Perusterveydenhuolto, tulosaluejohtaja Anne Santalahti ja hallintojohtaja Antti Perälä 11.8.2011:

Lounais-Suomen aluehallintovirasto on 14.7.2011 lähettänyt Turun kaupungille kuulemiskirjeen, jonka mukaan Turun kaupungille annetaan tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Selvitys on annettava 31.8.2011 mennessä.

Turun peruspalvelulautakunta on antanut Ruisklinikkaa koskevassa asiassa selvityksensä 8.12.10. Turun ammattikorkeakoulu ja Turun sosiaali- ja terveystoimi ovat allekirjoittaneet sopimuksen 9.6.11 ja tässä sopineet Turun ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien mukaiseen ammattitaitoa edistävään ohjattuun harjoitteluun sisältyvästä opiskelijoiden suorittamasta palvelutoiminnasta (työtoiminta). Sopimuksen mukaan palvelutoimintaa toteutetaan Turun sosiaali- ja terveystoimen johdon ja valvonnan alaisena.

Turun ammattikorkeakoulu oli ilmoittanut internet-sivuillaan 13.7.11, että Ruisklinikalla tuotetaan fysioterapiapalveluja, hoitotyön palveluja, toimintaterapiapalveluja sekä ensihoidon palveluja. Mistään näistä palvelumuodoista ei ole sopimuksella Turun sosiaali- ja terveystoimen kanssa sovittu. 3.8.11 on ilmoitettu koulutusjohtaja Kaija Lindille, että tekemämme sopimuksen perusteella näitä palveluja ei voida tuottaa Ruisklinikalla ja samoin internet-sivuilta on poistettu kyseinen ilmoitus.

Suuhygienistitoiminnan osalta toimintamalli on toteutettu siten, että Turun terveyskeskuksen suun terveydenhuollon toimintayksikkö vastaa Ruisklinikalla tapahtuvasta opiskelijatoiminnasta. Tiloihin on sijoitettu yksi Turun terveyskeskuksen hammaslääkäri, yksi suuhygienisti ja yksi hammashoitaja. Potilaat ohjautuvat Turun sosiaali- ja terveystoimen suun terveydenhuollon tekemän hoidon tarpeen arvion perusteella kyseiseen toimintayksikköön.

Suuhygienistiopiskelijat siis antavat asetuksen mukaisia palveluja Turun terveyskeskuksen suun terveydenhuollon toimintayksikössä.

Kysymykseen, ovatko ko. palvelut tilapäisiä vai pysyväisluontoista toimintaa, vastauksena todetaan suuhygienistiopiskelijoiden osalta ovat pysyvää toimintaa ja integroitu suun terveydenhuollon palveluprosessiin.

Kysymykseen, tapahtuuko terveydenhuollon opiskelijoiden asetuksen terveydenhuollon ammattihenkilöistä 3 d §:n mukainen palvelutoiminta asetuksen terveydenhuollon ammattihenkilöistä mukaisessa yksikössä, todetaan, että toiminta tapahtuu asianmukaisesti suun terveydenhuollon toimintayksikössä ja siellä siis työskentelee yksi suun terveydenhuollon palveluksessa oleva hammaslääkäri, yksi suuhygienisti ja yksi hammashoitaja. Potilaat ohjautuvat hoidon tarpeen arvion jälkeen tänne yksikköön, mikäli suostuvat opiskelijan antamaan hoitoon. Tilanne on vastaava kuin kliinisessä hoitoharjoittelussa hammaslääketieteen opiskelijoiden kohdalla.

Bioanalytiikkaopiskelijoiden kohdalla tilanne on ongelmallinen. Turun terveyskeskuksella ei ole enää omaa laboratoriotoimintaa, koska laboratoriotoiminta fuusioitiin vuonna 2000 TyksLab:n toimintaan. Näin ollen bioanalytiikkaopiskelijoiden toiminta tapahtuu fyysisesti Turun ammattikorkeakoulun toimintayksikössä joskin sopimuksen mukaisesti sosiaali- ja terveystoimen johdon ja valvonnan alaisena.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) asettama koordinaatioryhmä on käsitellyt ammattikorkeakouluissa oppilastyönä tuotettujen terveydenhuollon palvelujen järjestämistä.

