoimasta kun se vastaavana ajanjaksona vuonna 2011 on 1,4 %. Tilapäisen työvoiman käyttö perustuu vähäisessä määrin tilapäiseen projektihenkilöstön tarpeeseen ja enimmäkseen lisääntyneeseen eristyshoidon tarpeeseen. Ympärivuorokautiseen hoitoon on jouduttu perustamaan uusia eristyspaikkoja Mrsa ja Esbl -positiivisten asukkaiden vuoksi.

Tällä hetkellä vanhuspalvelujen tulosalueella on noin 100 kosketuseristyshoitoa tarvitsevaa vanhusta, joiden hoito edellyttää normaalia korkeampaa henkilöstömitoitusta. Tästä huomatta tilapäisten vakanssien osuutta on saatu vähennettyä, mikä kertoo siitä, että aikaisempi käytäntö tilapäisten vakanssien käytöstä pysyvissä toiminnoissa on saatu päättymään.

Positiivista kehitystä työvoiman lisäyksessä on kuitenkin se, että ensimmäistä kertaa vanhuspalvelujen tulosalueen (ja myös sitä edeltävän terveystoimen vanhusten terveyspalvelujen tulosalueen) historiassa on kaikki lääkärin vakanssit saatu täytettyä. Tämän asian merkitystä korostaa tulosalueen lääkärien vakanssien määrällinen niukkuus ja strateginen merkitys hoitoketjujen sujuvuudessa.

Huomiota tulee kuitenkin kiinnittää vanhuspalvelujen tulosalueen sairauspoissaolojen korkeaan tasoon ja kasvavaan trendiin. Vuoden 2011 heinäkuussa sairauspoissaoloja oli 5,2 % kun vastaava luku edellisen vuoden heinäkuussa oli 4,8 %.

Sairauspoissaolojen negatiiviseen kehitykseen pyritään löytämään keinoja vanhuspalvelujen tulosalueen, kaupungin henkilöstöjohdon ja työterveyshuollon yhdessä käynnistämässä Työkyvyn Hallinta -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on löytää keinot varhaiseen puuttumiseen työkyvyn heiketessä ja ehkäistä näin usein toistuvia ja pitkittyneitä sairaslomia sekä helpottaa työntekijän työhönpaluuta pitkiltä sairaslomilta.

Vanhuspalvelujen tulosalueella myös sijaistusprosentti on kasvanut 81,7 %:sta 87,1 %:iin. Sijaisten saatavuuden parantuminen on ollut erittäin tärkeää toiminnan turvaamisen kannalta, mutta yksin sairauspoissaolojen kasvun ja sijaisten saatavuuden parantumisen yhteisvaikutus kääntää työvoiman seurannan tuloksen negatiiviseksi – ilman näitä muutoksia kokonaisseuranta osoittaisi työvoiman vähenemistä.

Ympäristöterveydenhuolto

Ympäristöterveydenhuollon osalta ei ole oleellisia muutoksia aikaisempaan lukuun ottamatta sairauspoissaolojen sekä ostopalvelujen lisääntymistä. Tammi-heinäkuusta 2011 voidaan todeta, että sairauspoissaolot ovat lisääntyneet kaikkina kuukausina verrattuna edelliseen vuoteen. Tämä johtuu siitä, että osa terveysvalvonnan henkilöstöä on ollut toistuvilla sairauslomilla toimitilojen sisäilmaan kytketyn oireilun vuoksi. Asiaa on selvitetty työterveyshuollon, työsuojelun ja tilaliikelaitoksen kanssa.

Ostopalvelumenot ovat lisääntyneet, koska pieneläinpäivystys muuttui maakunnalliseksi ja kustannukset nousivat aikaisemmasta vuodesta. Turku laskuttaa kuitenkin muita sopimuskuntia loppuvuodesta yhteistyösopimuksen mukaisesti.

Työterveyshuolto

Työterveyshuollossa ollaan henkilöstön käytön osalta lähes viime vuoden tasolla. Lääkäripula on edelleen selvä, mutta muiden ammattiryhmien osalta vakanssien täyttöaste on hyvä.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää merkitä sosiaali- ja terveystoimen työvoimaseurannan tammi-heinäkuulta tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.