LAUSUNTOJEN YHTEENVETO

Lausuntopyynnöt lähetettiin 5.5.2011 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen kunnille ja perusturvakuntayhtymä Akselille. Lausuntopyyntöön ei ole saatu vastauksia tai yhteydenottoja viideltä eri organisaatiolta. Osa tiedoista on kerätty kuntien nettisivuilta, koska ei ole vielä saatu virallista vastausta. Saapuneista lausunnoista on laadittu yhteenveto, joka on ollut perustana sopimusluonnoksen laatimiselle sekä talousarvion että kuntien välisen kustannusten jaon tarkentamiselle.

Toimintamalli

Yhteenveto
Kaikki yksikön erilaisiin vaihtoehtoisiin toimintamalleihin kantaa ottaneet kunnat kannattivat keskitettyä toimintamallia, isäntäkuntamallia.

Keskitetty toimintamalli, isäntäkuntamalli (luettelo mallia kannattaneista kunnista)
Aura

Kaarina

Koski Tl

Kustavi

Laitila

Lieto

Loimaa
Länsi-Turunmaan kaupunki

Marttila

Naantali

Oripää

Paimio

Pyhäranta

Pöytyä
Raisio

Somero
Tarvasjoki

Turku

Uusikaupunki

Keskitetty toimintamalli, kuntayhtymä: ei mainintoja

Kunnan omana toimintana: ei mainintoja

Muu malli, mikä: ei mainintoja

Palaute esitetystä toimintamallista (isäntäkunta):

Kaarina:

Isäntäkuntamalli on kustannustehokas, hallinnollisesti helppo perustaa ja ylläpitää. Kunnat

säilyttävät päätösvaltansa. Yksikön tukiryhmässä (ohjausryhmässä) tulee olla sekä

ikäihmisten että kehitysvammaisten palveluiden asiantuntijaedustus Varsinais-Suomen

maakunnan eri alueilta.

Koski Tl:

Sopii hyvin Kaarinan kaupungin hallintoon, siellä toimii myös Sihu-yksikkö.

Loimaa:

Toimintamallina isäntäkuntamalli on soveliain.

Länsi-Turunmaan kaupunki

Kaarinan kaupunki voi toimia isäntäkuntana

Marttila:

Toimintamallina isäntäkuntamalli on soveliain.

Oripää:
Ei huomautettavaa

Paimio:
Kaarinan kaupunki voi toimia isäntäkuntana, koska sillä on jo kokemusta mm. lastensuojelun sijaishuoltoyksikön toiminnasta.

Pyhäranta:

Kaarina soveltuu hyvin isäntäkunnaksi.

Pöytyä:
Isäntäkuntamalli on toimintamallina sopivin. Kaarinan kaupunki voi toimia isäntäkuntana, koska sillä on jo kokemusta mm. lastensuojelun sijaishuoltoyksiköstä.

Tarvasjoki:

Toimintamallina isäntäkuntamalli on soveliain.

Turku:

Isäntäkuntamalli on joustavin yhteistyömuoto, Kaarina sopii isäntäkunnaksi.

Alueellisen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikön kunnille tarjoamat palvelut

Yhteenveto

Esitystä perhehoitoyksikön tarjoamista palveluista pidettiin lausunnoissa hyvänä ja perusteltuna.

Yksikön palveluiden kehittämisessä tulee korostaa seuraavia näkökohtia: lähipalveluiden tarjoaminen maakunnan eri seuduilla, palveluiden jatkuva arviointi, palveluiden tarjoaminen molemmilla kotimaisilla kielillä.

Palaute esitetyistä palveluista, muutosesitykset:

Aura:

Ei huomauttamista

Kaarina:

Olennainen osa yksikön työntekijöiden työstä tulee alusta alkaen olla kuntakäynnit, joita tulee tehdä tasapuolisesti Varsinais-Suomen eri alueilla. Maakunnan eri alueiden kuntia tulee monimuotoisesti aktivoida mukaan yhteiseen kehittämistyöhön. Olennaista on tarjota mahdollisimman nopeasti kunnille konkreettisia perhehoidon käynnistämiseen liittyviä palveluita. Perhehoitoyksikön tarjoamia palveluita tulee arvioida säännöllisesti (kerran vuodessa) kuntien viranhaltijoille tehtävän kyselyn avulla. Kyselyn tulosten perusteella tulee tarkentaa yksikön palveluvalikoimaa ja yhteistyömuotoja kuntien kanssa.