Liite 1Valviran esitys

Asiassa lähetetyssä esityksessä todetaan mm. että tarvetta terveydenhuollon palveluiden laajentamiselle ammattikorkeakoulujen toiminnaksi ei ole. Sen sijaan opiskelijoiden käytännön harjoittelua varten tulee ammattikorkeakoulun tehdä sopimus joko julkisen tai yksityisen terveydenhuollon palveluiden tuottajan kanssa, jolloin selvitetään myös osapuolten vastuukysymykset. Harjoittelun tulee tapahtua pääasiassa kyseisessä terveydenhuollon palveluyksikössä ja joissakin poikkeustapauksissa sovitulla tavalla ammattikorkeakoulun tiloissa. Ammattikorkeakoulujen ydintoiminto on koulutuksen järjestäminen. Sellaisen terveydenhuollon palvelutoiminnan, joka edellyttää oman hoitohenkilökunnan palkkaamista ammattikorkeakouluun, ei voida katsoa olevan koulutuksen järjestämiseen kuuluvaa opetustoimen menoista rahoitettavaa toimintaa ammattikorkeakouluissa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on 6.4.2011 lähettänyt eri viranomaisille Valviran esitykseen viitaten kirjeen. Sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö toteavat mm., että potilaskontaktien työharjoittelussa tulisi tapahtua pääsääntöisesti terveyskeskuksessa, sairaalassa tai muussa terveydenhuollon yksikössä, jolloin potilasturvallisuus on parhaiten turvattu ja toiminta on potilasvahinkovakuutuksen piirissä. Ministeriöt kehottavat terveydenhuollon organisaatioita ja korkeakouluja tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä keskenään kehittääkseen tarvittavia uudenlaisia oppimisympäristöjä.

Siina tapauksessa, että terveydenhuollon palveluita annetaan oppilaitoksen tiloissa, tulee sopia terveyskeskuksen, sairaalan tai muun terveydenhuollon toimintayksikön kanssa siitä, että toiminta tapahtuu edellä mainitun terveydenhuollon yksikön alaisuudessa ja vastuulla. Toimintaa tulee valvoa samoin kuin muitakin terveydenhuollon palveluja.

Liite 2STM:n kirje

Silloin kun yksityisen säätiön tai osakeyhtiön ylläpitämä korkeakoulu haluaa tarjota terveydenhuollon palveluja, sillä tulee olla asianmukainen yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) mukainen lupa. Lupa edellyttää muun muassa tiedot palvelujen sisällöstä, terveydenhuollosta vastaavasta johtajasta, potilasasiamiehestä sekä henkilöstön määrästä ja koulutuksesta. Luvan saanut palvelujen tuottaja toimittaa myös vuosittain toimintakertomuksen lupaviranomaisille.

Edellä mainittujen esityksen ja kirjeen perusteella ammattikorkeakouluissa oppilastyönä tuotettujen terveydenhuollon palvelujen järjestämistä ei ehdottomasti kielletä. Harjoittelun tulisi tapahtua pääasiassa kyseisessä terveydenhuollon palveluyksikössä ja joissakin poikkeustapauksissa sovitulla tavalla ammattikorkeakoulun tiloissa Toisaalta kehotetaan terveydenhuollon organisaatioita ja korkeakouluja tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä keskenään kehittääkseen tarvittavia uudenlaisia oppimisympäristöjä.

Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja Turun ammattikorkeakoulun asiaa koskevassa sopimuksessa on pyritty nimenomaan huolehtimaan vastuukysymyksistä ja toiminnan lainmukaisuudesta. Sopimuksen mukaan palvelutoiminta toteutetaan Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johdon ja valvonnan alaisena. Hoito- ja tutkimuspalveluja tehdään Turun sosiaali- ja terveystoimen hyväksymissä tiloissa ja Turun sosiaali- ja terveystoimen hyväksymillä laitteilla. Palveluihin itsenäisesti hakeutuvia turkulaisia asiakkaita varten tehdään Pegasos-ohjelmaan erillinen lisälehti, johon kirjataan asiakkaan laboratoriotulokset ja muut mahdolliset hoitoon tai tutkimuksiin liittyvät tiedot. Poikkeavat tulokset ja havainnot ilmoitetaan nimetylle vastuuhenkilölle Turun sosiaali- ja terveystoimessa. Tiedot ilmoitetaan ylilääkärinä Runosmäen terveysasemasta ja sen opetusterveysasemasta vastaavalle ylilääkärille.