Koski Tl:

Ei huomauttamista

Laitila:

Hyvä kattava paketti, yksittäisen kunnan vaikea hoitaa näin laajaa tehtäväluetteloa laadukkaasti.

Lieto:

Toimintayksikön kunnille tarjoamien palvelujen tulee sisältää suunnitteluryhmän ehdottamat palvelut.

Loimaa:

Esitettyihin palveluihin ei ole huomauttamista.

Länsi-Turunmaan kaupunki:

Suunnitteilla olevan perhehoitoyksikön kunnille tarjoamat palvelut ja perhehoidon toimintamalli vaikuttavat perustelluilta ja monipuolisilta. Perhehoitoyksikön palveluja tulisi tarjota molemmilla kotimaisilla kielillä, ja myös toimintamallia koskeva materiaali tulisi tuottaa suomen ja ruotsin kielisinä.

Marttila:

Esitettyihin palveluihin ei ole huomauttamista.

Oripää:
Ei huomautettavaa

Paimio:
Sopivien perheiden rekrytointi, koulutus, ohjaus ja valvonta.

Pyhäranta:

Perhehoidon hyödyntäminen Pyhärannassa edellyttää, että perhehoitoperheitä löytyisi Pyhärannasta, Laitilasta tai Uudestakaupungista tai Pyhärannan läheisyydestä Satakunnan puolelta esimerkiksi Raumalta. Palvelu ei voi olla keskittynyt isäntäkunnan seudulle vaan perhehoidon tulee olla lähipalvelua omaisten ja ystävien lähellä. Isäntäkunnan tulee etsiä perhehoitoperheitä aktiivisesti kaikista seutukunnista.

Pöytyä:

Esitettyihin palveluihin ei ole huomauttamista.

Raisio:

Esityksen mukaan.

Tarvasjoki:
Esitettyihin palveluihin ei ole huomauttamista.

Turku:

Yksikön tarjoamat palvelut menevät osittain päällekkäin Turun omien palvelujen kanssa ja lisäävät hallintoa. Toisaalta yksikkö luo selkeät puitteet perhehoidolle ja parantaa sen laatua. Palvelujen laajuus on kuitenkin ristiriidassa tämänhetkisen kysynnän kanssa.

Perhehoidon toimintaohje: Ikäihmiset ja kehitysvammaiset

Yhteenveto

Toimintaohjetta pidettiin hyvin valmisteltuna ja perusteellisena. Toimintaohje tulee laatia myös ruotsinkielisenä. Toimintaohjetta tulee arvioida ja päivittää säännöllisesti ottaen huomioon ikäihmisten ja kehitysvammaisten erilaiset tarpeet perhehoidon toteuttamisessa. Laajennettu toimintaohje (käsikirja) tulee laatia kuntien työntekijöiden käyttöön.

Palaute toimintaohjeesta, muutosesitykset:

Aura:

Ei huomauttamista

Kaarina:

Toimintaohjetta tulee arvioida säännöllisesti toiminnasta saatujen käytännön kokemusten perusteella.
Toimintaohjeen arviointikysely tulee yhdistää perhehoitoyksikön palveluita koskevan kyselyn yhteyteen. Toimintaohjeesta tulee laatia mahdollisimman pian yksikön toiminnan käynnistymisen jälkeen laajennettu versio(käsikirja) kuntien työntekijöiden käyttöön.

Koski Tl:

Ei huomauttamista

Lieto:

Perhehoidon toimintaohje on välttämätön toiminnan aloitettaessa ja sen kehittämisen tulisi myös jatkossa kiinnittää huomiota. Ikäihmisten ja kehitysvammaisten palvelutarpeet ovat erilaisia ja toimintaohjetta tulee päivittää, kun kokemusta toiminnasta on kertynyt.

Loimaa:

Toimintaohjeeseen ei ole huomauttamista.

Länsi-Turunmaa:

Toimintamallia koskeva materiaali tulisi tuottaa suomen ja ruotsin kielisinä.

Oripää:
Ei huomautettavaa

Pöytyä:

Toimintaohjeeseen ei ole huomauttamista.

Raisio:

Palaute on ollut erittäin positiivista, etenkin hyvää valmistelua on kehuttu.

Tarvasjoki:
Toimintaohjeeseessa ei ole huomauttamista.

Turku:

Toimintaohje on hyvin valmisteltu ja perusteellinen. Asiakkaille tarjottavat perhehoidon muodot tuovat hyvän ja edullisen lisän asumisvaihtoehtoihin.

Vakituisena asumismuotona sen kysyntää ei Turussa juuri ole kummassakaan ryhmässä, sillä se ei asumismuotona vastaa nykypäivän laatusuosituksia mm. omasta asunnosta. Etenkään nuoret, asumispalveluihin tulevat kehitysvammaiset asiakkaat eivät hae perhehoitoa vaan omaa asuntoa ja palveluja sinne. Ikääntyville (myös kehitysvammaisille) perhehoito voisi joissakin tapauksissa olla hyvä vaihtoehto. Lisäksi tarvitaan kehitysvammaisten lasten tilapäishoitoa.

Toimintayksikkö: Perustetaanko määräaikaisena vai vakituisena yksikkönä

Yhteenveto

Kaikki kunnat kannattivat yksikön määräaikaisuutta. Eniten oli mainintoja neljän vuoden määräaikaisuuden kohdalla. Myös suunnitteluryhmän kokouksessa (10.6.2011) esitettiin yksikön perustamista neljän vuoden määräajaksi. Irtaantumismahdollisuus tuotiin esille kuntien lausunnoissa. Myös suunnitteluryhmän kokouksessa esitettiin kuntien mahdollisuutta irtisanoa sopimus. Sopimuksen irtisanomisajaksi suunnitteluryhmässä esitettiin 6 kk, joka on sama määräaika kuin Varsinais-Suomen sijaishuoltoyksikön kuntien kanssa tehdyissä sopimuksissa. Sijaishuoltoyksikön sopimuksen todettiin muutenkin luovan hyvän perustan ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikön sopimukselle.

Määräaikainen, 4 vuotta

Aura

Koski Tl: 4 vuotta, ellei mahdollista 2 vuoden määräaika

Loimaa

Länsi-Turunmaan kaupunki:

Perhehoitoyksikkö tulisi aluksi perustaa määräaikaisena, esim. 4 vuoden kaudeksi ja toiminta tulisi arvioida ennen päätöstä sen vakituistamista.

Marttila

Naantali

Oripää

Tarvasjoki

Turku (tai lyhyempi kokeilu)

Määräaikainen, 5 vuotta

Kaarina

Raisio

Vakituinen: ei mainintoja

Jokin muu, mikä

Lieto: Määräaikainen kokeilu.

Paimio: Määräaikainen, jossa kunnilla mahdollisuus irtisanoutua.

Pöytyä: Määräaikainen, jossa kunnilla mahdollisuus irtisanoutua.

Kaksi vuotta:

Kustavi

Laitila: 2 vuotta, jos pidempi pitää olla irtaantumismahdollisuus aiemmin.

Pyhäranta: Neljä vuotta on liian pitkä aika maksaa palvelusta, jonka toimivuudesta ei ole näyttöä.

Somero

Uusikaupunki

Yksikön vuoden 2012 talousarvioluonnos ja kustannusten jakoesitys

Yhteenveto

Talousarvio - ja kustannustenjakoesitykset hyväksyttiin pääsääntöisesti. Toiminnan vakiinnuttua tulee kuitenkin kehittää suoritepohjaista maksujärjestelmää ja korostaa yksikön tulosvastuuta, tuotettavien palveluiden. suoritteiden lukumäärää.

Palaute, muutosesitykset

Aura:
Kustannustenjakoesitys sopii, mutta samalla siihen tulisi sisältyä varmistus, että kunta saa perhesijoituksen (eli perhesijoitusten määrä/kunta)

Kaarina:

Yksikön toiminnan turvaamiseksi on oltava kaksi työntekijää, jotta toiminnan jatkuvuus varmistuu myös sairaus- ja vuosilomien aikana.

Perhehoitoyksikön toiminnassa tulee työntekijöillä olla alusta alkaen vankka kustannustietoisuus.
Toisaalta talousarvion laadinnassa tulee taata yksikölle riittävät toimintaedellytykset. Esimerkiksi on varattava riittävästi määrärahaa matkakustannusten korvauksiin, jotta yksikön työntekijöillä on realistinen mahdollisuus käydä maakunnan eri kunnissa tukemassa kuntien henkilökuntaa perhehoidon käynnistämisessä.

Koski Tl:

Kosken Tl kunnalla ei ole huomauttamista v. 2012 Ta -luonnokseen.

Kustannusjakoperiaate vaikuttaa oikeudenmukaiselta.

Kustavi: -

Lieto:

Kustannusten jakoesitys suhteessa yli 75-vuotiaiden ja kehitysvammaisten määrään vaikuttaa hyvältä.