Tarkemmat vastuumäärittelyt määritellään vielä palvelutoiminnan toimintasuunnitelmissa ja erillisillä sopimusliitteillä koulutusohjelmittain.

Sopimuksessa on niinikään todettu, että palvelutoiminta on osa Turun terveyskeskuksen opetusterveyskeskustoimintaa, josta vastaa Kansanterveyslain 5 § mukaisesti terveyskeskuksen vastaava lääkäri.  

Aluehallintoviraston kuulemispyynnössä viitataan useaan kansanterveyslain kohtaan. Viittaukset koskevat suurimmalta osin aluehallintoviraston velvollisuutta ohjata ja valvoa kansanterveystyötä alueellaan.

Aluehallintoviraston kuulemispyynnössä viitataan myös asetukseen terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Näillä viittauksilla tarkoitetaan ilmeisesti, että Turun ammattikorkeakoulussa harjoitettava toiminnan edellytyksenä olisi yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukainen lupa.

Asiassa on oltu yhteydessä aluehallintovirastoon. Aluehallintoviraston edustajan kanssa käydyissä keskusteluissa keskusteltiin myös potilaslain 2 §:n 1 momentin 4 kohdasta, jossa määritetään terveydenhuollon toimintayksikkö seuraavasti:

”terveydenhuollon toimintayksiköllä kansanterveyslaissa (66/1972) tarkoitettua terveyskeskusta ja muita kunnan toimintayksiköitä, jotka hoitavat kansanterveyslain mukaisia tehtäviä, erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoitettua sairaalaa ja siitä erillään olevaa sairaanhoidon toimintayksikköä sekä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän päättämää muuta hoitovastuussa olevaa kokonaisuutta, yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitettua terveydenhuollon palveluja tuottavaa yksikköä, työterveyslaitosta siltä osin kuin se tuottaa työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetussa laissa (159/1978) tarkoitettuja terveyden- ja sairaanhoidon palveluita, valtion mielisairaaloista annetussa laissa (1292/1987) tarkoitettuja valtion mielisairaaloita, terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetussa laissa (322/1987) tarkoitettuja sairaanhoitolaitoksia ja Rikosseuraamuslaitoksesta annetun lain (953/2009) nojalla perustettuja Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikön sairaaloita, poliklinikoita ja muita toimintayksiköitä; sekä (21.12.2010/1230)”.

Keskustelussa arvioitiin myös kansanterveyslain 15 § sisältöä. Ko. pykälä kuuluu seuraavasti:

”Terveydenhuoltolain 13–22 ja 24–29 §:ssä tarkoitettuja toimintoja varten tulee kunnalla olla terveyskeskus. Sen toimintoja voidaan tarpeen mukaan sijoittaa sivuvastaanotoille tai järjestää liikkuvien toimintayksiköiden avulla.”

Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen näkemyksen mukaan Turun ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien mukaiseen ammattitaitoa edistävään ohjattuun harjoitteluun sisältyvä opiskelijoiden suorittama palvelutoiminta on toteutettu siten, että se täyttää niin kansaterveyslain kuin potilaslain asettamat vaatimukset. Todettakoon, että lain määräykset eivät ko. toiminnan osalta ole yksiselitteisiä ja tulkinta on osittain erilaista eri kaupungeissa.

Turun sosiaali- ja terveystoimi katsoo, että suun terveydenhuollon osalta toiminta voidaan käynnistää.

Bioanalytiikan koulutusohjelman todetaan, että toimintaa ei ilman aluehallintoviraston hyväksymistä voida toteuttaa. Asiassa pyritään hyväksyttävään ratkaisuun yhteistyössä asianomaisten kanssa.

Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että perusteita uhkasakon asettamiselle ei ole.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 12.8.2011:

EhdotusPeruspalvelulautakunta lähettää edellä olevan selvityksen aluehallintovirastolle vastauksenaan sakon uhan asettamista koskevassa asiassa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.