Toivomuksena on, että kustannusten jakoa voidaan jatkossa tarkastella osittain myös suoritepohjalta.

Loimaa:

Kustannusten jakoesitys (yli 75-määrä ja kehitysvammaisten määrä) sopii, jos tähän saadaan kytkettyä tulosvastuu (esim. rekrytoitujen sijaisperheiden määrä/kunta tai perhesijoitusten määrä/kunta)

Länsi-Turunmaa:

Vuoden 2012 talousarvioesitys ja kustannusten jakoperiaatteet vaikuttavat perustelluilta, toiminnan vakiinnuttua tulisi kuitenkin myös arvioida mahdollisuutta tehdä kustannusten jako ainakin osittain suoriteperusteisena.

Marttila:

Kustannusten jakoesitys sopii, (yli 75-määrä ja kehitysvammaisten määrä) tähän tulisi kytkeä vastuuta, esim. sijaisperhesijoitusten määrä/vanhusväestön ja kehitysvammaisten määrän suhteessa

Oripää:
Ei huomautettavaa

Paimio:
Ikäryhmiin ja kehitysvammaisten keskimääräisiin määriin perustuva laskutus on aluksi sopiva peruste, mutta jatkossa tulisi kiinnittää huomio palvelujen käyttöön ja sen vaikutus maksuun.

Pöytyä:

Kustannusten jakoesitys perustuen yli 75-vuotiaiden ja kehitysvammaisten määrään sopii, jos tähän saadaan kytkettyä tulosvastuu(esim. rekrytoitujen sijaisperheiden määrä/kunta tai perhesijoitusten määrä/kunta). Jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota tosiasialliseen palvelujen käyttöön ja

sen vaikutukseen kunnalle tulevaan maksuun.

Raisio:

Esityksen mukaan.

Somero:

Kun kyseessä on toiminnan aloittaminen, ei kustannusten jakaminen vanhusväestön ja kehitysvammaisten suhteellisen osuuden kautta ole vailla ongelmia. Kunnassa, jossa em. väestön suhteellinen osuus on esimerkiksi Someroa pienempi, ei perhehoidon osuus välttämättä tule olemaan pienempi. Lisäksi alkuvaiheessa resurssointi jakaantunee melko tasaisesti, koska tällöin painottuu esimerkiksi kouluttamisen osuus.

Somero esittää kustannuksiin osallistumista enintään 7000 euroa osuudella.

Tarvasjoki:
Kustannustenjakoesitys (yli 75-vuotiaiden ja kehitysvammaisten määrä) sopii.

Turku:

Esitetty kustannusten jako, jossa Turun osuus on 55 000 euroa 145 000 euron yksikön kokonaiskustannuksista, ei ole oikeudenmukainen tämän hetkisen perhehoidon tarpeen vähäisyyden vuoksi. Lisäksi esitetty kahden työntekijän yksikkö tuntuu ainakin alkuvaiheessa ylimitoitetulta. Kuntien kustannukset tulisi jakaa käytön perusteella ja mitoittaa yksikön resurssit tarpeen mukaisiksi.

Ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoidon suunnitteluryhmä on kokouksessaan 10.6.2011 keskustellut Turun maksuosuudesta ja esittää uudeksi maksuosuudeksi 27 500 euroa eli 50 % alkuperäisestä esityksestä.
Suunnitteluryhmä uuden esityksen perusteluissa todetaan:
Koska yksikössä kehitetään uusia toimintamuotoja, on toiminnan alkaessa todella vaikea toteuttaa suoritepohjaista laskutusta kunnille, koska on erittäin haasteellista mitoittaa kehittämissuoritteet oikeudenmukaisesti. yksikön toiminnan vakiinnuttua on tavoitteena kehittää suoritepohjainen laskutusjärjestelmä. Suunnitteluryhmä näkee Turun osallistumisen Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten seudullisen perhehoidon yksikön toimintaan erittäin merkittävänä asiana perhehoidon kokonaisvaltaisen, yhtenäisen kehittämisen kannalta.

Kunnan/kuntayhtymän osallistuminen yksikön toimintaan (alustava sitoutuminen)

Yhteenveto

Kaksikymmentä kuntaa ilmoitti alustavasti sitoutuvansa osallistumaan yksikön toimintaan.

Viisi kuntaa ilmoitti, ettei sitoudu osallistumaan yksikön toimintaan.

Seuraavat kunnat vastasivat: Kyllä

Aura (sosiaalijohtaja Ulla-Maija Haapalainen, lautakuntakäsittely 17.8.2011)

Kaarina (ptl 24.5.2011)

Koski Tl (sosltk 8.6.2011)

Kustavi (sosltk) 16.6.2011

Laitila (sos-tervltk 17.5.2011, Kh 30.5.2011)

Lieto (ptl 21.6.2011)

Loimaa (ptl 21.6.2011)

Länsi-Turunmaan kaupunki (sos-tervltk 9.6.2011)

Marttila (sosltk 14.6.2011)

Naantali (sos-tervltk 16.6.2011)

- edellytyksenä on, että riittävän moni kunta sitoutuu toimintaan, jotta seudullisuus toteutuu

Oripää (sosltk 21.6.2011)

Paimio (sos-tervltk 14.6.2011)

-seudullinen yhteistyö on tämän tyyppisten palvelujen järjestämisessä hyvin tärkeää.

Pyhäranta (kunnanjohtaja Pauliina Sarilo 21.6.2011)
Pöytyä (ptl 21.6.2011)

Raisio/Rusko(sos-tervtuotltk 8.6.2011)

Sauvo (sosiaalijohtajan päätös 4.8.2011)
- edellytyksenä kustannukset ovat Kaarinan kaupungin lausuntopyynnön mukaiset
Somero (ptl 21.6.2011-> kh:n käsittelyyn menossa)
- ehtona: kustannuksiin osallistuminen enintään 7000 euron osuudella

Tarvasjoki (sosltk 14.6.2011)

Turku ( ptl 15.6.2011)
- edellytyksenä uusi talousarvio ja kustannustenjakomalli ennen lopullista osallistumispäätöstä
(vuosikustannus 27 500 euroa)
Uusikaupunki (sosltk 16.6.2011)

Seuraavat kunnat vastasivat: Ei ____

Masku (ptl 21.6.2011)

Mynämäki (ptl 9.6.2011)
Nousiainen (sosltk 21.6.2011)

Taivassalo (ptl 15.6.2011)

Vehmaa (sos-tervltk 25.5.2011)

Kommentit

Masku:

Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kuntien sosiaalijohtajat ovat neuvotelleet asiasta. Ikäihmisten osalta lausunnon antamisesta toimintamallista ja toimintayksikön toimintaan osallistumisesta päättää

perusturvakuntayhtymä Akseli. Kuntien sosiaalipalvelut ja kehitysvammahuolto siirtyy vasta 1.1.2013 lukien Akseliin. Yhteinen näkemys tässä vaiheessa on, että toimintayksikön toimintaan osallistumisesta ei voida tehdä päätöstä 30.8.2011 mennessä. Asia voidaan tarvittaessa jatkoselvittää yhteistyössä yhteistoiminta-alueen kuntien ja perusturvakuntayhtymä Akselin ikäihmisten palvelulinjajohtajan kanssa.

Mynämäki:

Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kuntien sosiaalijohtajat ovat neuvotelleet asiasta. Yhteinen näkemys tässä vaiheessa on, että toimintayksikön toimintaan osallistumisesta ei voida tehdä päätöstä 30.8.2011 mennessä. Kuntien sosiaalitoimet siirtyvät 1.1.2013 alkaen perusturvakuntayhtymä Akseliin ja palvelujen organisointisuunnitelma on valmisteilla. Suunnitelman laadinnassa huomioidaan myös vammaishuollon ja kehitysvammaisten palvelujen kokonaisuus ja mahdollinen osallistuminen perhehoitoyksikön toimintaan tulevaisuudessa. Asia selvitetään v. 2012 aikana.

Nousiainen:
Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kuntien sosiaalijohtajat ovat neuvotelleet asiasta. Ikäihmisten osalta lausunnon antamisesta toimintamallista ja toimintayksikön toimintaan osallistumisesta päättää

perusturvakuntayhtymä Akseli. Kuntien sosiaalipalvelut / kehitysvammahuolto siirtyy vasta 1.1.2013 lukien Akseliin. Yhteinen näkemys tässä vaiheessa on, että toimintayksikön toimintaan osallistumisesta ei voida tehdä päätöstä 30.8.2011 mennessä. Asia voidaan tarvittaessa jatkoselvittää yhteistyössä yhteistoiminta-alueen kuntien ja perusturvakuntayhtymä Akselin ikäihmisten palvelulinjajohtajan kanssa.

Lausuntopyyntöön ei ole saatu vastausta seuraavilta kunnilta ja kuntayhtymältä:

Kemiönsaari

Perusturvakuntayhtymä Akseli

Punkalaidun

Salo

Muu palaute, evästyksiä suunnitteluryhmän jatkotyöskentelyyn
(esim. sopimukseen yksikön toiminnasta, sopimuksen irtisanomisaika)

Yhteenveto

Kuntien lausunnoissa kiinnitettiin huomiota mm. seuraaviin asioihin: kuntien mahdollisuuteen irtaantua yksiköstä (muiden kuntien maksuosuudet eivät saa kasvaa kohtuuttomasti), henkilökunnan palkkaan ja kelpoisuusehtoihin, ohjausryhmän kokoonpanoon (seudullinen edustuksellisuus), palvelujen tarjoamiseen molemmilla kotimaisilla kielillä, lähipalvelujen turvaamiseen sekä asiakasmaksujen määräytymiseen.

Aura:

Irtisanomisaika 3 kk

Kaarina:

Ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoa tulee kehittää seudullisena yhteistyönä, jotta saadaan asiakkaille lisää valinnanvapautta ja uusia mahdollisuuksia kehittää räätälöityjä palveluita osana palvelujärjestelmää.

Laitila:

Sopimukseen tulee saada siis myös kesken ”toimikauden” (Laitilan esityksessä 2 v) irtaantumismahdollisuus esim. vuoden jälkeen, jos ei ole yhtään asiakasta saatu perhehoitoon. Irtaantumismahdollisuuden kunta voi siis käyttää tai jatkaa edelleen sopimustaan.

Lieto:

Yksikön toiminnassa tulisi olla kaksi työntekijää, joista toisella olisi vanhustyön ja toisella kehitysvammatyön osaamista ja korkeakoulutason(esim. sosionomi AMK) tutkinto.

Loimaa:

Loimaan kaupungin perusturvalautakunta pitää ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoidon kehittämistä tärkeänä.

Palkattavan henkilöstön kelpoisuusehdot ja palkkataso tulee täsmentää ennen sitovia kannanottoja.

Loimaalla tulee olla edustus yksikön ohjausryhmässä.

Länsi-Turunmaan kaupunki:

Länsi-Turunmaan kaupungin osallistuminen hankkeeseen ratkaistaan elokuussa 2011 suunnitteluryhmän uuden esityksen perusteella. Kaupunki tulee päätöksessään kiinnittämään myös huomiota kuntalaisten yhdenvertaisen kohtelun toteutumiseen ja palvelujen tarjoamiseen molemmilla kotimaisilla kielillä.

Marttila:

Marttilan kunnan sosiaalilautakunta pitää ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoidon kehittämistä tärkeänä.

Palkattavan henkilöstön kelpoisuusehdot ja palkkataso tulee täsmentää ennen sitovia kannanottoja.

Härkätien kunnilla tulisi olla edustus yksikön ohjausryhmässä.

Oripää:

Sosiaalilautakunta pitää ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoidon kehittämistä tärkeänä.

Perhehoidon toimintamallin kehittämisessä on kuitenkin tärkeää panostaa paikallisuuteen. Ikäihmisten ja kehitysvammaisten eduksi on hoidon järjestyminen kotiseudulla, siksi perhehoitajia tulee rekrytoida tasaisesti koko toiminta-alueelta. Tämä voitaisiin esimerkiksi taata siten, että perhehoidon toimintayksiköllä olisi tulosvastuuta hoitopaikkojen /perhehoitajien löytymisestä kunnasta tai sen lähialueelta.

Paimio:

Asiakasmaksun määräytyessä pitkäaikaisen laitoshoitomaksun mukaisesti tulee käyttää harkintaa, jotta asiakkaalle jää riittävät käyttövarat.
Kunnan irtisanoutuminen sopimuksesta tulee mahdollistaa kuitenkin siten, että yksikön talous pystytään suunnittelemaan ennakkoon, eikä yksikköön jäävien kuntien maksuosuudet kasva kohtuuttomasti.

Pöytyä:

Palkattavan henkilöstön kelpoisuusehdot ja palkkataso tulee täsmentää ennen sitovia kannanottoja.

Kunnan irtisanoutuminen sopimuksesta tulee mahdollistaa siten, että yksikön talous pystytään suunnittelemaan ennakkoon, eikä yksikköön jäävien kuntien maksuosuudet kasva kohtuuttomasti.

Loimaan seutukunnalla tulee olla edustus yksikön ohjausryhmässä.

Tarvasjoki:

Sosiaalilautakunta pitää ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoidon kehittämistä tärkeänä.